Lue keskustelun säännöt.
Miksi kukaan ei varoittanut, että raskaus on 9 kk fyysinen helv*tti???
07.01.2018 |
Ensin kolme kuukautta jatkuvaa pahoinvointia ja välillä oksentamistakin, ja niihin lisäksi aivan järkyttävä väsymys ja uupumus ja paleluakin vielä. Ei saa nukuttua kunnolla kun oksettaa koko ajan. Kun pahoinvointi alkaa hellittää niin tulee jatkuvat kivut selkään, liitoskivut ja vielä rannekanavaoireyhtymä joka pitää käsien kivulla hereillä öisin, ihan niin kuin ei riittäisi että yöt pyörii hereillä jo selkäkipujenkin vuoksi. Kivut väsyttää. Jatkuva 6 kk valvominen on aiheuttanut jo ihan karmivan kestoväsymyksen ja kestouneliaisuuden. Yrittää syödä terveellisesti ja jättää makeankin pois, mutta silti turpoaa kamalaksi palloksi, ja vaatteet ahdistaa päällä. Tässä vaiheessa mahakin on jo niin iso, että ei pysty kunnolla kumartelemaan, kengännauhojen sitominenkin on vaikeaa. Edelleenkään et pysty nukkumaan öisin. Kamala unenpuute ja oksetus esti urheilun alkuraskaudesta, vaikka kuinka yritti liikkua niin voimat ei riittäneet. Keskiraskaudessa kivut estää urheilun eikä nostellakaan asioita enää oikein saa, painavia siis. Urheilun puute romahduttaa entisestään fyysistä kuntoa, ja portaissa hengästyy heti. En ole ikinä elämässäni ennen ollut edes viikkoa näin huonossa kunnossa kuin nyt 7 kk ajan joka perk*eleen päivä. Miksi kukaan ei varoittanut, että raskaus on fyysisesti ihan hirveä kokemus? Ja minä en edes kärsi mistään hyperemeesistä eli tämä ei edes ole ollut mikään paha raskaus...
Kommentit (106)
miten minäkään en usko tuota, raskauden, synnytyksen ja kaiken lapsiin liittyvän tiedetään olevan kamalaa, sietämätöntä hulluutta. Joka päivä joku blogi tai Iltalehti valittaa tästä sietämättömästä julmuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kamalalta, ap. Itselläni on kai sitten ollut helppo raskaus, kun laskettuun aikaan on pari kuukautta eikä mitään suurempaa vaivaa ole ollut. Ei kertaakaan pahoinvointia eikä edes mitään ihme mielitekoja. Ihan unohdan olevani raskaana, kun ei tämä vaan vieläkään tunnu missään. Ja olin varautunut juurikin liki vuoden kauhukokemukseen.
Öö, kolme raskautta takana ja ihan jumpasta olen vielä käynyt viikoilla viikoilla, äitiyslomalle jäänyt 30 päivää enne laskettua päivää enkä yhtään päivää sairiksella raskauden takia. Alussa vähän pahoinvointia ja väsymystä joo - sen loputtua hyvää aikaa kaikin puolin.
Aika poikkeuksellisella kuulostaa tuo olosi ap. Meillä on nyt duunissa pari loppuvaiheessa raskaana olevaa ja hyvin näyttävät jaksavan.
Haha. Samassa ketjussa "kyllä kaikki mahdolliset oireet olisi pitänyt tietää ennen raskautta" ja "olet varmaan poikkeus, ei kuulosta tutulta"
Itselläni ei oo ollut mitään niitä oireita, mitä aina raskaudesta kerrotaan esim kummalliset mieliteot ruoan suhteen, mielialan muutoksia tai jatkuvaa vessahätää. Aamupahoinvoinninkin luulin olevan vain aamulla oksentamista, enkä jatkuvaa läpi vuorokauden oksentamista. Omat kivut ja fyysisen kunnon romahdus yllätivät.
Miksei täällä tahdota uskoa, että raskaudet ovat hyvin erilaisia kaikilla? Sata vuotta sitten Suomessakin oli vielä täysin normaalia kuolla raskauteen tai synnytykseen. Nyt on epänormaalia jos jonkulla on vähänkään huonompi olo?
Rv19
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä oikein odotit? Vaaleanpunaista hattaraa ja hehkua? :D
Mitäs kuvittelet elämän vauvan kanssa olevan?
Luuttuat vuorotellen paskaa ja oksennusta. Jos saat pojan, varo ettei sua kusta silmään kun vaihdat vaippaa. Kirjaimellisesti. Äitien parhaita juttuja ovat ne, miten tenava tallaa paskaan ja kävelee sitten ympäri asuntoa sotkemassa matot ja huonekalut. Näille pitäisi sitten nauraa, että onpa hassua hhahhahhaa!
Minulla oli todella väsynyt ja muutenkin aika hirveä olo oikeastaan koko raskausajan. En oksentanut mutta pahoinvointi oli kova silti. Pyysin neuvolasta saikkua, terkkari ei suostunut kirjoittamaan eikä lääkärikään kuin kolme päivää. Ei saikkua noin vain "oteta".