Rekrytoija! Millainen työhakemus erottuu OIKEASTI joukosta?

Jotenkin näistä kommenteista tulee nyt se vaikutelma, että se pitkä työkokemus kassalla nyt mitätöi sen KTM:n. Olisiko sitten parempi pudottaa se pois? Tuossakin joku sanoi, ettei palkkaisi kaupan kassaa enkä ole saanut aikaan mitään muuta, mutta ei ottanut huomioon ollenkaan, että olen kuitenkin suorittanut sen KTM:n.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin näistä kommenteista tulee nyt se vaikutelma, että se pitkä työkokemus kassalla nyt mitätöi sen KTM:n. Olisiko sitten parempi pudottaa se pois? Tuossakin joku sanoi, ettei palkkaisi kaupan kassaa enkä ole saanut aikaan mitään muuta, mutta ei ottanut huomioon ollenkaan, että olen kuitenkin suorittanut sen KTM:n.

Ei. Mä tiputtaisin tradenomin pois. 10 vuotta kaupan kassalla on ihan ok, jos vasta sen aikana/jälkeen on valmistunut. Sä et kuitenkaan ole kymmeneen vuoteen edennyt edes tradenomin urallasi vaan olet yhtä pohjalla kuin vastavalmistuneena tradenominakin. Tilanne olisi toinen, jos tämän 10 vuoden aikana olisit tehnyt edes muutaman vuoden jotain vaativampiakin töitä. 

Voisikos sitä kääntää asetelmaa vähän päälaelleen ja pyrkiä selittämään sitä pitkää kassalla oloa esim. sillä, että on halunnut tehdä perheellisenä työtä opintojen ohessa? Yrittää luoda kuva siitä, että on kunnianhimoisesti pyrkinyt itseään kouluttamaan pidemmälle alalla, jonka on kokenut kiinnostavana, mutta elämän realiteetit ovat vaatineet samalla työssäkäyntiä. Tällöin kunnianhimo on suuntautunut opintoihin, mikä selittäisi sitä, että työuralla ei ole aktiivisesti edennyt.

Vierailija kirjoitti:

Voisikos sitä kääntää asetelmaa vähän päälaelleen ja pyrkiä selittämään sitä pitkää kassalla oloa esim. sillä, että on halunnut tehdä perheellisenä työtä opintojen ohessa? Yrittää luoda kuva siitä, että on kunnianhimoisesti pyrkinyt itseään kouluttamaan pidemmälle alalla, jonka on kokenut kiinnostavana, mutta elämän realiteetit ovat vaatineet samalla työssäkäyntiä. Tällöin kunnianhimo on suuntautunut opintoihin, mikä selittäisi sitä, että työuralla ei ole aktiivisesti edennyt.

Toi on muuten erittäin hyvä idea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten, jos ei oikeasti ole työnantajalle tarjota paljon muuta kuin se sopiva koulutus ja innokas asenne? Pitääkö valehdella olevansa myös erittäin kokenut ja taitava, vaikkei alalta ole kokemusta pätkääkään? Ja onko hyötyä mainita sitä kiinnostusta, kun kaikkihan sen kuitenkin sinne kirjoittavat? Ja siis nimenomaan puhun nyt hakemuksesta enkä haastattelusta. 

Siis tarkoitatko, että keksit omasta päästäsi cv:hen työsuhteita, joita sulla ei ole koskaan ollut? Hakemuksessahan on vähän vaikea asiasta valehdella, jos et valehtele myös cv:ssä.

Ei vaan tarkoitan sitä, että jos ei ole oikeasti niitä ominaisuuksia, joita tässä ketjussa nyt luetellaan. Eli kokemusta ja osaamista. Mitä sitten voi tehdä? 

Siis vastavalmistuneena ja haet ensimmäistä oman alasi työpaikkaa? Tämä on hyvin alakohtaista. Perussääntönä kuitenkin voi pitää, että hae ensin vähemmän vaativiin tehtäviin ja kun niissä työkokemuksesi on kasvanut, vasta sitten vaativampiin tehtäviin. Kärjistettynä esimerkkinä: älä hae vastavalmistuneena pankinjohtajaksi vaan ensin pankkivirkailijaksi ja vasta työkokemuksen kartuttua pankinjohtajaksi. 

Alakohtaista on myös, miten voisit muutoin kuin työelämässä kartuttaa osaamistasi. Voiko samantyyppisiä asioita tehdä vapaaehtoistyönä? Voisitko kirjoittaa alaasi liittyviä tutkielmia, joilla osoitat kiinnostustasi ja kartutat osaamistasi? Liittyykö alaasi jokin taito, jota voisit kehittää muutenkin kuin vain olemalla töissä? Esim jos olet opiskellut graafiselle alalle, voisitko tehdä webbisivut, joista näkyy, osaamasi asiat ja taidot? Ja näitä sivujasi siis kehität koko ajan, koska samalla opit ja kehityt hommassa. 

Työharjoittelujaksot opiskeluaikana eli kerrot,  mitä hakemaasi työtehtävää vastaavia yksittäisiä tehtäviä olet näissä harjoitteluissa tehnyt. Samoin, jos olet ollut kesätöissä. 

Tätä kysyin hiljattain jossain muussakin ketjussa, mutta en saanut vastausta. Eli mitä ihmettä minä teen väärin, kun olen tehnyt täsmälleen noin, mutta en pääse edes haastatteluihin? Olen nuoresta asti haaveillut taloushallinnon tehtävistä. Kouluttauduin merkonomiksi. En saanut töitä, jatkoin tradenomiksi. Sain määräaikaisen työn matkatoimistosta. Hain yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Sain työn kaupan kassalta. Ja täällä olen nyt ollut 10 vuotta. Mielestäni olen tehnyt juuri niin kuin on neuvottu. Olen aloittanut erilaisista töistä ja nimenomaan sieltä pohjalta enkä todellakaan ole hakenut mitään pankinjohtajan paikkoja, vaan ihan niitä toimistohommia. Olen jatkuvasti kouluttautunut lisää ja lisää, mutta en pääse edes haastatteluun. Toki muutamaan vuoteen en edes hakenut minnekään, kun oli nuo opiskelut, mutta nyt olen taas laittanut hakemuksia nimenomaan ei-pankinjohtajapaikkoihin. En ymmärrä, mistä tulee tuo oletus, että kaikki hakevat pelkästään niitä parempia tehtäviä. 

Et välttämättä tee yhtään mitään väärin. Vika on siinä, että samaan paikkaan on useita hakijoita, joista osalla on enemmän haettavana olevan paikan edellyttämää osaamista ja kokemusta. Vika voi myös olla siinä, että sulla on jo enemmän koulutusta kuin mitä hakemaasi työtehtävään edellytetään eli olet nk ylikoulutettu. 

No niinpä. Siksi ottaakin päähän nuo iänikuiset vinkit, että "älä heti hae sitä pankinjohtajan paikkaa ja osoita aktiivisuutta tekemällä jotain muuta työtä tai kouluttaudu eteenpäin". Ei se vain aina mene niin, vaan on se vähän tuuristakin kiinni. 

Joo, mutta mitään muuta sä et voi kuitenkaan tehdä. Jos todellinen kysymys kuitenkin oli, miten ohittaa itseään pätevämmät, kokeneemmat ja osaavammat työnhaussa, silloin vastaus on suhteilla ja/tai hakemalla sellaisia paikkoja, jotka eivät varsinaisesti ole auki. Mitä vähemmän on kilpailevia hakijoita, sitä suurempi todennäköisyys on saada työpaikka. 

Juu, eilen juuri laitoin pari tällaista hakemusta. Olen vain jo pitkään ihmetellyt tätä, että miten ihmeessä ihminen koskaan saa sen ensimmäisen oikeanlaisen työkokemuksen, koska ainahan siellä on joku sellainenkin hakija, jolla on oikeanlaista kokemusta enemmän. Ja olen kerta toisensa jälkeen päätynyt siihen, että juurikin suhteilla ja järjettömällä tuurilla. Siinä ei paljon auta hakemusten muotoilut tai koulutukset tai pohjalta aloittamiset, vaikka näin aina sanotaan. 

Itse olen tajunnut sen, että kouluaikaisella harjoittelupaikalla on todella suuri merkitys. Siihen kannattaa satsata. Ei kannata valita mitä tahansa pakkaa, vaan pitää kaikin keinoin yrittää löytää sellainen paikka, josta on oikeasti itselle hyötyä tulevaisuuden kannalta. Moni harjoittelija tai lopputyön tekijä on palkattu myöhemmin samaan firmaan töihin.

Jos haluaa suuntautua taloushallinnon puolelle, niin ei kannata tehdä kaupan kassalla harjoittelua, vaan pitää löytää harjoittelupaikka taloushallinnon puolelta. 

Minä kerroin työhakemuksessani mitä aiempaan saman alan työhöni kuului ja mitä taitoja olin siinä saanut (esim. asiakaspalvelussa saamiani oivalluksia). Kerroin nimenomaan niitä asioita, joita uskoin kuuluvan myös hakemaani työhön. Kerroin myös minkälainen työntekijä olen. Itse ajattelen, että hakemukseni oli ehkä vähän epämuodollinen, hieman jutustelevakin, mutta se saattoi olla mielenkiintoisempaa luettavaa, kuin koulutusten ja kurssien luetteleminen. Tekstiosuutta oli ehkä 3/4 A4:stä, pois lukien yläosan osoiterivit ym. Hakijoita tuohon toimistoalan työpaikkaan oli n. 150, mutta minä sain paikan, vaikka olin jo 45-vuotias. Ehdin tehdä 4 kk työttömyyden aikana muutamia työhakemuksia ja aloitin jokaisen hakemuksen kirjoittamisen alusta. Alkuun kuvittelin, että käyttäisin samaa hakemusta, mutta kun jokaisella firmalla oli vähän erilaiset työtehtävät, jouduin aloittamaan hakemuksen eri lailla ja sitten jatkoin saman tien loppuun asti vapaalla kädellä. Uskon että noin tehden se näkyi hakemuksista, että olen paneutunut työpaikkailmoitukseen ja olen tosissani hakemassa kyseistä paikkaa.

Minä olin tosi onnekas saadessani vakituisen työpaikan tämän ikäisenä. Tiedostan, että jos ei tärppää, se ei ole läheskään aina hakijasta tai hakemuksesta kiinni. Hakijoita vaan on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Voisikos sitä kääntää asetelmaa vähän päälaelleen ja pyrkiä selittämään sitä pitkää kassalla oloa esim. sillä, että on halunnut tehdä perheellisenä työtä opintojen ohessa? Yrittää luoda kuva siitä, että on kunnianhimoisesti pyrkinyt itseään kouluttamaan pidemmälle alalla, jonka on kokenut kiinnostavana, mutta elämän realiteetit ovat vaatineet samalla työssäkäyntiä. Tällöin kunnianhimo on suuntautunut opintoihin, mikä selittäisi sitä, että työuralla ei ole aktiivisesti edennyt.

No tämähän se totuus onkin. Kun lapset olivat pieniä, en edes etsinyt muuta, vaan siinä tilanteessa osa-aikainen iltatyö oli oikea ratkaisu. Sitten hain yliopistoon ja nyt olen tässä tilanteessa. Mutta mitenkäs tämän nyt siinä hakemuksessa selität?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kertokaas nyt joku, mikä on se realistinen "nolla", mistä minun pitää nyt aloittaa? Olen siis kaupan kassalla ollut 10 vuotta ja minulla on myös parin vuoden kokemus matkatoimistosta. Koulutus on merkonomi, tradenomi ja KTM. Jos haluan taloushallinnon tehtäviin, mikä on seuraava askel. Olen tällä viikolla laittanut hakemukset kolmeen kirjanpitäjän paikkaan, kahteen toimistosihteerin paikkaan, yhteen rekrytoijakonsultin paikkaan ja yhden avoimen hakemuksen tilitoimistoon. Tähtäänkö tosiaan liian ylös ja mikä olisi minulle nyt realistisempi hakukohde? 

Oletko ollut edes harjoittelussa oman alasi paikoissa? Eikö kaikkiin tutkintoihin nykyään kuulu harjoittelu? Itseäni onnisti aikoinaan, koska sain harjoittelun jälkeen osa-aikatöitä harjoittelupaikasta ja sen avulla taas kokoaikaisen työn muualta vähän myöhemmin.

Mitä tulee sinuun, luulen että ainakin noissa toimistosihteerin, eli matalan tason suorittavissa toimistotöissä tuo KTM tutkinto on yksi tekijä, miksi sinua ei palkata. Voisitko jättää sen pois hakemuksesta? Olet varmaan kuitenkin koko ajan tehnyt kassatöitä ym. joten siitä ei jäisi aukkoakaan CV:hen?

KTM:ssä ei ole harjoittelua ja tradenomiopinnoissa tein harjoittelun siellä matkatoimistossa. 

Eli nytkö sitten pitäisikin tiputtaa se KTM pois? Sittenhän olen käytännössä tradenomi, joka on ollut 10 vuotta kassalla. Eikö nyt ihan oikeasti ole mitään "oikeaa" tasoa kaltaiselleni, joka on suorittanut maisteritutkinnon, mutta on valmis aloittamaan vaikka sieltä pohjalta? 

Älä tiputa, mutta älä myöskään hae paikkoja (ainakaan enimmäkseen), joissa ei vaadita maisterintutkintoa. Vaikka maistereihin monesti täällä suhtaudutaan vähätellen, opinnot tuovat sisältöosaamisen lisäksi kaikenlaisia siirrettäviä taitoja, jotka oikein esitetyinä tuovat lisäarvoa (esiintymis- ja esittämiskokemus, kirjoitustaito, tms nyt vähän alasta riippuen) ja yhdistettynä erilaiseen aikaisempaa työ- ja opiskelukokemukseen niistä voi rakentaa selkeää oma profiilia, jolla voi erottautua.

Minulla oli opiskeluaikoina hiukan toisen alan kollega, joka ihmetteli miksei pääse esim. museovahtimestarin tai sairaala-apulaisen tehtäviin maisterintutkintonsa kanssa, ja suhtautui aika epäilevästi ehdotukseen hakea töitä, jotka vaativat ao. tutkintoa, mutta niin vain ihan kunnollinen omaa alaa ihan kohtuullisesti vastaava työ löytyi muutaman hakemuksen jälkeen. Omalla työpaikalla ei esimerkiksi oteta tohtoria hallintopuolelle, jos hänen erityisosaamisestaan (tutkimustaidot, kokemus tohtoriopintojen suorittamisesta opiskleijan näkökulmasta) ole mitään lisäarvoa työtehtävään nähden.

Tästä nyt tulee vähän ristiriitaisia ohjeita. Toisaalta sanotaan, ettei kannata hakea kuin maisterille sopiviin tehtäviin ja toisaalta sanotaan, että pitää aloittaa pohjalta. Tuntuu, että olen tehnyt kaiken, mitä aina neuvotaan, mutta nyt kun olen sen tehnyt, se kaikki tekemäni onkin vain luonut enemmän esteitä etenemiselle. 

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos olen 10 vuotta kuitenkin siellä kassallakin viihtynyt, ei työnantajaa pelottaisi palkata minua niihin alempitasoisiin toimistohommiin, sen takia, että lähtisin sieltä heti. 

Pitää aloittaa pohjalta, mutta ei miltä tahansa pohjalta. KTM:lle pohjalta aloittaminen ei ole kaupan kassalla olemista. Tradenomille ehkä vielä onkin, mutta ei silloinkaan kymmentä vuotta. KTM:nä et ole vielä aloittanut työuraasi lainkaan etkä ole edennyt urallasi edes tradenomina. Jos sairaanhoitajaksi opiskellut jatkaa lääkäriksi, mutta työskentelee edelleenkin lähihoitajana, tilanne on samankaltainen. Tiedän toki, että lääkäreiden työllistymismahdollisuudet ovat paremmat, mutta vertauskuvana tuo esimerkki. 

Niin, tämähän tilanteeni juuri onkin. Tradenomina aloitin pohjalta ja nyt etsin sitä ktm:n pohjaa.

KTM:n pohja on tradenomin uran huippu. Miksi muuten olisit opiskellut KTM:ksi, jos tradenomin tutkinnollakin mahdollinen työura riittäisi sulle? Sulla kuitenkin on tilanne, että olet tradenominakin vielä pohjalla, ollut siellä jo 10 vuotta. Kuulostan nyt varmasti ikävältä ihmiseltä, mutta tuosta sun taustastasi tulee väkisinkin mieleen, että olet turvallisuushakuinen etkä juurikaan kunnianhimoinen. Et uskalla ottaa riskejä ja sen vuoksi olet jämähtänyt kymmeneksi vuodeksi kaupan kassalle, vaikka sun olisi pitänyt jo 8-9 vuuotta sitten edetä siitä eteenpäin.

Ei kuulosta ikävältä, vaan ihan totuudelta. Juuri sellainen olen, että tällaisissa asioissa haluan pelata varman päälle. Mutta sehän ei tietenkään tunnu kovin reilulta, jos tällaisen luonteen takia olen töihin kelpaamaton ja työelämä arvostaa mieluummin riskinottajaa kuin tunnollista ja sitoutunutta puurtajaa.

22 vuotta, yksi puolivuotinen jakso harjoittelussa ja ammattikoulun paperit. Erotunko joukosta?

Minä en usko, että hyvä hakemus olisi vain puolen sivun pituinen. Eihän siihen mahdu kuin latteimmat ympäripyöreydet? Jokainen perustelu ja täsmennys syö lisää tilaa. Ja minä en ole niin mahtava tyyppi, että voisin kirjoittaa "Etsä tiedä kuka mä oon? No kato Kauppalehdestä, mitä sain aikaan kilpailijallanne!" -tyyliin.

Kun kirjoitan 100% relevanttia asiaa fontilla 11 ja säädän vielä rivivälin miellyttäväksi (1,3-1,5), niin pituus on aina 3/4 yhdestä sivusta. 1/4 menee yhteystiedoille. Jos se on jonkun mielestä jo ensi vilkaisulla "Too long, don't read", niin enpä olisi sellaiselle ihmiselle halunnut mitään raporttejakaan kirjoittaa. Mulla kun on tapana tehdä ne hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Minä en usko, että hyvä hakemus olisi vain puolen sivun pituinen. Eihän siihen mahdu kuin latteimmat ympäripyöreydet? Jokainen perustelu ja täsmennys syö lisää tilaa. Ja minä en ole niin mahtava tyyppi, että voisin kirjoittaa "Etsä tiedä kuka mä oon? No kato Kauppalehdestä, mitä sain aikaan kilpailijallanne!" -tyyliin.

Kun kirjoitan 100% relevanttia asiaa fontilla 11 ja säädän vielä rivivälin miellyttäväksi (1,3-1,5), niin pituus on aina 3/4 yhdestä sivusta. 1/4 menee yhteystiedoille. Jos se on jonkun mielestä jo ensi vilkaisulla "Too long, don't read", niin enpä olisi sellaiselle ihmiselle halunnut mitään raporttejakaan kirjoittaa. Mulla kun on tapana tehdä ne hyvin.

Ehkä sitten et ole tarpeeksi hyvä hakija jos et pysty perustelemaan itseäsi lyhyesti ja ytimekkäästi. Hakemuksia voi tulla jopa satoja. Kuka jaksaa lukea kaikki hakemukset läpi ajatuksella? Poimi hakemukseen pääasiat.

CV:stä jättäisin pois turhat tutkinnot ja vähäpätöiset työpaikat. Jos on 50-vuotias niin mainosten jakaminen 15-vuotiaana ei ole enää relevanttia.

Lyhyt ja ytimekäs, sekä vähän röyhkeä. Siinä hyvä työhakemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en usko, että hyvä hakemus olisi vain puolen sivun pituinen. Eihän siihen mahdu kuin latteimmat ympäripyöreydet? Jokainen perustelu ja täsmennys syö lisää tilaa. Ja minä en ole niin mahtava tyyppi, että voisin kirjoittaa "Etsä tiedä kuka mä oon? No kato Kauppalehdestä, mitä sain aikaan kilpailijallanne!" -tyyliin.

Kun kirjoitan 100% relevanttia asiaa fontilla 11 ja säädän vielä rivivälin miellyttäväksi (1,3-1,5), niin pituus on aina 3/4 yhdestä sivusta. 1/4 menee yhteystiedoille. Jos se on jonkun mielestä jo ensi vilkaisulla "Too long, don't read", niin enpä olisi sellaiselle ihmiselle halunnut mitään raporttejakaan kirjoittaa. Mulla kun on tapana tehdä ne hyvin.

Ehkä sitten et ole tarpeeksi hyvä hakija jos et pysty perustelemaan itseäsi lyhyesti ja ytimekkäästi. Hakemuksia voi tulla jopa satoja. Kuka jaksaa lukea kaikki hakemukset läpi ajatuksella? Poimi hakemukseen pääasiat.

CV:stä jättäisin pois turhat tutkinnot ja vähäpätöiset työpaikat. Jos on 50-vuotias niin mainosten jakaminen 15-vuotiaana ei ole enää relevanttia.

Lyhyt ja ytimekäs, sekä vähän röyhkeä. Siinä hyvä työhakemus.

Lyhyyden painottaminen on vähän ristiriidassa sen neuvon kanssa, että tyhjiä korulauseita pitäisi välttää. Ei riitä, että sanoo "olen hyvä organisoimaan", vaan pitäisi myös kertoa, miten se ilmenee / on ilmennyt tai mitä iloa siitä olisi tässä haettavassa tehtävässä. Jos hakemuksessa on sisältöä, siinä on myös pituutta. Minkä sille mahtaa, ellei ole edellisessä viestissäni kuvaamani mahtityyppi, joka voi vaikka linkittää tärkeimmät meriittinsä.

Kaikesta huolimatta työhakemukseni valitaan suht usein haastatteluun eli teen ilmeisesti jotain oikein. Toki pohdin, voisinko tehdä vielä paremmin. Vai teenkö jopa liian hyvin. Näenkö turhaa vaivaa. Olisiko tulos sama vähemmälläkin, jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisikos sitä kääntää asetelmaa vähän päälaelleen ja pyrkiä selittämään sitä pitkää kassalla oloa esim. sillä, että on halunnut tehdä perheellisenä työtä opintojen ohessa? Yrittää luoda kuva siitä, että on kunnianhimoisesti pyrkinyt itseään kouluttamaan pidemmälle alalla, jonka on kokenut kiinnostavana, mutta elämän realiteetit ovat vaatineet samalla työssäkäyntiä. Tällöin kunnianhimo on suuntautunut opintoihin, mikä selittäisi sitä, että työuralla ei ole aktiivisesti edennyt.

No tämähän se totuus onkin. Kun lapset olivat pieniä, en edes etsinyt muuta, vaan siinä tilanteessa osa-aikainen iltatyö oli oikea ratkaisu. Sitten hain yliopistoon ja nyt olen tässä tilanteessa. Mutta mitenkäs tämän nyt siinä hakemuksessa selität?

Tarkoitin sitä, että edelliset kirjoittajat pitivät pitkää kassatyötä automaattisesti huonona asiana, joten se asia on käännettävä hakemuksessa juuri päin vastoin. Eli juuri siten, että perhesyistä olet tehnyt osa-aikaista iltatyötä ja kun siihen on perheen kannalta ollut mahdollisuus, olet halunnut paremman koulutuksen ja samalla olet (jos olet) jatkanut työskentelyä tutussa paikassa mahdollistaaksesi opiskelun.

Itselläni oli pitkä tauko sekä opintojen viimeistelyssä että työhistoriassa, mutta kerroin hakemuksessa totuudenmukaisesti sen, että kyseessä on valinta, joka on tehty perheen kannalta. Sitten, kun lapset olivat riittävän isoja, oli minun aikani eli aika opintojen päättämiselle ja työelämässä etenemiselle. Rekrytoijan näkökulmasta tämä perheelle omistautuminen tuossa elämänvaiheessa tarkoittaa rivien välistä luettuna, että lapset on todennäköisesti tehty eikä olla heti jäämässä äitiyslomille. Ja lapsetkin voivat olla jo sen ikäisiä, että ihan kaikkia päiväkodin pöpöjä varten ei olla enää sairaslomalla eli nyt onkin liikkeellä ihminen, joka haluaa täysillä panostaa uraansa, vaikka onkin vähän myöhemmin liikenteessä kuin ehkä muut ikätoverinsa. Tämä loppu taas on sitä osuutta, jonka voi jätetään tosiaan rekrytoijan hoksattavaksi, kun taas se, mitä olet tehnyt ja miten työhistoriasi ja opintosi sinun nähdäksesi tukevat juuri hakemasi työn menestyksekästä hoitamista ja millaista lisäarvoa yritys sinun valinnastasi saa, pitää tuoda rautalangasta vääntämällä esiin...

Eli yritä miettiä omasta toteutuneesta historiasta sellainen polku, joka saa sinut näyttämään rekrytoijan silmissä parhaalta mahdolliselta itseltäsi. Mieti, miten muotoilet asian niin, että polkusi käänteillä on järkevä, itse tehty valinta taustalla ja mielellään niin, että siitä saa käsityksen pitkäaikaisesta suunnitelmasta eikä missään nimessä ajautumisesta ja olosuhteiden pakosta. Kerro, miten olet päässyt hyödyntämään työssä ja opinnoissa omaksumaasi juurikin niissä harrastusmielessä tehdyissä yhdistysten tilinpäätöksissä jne. ja onko mielestäsi jostain työtehtävissä opituista asioista ollut opinnoissa hyötyä, joka auttaa tuon hakemasi työn omaksumisessa. Kerro, että olet halukas kehittymään ja omaksumaan uusia asioita, kuten koulutushistoriasikin kertoo. Yritä vastata näissä kuvailussa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin (ei välttämättä samoin sanoin) hyödyntäen kaikkea mahdollista työelämästä, harrastuksista tai perhe-elämästä.

Vastaavasti mieti cv siten, että aukkoja ei ole (jos on, niin kirjaa sinne esim. se, että aukko on perhesyistä, älä jätä tyhjäksi sillä selittämätön katkos on aina kysymyksiä herättävä) ja kuvaa työtehtävät sillä tavalla, että niissä käy ilmi juuri hakemaasi työhön liittyvä työkokemus.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten, jos ei oikeasti ole työnantajalle tarjota paljon muuta kuin se sopiva koulutus ja innokas asenne? Pitääkö valehdella olevansa myös erittäin kokenut ja taitava, vaikkei alalta ole kokemusta pätkääkään? Ja onko hyötyä mainita sitä kiinnostusta, kun kaikkihan sen kuitenkin sinne kirjoittavat? Ja siis nimenomaan puhun nyt hakemuksesta enkä haastattelusta. 

Siis tarkoitatko, että keksit omasta päästäsi cv:hen työsuhteita, joita sulla ei ole koskaan ollut? Hakemuksessahan on vähän vaikea asiasta valehdella, jos et valehtele myös cv:ssä.

Ei vaan tarkoitan sitä, että jos ei ole oikeasti niitä ominaisuuksia, joita tässä ketjussa nyt luetellaan. Eli kokemusta ja osaamista. Mitä sitten voi tehdä? 

Siis vastavalmistuneena ja haet ensimmäistä oman alasi työpaikkaa? Tämä on hyvin alakohtaista. Perussääntönä kuitenkin voi pitää, että hae ensin vähemmän vaativiin tehtäviin ja kun niissä työkokemuksesi on kasvanut, vasta sitten vaativampiin tehtäviin. Kärjistettynä esimerkkinä: älä hae vastavalmistuneena pankinjohtajaksi vaan ensin pankkivirkailijaksi ja vasta työkokemuksen kartuttua pankinjohtajaksi. 

Alakohtaista on myös, miten voisit muutoin kuin työelämässä kartuttaa osaamistasi. Voiko samantyyppisiä asioita tehdä vapaaehtoistyönä? Voisitko kirjoittaa alaasi liittyviä tutkielmia, joilla osoitat kiinnostustasi ja kartutat osaamistasi? Liittyykö alaasi jokin taito, jota voisit kehittää muutenkin kuin vain olemalla töissä? Esim jos olet opiskellut graafiselle alalle, voisitko tehdä webbisivut, joista näkyy, osaamasi asiat ja taidot? Ja näitä sivujasi siis kehität koko ajan, koska samalla opit ja kehityt hommassa. 

Työharjoittelujaksot opiskeluaikana eli kerrot,  mitä hakemaasi työtehtävää vastaavia yksittäisiä tehtäviä olet näissä harjoitteluissa tehnyt. Samoin, jos olet ollut kesätöissä. 

Tätä kysyin hiljattain jossain muussakin ketjussa, mutta en saanut vastausta. Eli mitä ihmettä minä teen väärin, kun olen tehnyt täsmälleen noin, mutta en pääse edes haastatteluihin? Olen nuoresta asti haaveillut taloushallinnon tehtävistä. Kouluttauduin merkonomiksi. En saanut töitä, jatkoin tradenomiksi. Sain määräaikaisen työn matkatoimistosta. Hain yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Sain työn kaupan kassalta. Ja täällä olen nyt ollut 10 vuotta. Mielestäni olen tehnyt juuri niin kuin on neuvottu. Olen aloittanut erilaisista töistä ja nimenomaan sieltä pohjalta enkä todellakaan ole hakenut mitään pankinjohtajan paikkoja, vaan ihan niitä toimistohommia. Olen jatkuvasti kouluttautunut lisää ja lisää, mutta en pääse edes haastatteluun. Toki muutamaan vuoteen en edes hakenut minnekään, kun oli nuo opiskelut, mutta nyt olen taas laittanut hakemuksia nimenomaan ei-pankinjohtajapaikkoihin. En ymmärrä, mistä tulee tuo oletus, että kaikki hakevat pelkästään niitä parempia tehtäviä. 

Et välttämättä tee yhtään mitään väärin. Vika on siinä, että samaan paikkaan on useita hakijoita, joista osalla on enemmän haettavana olevan paikan edellyttämää osaamista ja kokemusta. Vika voi myös olla siinä, että sulla on jo enemmän koulutusta kuin mitä hakemaasi työtehtävään edellytetään eli olet nk ylikoulutettu. 

No niinpä. Siksi ottaakin päähän nuo iänikuiset vinkit, että "älä heti hae sitä pankinjohtajan paikkaa ja osoita aktiivisuutta tekemällä jotain muuta työtä tai kouluttaudu eteenpäin". Ei se vain aina mene niin, vaan on se vähän tuuristakin kiinni. 

Joo, mutta mitään muuta sä et voi kuitenkaan tehdä. Jos todellinen kysymys kuitenkin oli, miten ohittaa itseään pätevämmät, kokeneemmat ja osaavammat työnhaussa, silloin vastaus on suhteilla ja/tai hakemalla sellaisia paikkoja, jotka eivät varsinaisesti ole auki. Mitä vähemmän on kilpailevia hakijoita, sitä suurempi todennäköisyys on saada työpaikka. 

Juu, eilen juuri laitoin pari tällaista hakemusta. Olen vain jo pitkään ihmetellyt tätä, että miten ihmeessä ihminen koskaan saa sen ensimmäisen oikeanlaisen työkokemuksen, koska ainahan siellä on joku sellainenkin hakija, jolla on oikeanlaista kokemusta enemmän. Ja olen kerta toisensa jälkeen päätynyt siihen, että juurikin suhteilla ja järjettömällä tuurilla. Siinä ei paljon auta hakemusten muotoilut tai koulutukset tai pohjalta aloittamiset, vaikka näin aina sanotaan. 

Alakohtaista. Esim sairaanhoitajat pääasiassa työllistyvät ihan vastavalmistuneinakin. Monilla aloilla ei kuitenkaan työllisty hakemalla jotain avoinna olevaa paikkaa vaan esim pääsemällä kesätöihin sinne, missä on ollut opiskeluaikana työharjoittelussa. Ja sitten taas voi saada jonkun pidemmän sijaisuuden, kun on ollut kesätöissä ko paikassa. Ja sitten nimenomaan suhteilla eli joku voi ehdottaa/suositella sua esim kesätöihin jonnekin. 

Olet oikeassa siinä, että avoinna olevaa paikkaa hakiessasi et hakemuksesi muotoiluilla tms kikkakuutosilla voi vaikuttaa siihen, että hakijoissa on sinua työtehtävään paremmin sopivia ihmisiä. 

No niin juuri. Silti tätä jaksetaan toistaa ja sanotaan esim työttömille, että mene johonkin työnhakukurssille ja opettele kirjoittamaan hakemus. Se asiasisältöhän siinä ratkaisee. 

Asiasisältö tietenkin ratkaisee, mutta jos on useampi hakija, joilla on sama osaaminen, koulutus ja työkokemus, niin silloin on tärkeää osata tehdä hakemus oikein. Otetaan nyt taas tuulesta temmattu esimerkki eli haet ravitsemusneuvojan paikkaa ja sulla on viimeisin työkokemus Mac Donaldsista. Sun pitää osata hakemuksessasi kertoa, miten tuo työkokemuksesi Mäkkärissä on lisännyt osaamistasi, jota tarvitaan ravitsemusneuvojan työssä. Pelkkä maininta, että olet ollut Mäkkärissä, ei riitä, jos et näe siitä olevan mitään hyötyä ravitsemusneuvojan työssä. Oikeastaan koko Mäkkäriä ei tarvitse hakemuksessa mainita ollenkaan, jos siitä ei ole ollut mitään hyötyä tätä työpaikkaa hakiessasi. Jos sulla on työkokemusta vain vähän, Mäkkäri voi olla mainittuna cv:ssä. Jos taas sulla on aiempaa työkokemusta ravitsemusneuvojan tms työstä, Mäkkärin voit unohtaa kokonaan myös cv:stä. 

Tuo esimerkki on nyt minulle vähän vaikea, kun en tiedä, mitä siihen ravitsemusneuvojan työhön vaaditaan, mutta jos ajattelen omaa tilannettani, niin eikö se rekrytoija tosiaan tiedä, mitä osaan ja mitä hyötyä osaamisestani on tässä työssä, jos kerron, että olen ollut asiakaspalvelutyössä yli 10 vuotta ja osaan käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja olen koulutukseltani KTM ja pääaineeni oli laskentatoimi. Pitääkö niitä jotenkin vielä enemmän avata? Ehkä ajattelen tämän jotenkin väärin, kun ajattelen, että se on rekrytoijan päätettävissä, millaisia ominaisuuksia siinä työssä tarvitaan ja mistä on höytyä ja mikä on oikeasti uskottava määrä kokemusta, että voidaan puhua oikeasta osaamisesta. Tuntuisi jotenkin ylimieliseltä väittää, että osaan esim tehdä tilinpäätöksen täysin itsenäisesti, koska olen käynyt pari aiheeseen liittyvää kurssia. Tai että tietokonetaitoni olisivat niin huikaisevia, että ne tuovat työnantajalle suuret voitot. 

Totta on se ettei loistavakaan hakemus takaa työpaikkaa, mutta ainakaan se ei torppaa mahdollisuuksia päästä haastatteluun. Valitettavaa on että hakemus on pääsääntöisesti itsensä suoraa tai epäsuoraa kehumista, joten vaatimattoman ihmistyypin pitää siinä siirtyä mukavuusalueeltaan pois. Jos olet käynyt kaksi kurssia tilinpäätöksestä, voit hyvin kertoa että "olet käynyt monia kursseja menestyksellä aiheesta" ja että "odotat innolla pääseväsi tekemään näitä hommia omatoimisesti". Näin et valehtele mutta tuot innokkuutesi ja taipumuksesi esiin kuitenkin positiivisessa hengessä.

Jos kirjoittaisit sen sijaan täysin totuudenmukaisesti että "olen joskus käynyt yhden kurssin minkä sisällöstä en muista mitään ja tarvitsisinkin luultavasti uudelleenkoulutusta aiheesta", ajattelee rekrytoija että olet täysin samalla tasolla kuin kuka tahansa pystymetsästä nostettu hakija.

No niin, nyt aletaan olla siellä ytimessä. Minä kun olen aina ollut epävarma, että mitä sinne hakemukseen oikeasti pitää kirjoittaa ja millä sanoilla. Jos siis kirjoitan, että pääaineeni oli yliopistossa laskentatoimi, pitääkö tosiaan vielä erikseen sanoa, että olen käynyt kursseja tilinpäätöksestä? Ja jos kerron olleeni asiakaspalvelutyössä yli 10 vuotta, pitääkö erikseen kertoa, että siinä on tullut vastaan aika monenlaista tilannetta ja että ihmisten kanssa toimiminen ei ole vierasta? Eikö se rekrytoija osaa päätellä tätä ihan itse? Tuntuu todella hölmöltä kirjoitella tällaisia itsestäänselvyyksiä sinne. Tai se, kun hakemukseen pitää kirjoittaa, että olen kiinnostunut paikasta. Miksi ihmeessä olisin laittanut hakemuksen, jos en olisi paikasta kiinnostunut? Eikö se ole sen työnantajankin aliarvioimista, jos kirjoittaa hakemukseen, että laskentatoimen opintoihin tosiaan kuului myös kirjanpitoa? Siis tätä en ole koskaan ymmärtänyt, pitääkö tosiaan kirjoittaa asioita, jotka näkyvät siitä muustakin sisällöstä. 

No siis ensinnäkin koulutuksia tarjotaan niin monella eri nimellä ja kokoonpanolla että sanoisin todellakin tarkennuksen aina kannattavan! Joku yliopiston laskentatoimi voisi periaatteessa olla taloustieteen puolella yhdessä opistossa ja matematiikan tai yhteiskuntatieteiden puolella toisessa opistossa. Ainakin omalla alallani nämä tutkintonimikkeet eivät takaa yleensä mitään tiettyä sisältöä vaan koulutus on hyvin koulukohtainen. Opintojen sisältö ja painotus myös muuttuu vuodesta toiseen.

Rekrytoija ei ehdi perehtyä hakemukseesi kymmeniä minuutteja googletellen opintojesi sisältöä vaan lukee sen hyvin luultavasti vain pikaisesti läpi ja laittaa joko jatkoon tai ei. Koska tämä arviointiprosessi on monesti niin nopea, on kaikkien eduksi että hakemuksesi on mahdollisimman kuvaava ja selkeä. Tämä ei tarkoita työnantajan tai rekrytoijan aliarvioimista - sinun ei tarvitse vääntää asioita rautalangasta vaikka tarkennatkin joitain kohtia hakemuksessasi.

Otetaan vaikka nuo yllä mainitsemasi esimerkit. "Jos siis kirjoitan, että pääaineeni oli yliopistossa laskentatoimi, pitääkö tosiaan vielä erikseen sanoa, että olen käynyt kursseja tilinpäätöksestä?" - mikäli tilinpäätöstaidot ovat työpaikassa oleelliset niin kyllä, mainitsisin tästä aiheesta ihan erikseen hakemuksessa, vaikka sivulauseessa. Yksi tapa voisi olla seuraava: "Pääaineeni yliopistossa oli laskentatoimi, jonka opinnot sisälsivät muun muassa kursseja tilinpäätöksestä, aiheesta x sekä aiheesta y." jolloin saat ympättyä pari muutakin aihetta esittelytekstiisi.

"Ja jos kerron olleeni asiakaspalvelutyössä yli 10 vuotta, pitääkö erikseen kertoa, että siinä on tullut vastaan aika monenlaista tilannetta ja että ihmisten kanssa toimiminen ei ole vierasta?" Mikäli juuri tätä työpaikkaa kuvataan hektisenä ympäristönä missä painopiste on tiimien yhteistyössä, niin sanoisin että hakemuksessa todellakin kannattaa nostaa esiin kykysi "ratkaista haastaviakin asiakaspalvelutilanteita sosiaalisilla taidoillasi" tms tai joku toinen hyvä esimerkki siitä miten juuri tuo työkokemus auttaisi sinua tulevassa työssäsi. Kuitenkin asiakaspalvelu itsessään voi olla niin monenlaista paikasta riippuen ettei rekrytoijakaan voi automaattisesti olettaa työnkuvastasi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Näissä ohjeissa kerrotaan että pitää kuvailla miten sopisi tehtävään ja mitä hyvä ominaisuuksia on. Fine, näin varmasti, mutta siitä tulee helposti sellainen ”olen reipas, oma-aloitteinen ja aikaansaava” diipa daapa. Teit niin tai näin, niin sina on huono. Välill aina mietin tuota hakemuksen personointia, ymmärrän että Copy-paistella ei voi vetää eri paikkoihin, mutta kuinka paljon sitä nyt voi ylipäänsä personoida, jos hakee samantyyppisiä vaikka taloushallinnon töitä?

Sanoisin että pohja voi olla täysin sama, mutta esim esittelytekstissä kohta "Haen yritykseenne johtuen x ja y" voi näyttää hyvinkin erilaiselta riippuen yrityksestä. Myöskin työtehtävien painopisteet voivat olla vähän erilaisia: jos jossain on erikseen mainittu esim excel-taidot ja toisessa ei, niin luonnollisesti sitä taitoa painotetaan siinä ekassa hakemuksessa enemmän. Mutta siis noin yleisesti ottaen hakemus on pitkälti hyvin samanlainen, ehkä 1-2 lausetta poikkeaa toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Eli kertokaas nyt joku, mikä on se realistinen "nolla", mistä minun pitää nyt aloittaa? Olen siis kaupan kassalla ollut 10 vuotta ja minulla on myös parin vuoden kokemus matkatoimistosta. Koulutus on merkonomi, tradenomi ja KTM. Jos haluan taloushallinnon tehtäviin, mikä on seuraava askel. Olen tällä viikolla laittanut hakemukset kolmeen kirjanpitäjän paikkaan, kahteen toimistosihteerin paikkaan, yhteen rekrytoijakonsultin paikkaan ja yhden avoimen hakemuksen tilitoimistoon. Tähtäänkö tosiaan liian ylös ja mikä olisi minulle nyt realistisempi hakukohde? 

Harjoittelijaksi johonkin tai kysy palkkatukea te-toimistosta.

Sukulaisen tai kaverin hakemus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisikos sitä kääntää asetelmaa vähän päälaelleen ja pyrkiä selittämään sitä pitkää kassalla oloa esim. sillä, että on halunnut tehdä perheellisenä työtä opintojen ohessa? Yrittää luoda kuva siitä, että on kunnianhimoisesti pyrkinyt itseään kouluttamaan pidemmälle alalla, jonka on kokenut kiinnostavana, mutta elämän realiteetit ovat vaatineet samalla työssäkäyntiä. Tällöin kunnianhimo on suuntautunut opintoihin, mikä selittäisi sitä, että työuralla ei ole aktiivisesti edennyt.

No tämähän se totuus onkin. Kun lapset olivat pieniä, en edes etsinyt muuta, vaan siinä tilanteessa osa-aikainen iltatyö oli oikea ratkaisu. Sitten hain yliopistoon ja nyt olen tässä tilanteessa. Mutta mitenkäs tämän nyt siinä hakemuksessa selität?

melkein tekis mieli sanoa, että just noin! Tai kokeile edes johinkin 😊

Muuten vaan kommentoin, työkkärin pitäisi just näihin panostaa tarjoamalla palkkatukea, jolla vois tunkea jalkaa oven väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en usko, että hyvä hakemus olisi vain puolen sivun pituinen. Eihän siihen mahdu kuin latteimmat ympäripyöreydet? Jokainen perustelu ja täsmennys syö lisää tilaa. Ja minä en ole niin mahtava tyyppi, että voisin kirjoittaa "Etsä tiedä kuka mä oon? No kato Kauppalehdestä, mitä sain aikaan kilpailijallanne!" -tyyliin.

Kun kirjoitan 100% relevanttia asiaa fontilla 11 ja säädän vielä rivivälin miellyttäväksi (1,3-1,5), niin pituus on aina 3/4 yhdestä sivusta. 1/4 menee yhteystiedoille. Jos se on jonkun mielestä jo ensi vilkaisulla "Too long, don't read", niin enpä olisi sellaiselle ihmiselle halunnut mitään raporttejakaan kirjoittaa. Mulla kun on tapana tehdä ne hyvin.

Ehkä sitten et ole tarpeeksi hyvä hakija jos et pysty perustelemaan itseäsi lyhyesti ja ytimekkäästi. Hakemuksia voi tulla jopa satoja. Kuka jaksaa lukea kaikki hakemukset läpi ajatuksella? Poimi hakemukseen pääasiat.

CV:stä jättäisin pois turhat tutkinnot ja vähäpätöiset työpaikat. Jos on 50-vuotias niin mainosten jakaminen 15-vuotiaana ei ole enää relevanttia.

Lyhyt ja ytimekäs, sekä vähän röyhkeä. Siinä hyvä työhakemus.

Luulen, että keskustelijat tässä ketjussa puhuvat nyt aika erityyppisistä työpaikoista ja täten myös erilaisista niihin lähetettävistä hakemuksista. Rakennustyömaille lähetetään varmastikin hyvin erilaisia hakemuksia kuin akateemisiin asiantuntijatöihin. Esimerkiksi minulla ei ole turhia tutkintoja vaan 2 toistaan tukevaa maisterintutkintoa. Työkokemukseni aikuisiällä on hyvä ja monipuolinen, joten mitään työtäni ei mielestäni kannata jättää mainitsematta. Työpaikkoja vain on ollut melko paljon, koska työsuhteet ovat pääasiassa olleet määräaikaisia. Olen lisäksi jokaisen työn osalta parilla rivillä kertonut töiden pääasiallisen sisällön, koska pelkkä työnimike ei välttämättä kerro rekrytoijalle tarpeeksi osaamisestani. Lisäksi kun luettelen kielitaidot ja it-taidot, niin cv:lle tulee taas lisää pituutta.

Kaikki työt, joita olen hakenut, ovat olleet hyvin samantyyppisiä (sekä työpaikkailmoitukset että itse työn sisältö), joten sekin neuvo, että pitäisi jokaiseen työhön väkertää aivan omanlainen, kohdennettu hakemus tuntuu vähän hassulta.

Lisäksi neuvo, että kaikki omat väitteensä siitä, minkälainen on työntekijänä / missä on hyvä / vastaaminen työhakemuksessa ilmoitettuihin vaatimuksiin tms. pitäisi perustella tai antaa asiasta käytännön esimerkkejä, on hankala käytännössä toteuttaa, jos / kun hakemus tulee pitää minimimittaisena. Kun kirjoitan hakemuksen, niin vaikka kuinka tiivistän, niin kyllä hakemukselle tulee mittaa arkin verran.

No, en toisaalta itse ole työnhakija. Muistan vain minkälaista pelleilyä hakutouhu viimeksi töitä hakiessani oli. Vaikutti täysin sattumankaupalta, milloin tuli kutsu haastatteluun ja milloin ei. Välillä sain haastatteluissa palautetta todella hyvin tehdystä cv:stä ja hakemuksesta, välillä taas samanlaisella cv:llä ja hakemuksella ei tullut edes kutsutuksi haastatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten, jos ei oikeasti ole työnantajalle tarjota paljon muuta kuin se sopiva koulutus ja innokas asenne? Pitääkö valehdella olevansa myös erittäin kokenut ja taitava, vaikkei alalta ole kokemusta pätkääkään? Ja onko hyötyä mainita sitä kiinnostusta, kun kaikkihan sen kuitenkin sinne kirjoittavat? Ja siis nimenomaan puhun nyt hakemuksesta enkä haastattelusta. 

Siis tarkoitatko, että keksit omasta päästäsi cv:hen työsuhteita, joita sulla ei ole koskaan ollut? Hakemuksessahan on vähän vaikea asiasta valehdella, jos et valehtele myös cv:ssä.

Ei vaan tarkoitan sitä, että jos ei ole oikeasti niitä ominaisuuksia, joita tässä ketjussa nyt luetellaan. Eli kokemusta ja osaamista. Mitä sitten voi tehdä? 

Siis vastavalmistuneena ja haet ensimmäistä oman alasi työpaikkaa? Tämä on hyvin alakohtaista. Perussääntönä kuitenkin voi pitää, että hae ensin vähemmän vaativiin tehtäviin ja kun niissä työkokemuksesi on kasvanut, vasta sitten vaativampiin tehtäviin. Kärjistettynä esimerkkinä: älä hae vastavalmistuneena pankinjohtajaksi vaan ensin pankkivirkailijaksi ja vasta työkokemuksen kartuttua pankinjohtajaksi. 

Alakohtaista on myös, miten voisit muutoin kuin työelämässä kartuttaa osaamistasi. Voiko samantyyppisiä asioita tehdä vapaaehtoistyönä? Voisitko kirjoittaa alaasi liittyviä tutkielmia, joilla osoitat kiinnostustasi ja kartutat osaamistasi? Liittyykö alaasi jokin taito, jota voisit kehittää muutenkin kuin vain olemalla töissä? Esim jos olet opiskellut graafiselle alalle, voisitko tehdä webbisivut, joista näkyy, osaamasi asiat ja taidot? Ja näitä sivujasi siis kehität koko ajan, koska samalla opit ja kehityt hommassa. 

Työharjoittelujaksot opiskeluaikana eli kerrot,  mitä hakemaasi työtehtävää vastaavia yksittäisiä tehtäviä olet näissä harjoitteluissa tehnyt. Samoin, jos olet ollut kesätöissä. 

Tätä kysyin hiljattain jossain muussakin ketjussa, mutta en saanut vastausta. Eli mitä ihmettä minä teen väärin, kun olen tehnyt täsmälleen noin, mutta en pääse edes haastatteluihin? Olen nuoresta asti haaveillut taloushallinnon tehtävistä. Kouluttauduin merkonomiksi. En saanut töitä, jatkoin tradenomiksi. Sain määräaikaisen työn matkatoimistosta. Hain yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Sain työn kaupan kassalta. Ja täällä olen nyt ollut 10 vuotta. Mielestäni olen tehnyt juuri niin kuin on neuvottu. Olen aloittanut erilaisista töistä ja nimenomaan sieltä pohjalta enkä todellakaan ole hakenut mitään pankinjohtajan paikkoja, vaan ihan niitä toimistohommia. Olen jatkuvasti kouluttautunut lisää ja lisää, mutta en pääse edes haastatteluun. Toki muutamaan vuoteen en edes hakenut minnekään, kun oli nuo opiskelut, mutta nyt olen taas laittanut hakemuksia nimenomaan ei-pankinjohtajapaikkoihin. En ymmärrä, mistä tulee tuo oletus, että kaikki hakevat pelkästään niitä parempia tehtäviä. 

Et välttämättä tee yhtään mitään väärin. Vika on siinä, että samaan paikkaan on useita hakijoita, joista osalla on enemmän haettavana olevan paikan edellyttämää osaamista ja kokemusta. Vika voi myös olla siinä, että sulla on jo enemmän koulutusta kuin mitä hakemaasi työtehtävään edellytetään eli olet nk ylikoulutettu. 

No niinpä. Siksi ottaakin päähän nuo iänikuiset vinkit, että "älä heti hae sitä pankinjohtajan paikkaa ja osoita aktiivisuutta tekemällä jotain muuta työtä tai kouluttaudu eteenpäin". Ei se vain aina mene niin, vaan on se vähän tuuristakin kiinni. 

Joo, mutta mitään muuta sä et voi kuitenkaan tehdä. Jos todellinen kysymys kuitenkin oli, miten ohittaa itseään pätevämmät, kokeneemmat ja osaavammat työnhaussa, silloin vastaus on suhteilla ja/tai hakemalla sellaisia paikkoja, jotka eivät varsinaisesti ole auki. Mitä vähemmän on kilpailevia hakijoita, sitä suurempi todennäköisyys on saada työpaikka. 

Juu, eilen juuri laitoin pari tällaista hakemusta. Olen vain jo pitkään ihmetellyt tätä, että miten ihmeessä ihminen koskaan saa sen ensimmäisen oikeanlaisen työkokemuksen, koska ainahan siellä on joku sellainenkin hakija, jolla on oikeanlaista kokemusta enemmän. Ja olen kerta toisensa jälkeen päätynyt siihen, että juurikin suhteilla ja järjettömällä tuurilla. Siinä ei paljon auta hakemusten muotoilut tai koulutukset tai pohjalta aloittamiset, vaikka näin aina sanotaan. 

Alakohtaista. Esim sairaanhoitajat pääasiassa työllistyvät ihan vastavalmistuneinakin. Monilla aloilla ei kuitenkaan työllisty hakemalla jotain avoinna olevaa paikkaa vaan esim pääsemällä kesätöihin sinne, missä on ollut opiskeluaikana työharjoittelussa. Ja sitten taas voi saada jonkun pidemmän sijaisuuden, kun on ollut kesätöissä ko paikassa. Ja sitten nimenomaan suhteilla eli joku voi ehdottaa/suositella sua esim kesätöihin jonnekin. 

Olet oikeassa siinä, että avoinna olevaa paikkaa hakiessasi et hakemuksesi muotoiluilla tms kikkakuutosilla voi vaikuttaa siihen, että hakijoissa on sinua työtehtävään paremmin sopivia ihmisiä. 

No niin juuri. Silti tätä jaksetaan toistaa ja sanotaan esim työttömille, että mene johonkin työnhakukurssille ja opettele kirjoittamaan hakemus. Se asiasisältöhän siinä ratkaisee. 

Asiasisältö tietenkin ratkaisee, mutta jos on useampi hakija, joilla on sama osaaminen, koulutus ja työkokemus, niin silloin on tärkeää osata tehdä hakemus oikein. Otetaan nyt taas tuulesta temmattu esimerkki eli haet ravitsemusneuvojan paikkaa ja sulla on viimeisin työkokemus Mac Donaldsista. Sun pitää osata hakemuksessasi kertoa, miten tuo työkokemuksesi Mäkkärissä on lisännyt osaamistasi, jota tarvitaan ravitsemusneuvojan työssä. Pelkkä maininta, että olet ollut Mäkkärissä, ei riitä, jos et näe siitä olevan mitään hyötyä ravitsemusneuvojan työssä. Oikeastaan koko Mäkkäriä ei tarvitse hakemuksessa mainita ollenkaan, jos siitä ei ole ollut mitään hyötyä tätä työpaikkaa hakiessasi. Jos sulla on työkokemusta vain vähän, Mäkkäri voi olla mainittuna cv:ssä. Jos taas sulla on aiempaa työkokemusta ravitsemusneuvojan tms työstä, Mäkkärin voit unohtaa kokonaan myös cv:stä. 

Tuo esimerkki on nyt minulle vähän vaikea, kun en tiedä, mitä siihen ravitsemusneuvojan työhön vaaditaan, mutta jos ajattelen omaa tilannettani, niin eikö se rekrytoija tosiaan tiedä, mitä osaan ja mitä hyötyä osaamisestani on tässä työssä, jos kerron, että olen ollut asiakaspalvelutyössä yli 10 vuotta ja osaan käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja olen koulutukseltani KTM ja pääaineeni oli laskentatoimi. Pitääkö niitä jotenkin vielä enemmän avata? Ehkä ajattelen tämän jotenkin väärin, kun ajattelen, että se on rekrytoijan päätettävissä, millaisia ominaisuuksia siinä työssä tarvitaan ja mistä on höytyä ja mikä on oikeasti uskottava määrä kokemusta, että voidaan puhua oikeasta osaamisesta. Tuntuisi jotenkin ylimieliseltä väittää, että osaan esim tehdä tilinpäätöksen täysin itsenäisesti, koska olen käynyt pari aiheeseen liittyvää kurssia. Tai että tietokonetaitoni olisivat niin huikaisevia, että ne tuovat työnantajalle suuret voitot. 

Totta on se ettei loistavakaan hakemus takaa työpaikkaa, mutta ainakaan se ei torppaa mahdollisuuksia päästä haastatteluun. Valitettavaa on että hakemus on pääsääntöisesti itsensä suoraa tai epäsuoraa kehumista, joten vaatimattoman ihmistyypin pitää siinä siirtyä mukavuusalueeltaan pois. Jos olet käynyt kaksi kurssia tilinpäätöksestä, voit hyvin kertoa että "olet käynyt monia kursseja menestyksellä aiheesta" ja että "odotat innolla pääseväsi tekemään näitä hommia omatoimisesti". Näin et valehtele mutta tuot innokkuutesi ja taipumuksesi esiin kuitenkin positiivisessa hengessä.

Jos kirjoittaisit sen sijaan täysin totuudenmukaisesti että "olen joskus käynyt yhden kurssin minkä sisällöstä en muista mitään ja tarvitsisinkin luultavasti uudelleenkoulutusta aiheesta", ajattelee rekrytoija että olet täysin samalla tasolla kuin kuka tahansa pystymetsästä nostettu hakija.

No niin, nyt aletaan olla siellä ytimessä. Minä kun olen aina ollut epävarma, että mitä sinne hakemukseen oikeasti pitää kirjoittaa ja millä sanoilla. Jos siis kirjoitan, että pääaineeni oli yliopistossa laskentatoimi, pitääkö tosiaan vielä erikseen sanoa, että olen käynyt kursseja tilinpäätöksestä? Ja jos kerron olleeni asiakaspalvelutyössä yli 10 vuotta, pitääkö erikseen kertoa, että siinä on tullut vastaan aika monenlaista tilannetta ja että ihmisten kanssa toimiminen ei ole vierasta? Eikö se rekrytoija osaa päätellä tätä ihan itse? Tuntuu todella hölmöltä kirjoitella tällaisia itsestäänselvyyksiä sinne. Tai se, kun hakemukseen pitää kirjoittaa, että olen kiinnostunut paikasta. Miksi ihmeessä olisin laittanut hakemuksen, jos en olisi paikasta kiinnostunut? Eikö se ole sen työnantajankin aliarvioimista, jos kirjoittaa hakemukseen, että laskentatoimen opintoihin tosiaan kuului myös kirjanpitoa? Siis tätä en ole koskaan ymmärtänyt, pitääkö tosiaan kirjoittaa asioita, jotka näkyvät siitä muustakin sisällöstä. 

No siis ensinnäkin koulutuksia tarjotaan niin monella eri nimellä ja kokoonpanolla että sanoisin todellakin tarkennuksen aina kannattavan! Joku yliopiston laskentatoimi voisi periaatteessa olla taloustieteen puolella yhdessä opistossa ja matematiikan tai yhteiskuntatieteiden puolella toisessa opistossa. Ainakin omalla alallani nämä tutkintonimikkeet eivät takaa yleensä mitään tiettyä sisältöä vaan koulutus on hyvin koulukohtainen. Opintojen sisältö ja painotus myös muuttuu vuodesta toiseen.

Rekrytoija ei ehdi perehtyä hakemukseesi kymmeniä minuutteja googletellen opintojesi sisältöä vaan lukee sen hyvin luultavasti vain pikaisesti läpi ja laittaa joko jatkoon tai ei. Koska tämä arviointiprosessi on monesti niin nopea, on kaikkien eduksi että hakemuksesi on mahdollisimman kuvaava ja selkeä. Tämä ei tarkoita työnantajan tai rekrytoijan aliarvioimista - sinun ei tarvitse vääntää asioita rautalangasta vaikka tarkennatkin joitain kohtia hakemuksessasi.

Otetaan vaikka nuo yllä mainitsemasi esimerkit. "Jos siis kirjoitan, että pääaineeni oli yliopistossa laskentatoimi, pitääkö tosiaan vielä erikseen sanoa, että olen käynyt kursseja tilinpäätöksestä?" - mikäli tilinpäätöstaidot ovat työpaikassa oleelliset niin kyllä, mainitsisin tästä aiheesta ihan erikseen hakemuksessa, vaikka sivulauseessa. Yksi tapa voisi olla seuraava: "Pääaineeni yliopistossa oli laskentatoimi, jonka opinnot sisälsivät muun muassa kursseja tilinpäätöksestä, aiheesta x sekä aiheesta y." jolloin saat ympättyä pari muutakin aihetta esittelytekstiisi.

"Ja jos kerron olleeni asiakaspalvelutyössä yli 10 vuotta, pitääkö erikseen kertoa, että siinä on tullut vastaan aika monenlaista tilannetta ja että ihmisten kanssa toimiminen ei ole vierasta?" Mikäli juuri tätä työpaikkaa kuvataan hektisenä ympäristönä missä painopiste on tiimien yhteistyössä, niin sanoisin että hakemuksessa todellakin kannattaa nostaa esiin kykysi "ratkaista haastaviakin asiakaspalvelutilanteita sosiaalisilla taidoillasi" tms tai joku toinen hyvä esimerkki siitä miten juuri tuo työkokemus auttaisi sinua tulevassa työssäsi. Kuitenkin asiakaspalvelu itsessään voi olla niin monenlaista paikasta riippuen ettei rekrytoijakaan voi automaattisesti olettaa työnkuvastasi mitään.

No edelleen uskallan kyllä väittää, että missään yliopistossa ei opeteta sellaista laskentatoimea, joka ei sisältäisi kirjanpitoa ja tilinpäätöstä. Toki ne muut painotukset varmasti vaihtelevat, mutta minä tarkoitin nyt ihan niitä perusasioita, jotka sisältyvät jo tuohon käsitteeseen. Mutta ei siinä mitään, toki minä ne nyt sitten jotenkin sinne yritän kirjoittaa, jos se tosiaan on suurimmalle osalle rekrytoijia näin vieras asia. Olen vain aina hakenut sitä ytimekkyyttä näihin, ettei tulisi jaariteltua turhia.