Aloitanpa ihan omana keskustelunaan,
aikaisempaan down aiheiseen viitaten. Kerron mielelläni tosiasiallisia tietoja downin syndroomasta. Sekä omien havaintojeni että kirjatiedon pohjalta. Lupaan kertoa ihan realistisesti myös downiin liittyvistä varjopuolista. Tuossa aiemmassa ketjussa näkyy olevan taas vääristeltyä tietoa. Odottelen siis tässä kysymyksiä ja vastailen sikäli kuin pystyn.
Kommentit (219)
Kun et ole ko tutkimuksia onnistunut löytämään (lue= et ole etsinytkään) ja asiaa koskevissa artikkeleissa on erilaista tietoa.
Jos olisit tähän asiaan näin tarkkaan tutustunut, että tietäisit eri lähteiden erilaisista luvuista niin olisi mututuntumalta voinut olettaa, että olisit osannut sanoa riskin vaihteluväleistä asiasta jotain vähän tarkempaa kuin että kovasti ihmettelen, ei se varmaan paljon suurentunut ole, koska en ole ikinä yhtään nähnyt... Mutta mutu ei ole tiedon väärti.
Joten se leukemiariskin todellinen suuruus on vieläkin epävarma.
Sanoo joku, joka ei ole osannut etsiä tutkimuksia... Todellinen asiantuntija-arvio siis.
Epidemiologisissa tutkimuksissa eri tautien esiintyvyys voi vaihdella hiukan
riippuen tutkimuksen kohteena olleesta populaatiosta, tutkimuksen ajankohdasta jos esiintyvyys on laskussa tai nousussa, diagnoosikriteereistä, diagnoosin varmistamiseen käytetyistä menetelmistä ynnä muista tekijöistä. Eri leukemiatyyppien esiintyvyys eroaa myös toisistaan. Eivät tällaiset vaihtelut tarkoita, että riskin suuruus olisi epävarma; riskiluvuissa on aina tietty vaihteluväli.
Onko niin, että koko av tai Suomi on täynnä syyllisyydentuntoisia äitejä, jotka ovat abortoineet omat down-lapsensa ja sitten eivät kestä minkäänlaista keskustelua aiheesta perustellakseen oman väärän ratkaisunsa, koska down-lapsen eliminointi on murha, sanoitte mitä sanoitte.
Voin puhua vain omasta puolestani, en ole abortoinut terveitä enkä sairaita sikiöitä, enkä koe minkäänlaista syyllisyyttä asiasta. Paheksun kylläkin moraalisista syistä sitä, että esiinnytään asiantuntijana valheellisin perustein.
kehitysvamma-alalla. Puhu vain omasta puolestasi.
vastauksia, jotka olisimme tunnistaneet asiantuntijan kirjoituksiksi. Kyllä sen tekstistä helposti erottaa, tietääkö ihminen oikeasti asiasta jotain vai arvaileeko vain.
niin pakkohan se on joka vatauksessa myös uudestaan kertoa. i]
Onko niin, että koko av tai Suomi on täynnä syyllisyydentuntoisia äitejä, jotka ovat abortoineet omat down-lapsensa ja sitten eivät kestä minkäänlaista keskustelua aiheesta perustellakseen oman väärän ratkaisunsa, koska down-lapsen eliminointi on murha, sanoitte mitä sanoitte.
Voin puhua vain omasta puolestani, en ole abortoinut terveitä enkä sairaita sikiöitä, enkä koe minkäänlaista syyllisyyttä asiasta. Paheksun kylläkin moraalisista syistä sitä, että esiinnytään asiantuntijana valheellisin perustein.
Jos ap. on vaikka kehitysvammaisten hoitaja jossakin laitoksessa
joka on aika fyysistä hoitotyötä, niin miten hänen pitäisi tietää kaiken maailman asiantuntijanippelitietoa, jota te lynkkausmentaliteetissanne häneltä vaaditte.
Käytännön tieto ja kokemus kehitysvammaisista on paljon arvokkaampaa kuin mikään kirjoista opiskeltu tieto.
Keskittykää välillä asiaan eikä asian viereen!
Ensimmäistäkään järkevää kysymystä en ole nähnyt teidän esittävän aplle, pelkkää lynkkausta alusta loppuun!
Tarkoitushan oli tässä ketjussa jättää moralisointi vähemmälle, mutta et sitten kyennyt kuitenkaan.
niin pakkohan se on joka vatauksessa myös uudestaan kertoa. Taajutsä? Mammat ovat tänään erityisen ärhäkällä päällä. Mutta minäpä olen piikki lihassanne, enkä lopeta vammaisuudesta puhumista, vaikka teitä kuinka viluttaisi teen viivoin. Koittakaa vaan kestää sen omantuntonne kanssa. Kiitos muutamille asiallisille keskustelijoille tässä ketjussa! Nyt on aika mennä nukkumaan. Jatkan taas jonain päivänä saman aiheen tiimoilta. Kauniita unia ja kullan kuvia kaikille!
asiantuntijuuttasi osoittamaan vastaamalla kysymyksiin asiallisesti, perusteellisesti, tutkimustietoon pohjautuen ja ennen kaikkea oikein.
Kaikki vastauksesi ovat "no musta tuntuu ja kun mä kerran oon asiantuntija".tasoa
että hoet joka toisessa viestissä olevasi asiantuntija. Parempi tapa olisi antaa kysymyksiin vastauksia, joista asiantuntijuus tulee ilmi.
niin pakkohan se on joka vatauksessa myös uudestaan kertoa. Taajutsä? Mammat ovat tänään erityisen ärhäkällä päällä. Mutta minäpä olen piikki lihassanne, enkä lopeta vammaisuudesta puhumista, vaikka teitä kuinka viluttaisi teen viivoin. Koittakaa vaan kestää sen omantuntonne kanssa. Kiitos muutamille asiallisille keskustelijoille tässä ketjussa! Nyt on aika mennä nukkumaan. Jatkan taas jonain päivänä saman aiheen tiimoilta. Kauniita unia ja kullan kuvia kaikille!
Silmissä on jo paljon unihiekkaa. Hih
paitsi jos hän tulee tänne nimenomaan esittäytymään asiantuntijana ja kertoo haluavansa vastailla kysymyksiin asiantuntevasti. Jos itse ottaa asiantuntijastatuksen itselleen vailla perusteita niin täytyy sitten hyväksyä se, että se kyseenalaistetaan.
Jos ap. on vaikka kehitysvammaisten hoitaja jossakin laitoksessa
joka on aika fyysistä hoitotyötä, niin miten hänen pitäisi tietää kaiken maailman asiantuntijanippelitietoa, jota te lynkkausmentaliteetissanne häneltä vaaditte.
Käytännön tieto ja kokemus kehitysvammaisista on paljon arvokkaampaa kuin mikään kirjoista opiskeltu tieto.
Keskittykää välillä asiaan eikä asian viereen!
Käytännön kokemus on arvokasta, mutta käytännön kokemuksen myötä saatu virheellinen mututuntuma ei ole asiantuntemusta.
Kun et ole ko tutkimuksia onnistunut löytämään (lue= et ole etsinytkään) ja asiaa koskevissa artikkeleissa on erilaista tietoa.
Jos olisit tähän asiaan näin tarkkaan tutustunut, että tietäisit eri lähteiden erilaisista luvuista niin olisi mututuntumalta voinut olettaa, että olisit osannut sanoa riskin vaihteluväleistä asiasta jotain vähän tarkempaa kuin että kovasti ihmettelen, ei se varmaan paljon suurentunut ole, koska en ole ikinä yhtään nähnyt... Mutta mutu ei ole tiedon väärti.
Joten se leukemiariskin todellinen suuruus on vieläkin epävarma.
Sanoo joku, joka ei ole osannut etsiä tutkimuksia... Todellinen asiantuntija-arvio siis.
Epidemiologisissa tutkimuksissa eri tautien esiintyvyys voi vaihdella hiukan
riippuen tutkimuksen kohteena olleesta populaatiosta, tutkimuksen ajankohdasta jos esiintyvyys on laskussa tai nousussa, diagnoosikriteereistä, diagnoosin varmistamiseen käytetyistä menetelmistä ynnä muista tekijöistä. Eri leukemiatyyppien esiintyvyys eroaa myös toisistaan. Eivät tällaiset vaihtelut tarkoita, että riskin suuruus olisi epävarma; riskiluvuissa on aina tietty vaihteluväli.
Tämä kuulostaa pelottavalta,
vasta sittenkö on asiantuntija kehitysvammaisista, kun on lukenut kaikki uusimmat tutkimustulokset ja on näiden uusimpien tutkimusten asiantuntija ja osaa ulkomuistista muistaa kaiken maailman vaihteluvälit ja prosentit.
Mitä luulette, hoitavatko nämä sikiödiagnostiikkaan ja leukemiariskeihin ja niiden vaihteluväleihin perehtyneet tutkijat paljonkin kehitysvammaisia ja tietävät millaisia nämä ovat ihmisinä?
Tällaiset vastaukset syntyvät maailmankuvasta, jossa down-lapset nähdään vain jonain tarkastelun alaisena olevana tutkimuskohteena eikä suinkaan ihmisinä. Jotenkin muistuttaa minua ideologiasta, joka vallitsi Natsi-Saksassa.
[/quote]
Käytännön kokemus on arvokasta, mutta käytännön kokemuksen myötä saatu virheellinen mututuntuma ei ole asiantuntemusta.
[/quote]
Näistä leukemiariskien vaihteluväleistä? Niinkö? No mitä muuta voitte odottaa?
Menkää keneltä tahansa kehitysvammaisten hoitajalta kysymään jostain vaihteluväleistä ja sitten kyseenalaistamaan hänen asiantuntijuutensa, kun hän ei muista ulkomuistista tilastojanne. Täysin mielivaltaista.
Asiantuntija voi olla niin monella tavalla.
Jotenkin muistuttaa minua ideologiasta, joka vallitsi Natsi-Saksassa.
Tähän ei pitäisi edes vastata, mutta vastataan nyt kuitenkin, että ei, asiantuntijan ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa, mutta hänen täytyy ehdottomasti tietää, miten tietoa etsitään ja kyetä myös erottamaan se, että hänen mututuntemuksensaeivät ole asiantuntemusta vaan mutuoletuksia,
Hyvin harva on kaikkien osa-alueiden erikoisasiantuntija. Joku tietää paljon sikiödiagnostiikasta, toinen erityiskouluista, kolmas syöpähoidoista, mutta ap ilmoittautui downien erityisasiantuntijaksi, joten silloin hänen voidaan olettaa tietävän yhtä sunt oista kaikista näistä asioista, jotka downiin liittyvät.
Jos ap. on vaikka kehitysvammaisten hoitaja jossakin laitoksessa
joka on aika fyysistä hoitotyötä, niin miten hänen pitäisi tietää kaiken maailman asiantuntijanippelitietoa, jota te lynkkausmentaliteetissanne häneltä vaaditte.
Ei mikään estä fyysisen työn tekijääkään ottamasta selvää asioista, ja hänen kannattaakin niin tehdä ennen kuin itse julistautuu asiantuntijaksi ja tarjoutuu vastaamaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin taivaan ja maan väliltä hoidokkeihinsa liittyen, jättäen koulutuksensa ja tietojensa rajallisuuden kertomatta ja vihjaillen olevansa ehkä erityisopettaja, ehkä sosionomi, ehkä jotain muuta.
Ensimmäistäkään järkevää kysymystä en ole nähnyt teidän esittävän aplle, pelkkää lynkkausta alusta loppuun!
Lynkkaus on katsojan silmässä. Kysymykset ovat olleet ihan hyviä, mutta jos ne eivät miellyttäneet, niin olisit voinut itse kysyä itseltäsi parempia kysymyksiä.
jos hän selvästi hallitsee ammattinsa ja kertoo, mihin hänen osaamisensa pohjautuu, ja mitkä sen rajat ovat, mutta sitähän ap ei suvainnut tehdä vaan kieltäytyi ehdottomasti.
Asiantuntija voi tosiaan olla monella tavalla, ja tässä ketjussa onkin annettu monta asiantuntevaa vastausta, mutta valitettavasti kovin monet niistä eivät ole olleet siivettoman.
Se että hokee olevansa asiantuntija ei vielä riitä, jos vastaukset ovat huiskaisuja, joista ei erityistä asiantuntemusta voi erottaa.
Tähän ei pitäisi edes vastata, mutta vastataan nyt kuitenkin, että ei, asiantuntijan ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa, mutta hänen täytyy ehdottomasti tietää, miten tietoa etsitään ja kyetä myös erottamaan se, että hänen mututuntemuksensaeivät ole asiantuntemusta vaan mutuoletuksia,
Hyvin harva on kaikkien osa-alueiden erikoisasiantuntija. Joku tietää paljon sikiödiagnostiikasta, toinen erityiskouluista, kolmas syöpähoidoista, mutta ap ilmoittautui downien erityisasiantuntijaksi, joten silloin hänen voidaan olettaa tietävän yhtä sunt oista kaikista näistä asioista, jotka downiin liittyvät.
Puuttuuko sinulta ymmärrys siitä mihin natsikommentillani viittasin, viittasin siihen epäinhimilliseen ja kylmään maailmankuvaan, jossa tilastotieto laitetaan ihmisyyden edelle?
Ja ehkä sinun kannattaisi harjoitella tätä luetunymmärtämistäkin, ap nimittäin ei missään vaiheessa ei ole ilmoittautunut miksikään downien erityisasiantuntijaksi.
Hän kirjoitti näin:
"Kerron mielelläni tosiasiallisia tietoja downin syndroomasta. Sekä omien havaintojeni että kirjatiedon pohjalta. Lupaan kertoa ihan realistisesti myös downiin liittyvistä varjopuolista. Tuossa aiemmassa ketjussa näkyy olevan taas vääristeltyä tietoa. Odottelen siis tässä kysymyksiä ja vastailen sikäli kuin pystyn."
[/quote]
Lynkkaus on katsojan silmässä. Kysymykset ovat olleet ihan hyviä, mutta jos ne eivät miellyttäneet, niin olisit voinut itse kysyä itseltäsi parempia kysymyksiä.
[/quote]
Itse itseltäni?
Ei riitä tuo lynkkaysvimmanne, vainoharhaisiakin vielä olette! Minulla ei ole niin mitään tekemistä ap:n kanssa, satuin osumaan sattumalta tänne ja minua alusta alkaen häiritsi tämän keskustelun äärettömän aggressiivinen sävy. Jos olisitte niin fiksuja kuin kuvittelette olevanne, osaisitte erottaa kirjoittajat toisistaan jo kirjoitustyylin perusteella.
Anteeksi, mutta minua suunnattomasti vaivaa tämä keskustelu, koska apn täytyy koko ajan todistella jotain aggressiivista mammalaumaa vastaan. Misssän muussakaan keskustelussa ei ole tällaista.
Onko niin, että koko av tai Suomi on täynnä syyllisyydentuntoisia äitejä, jotka ovat abortoineet omat down-lapsensa ja sitten eivät kestä minkäänlaista keskustelua aiheesta perustellakseen oman väärän ratkaisunsa, koska down-lapsen eliminointi on murha, sanoitte mitä sanoitte.
Minä en ole minkään sortin asiantuntija, mutta lähipiirissä on down-lapsi, joka käy ihan normaalia koulua (lapsella avustaja) ja muutenkin ihan eläväinen lapsi.