Tilasin leipomosta kakun kymmenelle hengelle, sain lähes samankokoisen kuin kauppojen mutakakut!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasin joskus paikallisesta kahvilasta voileipäkakun 6 hengelle. Sitä hakiessa minulle tarjottiin sellaista 2 cm x 2 cm x 10 cm luomusta. Ei tullut kauppoja. 

Sinä et varmasti KOSKAAN ole liioitellut.

Valitettavasti tämä piti paikkansa. Kahvila Kropsu Kurikassa. 

MOT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eestikaupoista saa muuten tilattua 15-20 eurolla tosi hyviä, isoja kakkuja.

Anteeksi mitä? Täytekakku Tallinnasta vai mitä tarkoitat? Tulee salettiin halvemmaksi...

Eestikauppoja on suomessakin.

Mitä väliä sillä annoskoolla on, jos 1 äijä vetäsee kermakakkua niin paljon, kuin lautaselle mahtuu eli 1/3 10 henkilön kakusta. Naapurin rouva toisen palan, niin siihen meni jo koko 10 hengen kakku 2 ihmiselle. Suomalaiset syö mansikkakermakakkua aivan järjettömän suuria määriä. Kannattaa ostaa ahmateille kunnolla iso kakku, eikä edes yrittää opettaa pienelle kakulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan meillä jotenkin tosi pieniruokaisia vieraita kun kakkua jää aina vaikka tilaa henkilömäärältä pienemmän kakun kuin mitä vieraita on?

Kahtena kesänä olen tilannut rippijuhliin 20 henkilön kakun, vaikka vieraita on ollut about 30 ja risat. Ja molemmilla kerroilla sitä on jäänyt reilusti. Ok, no pääluvusta voi laskea pois koko oamn perheemme (5 hlöä) koska kukaan meistä ei syö täytekakkua. Mutta tuntui että vieraista vain harva otti enää makeaa, tai korkeintaan jonkun konvehdin tai kuppikakun kahvin kanssa. Suolaista meni 2 x enemmän, tarjolla oli salaatteja, voileipäkakkua (jota kyllä meni oikeastaan kaikki vaikka sitä oli reilusti) jne.

Tosin en kyllä ole ikinä pitänyt sellaisia juhlia joissa ainoa tarjottava olisi se kakku. Ehkä silloin pitääkin olla enemmän jos ihmiset sitä nälkäänsä syö,

Kakunsyönti-innokkuus vaihtelee. Mahdollista on myös se että kakku on ollut pahaa, kuivaa tai muuten erikoista. Monesti konditoriakakut ovat tosi kuivia ja mauttomia. 

Oumaigaad, kuivia ja mauttomia!

Nyt mä haen ne popcornit, tästä nousee kunnon myrsky :D

:DDDD No kyllä vain ovat olleet. Täytekakun tulee olla mehevä ja maistua sille mitä on tilattu. Ilmeisesti se kostutus on vaarallista ja mausteita/lisukkeita laitetaan varovasti ettei vahingossakaan kukaan ota isompaa palasta kuin tulitikkulaatikko :DDDD Kakkuveistä saa suorastaan sahata että palan saa irti ja kahvia juoda puoli litraa että se kuiva pohjanahjake pehmenee että pystyy nielaisemaan. Välissä oleva "mousse" on jotain kermaketta missä on teolliselle vaniljalle aavistuksen maistuva häivähdys ja kitalakeen jää rasvakerros ja loppumaku sellainen kitkerä. Aivan järkyttävää, kakku on pilalla. Onneksi tällaiset tekeleet tunnistaa jo kaukaa, ainakin jos joku on jo erehtynyt siivun ottamaan. Silloin paras pysytellä siellä suolaisen puolella.

t. 225

Tiedätkö miksi se on tulitikkuaskin levyinen (btw, ei kokoinen, siinä on eroa)?

Koska jos sanoisimme 4cm, kukaan mies ei saisi leikattua niin pientä palaa. He kun luulevat kalunsa olevan 20cm ja laskevat sen mukaan. Tikkuaskin leveyden taas tietävät kaikki.

Kakkukokemuksiisi en ota kantaa, vaihda toimittajaa? Tee itse?

Kuvailusi kuitenkin kuulostaa siltä että olisit ottanut suihin isommaltakin porukalta, etkä syönyt kakkua. Huolestuttavaa.

Pitää sanoa. Avata suunsa. Kyllä siinä kassalla voi ruveta sanomaan. Sinä olet asiakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Luulen, että kyse on siitä, että ihmiset ovat tottuneet maksamaan liian vähän liian paljosta ruoasta. Kondiittorin ei yksinkertaisesti kannata tehdä isompia kakkuja, koska ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtään enempää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Ne on pieniä teille kolmekymppisille ja varmaan lapsillenne. Muille se ei ole uutinen. Te vain ette ole maailman napa.

Mene sinne valitsemaansi liikkeeseen, katso kakkuja joita on vitriinissä, valitse mielestäsi sopivan näköinen ja sano "tuollainen ensi lauantaiksi, kiitos"

Älä tukehdu siihen että etiketissä lukee 20h

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä annoskoolla on, jos 1 äijä vetäsee kermakakkua niin paljon, kuin lautaselle mahtuu eli 1/3 10 henkilön kakusta. Naapurin rouva toisen palan, niin siihen meni jo koko 10 hengen kakku 2 ihmiselle. Suomalaiset syö mansikkakermakakkua aivan järjettömän suuria määriä. Kannattaa ostaa ahmateille kunnolla iso kakku, eikä edes yrittää opettaa pienelle kakulle.

Ja jos tietää lähipiirinsä olevan tällaisia, miksi katsoa kuinka monelle kakku on jonku mielestä tehty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Luulen, että kyse on siitä, että ihmiset ovat tottuneet maksamaan liian vähän liian paljosta ruoasta. Kondiittorin ei yksinkertaisesti kannata tehdä isompia kakkuja, koska ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtään enempää. 

Saahan niitä ihan minkä kokoisina haluaa? Ostaa 20h kakun kymmenelle jos tietää että ovat persoja sille.

Meillä jää töissä aina kakkua yli, vaikka tilaus on hyvin lähellä henkilömäärää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Vaateteollisuus joutuu vaihtamaan kokoluokitusta koska läskeille pitää myydä mediumin vaatteita. Eihän kukaan nainen ostaisi L-kokoisia tai isompia. Jos sama vaate on koossa XL ja M, ilahdut kun mahdut vielä M-kokoon ja ostat sen hyvillä mielin, 10€ kalliimmalla kuin naapurimerkin jossa oli samat mitat, mutta lappu XL.

Tämä jenkeissä, pian myös suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Pitää sanoa. Avata suunsa. Kyllä siinä kassalla voi ruveta sanomaan. Sinä olet asiakas.

ilmeisesti aasiakas

eikös teistä ole kirjakin? Vai onko se vain nettisivut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti suomalaiset syövät yleisesti ottaen todella paljon liikaa. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Ei sitä annoskokoa tarvitse kasvattaa, vaan ihmisten tulisi kyseenalaistaa omat ruokailutottumuksensa ja miettiä, josko se kymmenen hengen kakku kuitenkin ihan oikeasti voisi riittää kymmenelle.

Ei sillä ole kyllä mitään merkitystä ruokailutottumusten kannalta minkä kokoisen kakkupalan syö muutaman kerran vuodessa juhlissa.

Tarkoitan sitä, että suomalaisten käsitys annoskoosta on vääristynyt, en sitä että kahden sentin siivu enemmän kakkua kerran tai pari vuodessa lihottaisi.

Minä haluan tarjota juhlissani kakkua niin että sitä riittää, en alkaa pitää annoskokovalistusta vierailleni. Mielestäni hyvä leipomoyrittäjä suhteuttaa tuotteidensa annoskoon siihen, mikä yleinen käsitys yhdestä annoksesta on, oli se yleinen käsitys yrittäjän ja terveysviranomaisten mielestä miten vääristynyt hyvänsä. Ymmärrän toki sen, ettei kymmenen hengen kakusta santsipaloja enää riitä, jos syöjiä on kymmenen, mutta oletan kyllä että kymmenen hengen kakusta riittää yhdet nykypäivän käsitysten mukaiset normaalit palat kymmenelle hengelle. Mikäli näin ei ole ja yhden kakkupalan koko on leipomoyrittäjälle edelleen sama kuin se oli 70-luvulla, ei ole asiakkaan syy jollei hän sitä tiedä. Ja kuten kondiittorien kommenteista tässäkin ketjussa huomaa, he kyllä tietävät, etteivät heidän kakkujensa koot vastaa enää nykypäivän oletusta, mutta sen sijaan että huomioisivat tämän asiakaspalvelussaan, he morkkaavat asiakkaitaan jotka eivät ole ajatustenlukijoita.

Kondiittoritko sitten ovat ajatuksenllukijoita? Moniko tässä ketjussa valittanut on käynyt  suoraan vinkkaamassa kondiittorille, ettei kakkua ollut riittävästi? Käsi ylös.

Ketjun mukaan kondiittorit kyllä tietävät, että annoskoko ei vastaa nykypäivän käsityksiä. Juuri hehän meitä tavallisia kuolevaisia ovat valistaneet siitä, että annoskoot ovat edelleen samat kuin 30 vuotta sitten ja he eivät vain mahda sille mitään. Yksikin kondiittori totesi vain, ettei kukaan aikuinen enää tilaa kymmenen hengen kakkua kymmenelle hengelle, koska se ei riitä niin monelle. Itse hän omia juhlia järjestäessään osaa kuulemma leipoa riittävän suuren kakun.

Koska tiedän ystäväni, ja tiedän mitä muuta juhlissani on tarjolla.

Ilmeisesti teistä vajakeista on sama asia onko kakussa 10h kakku, pitkoa, pullaa, suolaista piirakkaa, leivoksia

vai pelkkä 10h kakku ja kahvia.

Juuri tätä tarkoitinkin. Tottakai sinä osaat tehdä riittävän suuren kakun vieraillesi, kun tiedät mitä muuta aiot tarjota ja kondiittorina tiedät myös, ettei se teidän kymmenen hengen kakku oikeasti riitä kymmenelle hengelle, kuten kerroit. Mutta kaikki asiakkaat eivät voi tietää, että teillä myydään kymmenelle hengelle kakkua joka ei sinun ammattilaiskokemuksen perusteella kymmenelle hengelle riitä. Ja sen sijaan että sinä asiakaspalvelijana huomioisit tämän, sinä haukut ties miksi vajakeiksi niitä, jotka eivät osaa ajatuksiasi lukea ja erehtyvät luulemaan, että teidän kakkunne riittävät sille henkilömäärälle, jolle markkinoitte niiden riittävän.

Miten ihmeessä asiakas osaa tilata riittävän suuren kakun huomioiden sen, mitä muuta on tarjolla, jos jo lähtökohtaisesti te johdatte asiakkaita harhaan tuolla tavalla? Täytyyhän asiakkaiden tietää kuinka monta nykykäsityksen mukaista annosta kakusta tulee, jotta osaavat suunnitella muut tarjottavat sen mukaan! Sinä itse tiedät sen ja juuri siksi osaatkin leipoa sopivan kokoisen kakun siihen suhteutettuna mitä muuta vieraillesi tarjoat. Ja sitten sinä kyynistyneenä vain oletat, että kukaan ei tilaa kymmenen hengen kakkua kymmenelle hengelle ja nimittelet vielä tietämättömiä ihmisiä kaupan päälle.

Tekisi mieli kysyä, että missä olet töissä, jotta osaisin välttää sitä paikkaa. Mutta arvaan ettet vastaisi kysymykseen kuitenkaan, koska et varmaan kehtaa paljastaa missä noin tympeää ja epäammattimaisesti käyttäytyvää porukkaa on töissä.

Minusta on ihan normaalia, että kakun kanssa on muuta tarjottavaa. Joko kakku on ruoan jälkeen jälkiruokana tai sitten osana kahvipöytää, jossa on keksiä, pullaa, jne. Missään tapauksessa sillä kakulla ei ole tarkoitus nälkäänsä sammuttaa.

Kyllä minustakin on normaalia tarjota kakun lisäksi muutakin. Siltikin haluan että sitä tarjolla olevaa kakkuakin riittää kaikille vieraille eikä vain osalle heistä. Sen takia pidän todella huonona asiakaspalveluna tuota, mitä tuo kondiittori kertoo omassa työpaikassaan harjoitettavan, että heillä markkinoidaan kymmenen hengen kakkuina kakkuja, jotka eivät kymmenelle hengelle riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti suomalaiset syövät yleisesti ottaen todella paljon liikaa. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Ei sitä annoskokoa tarvitse kasvattaa, vaan ihmisten tulisi kyseenalaistaa omat ruokailutottumuksensa ja miettiä, josko se kymmenen hengen kakku kuitenkin ihan oikeasti voisi riittää kymmenelle.

Ei sillä ole kyllä mitään merkitystä ruokailutottumusten kannalta minkä kokoisen kakkupalan syö muutaman kerran vuodessa juhlissa.

Tarkoitan sitä, että suomalaisten käsitys annoskoosta on vääristynyt, en sitä että kahden sentin siivu enemmän kakkua kerran tai pari vuodessa lihottaisi.

Minä haluan tarjota juhlissani kakkua niin että sitä riittää, en alkaa pitää annoskokovalistusta vierailleni. Mielestäni hyvä leipomoyrittäjä suhteuttaa tuotteidensa annoskoon siihen, mikä yleinen käsitys yhdestä annoksesta on, oli se yleinen käsitys yrittäjän ja terveysviranomaisten mielestä miten vääristynyt hyvänsä. Ymmärrän toki sen, ettei kymmenen hengen kakusta santsipaloja enää riitä, jos syöjiä on kymmenen, mutta oletan kyllä että kymmenen hengen kakusta riittää yhdet nykypäivän käsitysten mukaiset normaalit palat kymmenelle hengelle. Mikäli näin ei ole ja yhden kakkupalan koko on leipomoyrittäjälle edelleen sama kuin se oli 70-luvulla, ei ole asiakkaan syy jollei hän sitä tiedä. Ja kuten kondiittorien kommenteista tässäkin ketjussa huomaa, he kyllä tietävät, etteivät heidän kakkujensa koot vastaa enää nykypäivän oletusta, mutta sen sijaan että huomioisivat tämän asiakaspalvelussaan, he morkkaavat asiakkaitaan jotka eivät ole ajatustenlukijoita.

Kondiittoritko sitten ovat ajatuksenllukijoita? Moniko tässä ketjussa valittanut on käynyt  suoraan vinkkaamassa kondiittorille, ettei kakkua ollut riittävästi? Käsi ylös.

Ketjun mukaan kondiittorit kyllä tietävät, että annoskoko ei vastaa nykypäivän käsityksiä. Juuri hehän meitä tavallisia kuolevaisia ovat valistaneet siitä, että annoskoot ovat edelleen samat kuin 30 vuotta sitten ja he eivät vain mahda sille mitään. Yksikin kondiittori totesi vain, ettei kukaan aikuinen enää tilaa kymmenen hengen kakkua kymmenelle hengelle, koska se ei riitä niin monelle. Itse hän omia juhlia järjestäessään osaa kuulemma leipoa riittävän suuren kakun.

Koska tiedän ystäväni, ja tiedän mitä muuta juhlissani on tarjolla.

Ilmeisesti teistä vajakeista on sama asia onko kakussa 10h kakku, pitkoa, pullaa, suolaista piirakkaa, leivoksia

vai pelkkä 10h kakku ja kahvia.

Juuri tätä tarkoitinkin. Tottakai sinä osaat tehdä riittävän suuren kakun vieraillesi, kun tiedät mitä muuta aiot tarjota ja kondiittorina tiedät myös, ettei se teidän kymmenen hengen kakku oikeasti riitä kymmenelle hengelle, kuten kerroit. Mutta kaikki asiakkaat eivät voi tietää, että teillä myydään kymmenelle hengelle kakkua joka ei sinun ammattilaiskokemuksen perusteella kymmenelle hengelle riitä. Ja sen sijaan että sinä asiakaspalvelijana huomioisit tämän, sinä haukut ties miksi vajakeiksi niitä, jotka eivät osaa ajatuksiasi lukea ja erehtyvät luulemaan, että teidän kakkunne riittävät sille henkilömäärälle, jolle markkinoitte niiden riittävän.

Miten ihmeessä asiakas osaa tilata riittävän suuren kakun huomioiden sen, mitä muuta on tarjolla, jos jo lähtökohtaisesti te johdatte asiakkaita harhaan tuolla tavalla? Täytyyhän asiakkaiden tietää kuinka monta nykykäsityksen mukaista annosta kakusta tulee, jotta osaavat suunnitella muut tarjottavat sen mukaan! Sinä itse tiedät sen ja juuri siksi osaatkin leipoa sopivan kokoisen kakun siihen suhteutettuna mitä muuta vieraillesi tarjoat. Ja sitten sinä kyynistyneenä vain oletat, että kukaan ei tilaa kymmenen hengen kakkua kymmenelle hengelle ja nimittelet vielä tietämättömiä ihmisiä kaupan päälle.

Tekisi mieli kysyä, että missä olet töissä, jotta osaisin välttää sitä paikkaa. Mutta arvaan ettet vastaisi kysymykseen kuitenkaan, koska et varmaan kehtaa paljastaa missä noin tympeää ja epäammattimaisesti käyttäytyvää porukkaa on töissä.

Minusta on ihan normaalia, että kakun kanssa on muuta tarjottavaa. Joko kakku on ruoan jälkeen jälkiruokana tai sitten osana kahvipöytää, jossa on keksiä, pullaa, jne. Missään tapauksessa sillä kakulla ei ole tarkoitus nälkäänsä sammuttaa.

Kyllä minustakin on normaalia tarjota kakun lisäksi muutakin. Siltikin haluan että sitä tarjolla olevaa kakkuakin riittää kaikille vieraille eikä vain osalle heistä. Sen takia pidän todella huonona asiakaspalveluna tuota, mitä tuo kondiittori kertoo omassa työpaikassaan harjoitettavan, että heillä markkinoidaan kymmenen hengen kakkuina kakkuja, jotka eivät kymmenelle hengelle riitä.

riittää jos noudattaa suositusmitoitusta. Osa ihmisistä ei näin tee, koska eivät ilmeisesti tiedä siitä mitään.

Sama kuin olutta myytäisiin "koppa kaljaa, kuudelle" ja joku on tottunut vetämään sen kopan lauantaisin ihan omin voimin. Sitten sinä tilaat sen kopan viiden hengen saunailtaan ja itket kun tuli vain 24 olutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Luulen, että kyse on siitä, että ihmiset ovat tottuneet maksamaan liian vähän liian paljosta ruoasta. Kondiittorin ei yksinkertaisesti kannata tehdä isompia kakkuja, koska ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtään enempää. 

Miksi maksaa enempää kun kakku on jo nyt 2x-2.5x hintanen määräänsä nähden? Ihan hurja voitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Luulen, että kyse on siitä, että ihmiset ovat tottuneet maksamaan liian vähän liian paljosta ruoasta. Kondiittorin ei yksinkertaisesti kannata tehdä isompia kakkuja, koska ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtään enempää. 

Miksi maksaa enempää kun kakku on jo nyt 2x-2.5x hintanen määräänsä nähden? Ihan hurja voitto.

Jaa... Siinä on päällä ihan hurjasti sellaisia maksuja, joista sinun ei tarvitse huolehtia, jos teet kakun omassa kotikeittiössäsi. Tuosta ei todellakaan jää voittoa noin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Luulen, että kyse on siitä, että ihmiset ovat tottuneet maksamaan liian vähän liian paljosta ruoasta. Kondiittorin ei yksinkertaisesti kannata tehdä isompia kakkuja, koska ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtään enempää. 

Miksi maksaa enempää kun kakku on jo nyt 2x-2.5x hintanen määräänsä nähden? Ihan hurja voitto.

Pointti siis todellakin on, että kakun pitää olla isompi, mutta maksaa yhtä paljon kuin nyt. Osta kakkusi Lidlin pakastealtaasta, jos et itse jaksa leipoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin itäblokkimaista tuo ajattelu, jonka mukaan määrä on laadun mitta. 

Eihän määrä laadun mitta ole, vaan määrän. Mutta jos on päätetty mitata määrää sellaisella epämääräisyydellä kuin monelleko hengelle, niin kannattaisi ihan onan imagon vuoksi huolehtia että siitä syntyy useimmiten oikea mielikuva - joko muokkaamalla kakkukoko odotuksia vastaavaksi tai muokkaamalla odotuksia kakkukoko vastaavaksi. Pettynyt asiakas ei ole hyvää yritystoimintaa vaikka kakku olisi kuinka laadukas.

Kyllä se vaan niin on, että käsityönä konditoriassa kunnon raaka-aineista valmistetun kakun kustannukset ovat tuplasti sen mitä teollisesti tuotetun. Jos olet tottunut siihen, että puolet syömästäsi ruoasta on lisäineita, voi olla tosiaan ankeaa huomata, että lautasella onkin puolet vähemmät tavaraa. Vaikkakin parempaa.

No ei näin. 

Enhän mä saa L-kokoista paitaa ostaessakaan  s-kokoista paitaa, sillä perustelulla että materiaalit on hyvät. "Kaikkihan sen tietää, että kun tää on parempaa materiaalia, niin tää menee aika pieneksi. Jos tää olis aitoa silkkiä, tää paita peittäis hädin tuskin sun kämmenen." Kyllä se hinta pitää sovittaa sen tuotteen materiaalikustannuksiin, eikä alkaa kutistaa tuotetta.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että nuo ovat standardikokoja? Vaatteiden standarditkin olivat ennen pienempiä, koska ihmiset söivät vähemmän. Vaatevalmistajat ovat joutuneet muuttamaan niitä, koska ihmiset ovat nykyään kookkaampia.

Tietty voidaan vaatia, että kondiittoritkin muuttavat annoskokoja, vaikka ihan oikeasti ihmisten kannattaisi katsoa ensin peiliin ja tsekata, kuinka paljon niistä normaalikokoisista ruoka-annoksista on jäänyt jumiin siihen vyötärölle. Vasta kun osaa itse annostella ruokansa niin, ettei se tömähdä vararenkaaksi, on mielestäni varaa vaatia lisää safkaa.

Sinäkö siis juhlien emännän ominaisuudessa mittailet vieraidesi vyötärönympäryksiä ja päätät sen perusteella, kellä on varaa haluta syödä mitenkin paljon juhlapöytäsi antimia? Vai mahdatko kuitenkin toivoa, että kaikki saavat mielestään riittävästi syödäkseen ihan vyötärönympäryksestä ja painoindeksistä riippumatta?

Onhan se leipurin homma miettiä tuleeko juhliisi mummeleita vai suursyömäreitä joiden päivän ruoka on se kakkusi.

Minusta leipurin homma on joko suhteuttaa kakkujensa koot sen annoskoon mukaan, mitä ihmiset vuonna 2018 pitävät normaalina tai vaihtoehtoisesti kertoa suoraan jokaiselle asiakkaalle, että heillä on annosmitoitus edelleen sama kuin 30 vuotta sitten eikä se vastaa nykykäsityksiä. Kun kerran vaatevalmistajista lähtien muutkin alat ovat muuttaneet kokojaan ja toimintatapojaan vastaamaan nykypäivää sen sijaan että olisivat jämähtäneet 80-luvulle, niin miten tämä olisi mahdotonta leipomoalalla?

Henkilökohtaisesti olen huolissani alati kasvavista annoskoista, mutta silloin kun järjestän juhlia, en koe tarpeelliseksi kytätä vieraideni vyötärönympäryksiä, vaan haluan että he saavat tarpeeksi syödäkseen vuoden 2018 annoskokokäsitysten mukaan. Juhlatilaisuudet eivät ole mielestäni sopivia hetkiä alkaa valistamaan muita terveellisimmistä ruoksilutottumuksista.

Jos tilaan konditoriasta kakun, oletan että he ovat määritelleet annoskokonsa vuoden 2018 käsitysten mukaisesti eikä 80-luvun käsitysten mukaisesti. Jos näin ei kuitenkaan ole, toivon että leipuri kertoo siitä minulle siinä vaiheessa kun kakkua tilaan, jotta hoksaan tilata isomman kakun kuin mille henkilömäärälle he ovat kakkunsa mitoittaneet. Mikäli kondiittorit haluavat kansanterveysvalistuksen nimissä ylläpitää 80-luvun annoskokoja, heidän tulisi mielestäni tehdä se avoimesti ja kertoa asiakkailleen asiasta sen sijaan, että myyvät edelleen kymmenelle hengelle kakkuja, joiden tietävät olevan liian pieniä kymmenelle hengelle nykykäsityksen mukaan. Se että kun me ollaan 30 vuotta tehty näin, on oikeasti surkea selitys, varsinkin jos siitäkin kerrotaan vasta sitten kun asiakas on jo joutunut pettymään ja reklamoi kakun koosta.

Luulen, että kyse on siitä, että ihmiset ovat tottuneet maksamaan liian vähän liian paljosta ruoasta. Kondiittorin ei yksinkertaisesti kannata tehdä isompia kakkuja, koska ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtään enempää. 

Miksi maksaa enempää kun kakku on jo nyt 2x-2.5x hintanen määräänsä nähden? Ihan hurja voitto.

Siitä vain alalle, tienaamaan miljoonia myymällä kakkuja. Niin me muutkin tehdään.

En tiedä hevon paskaa leipomisesta tai kakuista, mutta ihan jo muuttamalla annostelun "10h kakusta" -> "10 annoksen" kakuksi ongelma pienenee. Itse ainakin oletan, että jos jotain mitoitetaan kymmenelle henkilölle niin siinä on ylimäärästä varmuutta mukana... Sitten vielä kun pistätte vaikka 1 viipaleen näytille, että ihmiset tietävät millainen on yksi annos kakkua, niin ollaan jo aika pitkällä. 

Sitten vielä loppuvittuilut. Huomaa taas, että on naisten pyörittämä ala kun on sen verran sekaista touhua.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä hevon paskaa leipomisesta tai kakuista, mutta ihan jo muuttamalla annostelun "10h kakusta" -> "10 annoksen" kakuksi ongelma pienenee. Itse ainakin oletan, että jos jotain mitoitetaan kymmenelle henkilölle niin siinä on ylimäärästä varmuutta mukana... Sitten vielä kun pistätte vaikka 1 viipaleen näytille, että ihmiset tietävät millainen on yksi annos kakkua, niin ollaan jo aika pitkällä. 

Sitten vielä loppuvittuilut. Huomaa taas, että on naisten pyörittämä ala kun on sen verran sekaista touhua.

Ei se sana annos selkeytä yhtään. Nimittäin ei tuosta 10h kakusta saa 10 annosta. 5 annosta hätinä