Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin naimisiin mutta mies ei ''VIELÄ''
Ollaan oltu yhdessä yli 10 vuotta, seurustelemaan alettiin 18 vuotiaina. Tilanne on se että itse haluaisin jo naimisiin. Olen aina tiennyt haluavani naimisiin ja luulin että niin mieskin. Alkuseurustelun ajan oli ihan okei että minua ei kosittu, sillä olinhan kuitenkin vasta päälle parikymppinen. Nyt kuitenkin kun ikää alkaa tulemaan ja itsestä tuntuu että ajatus jo erittäin tervetulleelta, tuntuu hölmöltä että mies ei haluakkaan.
Olemme puhuneet tästä asiasta ja enemmän ja vähemmän vuoden ajan, joka kerta vastaus on sama ''en ol vielä valmis'', ''odotan sitä tunnetta että haluan mennä''. Tämä kuulostaa karulta ja kerran purskahdin itkuun, että tarkoittaako se sitä että odottaa vain jotain parempaa naista, että hän ei olisi varma minusta. Kuitenkin vakuuttaa että kyse ei ole siitä ja haluaa kyllä olla minun kanssani. En siis tajua enää yhtään.
Onko muita ketkä olisi päässeet yli ''hääkuumeesta'' ja olisi silti elänyt saman tyypin kanssa onnellisesti? Itseä vaan pelottaa että suhde päättyy katkeruuteen ja/ tai mies heti tämän jälkeen löytää toisen jonka kihlaa. Että vika olisi oikeasti minussa.
Kommentit (130)
Mutta mies ei koskaan ala alkuhuuman jälkeen oikeasti rakastaa tällaista naista, joka edellyttää miestä pitämään huolta omasta onnellisuudestaan. Kyllä ne pinnalliset ä)mmät yllättyisivät, kun saisivatkin tietää, miten heidän miehiään ei oikeasti kiinnosta aivan vittuakan se, mitä nainen halua. Sitä pitää leikkiä olevansa kiinnostunut, että saa pill)ua. Toki harvoissa tapauksissa mies oikeasti jaksaa miellyttäjän rooliaan kyseenalaistamatta sitä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Odella tyhmä asenne. Toivottavasti miehesi oikein hyväksikäyttää tätä asennettasi sinussa, eikä anna sulle millimetriäkään takaisin. Toivottavasti oikein isosti hyväksikäyttää typeryyttäsi ja naiviuttasi. Toivottavasti sitten itket yksinäsi aikanaan paskassa autossa, huolehtien yksin lapsista, kodista ja kaikesta, kun miehesi makaa sohvalla mielenkiintonsa sinuun menettäneenä ja roikkuu netissä. Siitäs saisit.[/quote]
Apua minkälaiseen ihmissaastaan netissä törmääkään.. 🤯
Vierailija kirjoitti:
Muiden miellyttäminen on niin perseestä. En tajua ihmisiä, jotka viitsivät laittaa omaa kallista aikaansa siihen. Eri asia on, että sen ei tarvitse tarkoittaa, etteivätkö muut pitäisi sinusta ja rakasta sinua, vaikket olekaan muiden miellyttäjä. Itse asiassa olen varmempi omasta merkityksestäni muille, jos minun EI TARVITSE miellyttää heitä tullakseni rakastetuksi.
Parasta siis on, kun asiat, jotka miellyttävät minua ovat asioita, jotka miellyttävät muita. En koskaan valitsisi muunlaista kumppania.
Esim. saan äidiltäni sellaisia e-kortteja onnittelukortteina. Minusta ne ovat ihan tyhmiä. Ajattelin sitten, että ehkä äiti itse haluaisi saada sellaisen, koska aina lähettää niitä, ja laitoin sellaisen hänelle. Olin oikeasti aika hämmästynyt, kun äitini kiitteli minua tosi kovasti saamastaan ilmaisesta e-kortista, ja tietenkin kiva, että hän ilahtui, mutta siis minusta se kortti oli aivan typerä, enkä saanut mitään erityistä iloa itse sen lähettämisestä. Ei nyt tietenkään niin, että minun aina pitäisi saadakaan, mutta että olisi rasittavaa, jos kumppani ilahtuisi noin tyhmistä asioista, joita itse inhoan tai pidän tyhminä.
Tekisi mieleni sanoa äidilleni, että työnnä se typerä e-korttisi perseeseesi, mutta en viitsi, kun näin, miten toinen siitä ihan oikeasti ilahtui. Tämä siis siksi, että kyseinen äiti on aina dissannut asioita, joista minä ilahdun, mikäli ne eivät ole hänestä tärkeitä tai järkeviä asioita.
Saatankin säästää sanani johonkin sopivaan riitaan loukatakseni häntä siitä, että ilahtui asiasta, joka on minusta pska. Koska hän on siis loukannut minua vastaavista sata kertaa ja ollut ihan, että hänellä on oikeus, koska hän katsoo mielipiteensä olevan fakta, ei mielipide.
Tämä on maailman selvin merkki siitä, että mies on epävarma oletko hänelle Se Oikea. Näin kävi myös itselleni, että selitin avioliiton olevan "vain yksi paperinpala" ym., ja sitten tapasin ihmisen, jonka kanssa HALUSIN sydämestäni ja joka solulla avioon heti.
Ap:n mies ei siis halua miellyttää ap:tä nyt tarpeeksi menemällä naimisiin!!! Buahahhahahhaa. Vai oisko ehkä ennemminkin niin, ettei onneksi ole miellyttäjäluonne, ja ei aidosti koe aloittajaa tarpeeksi sopivaksi. Miettikää, kun mies olisi miellyttäjäluonne! Rakkautta ois silti yhtä vähän, mutta ap kuvittelisi, että sitä ois kunnolla! Eikä olisikaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies ei siis halua miellyttää ap:tä nyt tarpeeksi menemällä naimisiin!!! Buahahhahahhaa. Vai oisko ehkä ennemminkin niin, ettei onneksi ole miellyttäjäluonne, ja ei aidosti koe aloittajaa tarpeeksi sopivaksi. Miettikää, kun mies olisi miellyttäjäluonne! Rakkautta ois silti yhtä vähän, mutta ap kuvittelisi, että sitä ois kunnolla! Eikä olisikaan!
Kai se on tavallaan hienoa, että osaat iloita toisten epäonnesta. Tarvitset varmasti elämääsi kaiken ilon minkä vain saat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ap, sulla on selvät sävelet, haluat naimisiin ja lapsia. Jos olet jo lähes kolmekymppinen, kello tikittää. Kerro miehelle suunnitelmasi ja kysy häneltä millä aikataululla häät ja lapsenteko olisivat hänen listallaan. Jos vastaa epämääräisesti tai useamman vuoden, sitten sun pitää vetää siitä omat johtopäätöksesi. Sanot, että asuntoa ei kannata ostaa yhdessä, jos ette ole naimisissa ja suhteen tulevaisuus on epävarma.
Hanki itsellesi oma erillinen asunto, ala säästää toivomaasi tulevaisuutta varten. Älä luovu suunnitelmistasi miehen takia, äläkä odottele häntä. Elä omaa elämääsi. Jos mies huomaa että haluaakin elää kanssasi ja hankkia lapsia, sitten neuvottelette suhteenne ehdot uudestaan. Jos mies ei osoita mitään puoleenvälin tulon merkkejä, sitten katkaiset välit ja etsit uuden miehen, jonka kanssa teillä on yhteiset haaveet, tai hankit lapsen yksin.
Älä jää odottelemaan, elämä menee muuten sun ohi.
Aika tyhmä neuvo, kunehkä ap kokee, että tuo mies on hänen omaa elämäänsä. Mitä muuta siinä elämässä voisi edes olla? Silitystä, tv:n katselua ja töissäkäyntiä? Joku harrastus, mitä siitä? Eivät ne ole tuo mies.
Ei. Mun neuvo on paras jonka voi naiselle antaa!
Yhdessä eläminen on ns. kahden kauppa, perustuu yhteiselle sopimukselle että miten ollaan ja edetään. Kumpikin osapuoli tuo neuvottelupöytään omat toiveensa ja niistä sovitaan sitten kummallekin sopiva kompromissi. Jos sellaiseen ei päästä, kannattaa erota heti.
Jos toinen osapuoli ei suostu neuvottelemaankaan, sitten siihen epätasa-arvoiseen suhteeseen jääminen on todella tyhmää. Jos mies siis elää omaa elämäänsä kuten haluaa, eikä halua samoja asioita kuin sinä, mitä ihmettä sä siinä sitten roikut hänen elämänsä statistina?
Oikeasti, usko mua, se miten tyytyväinen tulet elämääsi olemaan, riippuu täysin sinusta itsestäsi, siitä miten pystyt tekemään omat päätöksesi, pitämään puolesi ja kantamaan vastuusi omien tulevaisuudensuunnitelmiesi toteuttamisesta.
Juurihan tuo yksi tuossa selittää, miten mies tekee hänet onnelliseksi ja hän miehensä, ehkä ap haluaa sitä samaa? Niin mitenkään ei se yksinoleminen anna sitä samaa siinä.
Mitä ihmettä tarkoitat? Mieskö, joka ei ota toisen toiveita huomioon, tekisi jonkun onnelliseksi? Ja nainen, joka parkuu miehen jalkojen juuressa mieheltä jotain, jota mies ei halua, on miehen onnelliseksi tekevä vaimoke?
Höpsis. Lisäksi enhän minä tekstissäni sanonut että on ainoa vaihtoehto olla yksin, vaan että sinä yksin olet vastuussa siitä minkälaisiin suhteisiin sitoudut.
Jos sitoudut mieheen, joka ei ota sua huomioon, ja jäät siihen jumittamaan itku silmässä, se on sitten sun syy. Näitä naisia on valitettavan paljon, tunnistat heidät siitä että kaikki menot, tekemiset, suunnitelmat ja muut menee niin että "mies sallii tai ei salli, mies haluaa tai ei halua jne.." – nainen roikkuu siinä kuin märkä rätti.
Jos et yhden miehen kanssa pääse sopimukseen joka tyydyttää molempia osapuolia, älä jää tyhjää ruikuttumaan, vaan etsi toinen, parempi suhde tai ratkaise tulevaisuuden toiveesi muulla tavoin.
Tietenkin mies joka ei ota toisen toiveita huomioon voi tehdä toisen hyvinkin onnelliseksi. Olemalla sopiva kumppani. Ja siis tekisikö se sinut tuossa onnelliseksi, jos ap:n mies haluaisi tehdä ap:n onnelliseksi, ja mennä naimisiin, vaikka ei olisi onnellinen siitä itse, mutta HUOM. sanoit, että miten voi tehdä toisen onnelliseksi, ellei halua? Edellytät siis sinun tekemistäsi onnelliseksi enemmän, kuin että se toinen, tässä tapauksessa ap:n mies, tulee myös onnelliseksi?
Se on totta että ap on vastuussa siitä, millaiseen suhteeseen sitoutuu, mutta sinun neuvoillasi ei ole minkäänlaista parempaakaan suhdetta tulossa tai luvattuna tai mitenkään mahdollista että on varmaa saada.
Huh onpa sekavaa tilitystä. Luepa ne mun tekstit uudestaan ihan ajatuksella, nyt et ole tajunnut yhtään mitään vaan huidot sokeana ympäärinsä kepillä.
Lisäksi päästät suustasi aivan kammottavia sammakoita, kuten tuo
"Tietenkin mies joka ei ota toisen toiveita huomioon voi tehdä toisen hyvinkin onnelliseksi." Häh???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mies sanoo tuossa yhteydessä "ei vielä", se tarkoittaa "en rakasta sinua niin paljon että sitoutuisin, mutta panokaverina oot ihan ok"
Tämäpä se. Nainen ei ole sitoutumisen arvoinen, sitähän se vaan on. Ei siitä tarvitse väenvängällä vääntää jotain hiukkastiedettä.
Eikä asiaa jaarittelemalla muuteta. Vaihda mies sellaiseen joka kokee sut sitoutumisensa arvoisena.
Eihän sellaisia (ihania) miehiä välttämättä ole, oletko ihan naivi idiootti? Muuten jokainen joka haluaisi, pääsisi naimisiin. Olettaen, että naimisiin ei mennä kuin ihmisen, jota rakastaa, kanssa.
Niinpä. Tai vaikka löytää ihanan miehen, se ei ehkä ole valmis naimisiin ja lapsiin, vaikka sulla olis jo kiire. Jos eroat et ehkä löydä ihanaa miestä. Etkä rakastu kehenkään. Ehkä rakastut, muttette saakaan lapsia. Tai ehkä löytyy vain huonosti sulle sopivia miehiä. Haluaako naimisiin ei-ihanan ja ei-rakkaan miehen kanssa, onko se sen arvoista? Vai hankkiiko lapsia yksin? Tai tekee elämällään jotain ihan muuta?
Elämä on epäoikeudenmukaista, sille ei voi mitään. Jokainen voi vain tehdä tietoisesti sellaisia päätöksiä, joiden kanssa voi elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mies sanoo tuossa yhteydessä "ei vielä", se tarkoittaa "en rakasta sinua niin paljon että sitoutuisin, mutta panokaverina oot ihan ok"
Tämäpä se. Nainen ei ole sitoutumisen arvoinen, sitähän se vaan on. Ei siitä tarvitse väenvängällä vääntää jotain hiukkastiedettä.
Eikä asiaa jaarittelemalla muuteta. Vaihda mies sellaiseen joka kokee sut sitoutumisensa arvoisena.
Eihän sellaisia (ihania) miehiä välttämättä ole, oletko ihan naivi idiootti? Muuten jokainen joka haluaisi, pääsisi naimisiin. Olettaen, että naimisiin ei mennä kuin ihmisen, jota rakastaa, kanssa.
Niinpä. Tai vaikka löytää ihanan miehen, se ei ehkä ole valmis naimisiin ja lapsiin, vaikka sulla olis jo kiire. Jos eroat et ehkä löydä ihanaa miestä. Etkä rakastu kehenkään. Ehkä rakastut, muttette saakaan lapsia. Tai ehkä löytyy vain huonosti sulle sopivia miehiä. Haluaako naimisiin ei-ihanan ja ei-rakkaan miehen kanssa, onko se sen arvoista? Vai hankkiiko lapsia yksin? Tai tekee elämällään jotain ihan muuta?
Elämä on epäoikeudenmukaista, sille ei voi mitään. Jokainen voi vain tehdä tietoisesti sellaisia päätöksiä, joiden kanssa voi elää.
Voi löytää jonkun, voi olla että ei, mutta niin kauankuin aloittaja on naimahaluttoman miehen kanssa, ei ole edes sitä mahdollisuutta löytää uutta miestä.
Minusta tässä ei ole kysymys siitä halutaanko "naista miellyttää" vai. Kun mies sanoo, että ei halua naimisiin, hän ei halua naimisiin SINUN kanssasi. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oikein ymmärrä tätä, että seurustellaan ja asutaan yhdessä vuosikausia, mutta sitoutumisen aste on kuitenkin nolla. Pidetään takaporttia auki. Kyllä mulle on aina ollut selvää, että jos ei uudessa suhteessa 6-9 kk kohdalla tunnu siltä, että suhde menee eteenpäin sinne minne pitääkin (yhteiseen elämään ja siihen sitoutumiseen), voi suosiolla vaihtaa. Vai ettekö te osaa potentiaalisten kumppanienne kanssa keskustella tulevaisuudesta?
Ja hääthän ei ole yhtä kuin avioliitto, naimisiin voi mennä nollabudjetille.
Ja sitten nää ikuisesti kihloissa-venaajat. Ollaan kihloissa vuosikausia, eikä olla kihlautuessa sovittu avioliitosta. Jotenkin vähän hassua, että kihlautuessa vaan sovitaan, että nyt mennään kihloihin, eikä edes ajatella avioliittoa.
Jotenkin monella on sellainen käsitys, että AVIOliitto on joku pysyvä kahle, josta ei pääse eroon millään... Mutta yhteinen talo, muuta omaisuutta, yhteiset lapset... ei sido muka yhtään. Kaikki tuo on hankittu yhdessä, mutta naimisiin? No ei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
trine kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mies sanoo tuossa yhteydessä "ei vielä", se tarkoittaa "en rakasta sinua niin paljon että sitoutuisin, mutta panokaverina oot ihan ok"
Tämäpä se. Nainen ei ole sitoutumisen arvoinen, sitähän se vaan on. Ei siitä tarvitse väenvängällä vääntää jotain hiukkastiedettä.
Eikä asiaa jaarittelemalla muuteta. Vaihda mies sellaiseen joka kokee sut sitoutumisensa arvoisena.
Eihän sellaisia (ihania) miehiä välttämättä ole, oletko ihan naivi idiootti? Muuten jokainen joka haluaisi, pääsisi naimisiin. Olettaen, että naimisiin ei mennä kuin ihmisen, jota rakastaa, kanssa.
Niinpä. Tai vaikka löytää ihanan miehen, se ei ehkä ole valmis naimisiin ja lapsiin, vaikka sulla olis jo kiire. Jos eroat et ehkä löydä ihanaa miestä. Etkä rakastu kehenkään. Ehkä rakastut, muttette saakaan lapsia. Tai ehkä löytyy vain huonosti sulle sopivia miehiä. Haluaako naimisiin ei-ihanan ja ei-rakkaan miehen kanssa, onko se sen arvoista? Vai hankkiiko lapsia yksin? Tai tekee elämällään jotain ihan muuta?
Elämä on epäoikeudenmukaista, sille ei voi mitään. Jokainen voi vain tehdä tietoisesti sellaisia päätöksiä, joiden kanssa voi elää.
Voi löytää jonkun, voi olla että ei, mutta niin kauankuin aloittaja on naimahaluttoman miehen kanssa, ei ole edes sitä mahdollisuutta löytää uutta miestä.
Minusta tässä ei ole kysymys siitä halutaanko "naista miellyttää" vai. Kun mies sanoo, että ei halua naimisiin, hän ei halua naimisiin SINUN kanssasi. Piste.
Ei välttämättä. Miehellä kuten naisella voi olla periaate ettei halua avioon. Tai asiaa ei ole edes mietitty. Tai kuten joku yllä kertoi, joku osa prosessia (vaikka ne häät) eivät miellytä.
Pitää keskustella rehellisesti ja selkeästi siitä mitä haluaa. Jos toinen ei osaa selittää haluaako tai ei avioliittoon ja miksi ei, sitten voi vetää johtopäätöksen että seurustelee joko sellaisen henkilön kanssa jolla ei ole järkeä päässä tai sitten kiertelyllä ja kaartelullä yrittää välttää aihetta koska vastaus on tuo "en halua naimisiin sun kanssa".
Se on totta, ettei voi olla varma, paraneeko vaihtamalla. Itse olin ihan hyvässä suhteessa 7 vuotta, mutta vuosi vuodelta mies vain lykkäsi lasten hankintaa. Viimeiset 4 vuotta oli "ei IHAN vielä".
Lopulta ajattelin, että parempi vaikka ihan ilman lapsia koko loppu elämä, kuin jatkuva odotustila. Se odottaminen kävi lopulta niin rankaksi henkisesti, että muutin pois.
Tosiaan heitin kaikki haaveet samalla ulos mielestä ja päätin keskittyä vain itseeni, uraani ja asioihin mitkä tekee onnelliseksi. Täysin odottamatta löysin kuitenkin ihanan miehen ja olin raskaana vuosi eron jälkeen.
Jos tilanne tekee onnettomaksi, voi olla parempi lähteä koko tilanteesta. Ihan sama mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jos nykyhetki ahdistaa, kaikki muut vaihtoehdot voittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluat naimisiin...miksi?
Jotta voisi lihota ja uhata viedä puolet miehen omaisuudesta jos hän haluaa erota
miksi "tasa-arvon naiset" eivät ikinä kyseenalaista tuota omaisuuden ryöstöä? kaikesta muusta kyllä vöyhötetään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat naimisiin...miksi?
Jotta voisi lihota ja uhata viedä puolet miehen omaisuudesta jos hän haluaa erota
miksi "tasa-arvon naiset" eivät ikinä kyseenalaista tuota omaisuuden ryöstöä? kaikesta muusta kyllä vöyhötetään..
Ei se omaisuus miehen ole.
Vierailija kirjoitti:
trine kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mies sanoo tuossa yhteydessä "ei vielä", se tarkoittaa "en rakasta sinua niin paljon että sitoutuisin, mutta panokaverina oot ihan ok"
Tämäpä se. Nainen ei ole sitoutumisen arvoinen, sitähän se vaan on. Ei siitä tarvitse väenvängällä vääntää jotain hiukkastiedettä.
Eikä asiaa jaarittelemalla muuteta. Vaihda mies sellaiseen joka kokee sut sitoutumisensa arvoisena.
Eihän sellaisia (ihania) miehiä välttämättä ole, oletko ihan naivi idiootti? Muuten jokainen joka haluaisi, pääsisi naimisiin. Olettaen, että naimisiin ei mennä kuin ihmisen, jota rakastaa, kanssa.
Niinpä. Tai vaikka löytää ihanan miehen, se ei ehkä ole valmis naimisiin ja lapsiin, vaikka sulla olis jo kiire. Jos eroat et ehkä löydä ihanaa miestä. Etkä rakastu kehenkään. Ehkä rakastut, muttette saakaan lapsia. Tai ehkä löytyy vain huonosti sulle sopivia miehiä. Haluaako naimisiin ei-ihanan ja ei-rakkaan miehen kanssa, onko se sen arvoista? Vai hankkiiko lapsia yksin? Tai tekee elämällään jotain ihan muuta?
Elämä on epäoikeudenmukaista, sille ei voi mitään. Jokainen voi vain tehdä tietoisesti sellaisia päätöksiä, joiden kanssa voi elää.
Voi löytää jonkun, voi olla että ei, mutta niin kauankuin aloittaja on naimahaluttoman miehen kanssa, ei ole edes sitä mahdollisuutta löytää uutta miestä.
Minusta tässä ei ole kysymys siitä halutaanko "naista miellyttää" vai. Kun mies sanoo, että ei halua naimisiin, hän ei halua naimisiin SINUN kanssasi. Piste.
Ei välttämättä. Miehellä kuten naisella voi olla periaate ettei halua avioon. Tai asiaa ei ole edes mietitty. Tai kuten joku yllä kertoi, joku osa prosessia (vaikka ne häät) eivät miellytä.
Pitää keskustella rehellisesti ja selkeästi siitä mitä haluaa. Jos toinen ei osaa selittää haluaako tai ei avioliittoon ja miksi ei, sitten voi vetää johtopäätöksen että seurustelee joko sellaisen henkilön kanssa jolla ei ole järkeä päässä tai sitten kiertelyllä ja kaartelullä yrittää välttää aihetta koska vastaus on tuo "en halua naimisiin sun kanssa".
Ei siihen naimisiin haluamattomuudelle oikeasti ole muita syitä kuin väärä vastakappale. Kaikki muu on itsensä huijausta.
Olette menneet liian nuorena yhteen, mies varmaan kokee että on vielä villiä nuorenmiehen elämää elettävä. Ei halua sitoutua, koska se on sitten siinä.
Jos olette jo noin kauan olleet yhdessä, niin kyllä se on joko naimisiin tai ero. Kun ei lapsiakaan ole. Perheen perustaminen on minusta naimisiinmenoon verrattava sitoutumisen tapa, mutta ei teillä ilmeisesti ole lapsiakaan?
Tuo "häät tai ero" pätee siis jos alunperinkin on ollut tarkoitus mennä naimisiin jossain vaiheessa. Eri asia tietysti jos avioliitto on molemmille aina ollu toissijaista ylipäänsä. Mutta ymmärtääkseni tämä ei ole teillä tilanne.
Alue: Aihe vapaa
Täällä oli ketju miehestä joka ei mennyt naimisiin vaikka oli lapsia. Ketjun aloittaja ja mies erosivat ja vuoden päästä mies oli naimissa toisaalla.
Ehkä mies ei ole vakavissaan suhteessa Ap:n kanssa. Mies ei vain osaa olla yksin ja katselee jos löytyisi parempi vaihtoehto.