Kumman puolison kanssa ollaan taivaassa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kun se olikin varmaan tämä:

23 Samana päivänä Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: 24 "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä tulee naida leski ja hankkia jälkeläinen veljelleen.' 25Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin, mutta kuoli, ja koska hänellä ei ollut lapsia, leski jäi hänen veljelleen. 26 Samoin kävi toiselle veljelle, niin myös kolmannelle ja lopulta kaikille seitsemälle. 27 Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 28 Kenen vaimo hän on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa."

Ihan samaa diipa daapaa, joka ei kerro yhtään mitään. Nämä ei ole edes kauniita loruja, vaan vähän erikoisiakin naisen kannalta. Eli raamattu kehottaa lesken olemaan kiertopalkionta ja jakorasia jälkeenjääneille veljille?? AP

Taas ihminen, joka ei osaa yhtään ajatella tuon aikakauden tapoja ja kulttuuria, vaan heittelee näitä muka-niin-(helvetin)-hauskoja argumentteja ja luulee olevansa niin viisas ja näppärä.

Maailma 2000 vuotta sitten ei ollut sama kuin maailma nyt.

En ole lukenut muita kommentteja koska saatan arvata keskustelun tason. Mulle asia on täysin itsestäänselvä koska elän parisuhteessa toisen lesken kanssa. Me uskomme että kuoleman jälkeen tapaamme edesmenneet puolisomme ja olemme taas heidän kanssaan. Se tuo lohtua tähän tilanteeseen joka on kaikkea muuta kuin helppo.  Leskeys nelikymppisenä ei ole varsinaisesti mikään ihannetilanne elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo kysymys ei ollut minun esittämä, että kuka on luvannut paikan taivaassa. Mut jos oletetaan, että niin onnekkaasti kävisi, että kaikki puolisot pääsisivät taivaaseen, niin miksi emme voisi taivaassa uudelleen pariutua jos kerran olemme yksilöitä ja pystymme käsittämään tunteita?

Joku kirjoitti, että meille on luvattu, että olemme taivaissa yksilöitä, mutta ei sen tarkemmin eritellyt, että kuka tai missä on luvattu näin. AP

Meille riittää Jumalan valkeus taivaassa. Emme kaipaa muuta viihdykettä.

Onko muita kysymyksiä? Voin vastata.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa tv-ohjelma nimeltä The Good place. Siinä selitetään tämä. :D

Voisitko kertoa, mitä siinä selitetään.

Vierailija kirjoitti:

Tuksu totesi viisaana profetiaana, että olemme taivaassa sellaisena, kuin me olimme kauneimmillamme maan päällä. Eikö tällöin kannattaisi alkaa kunnon hyvin epäterveellinen esim. anabolisten steroidien ottaminen yhdistettynä lähes näännyttävään treemiseen ja miinuskaloreihin. Sitten kun huippukunto on saavutettu puolen vuoden päästä, niin siitä sitten valokuvat ja niiden perusteella voi vaatia kuvien mukaista vartaloa taivaassa?

Minä yllätyin tästä tarinan käänteestä. Ajattelin, että näännyttämisen + steroidien jälkeen ihminen olisi rumimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kai se riippuu siitä, mihin uskoo. Kristinuskon taivas on niin hengellinen paikka, ettei siellä harrasteta maallisia juttuja kuten pariutumista. Hengaillaan vaan kaavuissa ja soitetaan harppua.

 Itse olen aina tykännyt enemmän ajatuksesta, että jokaisella on omanlaisensa taivas, luin joskus kirjan "Oma taivas" joka oli muuten karmea, mutta tykkäsin siitä kun kuvailtiin päähenkilön hengailua taivaassa. Siellä oli mm. perheen auton alle jäänyt koiranpentu, edesmennyt mummo ja aivan kaikkea mitä tyyppi vain keksi toivoa, siis juuri hänelle suunniteltu taivas. 

Miksi jokaisella olisi omanlaisensa taivas? Jumala on ilmoittanut taivaan ja kuoleman jälkeisen elämän. Millä logiikalla ihminen alkaa kehitellä "omanlaistaan" taivasta?

En ole minkään lajin uskovainen, mutta olen saanut sen käsityksen, että kaikki jo kuolleet menevät taivaaseen/helvettiin vasta tuomiopäivän koitettua. Ja kyseinen ajankohta on jossain epämääräisessä tulevaisuudessa.

Näin ollen helvetissä/taivaassa ei ole vielä ketään, paitsi kantahenkilökuntaa, jotka pitävät paikkoja lämpiminä/miellyttävän viileinä, kunnes yleisöä alkaa sankoin joukoin saapua paikalle.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut muita kommentteja koska saatan arvata keskustelun tason. Mulle asia on täysin itsestäänselvä koska elän parisuhteessa toisen lesken kanssa. Me uskomme että kuoleman jälkeen tapaamme edesmenneet puolisomme ja olemme taas heidän kanssaan. Se tuo lohtua tähän tilanteeseen joka on kaikkea muuta kuin helppo.  Leskeys nelikymppisenä ei ole varsinaisesti mikään ihannetilanne elämässä.

Tämä on juurikin minun pahin painajainen, eli en pysty olemaan täysillä uudessa parisuhteessa, kun kumminkin "tapaamme edesmenneet puolisomme ja olemme taas heidän kanssaan". Nyt pitäisi sitten puolivaloilla mennä seuraavat 40 vuotta eteenpäin ja leikkiä jotain parisuhteen tapaista.

Raamatustakin ainut vastaus on, että lesken pitää jäädä jälkeen jääneiden veljien kiertopalkinnoksi. Ilmeisesti jos on mies, niin sitten pitää naida lesken sisko. Sellaista.  Ehkä silloin oli tapana ottaa lesken sisar uudeksi puolisoksi. Mutta nämä kirjoitukset eivät siltikään anna vastausta kysymykseen, että olenko yksilö taivaassa, tunnenko tunteita siellä, voinko viettää puolisoni kanssa aikaa yhdessa taivaassa ja ehkä vaihtaa ajatuksia. Mulla alkaa usko vähän horjumaan yli 2 000 vuotta vanhoihin kirjoituksiin, jossa silloin kirjoitetut kirjoitukset ovat tätä tasoa ja niistä pitäisi mitään tulkita. En edes halua tulkintaa, vaan selkeitä vastauksia. Jos Jeesus oli  jumalan poika ja hänkään ei tiennyt mitään muuta kuin jotain monitulkintaista sananlaskua ja vertauskuvaa, niin parempi varmaan vaan antaa olla ja mennä eteenpäin elämässä. AP

Vierailija kirjoitti:

Ei kun se olikin varmaan tämä:

23 Samana päivänä Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: 24 "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä tulee naida leski ja hankkia jälkeläinen veljelleen.' 25Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin, mutta kuoli, ja koska hänellä ei ollut lapsia, leski jäi hänen veljelleen. 26 Samoin kävi toiselle veljelle, niin myös kolmannelle ja lopulta kaikille seitsemälle. 27 Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 28 Kenen vaimo hän on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa."

Ihan samaa diipa daapaa, joka ei kerro yhtään mitään. Nämä ei ole edes kauniita loruja, vaan vähän erikoisiakin naisen kannalta. Eli raamattu kehottaa lesken olemaan kiertopalkionta ja jakorasia jälkeenjääneille veljille?? AP

Jatka vielä muutama jae eteenpäin niin löydät vastauksen alkuperäiseen kysymykseen. Sen aikaisessa yhteiskunnassa ei ollut sosiaaliturvaa kuten meillä, vaan lapsi oli se sosiaaliturva. Siksi veli oli velvoitettu huolehtimaan kuolleen veljen vaimosta ja siittämään sen jälkäläisen. Ei kukaan ajattele, että nykyään meidän pitäisi pystyttää tällainen järjestelmä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kun se olikin varmaan tämä:

23 Samana päivänä Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: 24 "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä tulee naida leski ja hankkia jälkeläinen veljelleen.' 25Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin, mutta kuoli, ja koska hänellä ei ollut lapsia, leski jäi hänen veljelleen. 26 Samoin kävi toiselle veljelle, niin myös kolmannelle ja lopulta kaikille seitsemälle. 27 Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 28 Kenen vaimo hän on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa."

Ihan samaa diipa daapaa, joka ei kerro yhtään mitään. Nämä ei ole edes kauniita loruja, vaan vähän erikoisiakin naisen kannalta. Eli raamattu kehottaa lesken olemaan kiertopalkionta ja jakorasia jälkeenjääneille veljille?? AP

Taas ihminen, joka ei osaa yhtään ajatella tuon aikakauden tapoja ja kulttuuria, vaan heittelee näitä muka-niin-(helvetin)-hauskoja argumentteja ja luulee olevansa niin viisas ja näppärä.

Maailma 2000 vuotta sitten ei ollut sama kuin maailma nyt.

Eli onko Jumalakin muuttunut tässä vuosien myötä? Sillä käsky kierrättää vaimoa veljeltä toiselle tuli suoraan Jumalalta. Ennen Jumala siis piti naisia esineinä, mutta nykyään hänkin on sivistynyt?

Olen ajatellut samoin kuin tuo yksi hieman edellä oleva.

Eli siellä taivaassa tunnistaa kyllä läheiset yksilöinä, mutta Jumalan kirkkaudessa on niin ihanaa, että siellä ei enää kaipaa aviossa olemista. Se on sellaista ihanuutta, mitä emme täällä kykene edes ajattelemaan. Ei siinä enää ole mitään väliä jollain suhdekuvioilla yms.

Silti herää kysymyksiä, mm joudummeko kärsimään ajatuksesta, että joku läheinen joutui helvettiin. Olisko sitten niin, että se henkilö pyyhkiytyy muistista. Mutta tällöin luulisi jo kun sitten ihmettelevän vaikka sitä, että yksi isovanhemmista puuttuu tms.

Entä helvetiasä oleminen. Sitä pehmennetään ajatuksella, että se ei ole kidutusta vaan ikuinen ero Jumalasta. Mutta onhan se kamalaa. Onko sitä siellä sitten tyhjyydessä ja tietoisena. Sellainen olisi kamalaa!

Vierailija kirjoitti:

En ole minkään lajin uskovainen, mutta olen saanut sen käsityksen, että kaikki jo kuolleet menevät taivaaseen/helvettiin vasta tuomiopäivän koitettua. Ja kyseinen ajankohta on jossain epämääräisessä tulevaisuudessa.

Näin ollen helvetissä/taivaassa ei ole vielä ketään, paitsi kantahenkilökuntaa, jotka pitävät paikkoja lämpiminä/miellyttävän viileinä, kunnes yleisöä alkaa sankoin joukoin saapua paikalle.

Kuolleet nukkuvat. 

Jokainen tietää kuinka aika käyttäytyy kun ihminen nukkuu? Aika kylmäävä ajatus että kuolleet ovatkin periaatteeessa heti seuraavassa hetkessä viimeisellä tuomiolla kun ovat kuolleet.

Hyvin voi ymmärtää kysymyksen että mitä aika on?

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut samoin kuin tuo yksi hieman edellä oleva.

Eli siellä taivaassa tunnistaa kyllä läheiset yksilöinä, mutta Jumalan kirkkaudessa on niin ihanaa, että siellä ei enää kaipaa aviossa olemista. Se on sellaista ihanuutta, mitä emme täällä kykene edes ajattelemaan. Ei siinä enää ole mitään väliä jollain suhdekuvioilla yms.

Silti herää kysymyksiä, mm joudummeko kärsimään ajatuksesta, että joku läheinen joutui helvettiin. Olisko sitten niin, että se henkilö pyyhkiytyy muistista. Mutta tällöin luulisi jo kun sitten ihmettelevän vaikka sitä, että yksi isovanhemmista puuttuu tms.

Entä helvetiasä oleminen. Sitä pehmennetään ajatuksella, että se ei ole kidutusta vaan ikuinen ero Jumalasta. Mutta onhan se kamalaa. Onko sitä siellä sitten tyhjyydessä ja tietoisena. Sellainen olisi kamalaa!

Raamatussa kerrotaan että Jumala pyyhkii pois surun kyyneleet(?):

Vierailija kirjoitti:

Taivas on Jumalan valtakunta ja siellä olemiseen liittyviä juttuja on turha täällä alkaa miettimään ja selittämään ihmislähtöisin termein. Mulle riittää että on luvattu ikuinen hyvä, ja se mitä se on, saa olla Jumalan päätettävissä. Eiköhän se liene jotain, mikä ei ole ihmisjärjellä tässä ajassa selitettävissä oleva asia. Ihmisen nautinnot maan päällä on ihmisen nautintoja maan päällä. Taivaassa tulee olemaan jotain muuta. Parempaa, niin Raamattu lupaa.

Luvattiinhan siellä työtäkin maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Näin ollen helvetissä/taivaassa ei ole vielä ketään, paitsi kantahenkilökuntaa

Kiitos nauruista :D

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut samoin kuin tuo yksi hieman edellä oleva.

Eli siellä taivaassa tunnistaa kyllä läheiset yksilöinä, mutta Jumalan kirkkaudessa on niin ihanaa, että siellä ei enää kaipaa aviossa olemista. Se on sellaista ihanuutta, mitä emme täällä kykene edes ajattelemaan. Ei siinä enää ole mitään väliä jollain suhdekuvioilla yms.

Silti herää kysymyksiä, mm joudummeko kärsimään ajatuksesta, että joku läheinen joutui helvettiin. Olisko sitten niin, että se henkilö pyyhkiytyy muistista. Mutta tällöin luulisi jo kun sitten ihmettelevän vaikka sitä, että yksi isovanhemmista puuttuu tms.

Entä helvetiasä oleminen. Sitä pehmennetään ajatuksella, että se ei ole kidutusta vaan ikuinen ero Jumalasta. Mutta onhan se kamalaa. Onko sitä siellä sitten tyhjyydessä ja tietoisena. Sellainen olisi kamalaa!

Koska raamattu lupaa, että Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet pois, niin silloin täytyy olla niin, ettei niitä puuttuvia voi surra.

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut samoin kuin tuo yksi hieman edellä oleva.

Eli siellä taivaassa tunnistaa kyllä läheiset yksilöinä, mutta Jumalan kirkkaudessa on niin ihanaa, että siellä ei enää kaipaa aviossa olemista. Se on sellaista ihanuutta, mitä emme täällä kykene edes ajattelemaan. Ei siinä enää ole mitään väliä jollain suhdekuvioilla yms.

Silti herää kysymyksiä, mm joudummeko kärsimään ajatuksesta, että joku läheinen joutui helvettiin. Olisko sitten niin, että se henkilö pyyhkiytyy muistista. Mutta tällöin luulisi jo kun sitten ihmettelevän vaikka sitä, että yksi isovanhemmista puuttuu tms.

Entä helvetiasä oleminen. Sitä pehmennetään ajatuksella, että se ei ole kidutusta vaan ikuinen ero Jumalasta. Mutta onhan se kamalaa. Onko sitä siellä sitten tyhjyydessä ja tietoisena. Sellainen olisi kamalaa!

Musta toi kuulostaa aika karseelta. Vähän niin kuin taivaassa oltaisiin koko ajan jossain heroiinipöllyssä. Eli leijutaan vaan ekstaasissa, vähän tunnistetaan jotain sukulaisia ikään kuin 4 promillen nousuhumassa ja sitten taas liihotellaan eteenpäin. Ja tätä vaan jatkuu seuraavat muutama miljardi vuotta, seuraavaan universumin singulariteettiin/ alkuräjähdykseen tms. Huh huh. AP

Mutta entä se helvetti? Ikuinen ero Jumalasta tyhjyydessä tuntuu kauhealta, vaikka siitä puuttuisikin aktiivinen kiduttaminen.

Siis jos olet ikuisuuden tyhjyydessä tekemättä yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kun se olikin varmaan tämä:

23 Samana päivänä Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: 24 "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä tulee naida leski ja hankkia jälkeläinen veljelleen.' 25Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin, mutta kuoli, ja koska hänellä ei ollut lapsia, leski jäi hänen veljelleen. 26 Samoin kävi toiselle veljelle, niin myös kolmannelle ja lopulta kaikille seitsemälle. 27 Viimeisenä kaikista kuoli nainen. 28 Kenen vaimo hän on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa."

Ihan samaa diipa daapaa, joka ei kerro yhtään mitään. Nämä ei ole edes kauniita loruja, vaan vähän erikoisiakin naisen kannalta. Eli raamattu kehottaa lesken olemaan kiertopalkionta ja jakorasia jälkeenjääneille veljille?? AP

Taas ihminen, joka ei osaa yhtään ajatella tuon aikakauden tapoja ja kulttuuria, vaan heittelee näitä muka-niin-(helvetin)-hauskoja argumentteja ja luulee olevansa niin viisas ja näppärä.

Maailma 2000 vuotta sitten ei ollut sama kuin maailma nyt.

Eli onko Jumalakin muuttunut tässä vuosien myötä? Sillä käsky kierrättää vaimoa veljeltä toiselle tuli suoraan Jumalalta. Ennen Jumala siis piti naisia esineinä, mutta nykyään hänkin on sivistynyt?

Yhteen toiseen kysymykseen koskien Mooseksen lakia, Jeesus vastasi sanomalla, että "niin ei alussa ollut", viitaten siihen, minkälaiseksi Jumala tarkoitti maailman, mutta  miten Mooseksen laissa käsky oli annettu vallitsevan tilanteen mukaan, "teidän sydämenne kovuuden tähden". Jumala ei alunperin myöskään tarkoittanut, että ihminen kuolisi, eikä myöskään siis jäisi leskeksi. Tai murhaisi tai tekisi montaa muutakaan asiaa, eli siinä mielessä kaikki käskyt ovat tavallaan sovellutuksia vallitseviin olosuhteisiin, jotka taas ovat vaihdelleet aikojen saatossa.

Jos joskus olet kokenut Jumalan rakkauden, niin voit ymmärtää, että siinä olotilassa voisi vaikka vain olla iankaikkisuuden. Uppoutua Hänen rakkauteensa ja pyhyyteensä. En ole koskaan ollut heroiinipöllyssä, mutta kuvauksista päätellen olotila ei ole sama.