Lue keskustelun säännöt.
Millainen "mies" hyväksyy kaveriltaan pettämisen?
10.01.2018 |
En tiedä onko tämä yleistäkin, mutta itseltä on tähän esimerkki jonkin ajan takaa. Kaveria petettiin, sai kuulla siitä eräältä naiselta. Kysyi mieheltään joka tietysti väitti, ettei mitään ollut tapahtunut. Jutussa oli kuitenkin niin paljon syitä epäilylle, että kysyi vieläpä yhteiseltä tutulta, miehen kaverilta joka oli ollut samana iltana samassa porukassa kun tuo pettäminen oli tapahtunut. Valehteli kaverinsa puolesta, väitti naista hulluksi joka oli yhteyttä ottanut ja lähes varmoin todistein puolustanut väitettään.
Niin eli siis, millainen mies hyväksyy ja katsoo vierestä, kun oma ystävä sikailee ja pettää naistaan? Etenkin tilanteissa, joissa kaveriporukka on isoilta osin yhteinen ja miehen kaveri tuntee myös tuon naisen. Minkälainen mies ei potkaise kaveriaan persuksille ja sano että "ole mies ja myönnä pettäneesi, tai joudun käräyttämään sinut sillä touhusi on vastenmielistä ja väärää."
Itse en voisi naisena kuvitella vain katsovani hiljaa vierestä, jos hyvä kaverini/ystävä/ihminen kenet todella tunnen niin hyvin että asiaa sopii kommentoida, pettäisi kumppaniaan etenkin jos tunnen tuon kumppaninkin. Käskisin hyvin pian lopettamaan pelleilyn tai ainakin yrittäisin rakentavasti ja reilusti keskustella ja tekisin selväksi, että vaikka onkin rakas ihminen niin tekee silti väärin.
Kommentit (218)
hämäysseksi kirjoitti:
Onneksi tajusin ennen vakavia suhteita / liittoja, että kaikki tosiaan pettää. Ei tule yllätyksenä sitten.
Parhaiten heruu, kun ostaa itselleen sormuksen nimettömään ihan vain hämäykseksi.
Huomasin saman kun kaveri löysi maasta sormuksen jota huvikseni pidin nimettömässä. Miehillä kai on aika yleinen joku fantasia varatun naisen iskemisestä :D
Sinua vähän säälin tuosta kaikki pettää ajatuksesta. Pettääkö kaverit myös? Mahtaa olla yksinäistä kun ei keneenkään voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hämäysseksi kirjoitti:
Onneksi tajusin ennen vakavia suhteita / liittoja, että kaikki tosiaan pettää. Ei tule yllätyksenä sitten.
Parhaiten heruu, kun ostaa itselleen sormuksen nimettömään ihan vain hämäykseksi.
Huomasin saman kun kaveri löysi maasta sormuksen jota huvikseni pidin nimettömässä. Miehillä kai on aika yleinen joku fantasia varatun naisen iskemisestä :D
Sinua vähän säälin tuosta kaikki pettää ajatuksesta. Pettääkö kaverit myös? Mahtaa olla yksinäistä kun ei keneenkään voi luottaa.
Ehkä edellinen kommentoija oli sarkastinen, tai näin ainakin itse tulkitsin sen. Toivottavasti niin, sillä joo, muuten on yksinäistä. :D
Vierailija kirjoitti:
hämäysseksi kirjoitti:
Onneksi tajusin ennen vakavia suhteita / liittoja, että kaikki tosiaan pettää. Ei tule yllätyksenä sitten.
Parhaiten heruu, kun ostaa itselleen sormuksen nimettömään ihan vain hämäykseksi.
Huomasin saman kun kaveri löysi maasta sormuksen jota huvikseni pidin nimettömässä. Miehillä kai on aika yleinen joku fantasia varatun naisen iskemisestä :D
Sinua vähän säälin tuosta kaikki pettää ajatuksesta. Pettääkö kaverit myös? Mahtaa olla yksinäistä kun ei keneenkään voi luottaa.
Onhan se egoboostia jos saa houkuteltua varatun naisen matkaansa. Seksinhimoisen sinkkunaisen saa aika helposti mukaan, mutta parisuhteessa oleva nainen ei lähde ihan kenen tahansa matkaan. Tai näin on helppo kuvitella. Todellisuudessa sinkkunaisella on todennäköisesti korkeampi tasovaatimus, koska hän pystyy vapaasti etsiä miestä, eikä tarvitse tyytyä siihen, joka on helposti ja huomaamattomasti otettavissa.
On kiihottavaa myös ajatella kuinka kiihottavaa seksin harrastaminen on naiselle, joka on joutunut mahdollisesti vuosia olemaan vain yhden miehen kanssa sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hämäysseksi kirjoitti:
Onneksi tajusin ennen vakavia suhteita / liittoja, että kaikki tosiaan pettää. Ei tule yllätyksenä sitten.
Parhaiten heruu, kun ostaa itselleen sormuksen nimettömään ihan vain hämäykseksi.
Huomasin saman kun kaveri löysi maasta sormuksen jota huvikseni pidin nimettömässä. Miehillä kai on aika yleinen joku fantasia varatun naisen iskemisestä :D
Sinua vähän säälin tuosta kaikki pettää ajatuksesta. Pettääkö kaverit myös? Mahtaa olla yksinäistä kun ei keneenkään voi luottaa.
Onhan se egoboostia jos saa houkuteltua varatun naisen matkaansa. Seksinhimoisen sinkkunaisen saa aika helposti mukaan, mutta parisuhteessa oleva nainen ei lähde ihan kenen tahansa matkaan. Tai näin on helppo kuvitella. Todellisuudessa sinkkunaisella on todennäköisesti korkeampi tasovaatimus, koska hän pystyy vapaasti etsiä miestä, eikä tarvitse tyytyä siihen, joka on helposti ja huomaamattomasti otettavissa.
On kiihottavaa myös ajatella kuinka kiihottavaa seksin harrastaminen on naiselle, joka on joutunut mahdollisesti vuosia olemaan vain yhden miehen kanssa sängyssä.
Harmittaa melkein kertoa että jos se varattu lähtee matkaasi baarista se olisi tehnyt sen jonkun toisen kanssa jos sinä et olisi ollut siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hämäysseksi kirjoitti:
Onneksi tajusin ennen vakavia suhteita / liittoja, että kaikki tosiaan pettää. Ei tule yllätyksenä sitten.
Parhaiten heruu, kun ostaa itselleen sormuksen nimettömään ihan vain hämäykseksi.
Huomasin saman kun kaveri löysi maasta sormuksen jota huvikseni pidin nimettömässä. Miehillä kai on aika yleinen joku fantasia varatun naisen iskemisestä :D
Sinua vähän säälin tuosta kaikki pettää ajatuksesta. Pettääkö kaverit myös? Mahtaa olla yksinäistä kun ei keneenkään voi luottaa.
Onhan se egoboostia jos saa houkuteltua varatun naisen matkaansa. Seksinhimoisen sinkkunaisen saa aika helposti mukaan, mutta parisuhteessa oleva nainen ei lähde ihan kenen tahansa matkaan. Tai näin on helppo kuvitella. Todellisuudessa sinkkunaisella on todennäköisesti korkeampi tasovaatimus, koska hän pystyy vapaasti etsiä miestä, eikä tarvitse tyytyä siihen, joka on helposti ja huomaamattomasti otettavissa.
On kiihottavaa myös ajatella kuinka kiihottavaa seksin harrastaminen on naiselle, joka on joutunut mahdollisesti vuosia olemaan vain yhden miehen kanssa sängyssä.
Harmittaa melkein kertoa että jos se varattu lähtee matkaasi baarista se olisi tehnyt sen jonkun toisen kanssa jos sinä et olisi ollut siinä.
Enkö sen tuossa viestissäni jo todennut? Tosin ei tämä ole aina tilanne, mutta yleensä. Ei se kuitenkaan poista mihinkään tuota jälkimmäistä kohtaa. Kielletty myös kiihottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa, ettei se pettäminen sen kaverin syy ole. Jos minulla olisi hyvä ystävä, jonka olisin tuntenut vuosien ajan, joka pettäisi niin en minä sen tyttöystävälle siitä kertoisi. Tuollaisia ystäviä ei noin vain saada, ja ajattelisin ettei se ole minun asiani kertoa siitä.
Se ei tarkoita sitä, että hyväksyisin pettämistä. Minusta tuossa tilanteessa miehen kaverilla ei vaan ole velvollisuutta kertoa asiasta. Se on miehen omalla vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Itse en pelkästään hyväksy vaan kannustan suorastaan. Asettelen sanani siten, että kaveri voi pelastaa miehekkyytensä vain saalistamalla naisen.
Aika ohuissa kantimissa jonkun miehekkyys, jos se pitää erikseen "pelastaa" ja vielä noin lapsellisin keinoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vastaisi ensin kysymykseen, että millainen mies. Vastaan, että käytännöllinen ja omista asioistaan huolehtiva mies.
Mutta, tässä on toki myös toinen puoli. Oikeastaan olen naisten kommenteista jopa iloinen, koska itse tällaisena maltillisena konservatiivina pidän perhettä tärkeänä asiana. Minusta on hienoa, että on ihmisiä, jotka jaksavat taistella perheiden säilymisen puolesta (näin tulkitsen "pettämiskiellon"). Nykyisin kun on niin helppoa lähteä vieraan naisen/miehen matkaan heti kun siltä tuntuu. Julkisuudessakaan näitä kaikenmaaliman Minkkisiä yms. kusipäitä ei voi arvostella, koska kaikillehan pitää olla kaiken mahdollista ja sallittua, ilman vastuunkantoa. Harvassa on ne, jotka tajuavat taistella perheensä ja parisuhteensa puolesta.
No, hinta tulee sitten maksuun kun huomataan, että uusioperheet ovat vielä vaikeampia kuin ydinperheet. Niissä kun ei auta edes välttämättä se, että kumppani on tosi ihana, kun pelissä on pahimmillaan kummankin lapset, yhteiset lapset, exät, kummankin vanhemmat ja ihan tolkuttomasti eri sidosryhmiä. Siinä kun palloilee aikansa, niin helposti miettii olisiko sillä vanhalla porukalla ollut tämäkin touhu pikkuisen helpompaa, vaikka se muija/ukko oli välillä vähän ärsyttävä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas mammat jeesustelemassa ja esittämässä hyviä ihmisiä.
Ihan itse valitsette ne jännämiehenne. Ja petetty on aina osasyyllinen pettämiseen , jos kotona on unelmapuoliso, sitä ei kukaan petä.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla jonkun muun kuin sen unelmapuolison kanssa? Normaali ihminen eroaa jos toinen ei ole se kenet haluaa.
Näkisin paremminkin niin, että "normaali ihminen" ymmärtää, ettei kukaan ole täydellinen, ettei niitä "unelma"ihmisiä oikeastaan ole olemassa, ja että rakkaus nyt vaan todellisuudessa tuppaa silloin tällöin olemaan tahdon asia; jos on toiseen sitouduttu, päätetty rakastaa, niin silloin ei erota heti kun tulee ongelmia, vaan sitten "rakastetaan vaikka väkisin", kunnes ne ongelmat on saatu selvitettyä. Myös todella hyvissä parisuhteissa tulee silloin tällöin vaikeuksia, hetkiä jolloin se puoliso ei todellakaan ole "unelma", mutta kyllä mulle sitoutuminen tarkoittaa sitä, että sitä puolisoa katsellaan niiden vaikeidenkin aikojen läpi. Sama parisuhde voi olla upea ja silti välillä raskas, sama ihminen olla ihanin ja silti välillä raivostuttavin. Niin kauan kun niitä hyviä aikoja ja positiivisia puolia on enemmän kuin huonoja, niin kauan on syitä tehdä töitä sen parisuhteen eteen. (Ja, ihan hirveä klisee, mutta tuppaa vaan menemään niin, että useimmiten se, että jaksetaan niiden vaikeuksien läpi rämpiä, oikeasti tekee siitä suhteesta vahvemman ja paremman. Tod näk siksi, koska sillon kun on vaikeeta, joudutaan oikeasti sitä suhdetta työstämään ja asioista puhumaan, ja juuri sillä tavoinhan se suhde vahvistuu.)
Mutta sitten tää varsinainen aihe. Nää pettämiset on aina aika vaikeita ja lopulta tosi riippuvaisia tilanteesta ja ihmisistä joita se koskee. Esimerkiksi se vaikuttaa musta asiaan tosi paljon, onko pettäminen ollut ns kertaluontoista, vai onko se jatkuvaa. Luulen, että jos kaveri pettäisi kumppaniaan just silleen kertaluontoisesti, mutta heidän suhteensa vaikka olisi muuten ymmärtääkseni hyvä, niin en kyllä menisi oma-aloitteisesti asiasta kertomaan (vaikka kysyttäessä en myöskään valehtelisi.)
Mutta eri asia olisi jos kaveri pettäisi kumppaniaan jatkuvasti, että jotain yhden yön juttuja olisi sivussa säännöllisesti tai olisi vallan joku pitkäkestoinen salasuhde. Silloin varmaan sanoisin kaverille ettei tää ole ok, että pitäisiköhän sun miettiä että miksi olet parisuhteessa jos noin paljon haikailet muualle, että pitäisiköhän sun puhua kumppanis kanssa asiasta. Ja vähän tilanteesta riippuen saattaisin jopa sanoa että jos et itse kerro, niin mä kerron.
Näin siksi, koska musta sellaisessa yksittäisessä pettämisessä ja säännöllisessä pettämisessä/salasuhteissa on sellainen "sävyero", että edellinen voi oikeasti olla ns "virhearvio", joku vaikka kännissä tehty asia jota oikeasti katuu, kun taas toi jälkimmäinen enemmän tehdään "harkiten" ja mahdollisesti täysin katumusta vailla, se jotenkin mun nähdäkseni kertoo kunnioituksen puutteesta sitä kumppania kohtaan, joka on parisuhteessa mun mielestä tosi vakava asia, ja johon taas joku sellainen esim kännissä tehty kertaluontoinen pettäminen ei liity välttämättä ollenkaan.
Ja samoin suhtaudun myös omassa parisuhteessa: jos kumppanilla nyt olisi joku yksittäinen yhden yön juttu, tai vaikka pari muutaman vuoden sisällä, niin kyllä siitä varmasti yli päästäisi, jopa ilman suurempia ongelmia. Sen sijaan jos niitä juttuja olisi kuukausittain tai jopa viikottain, tai kumppanilla olisi joku säännöllinen pitempiaikainen salasuhde, niin siitä tulisi jo ihan eri tavalla loukattu olo, ja varmaan olisi parisuhteen jatkokin jo aika iso kysymysmerkki ja edessä pitkä keskustelu siitä että miksi tilanne on tähän mennyt ja että onko kummallakaan enää halua jatkaa yhdessä.
Lopulta ihmisillä niin erilaisia nää suhtautumiset pettämisiin, että sikälikin harkitsisin tosi tarkkaan ennen kuin menisin muiden ihmisten parisuhteisiin puuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten "pettäminen" on ok, koska miehet ovat luonnostaan polygamisia. Naisia taas tulee rangaista siitä, koska he kuuluvat miehensä hallintaan.
"Pettämisen" laitoin lainausmerkkeihin, koska hallitsevalta osapuolelta ei varsinaisesti edellytetä uskollisuutta alamaistaan kohtaan. Ainoastaan nainen voi pettää.
Myöskin, naiselle kuuluu miehensä yksityiselämästä vain se, mitä hänen miehensä haluaa kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas mammat jeesustelemassa ja esittämässä hyviä ihmisiä.
Ihan itse valitsette ne jännämiehenne. Ja petetty on aina osasyyllinen pettämiseen , jos kotona on unelmapuoliso, sitä ei kukaan petä.
Kyllä siellä kotona voi olla vaikka millainen unelmapuoliso, mutta pettäjä pettää silti. Yleensä myös miehillä käy niin, että pettävät upeaa naistaan jonkun vähemmän upean naisen kanssa.
Tämä. Naurettavaa, että joku vielä väittää petettävässä olevan se vika. Vika on aina pettäjän ja oli miten hyvä ja ihana kumppani tahansa, pettäjä pettää kuitenkin. Ja usein useampaa kumppaniaan.
Ei se noin yksinkertaisesti mene. Joissain tilanteissa pettäjä pettäisi riippumatta suhteen laadusta, mutta monissa tilanteissa asia ei mene näin. Onnellisen suhteen päättyminen on isompi asia kuin onnettoman. Sitten kynnys pettämiseenkin on pienempi huonossa liitossa. Joskus säännöllinen seksi poistaisi halun pettää, mutta kun sitä ei saa, niin halu pettämiseen kasvaa.
Ei, vaan se ei mene ihan noin yksinkertaisesti ja tavallaan niin hyvinkin yksinkertaisesti. Pettäjällä on yleensä jokin isompi ongelma itsensä kanssa sen takana, että kokee tarvetta pettää alkuunkaan. Yleensä hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei päädy pettämään ketään. Pettäjäthän yleensä yrittävät pettämisellä jotenkin pönkittää omaa olematonta/vähäistä itsetuntoaan, hakevat muualta sitä jotakin jännitystä tai tunnetta siitä että ovat haluttavia muiden(kin) silmissä.
Totta kai isompi paha on onnellisen suhteen kuin onnettoman suhteen päättyminen, mutta taas päästään siihen asian ytimeen, että fiksu ja järkevästi ajatteleva ihminen pistää poikki huonon suhteen ennen kuin lähtee pettämään. Joskus on seksin puutetta, joskus ei, mutta jos sitä on, sen asian voi nostaa pöydälle ja katsoa onko sille jotain tehtävissä. Jos ei ole, on aika lähteä, jos se on itselle liian suuri ongelma.
Miksi aina haetaan syytä huonosta itsetunnosta? Se nyt vain on faktaa, että on täysin luonnollista haluta myös muita kuin omaa kumppaniaan. Tämän haluna rajoittaminen aiheuttaa sitä, että ei ole tyytyväinen.
Taas vallan ottaa nuo opitut mallit. Miksi totuuden kertominen olisi jotenkin fiksumpaa kuin onnellisuuden maksimointi molemmille osapuolille? Pettämällä olet itse tyytyväinen ja jaksat myös paremmin silloin panostaa suhteeseen, jolloin kumppanisikin on tyytyväinen. Kaikille pettäminen ei tietenkään sovi ja se laimentaa tunteita ja syyllisyys latistaa ja siten mieli on enemmän maassa. Joillekin pettäminen kuitenkin toimii, enkä minä voi sanoa, että tällainen onnellisuutta lisäävä toiminta olisi jotenkin väärä tapa elää.
Ei jeesus. Jos mielesi tekee muita, silloin pysyt sinkkuna tai otat ihmisen kenelle sopii avoin suhde. Suurin osa meistä täällä haluaa ns. normaalin parisuhteen, johon pettäminen ei kuulu. Eli ei, pettäminen ei ole luonnollista, eikä liioin toisten haluaminenkaan. Jos kuitenkin toisia haluat niin paljon ettet kykene pitämään halujasi kurissa, niin, noh, kuten jo sanottu: ole hyvä ja pysy sinkkuna!
Et nähtävästi ymmärrä ihmisen biologiasta tai psykologiasta yhtään mitään. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei haluaisi koskaan ketään muuta kuin kumppaniaan. Halu pettää on kaikilla, mutta toiset haluavat sitä enemmän kuin toiset. Pettäminen voi olla joskus avain onnelliseen parisuhteeseen.
Eivät kaikki halua muuta, kuin kumppaniaan. Itse esimerkiksi olen sellainen, että ei muut miehet kiinnosta tipan tippaa, kun olen parisuhteessa. Jos mielihaluja on tullut, olen eronnut koska se on ollut minulle merkki siitä, että en ole oikean ihmisen kanssa.
No nyt on kyllä pakko kysyä, että oletko ikinä ollut parisuhteessa yli, mitä, 3-5 vuotta? Ensin sanot että ei muut kiinnosta kun olet parisuhteessa, sitten sanot että "jos on haluja tullut niin olen eronnut." Eli ilmeisesti on niitä haluja muihin kuitenkin tullut sitten lopulta joka suhteessa, ellei siis ole ehtinyt suhde päättyä muista syistä ennen sitä?
Tähän aika hyvin tiivistyy tää koko kummallinen keskustelu täällä: näistä "pettämisen puolustajista" aika moni kuullostaa lähinnä misogyynisiltä, mutta sitten taas näistä vastustajista suurin osa aika naiiveilta.
Meinaan ihan oikeasti: ehkä täydellisessä maailmassa kaikki löytäisi jonkun "sen oikean", joka olisi täydellinen aina, koskaan ei tapeltaisi eikä kumpikaan ikinä satuttaisi toista. Todellisuudessa tilanteet muuttuu, toinen välillä ärsyttää, ja joo, joskus tulee pieniä ihastumisia tai haluja muiden suuntaan. Ei mitkään näistä asioista tarkoita sitä, että se oma parisuhde olisi huono. Se tarkoittaa vain sitä, että töitä pitää tehdä (tää voi tulla teille joillekin yllätyksenä, mutta oikeasti hyvä suhde ei koskaan "vaan tapahdu" vaan kyllä sen eteen pitää nähdä vaivaa), luottamusta pitää rakentaa ja kunnioitusta kumppania kohtaan löytyä.
Meidän parisuhteessa ainakin ollaan useasti puhuttu siitä, että totta kai sitä saattaa tulla ihastumisia välillä, tai jotakuta hyvännäköistä joskus katsella. Meillä on silti onnellinen ja hyvä suhde, rakastetaan ja kunnioitetaan toisiamme paljon ja luotetaan toisiimme. Ei siinä pitäisi mitään ihmeellistä olla.
Samoin on aika mustavalkoista mielestäni ajatella, etteikö samaan aikaan voisi rakastaa ja kunnioittaa sitä toista, vaikka joskus tekisi sen virheen että pettää. Se pettäminen voi todella olla virhe jota katuu, ei se vähennä rakkautta tai arvostusta puolisoa kohtaan. Ihmiset nyt vaan sattuu oleen silleen niinku inhimillisiä: heikkoja hetkiä tulee ja virheitä tapahtuu. Ja, vaikkei sekään mitään ideaalia ole, niin on kuitenkin totta: se mitä ei tiedä, ei voi satuttaa. Maailma ei todella ole niin mustavalkoinen, ja oikeasti luulen että jos te todella eroatte heti jos tulee pientäkään ongelmaa tai edes vilkaisette jonkun toisen suuntaan, ette tule koskaan olemaan suhteessa sitä viittä vuotta pidempään.
Sen sijaan sitten toi lukuisilla syrjähypyillä retostelu ja ilakointi on myös tosi keskenkasvuista ja naurettavaa. Mutta aika hyvin toki todistaa sen jonkun aiemman kirjoittajan teorian siitä, että pettäminen yleensä (jos ei aina) lienee huonon tai olemattoman itsetunnon omaavan ihmisen ylikompensointia ja egobuustailua. Että hienosti kyllä konkretisoitte tosiaan sitä teoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munaton lammas, jolle tärkeintä on saada pidettyä kaveruussuhde, ja siksi on valmis nuoleskelemaan pettävää tahoa jopa valehtelemalla tämän puolesta.
Ja onko tässä jotain väärää?
Eipä varmaan, jos on niin epätoivoinen ja säälittävä, että on pakko pitää kynsin hampain kiinni sellaisistakin ihmisistä kavereina, jotka ovat kusipäitä. Muista, että olet todennäköisesti itse jossain vaiheessa se, jota tällainen henkilö kusee silmään.
Bros before hoes. Jos joku mies kohtelee naisia kusipäisesti se ei tarkoita sitä että kohtelisi myös kavereita kusipäisesti.
En nyt noinkaan sanoisi. se pelimies panee myös kavereittensa naiset ja kavereiden naiset antaa, vaikka periaatteessa vihaavat tätä pelimiestä.
Ihmeeellisiä moraalipoliiseja täällä. Ollaan jotenkin muiden yläpuolella vahtimassa, että muut elää omien arvojen mukaan.
En käräyttäisi kaveriani. Kyllä olisin valmis kertomaan valkoisen valheen. En ole sellaisessa asemassa ystävieni elämässä, että tehtävänäni olisi moralisoida ja vahtia, että tekevät elämässään ne valinnat, jotka heidän tulisi minun mielestäni tehdä. Jokainen on vastuussa omasta elämästään enkä todellakaan ole niin vittumainen kaveri, että tuhoisin ystävyyden. Sitäpaitsi ystävyyssuhteet ovat kantaneet läpi elämän, läpi parisuhteiden. Ei elämä ja suhteet ole niin mustavalkoisia enkä edes pitä pettämistä nyt niin hirveänä ja kauhistuttavana asiana ylipäätään. Kun se ei ihan oikeasti ole.
Kyllä minua on petetty ja olen silti edelleen tätä mieltä. Olen kokenut paljon pahempaakin eikä tuo nyt tosiaan ollut mikään maailmanloppu. En ihan ymmärrä, miksi ihmiset kokevat seksuaalisuuden ylipäätään niin valtavana uhkana. Ainoa, miten voitte vaikuttaa siihen, että puoliso haluaa teidän kanssa olla, on sillä millainen olet ja miten häntä kohtelet. Et kieltämällä muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kaverin asia kertoa pettämisistä.
Mutta jos suoraan tullaan kysymään, kuuluuko valehdella? Itse en pystyisi. Ja aina voi - ja oikean ystävän pitääkin - olla rehti ja tehdä kaverilleen selväksi miten väärin tekee.
Sanon, etten tiedä eikä kiinnosta. Kaverini asiat eivät kuulu vaimolleni. Kaveri tekee mitä tekee, sekään ei ole minun asiani. Kavereita ollaan ja tehdään miesjuttuja yhdessä, ei niihin naisasiat kuulu.
M40
Sellainen tavallinen / normaali mies, joka on solidaarinen kavereitaan kohtaan eikä ikinä petä näiden luottamusta. Suurin osa miehistä on tälläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyselyikäiselle jankkaavalle autistille vastailu ei vastaa käsitystäni keskustelusta.
Minusta keskuselu on parhaimmillaan sitä että avartaa toisen ajatuksia. Mikä on sinun käsityksesi keskutelusta?
Tähän menestyä olemme saaneet lukea minäminäpönkistystä ilman mitään oikeaa asiaa.
No, minua ei juurikaan sinun mielipiteesi aiheesta kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeeellisiä moraalipoliiseja täällä. Ollaan jotenkin muiden yläpuolella vahtimassa, että muut elää omien arvojen mukaan.
En käräyttäisi kaveriani. Kyllä olisin valmis kertomaan valkoisen valheen. En ole sellaisessa asemassa ystävieni elämässä, että tehtävänäni olisi moralisoida ja vahtia, että tekevät elämässään ne valinnat, jotka heidän tulisi minun mielestäni tehdä. Jokainen on vastuussa omasta elämästään enkä todellakaan ole niin vittumainen kaveri, että tuhoisin ystävyyden. Sitäpaitsi ystävyyssuhteet ovat kantaneet läpi elämän, läpi parisuhteiden. Ei elämä ja suhteet ole niin mustavalkoisia enkä edes pitä pettämistä nyt niin hirveänä ja kauhistuttavana asiana ylipäätään. Kun se ei ihan oikeasti ole.
Kyllä minua on petetty ja olen silti edelleen tätä mieltä. Olen kokenut paljon pahempaakin eikä tuo nyt tosiaan ollut mikään maailmanloppu. En ihan ymmärrä, miksi ihmiset kokevat seksuaalisuuden ylipäätään niin valtavana uhkana. Ainoa, miten voitte vaikuttaa siihen, että puoliso haluaa teidän kanssa olla, on sillä millainen olet ja miten häntä kohtelet. Et kieltämällä muilta.
Eihän tässä varsinaisesti ole kyse siitä, onko pettäminen maailmanloppu ja tulisiko sen johtaa eroon vai ei. Kun kerran pettäminen ei mielestäsi ole niin kamalaa ja sitä muka sattuu kaikille ainakin kerran elämässä, niin juuri silloinhan siitä pitäisi olla ok kertoa sille petetylle. Jos se on tavallista ja vain kasvukipuilua, niin siinä ei ole mitään salailtavaa.
Tästä tuli melko viihdyttävä. Sinäkin jopa ehdit jonkinlaisia vastauksia saada.