Työmatkat talvella - painajainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen lämpimästä siirtymistä julkisiin kulkuneuvoihin. 

Niitä vaan ei ihan joka paikassa ole. Oman työmatkani varrella ei kulje yhtään ainutta julkista kulkuneuvoa.

Minulla muuten kulkisi, mutta koska yleisesti ajatellaan että yhteiskunta alkaa töihin vasta 8-9 aikaan niin ennen sitä ei dösät liikahda.

Lisäisin omasta työmatkastani vielä muutaman yksityiskohdan.

Ensin kaivan auton peiton alta, tietenkin olen peitellyt aarteeni hyvin yöksi. Jos se on jäänyt tekemättä, on ankara ikkunanraaputusurakka.

Sisätilalämmitinkö? Joo, onhan mulla sellainen ja kieltämättä auttaa asiaa.

Seuraava vaihe on nimittäin starttaaminen. Se on toisinaan työlästä nollakelilläkin, eli kyllä mulla on lämmitys päällä!

Pimeällä tiellä poukkoilee elukoita, ihmisiä ja vastaan tulee isoja kuljetusautoja. Tarkoitan siis sellaisia tavallisia rekkoja suurempia, lienevätkö kaikki laillisiakaan.

Aurauspiirin raja yllättää aina pitemmillä matkoilla. Miksi ne eivät voi antaa kokonaisen pitkän tiepätkän yhdelle urakoitsijalle? Nykyisin ajan yleensä samaa tuttua reittiä, jossa osaan kuopat ulkoa.

Kysyisin 13:ta, mikä olisikaan hänen mielestään vaihtoehto, jos en näin julmasti kuluttaisi omien hermojeni lisäksi myös luonnonvaroja? No, se olisi työmarkkinatuki, mutta kun nämä nykyiset päättäjät eivät sellaista suvaitse. Että muuttaako pitäisi? Minähän en täältä valmiista (lue : käytännössä lähes ilmaisesta) asunnosta muuta mihinkään kallista vuokraa maksamaan, vaikka hyvän asumistuen saisinkin.

Siis hyi yök. Näin kortittomana ja autoista mitään tietämättömänä toi olisi tosiaan Painajainen. Pelkään auton kyydissä olemistakin, julkisilla kulkeminen ok paitsi joskus junissakin nousee tuskanhiki kun mietin kuin hidastetussa filmissä mitä tapahtuisi jos juna törmäisi toiseen junaan tms..,... Pk-seudulla kulkee onneksi ihan hyvin nää julkiset :) 

Ihan samaa ap olen miettinyt tällä viikolla! Tiet on järkyttävässä kunnossa, jopa isot tiet täynnä ammottavia kuoppia, loskaa ja jäätä. Menen töihin kasiksi, lähintä maantietä on vain harvoin aurattu ennen sitä. Pienellä vanhalla autolla yritän silloin selvitä hengissä työmaalle, rukoilen ja yritän hengittää rauhallisesti. Julkisia ei kulje. Ongelma ei ole asunnon vaan työpaikan sijainti.

Vielä sujuu mutta sitten kun on enää muutama vuosi eläkeikään (70v) niin tuskin enää voin ajaa autoa. Mitä sitten? En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Mikset hanki autokatosta/suojaa autollesi? Helpottaa kummasti, kun ei tsrvitse lumia puhdistaa. Hyvä sisätilanlämmitin ja webasto myös kannattaa hankkia.

Tien kunnolle ei varmaan voi kauheasti muuta, kuin laittaa palautetta kaupungille/kunnalle.

Ja aamulla pitää lähteä ajoissa.

Hyväntahtoisia ehdotuksia kaikki, kiitos niistä.

No joo, mutta: rivarin parkkipaikalla ei ole autokatosta eikä omaa viritelmää saa pystyttää.

Sisätilanlämmitin kehissä, webasto vanhaan autoon - ei varaa eikä järkeäkään.

Kaupunkia olen pommittanut siinä määrin, että odottelen jo haastetta vastaavien virkamiesten vainoamisesta :(

Ja aamulla todellakin vääntäydyn sängystä ja tien päälle ylettömän aikaisin (saispa nukkua vielä).

Näillä mennään; onneksi "enää" parikymmentä vuotta eläkeikään ;)

Terveisin ketjun aloittaja

Muutaman vuoden kun kävelee aikaisin aamulla auraamattomilla jalkakäytävillä pari km bussiin, pitkän matkan jälkeen vuorossa bussin vaihto, hyvällä tuurilla ehtii siihen toiseen bussiin, huonolla tuurilla myöhästyy ja odottelee kylmässä seuraavaa (ja myöhästyy töistä) ja lopulta vielä viidentoista minuutin kävely työpaikalle, iltapäivällä sama mutta päinvastaiseen suuntaan.

Tuntuu nykyisin melkein siltä kun olisi lomalla, kun työmatkat voi kulkea autolla, vaikka usein joutuu ikkunoita putsaamaan ja lumiharjan kanssa heilumaan.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuoden kun kävelee aikaisin aamulla auraamattomilla jalkakäytävillä pari km bussiin, pitkän matkan jälkeen vuorossa bussin vaihto, hyvällä tuurilla ehtii siihen toiseen bussiin, huonolla tuurilla myöhästyy ja odottelee kylmässä seuraavaa (ja myöhästyy töistä) ja lopulta vielä viidentoista minuutin kävely työpaikalle, iltapäivällä sama mutta päinvastaiseen suuntaan.

Tuntuu nykyisin melkein siltä kun olisi lomalla, kun työmatkat voi kulkea autolla, vaikka usein joutuu ikkunoita putsaamaan ja lumiharjan kanssa heilumaan.

Ai niin, nyt saa myös nukkua paljon pidempään kun aiemmin, vaikka hyvissä ajoin lähteekin.

Voi hitto mitä ininää, onko ap joku 80v sokea mummo? Jos on niin sit ymmärrän mutta muuten en. Ona työmatka on 200km jota ajan talvisin useamman kerran viikossa ja lähden aamuisin 5.30 pimeällä ajamaan. Ei pelota, luotan taitoihini, olen tarkka kuski. Kaikesta voi tehdä vaikeaa tai sitten suhtautua positiivisesti. Ei tuo 200km ole ideaali matka mutta parempi sekin kuin olla työtön.

Autolla ajaminen on mukavaa. Päivän rauhallisin 40-minuuttinen aamulla ja illalla hektisen työ- ja perhe-elämän keskellä. Ainut aika kun voi kuunnella sitä musiikkia jota itse haluaa ja miettiä omia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Voi hitto mitä ininää, onko ap joku 80v sokea mummo? Jos on niin sit ymmärrän mutta muuten en. Ona työmatka on 200km jota ajan talvisin useamman kerran viikossa ja lähden aamuisin 5.30 pimeällä ajamaan. Ei pelota, luotan taitoihini, olen tarkka kuski. Kaikesta voi tehdä vaikeaa tai sitten suhtautua positiivisesti. Ei tuo 200km ole ideaali matka mutta parempi sekin kuin olla työtön.

Itse ajoin juuri pimeässä 50 km ja autojen kohtaamishetkillä en nähnyt välillä käytännössä mitään. Onneksi ei ollut jalankulkijoita. Tai luulen ainakin, että ei ollut, ainakaan en nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Voi hitto mitä ininää, onko ap joku 80v sokea mummo? Jos on niin sit ymmärrän mutta muuten en. Ona työmatka on 200km jota ajan talvisin useamman kerran viikossa ja lähden aamuisin 5.30 pimeällä ajamaan. Ei pelota, luotan taitoihini, olen tarkka kuski. Kaikesta voi tehdä vaikeaa tai sitten suhtautua positiivisesti. Ei tuo 200km ole ideaali matka mutta parempi sekin kuin olla työtön.

Ei se auta mitään, jos muut toikkaroivat. Tarkkakaan kuski ei pelastu, se on mahdotonta, jos joku tulee huonosti auratulla kapealla tiellä vastaan omaa kaistaasi. En itse olisi tässä, jos ei olisi kerran sattunut bussipysäkki juuri kohdalle, kun joku vastaantullut valopää ohitti rekkaa älyttömässä pikassa. Muuten olisi vaihtoehto ollut ajaa ojaan. Tuokin olisi voinut tapahtua puoli minuuttia myöhemmin, niin näkyväisyyttä sinne rekan vierelle ei olisi ollut ajoissa.

Oliskin vaan työmatkat, mutta kun on töissä siellä tien päällä.... On kyllä Suomessa loppunut lähes kokonaan nuo auraushommat tässä vuosien saatossa. Vielä joku 10 vuotta sitten oli tiet paljon paremmassa kunnossa. Onneksi pääsin kouluun opiskelemaan uutta alaa, jos pääsis pois kuljetusalalta. Rakastan autolla ajamista, mutta rekalla talvella kelkkailu ei enää viehätä yhtään. Henkilöautolla ajamista en stressaa yhtään, mutta työautolla kyllä.

Tutulta kuulostaa, talviautoilu on kyllä välillä suoraan helvetistä. Koetan kuitenkin asennoitua niin, etten stressaa liikaa, lähden ajoissa ja ajelen rauhallisesti. Talvikelit ei onneksi koko vuotta kestä. Rakastan maaseudun rauhaa, joten autolla vaan on ajettava, mikäli meinaan täällä asua. Tarvitsen töissäkin välillä autoa, joten kaupunkiin muutto ei asiaa auttaisi. Lisäksi tuoreessa muistissa on vielä ajat, jolloin kuljin pyörällä töissä kesät talvet, se vasta herkkua olikin. Autolla ajaminenhan on siihen nähden ihan luksusta.