Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mihin hallitus aikoo palkata mt-ongelmaiset, kuten sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät?

Vierailija
05.01.2018 |

Kaupan kassalle varmaan.... ?

Kommentit (126)

Vierailija
81/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi että on nykymaailmassa vielä tyhmiä ja tietämättömiä ihmisiä, joille kaikki käy tuosta vain käden käänteessä ilman mitään ongelmia. Noin vaan naps, opiskelet uuden ammatin, otat itseäsi niskasta kiinni, pääset yli sosiaalisten tilanteiden pelosta, paniikkihäiriöstä, masennuksesta jne. Joo, ei ollut ennen näitä, mutta eläkkeelle päästiin paljon helpommin, diagnoosina vaikka selkäkivut. Ja itsemurhia tehtiin paljon enemmän. Lisäksi oli töitä, joita pystyi tekemään ilman koulutusta ja paljon oli töitä, joissa pärjäsi ilman sosiaalisia taitoja. Miehet teki risusavottaa, oli lapiomiehinä ja sekatyömiehinä, oli paljon maanviljelijöitä ja maatilan emäntiä ja monet naiset kotona lapsilauman kanssa. 

Mulla on tuttava, joka sairastui burn outiin ja hänellä oli myös lonkkakulumat + kolme välilevyn pullistumaa selässä ja ikää 56 v. Ei päässyt eläkkeelle, ennenkuin 61-vuotiaana, eli 5 v piti olla sairauslomalla, kuntoutustuella ja työttömänä. Oli hänellä myös muutama työkokeilu ja yritettiin häntä kouluunkin vielä houkutella, mutta ei löytynyt mitään alaa, jota hän olisi voinut tehdä. Hän piti tuota lähinnä sairaan ja väsyneen ihmisen kiusaamisena, mitä se onkin.

Itsellä burnout, saikulla 3 vuotta, vuosi puoleläkkeellä. 3 välilevynpullistumaa, joista yksi revennyt. Lopputili tuli burnoutin vuoksi vakiduunista, jota olin tehnyt 30 vuotta !

Revi siitä.

Ei muuta kuin niskasta kiinni ja koulunpenkille.

Nyt ollaan töissä.

Ihan turhaa uhriutua. Kyllä sitä ollaan vali vali ja voli voli jos sillä vaan saadaan itselleen jotain etuja.

Kun joutuu ottamaan niskasta itseään kiinni, niin huomaakin, ettei tuohon kuollut.

Vielä on eläkeikään vuosia jäljellä ja selkä on paskana, mutta kun parhaansa yritää niin elossa ollaan.

Vituttaa oman kokemuksen jälkeen kyllä kaikki työstävieroksujat ja tekosyiden keksijät.

Munkaan ei olis mikään pakko olla töissä. On velaton asunto pään päällä. Ihan oman selväjärkisyyden vuoksi sitä duunia tekee....pienemmälläkin palkalla ja tuntimäärällä.

Kaikki tekosyyt olla työttömänä on LUUSEREILLE.

Vierailija
82/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ei taida tietää mitä on sos. tilanteiden pelko. Itse en pahimmillaan pystynyt poistumaan kotoani. Nytkään en ole köynyt esim teatterissa tai leffoissa 15 vuoteen, koska pelkään paniikkikohtausta. Jaa juu, koulut on käymättä vaikka järkeä ja kunnianhimoakin löytyy jonkin verran.

Mitä sinun mielestäsi asialle pitäisi tehdä ja kenen velvollisuus se olisi? Pitäisikö yhteiskunnan maksaa sinulle työttömyyskorvausta siihen saakka, että se muuttuu eläkkeeksi? Vai jotain muuta tukea, sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tms?

Vai pitäisikö yhteiskunnan tukea voimakkaammin sitä, että saisit hoitoa? Oletko selvittänyt mahdollisuutesi Kelan korvaamaan terapiaan?

Vai pitäisikö sinun itsesi tehdä asialle jotain? Oletko mukana mielenterveyskuntoutujien toiminnassa, mikä on ilmaista? Oletko ollut yhteydessä ystäväpalveluun, josta voisit saada vapaaehtoisen ystävän mukaasi noihin tilanteisiin? Oletko käynyt ammatinvalinnanohjaajalla ja yrittänyt löytää ammatin, joka sopisi sinulle, ja sitten selvittänyt mahdollisuuksia kouluttautua siihen esimerkiksi erityisoppilaitoksessa (jos saat sellaisen diagnoosin, että voit hakea sinne). Mitä olet tehnyt kuntoutuaksesi?

Olen kokeillut kaikkea parantuakseni. Olen käynyt lääkärillä ja kokeillut eri lääkkeitä. Terapiaan ei ole varaa, se on kallista vaikka osan siitä maksaa Kela. En ole ollut hirveästi mukana missään kuntoutustoiminnassa, varsinkaan ryhmäjutuissa, koska en uskalla mennä niihin. Välillä teen töitä. Enkä ole vierittänyt kaikkea vastuuta valtiolle. Kunhan neutraalisti totean että peloista kärsivä ei kykene tekemään niitä asioita joita häneltä vaaditaan. On sitten ihmisestä kiinni kuinka tuohon haluaa reagoida. Sinä näköjään haluat syyllistää. Hieman toimimaton keino minun kokemukseni mukaan.

Ota oikeasti niskasta itseäsi kiinni. En voi ymmärtää näitä "en uskalla mennä töihin"-ihmisiä. Kyse on siitä, että et ole OPETELLUT SIETÄMÄÄN sitä epämukavuudentunnetta, mikä työstä tulee ja siksi se tuntuu sinun mielestä aivan ylivoimaiselta. Vähän sama, kuin sohvaperuna lähtisi kokeilemaan maratonia ilman mitään treeniä; huonostihan siinä käy. Mutta: Sitä voi harjoitella. Pelkoa voi harjoitella hallitsemaan. Epämukavuutta voi harjoitella sietämään. Töitä voi harjoitella tekemään.

Et taida tietää sen epämukavuudentunteen laatua selvästikään. Sama kuin ehdottaisit noroviruksesta kärsivälle illallista hienosta ravintolasta. Ei niitä pelkoja hallita tuosta vain. Jos menisin jollekin kurssille ja minun pitäisi esittäytyä, sanat takertuisivat kurkkuuni, alkaisin änkyttämään koska en pystyisi puhumaan enkä edes ajattelemaan, ja lopulta nolaisin itseni. Ja kokemuksesta tiedän että se häpeän tunne seuraa vuosikymmeniä. On paljon syitä miksi sitä ei halua altistaa itseään hirvittäville tilanteille. Kaiken pitää tapahtua pienin askelin ja sitä olen yrittänyt. Ota huomioon että joidenkin ihmisten keho reagoi herkemmin kaikelle. Paha pelko saa minut melkein menettämään tajuntani. Keskivertoihmisen keho ei reagoi noin voimakkaasti.

Ihmiset, joilla ei ole mt-sairautta ja läheistä, jolla on, eivät pysty ymmärtämään millaista psyykkisen sairauden kanssa on elää.

Olen monesti yrittänyt lähteä kotoa, esim.bussiin, ja purskahtanut lopulta itkuun, kun en ole pystynyt lähteä. Kun ahdistus on niin kova ,ettei pysty toimia.

Olen välillä 2 viikkoa kotona putkeen, käymättä ulkona.

Olen yrittänyt viikon mennä ruokakauppaan, joka päivä, ja sitten lopulta selvinnyt sinne 21.00 sunnuntai-iltana.

Ei nämä ole valintoja. eihän kukaan halua elää tällaista elämää.

Luuleeko joku oikeasti, että ihminen mielummin istuu kotona ahdistuneen, yksin, kuin lähtee ikäistensä ihmisten seuraan työpaikalle, ja saa vielä lisätuloja siitä.

Olisi paljon helpompaa olla pyörätuolissa, niin ihmiset näkisivät, että minulla on este toimia samoin kuin muut.

Miten joku kehtaa haukkua toista "luulosairaaksi"?

minäkin kävin töissä jonkin aikaa, ja paloin lopulta niin loppuun , että aloin saamaan pahoja paniikkikohtauksia ja fyysisiä oireita.

En yksinkertaisesti voinut enää jatkaa.
Onneksi minulle myönnettiin kuntoutustuki, niin voin rauhassa hoitaa ongelmiani terapiassa ja terveillä elintavoilla kuntoon ja toivottavasti joskus työkykyiseksi.

Lääkkeethän eivät ketään paranna. Voivat ehkä hetken hillitä oireita,joillakin, mutta yleensä sivuvaikutukset ovat sen verran inhottavat että se on tasan nolla se hyöty.

Useat lääkkeet myös väsyttävät, lisäävät ruokahalua, tekevät silmäoireita, seksuaalisia häiriöitä.

Minä en ainakaan koskaan niitä suostu enää käyttämään.

Ruokavaliolla on suurin huomaamani vaikutus ahdistuksen määrään ja mielialaan.

Miten sait tuon kuntoutustuen? Eikö sua ohjattu kuntoutuskurssille ja työhönvalmennukseen töitä tekemään? Itse siis sain vain tuota kautta kuntoutustukea, eli ehtona oli kuitenkin "kuntouttava" työnteko. Tein normaaleja työpäiviä työhönvalmennuksessa. Ihan samaa työtä siis kuin normaalitkin työntekijät ja yhtä pitkiä päiviä. Tämän jälkeen paloinkin uudestaan loppuun. Aloin saamaan paniikki- ja ahdistuskohtauksia. Purskahdin itkuun milloin mistäkin. Nyt olen taas viimeiset 7 kuukautta ollut neljän seinän sisällä eikä kuntoutumisesta ole tietoakaan. 

En ole se, jolta kysyit, mutta kuntoutustuella minäkin. Sanoin psykiatrille, että en kykene menemään kuntouttavaan työtoimintaan tai mihinkään pajalle. Yhdessä sovittiin, että kokeillaan kuntoutustukea, kunnes uskon selviäväni toisten ihmisten joukossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Eikös koulutus ole suomessa ilmaista (ainakin johonkin tasoon asti)? Opiskelu ei ole ilmaista, mutta sitähän tässä ei kysytty. Eikös ne TE-keskuksesta oikein pyri työntämään ihmisia uudelleenkoulutuksiin?

Tätä minä kyllä kovasti ihmettelen, että ihmiset ilmeisesti aivan tosissaan kuvittelevat jonkun maksavan heidän elämänsä, jos ei tunnu oikein itseltä onnistuvan? Ollaan opiskeltu 1-3 tutkintoa, joista yhdessäkään ei ole minkäänlaisia realistisia näkymiä työllistymiselle tai tienaamiselle. Kun loppuu opintorahat siirrytään vaan luukulta toiselle nostamaan seuraavaa tukea.

Missä on se ihmisen oma vastuu omista tekemisistään ja pärjäämisestään? Aina vaan ei näissä elämän arpajaisissa tule voittoa. Joskus sitä vaan joutuu ihan itse tekemään töitä elantonsa eteen. Joo, yhteiskunnan tehtävä on auttaa vaikeuksia kohdatessa, mutta se ei mielestäni tarkoita, että kaikki voisivat heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi koko loppueämäkseen.

Joskus se ammatti, jonka on itselleen omilla rahoillaan maksanut ja jonka osaa ja josta saaduilla rahoilla on kodin ostanut ja perheen perustanut, ei työllistää enää. Työt loppuu. Töitä ei löydy. Sitten miettii, millä lyhentää sitä asuntolainaa kun nelihenkinen perhe ei vuokrayksiöön mahdu. Asunnon myynti voi viedä kaksikin vuotta. Hidastaa vähän paikkakunnan vaihtoa.

Itselläni tämä ammatti oli sellainen, johon ennustettiin huutavaa työvoimapulaa vuodelle 2014. Työvoimapulaa ei tullut, maailma muuttui.

Joskus sitä ihmettelee, millä eväillä täällä oikein ohjeita jaellaan..

No, sitten pitää opiskella joku uusi ammatti. Ei kait tämä tullut sinulle yllätyksenä? Jotkut alat ja ammatit vaan loppuu, ja silloin ihmisten täytyy kyetä muuttumaan muuttuvan yhteiskunnan mukana. Niin on loppunut vaateteollisuus ja kännykän valmistus Suomessa, mutta ei sen takia ole koko ko. teollisuuden henkilöstö voinut heittäytyä selälleen ja itkeä valtiota maksamaan heidän loppuelämäänsä.

Muuttotappio seuduilta asunnon myynti voi todellakin olla vaikeaa, ja ehkä kovastikkin tappiollista touhua. Mutta siitäkään vastuun kanto ei taida olla kaikkien muiden suomalaisten hommaa?

Ihan näillä eväillä ohjeita jakelen, joilla olen itse työllistynyt ja perheeni elättänyt. Ei minulla ole tässä asiassa mitään tarvetta nuoleskella kenenkään takapuolia. Minua vaan tympäisee maksaa muiden elämistä.

No heikot on eväät ja kapeaksi on elämän oppi ja sivistys sinun osaltasi jäänyt.

Vierailija
84/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siis Suomesta enään löydy muuta kuin asiakaspalvelutyötä? Kukaan ei tee töitä varastoissa, tuotannossa, jne, jne? Kait sitä saa istua konttorissakin yksin konetta näpytellen, jos esimiehen kanssa asia niin sovitaan? Ei tarvi koskaan kenellekkään mitään puhua, sen kuin teet työsi.

Varastot ja tuotanto on pitkälle automatisoitu.

Ja se ei enää riitä mihinkään, että vain teet työsi. Pitää lisäksi olla iloinen ja sosiaalinen ulospäinsuuntautunut hyvä tyyppi ja palava intohimo työtään kohtaan.

Unelmani olisi naputella yksin jossain konttorissa vain työni tehden, mutta enpä ole löytänyt esimiestä, jonka kanssa asiat noin sopia.

Käsittääkseni esim. pk-seudulla yhä isot kaupan tukkurit palkkaavat varastoihin ihmisiä. Jos esim. Keskolla ei ole varasto automatisoitu, niin ei se ole jollakin pienemmälläkään toimijalla. Kyllä siellä käsiä yhä tarvitaan monessa eri tehtävässä, ja ei joka paikkaan tarvita ihmeellistä koulutusta. Esim. trukkikortteja taidetaan kouluttaa jokaisessa aikuiskoulutuskeskuksessa?

Varastotyöt ovat erittäin haluttuja, kyllä niihin hakijoita on ihan tarpeeksi. Mieluiten palkataan ihminen, jolla on alasta jo kokemusta. Onko sinulla käsitys, että hakijoista olisi pulaa, ja jos niin miten olet sen saanut?

Hakijapulasta en sanonut mitään, vaan että varastot eivät ole täysin automatisoituja. Kyllä firmoissa siis on yhä tarve työntekijöille. Varastotyöntekijä oli vaan esimerkki, että on olemassa muitakin töitä, kuin asiakaspalvelua.

Vierailija
85/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että on nykymaailmassa vielä tyhmiä ja tietämättömiä ihmisiä, joille kaikki käy tuosta vain käden käänteessä ilman mitään ongelmia. Noin vaan naps, opiskelet uuden ammatin, otat itseäsi niskasta kiinni, pääset yli sosiaalisten tilanteiden pelosta, paniikkihäiriöstä, masennuksesta jne. Joo, ei ollut ennen näitä, mutta eläkkeelle päästiin paljon helpommin, diagnoosina vaikka selkäkivut. Ja itsemurhia tehtiin paljon enemmän. Lisäksi oli töitä, joita pystyi tekemään ilman koulutusta ja paljon oli töitä, joissa pärjäsi ilman sosiaalisia taitoja. Miehet teki risusavottaa, oli lapiomiehinä ja sekatyömiehinä, oli paljon maanviljelijöitä ja maatilan emäntiä ja monet naiset kotona lapsilauman kanssa. 

Mulla on tuttava, joka sairastui burn outiin ja hänellä oli myös lonkkakulumat + kolme välilevyn pullistumaa selässä ja ikää 56 v. Ei päässyt eläkkeelle, ennenkuin 61-vuotiaana, eli 5 v piti olla sairauslomalla, kuntoutustuella ja työttömänä. Oli hänellä myös muutama työkokeilu ja yritettiin häntä kouluunkin vielä houkutella, mutta ei löytynyt mitään alaa, jota hän olisi voinut tehdä. Hän piti tuota lähinnä sairaan ja väsyneen ihmisen kiusaamisena, mitä se onkin.

Itsellä burnout, saikulla 3 vuotta, vuosi puoleläkkeellä. 3 välilevynpullistumaa, joista yksi revennyt. Lopputili tuli burnoutin vuoksi vakiduunista, jota olin tehnyt 30 vuotta !

Revi siitä.

Ei muuta kuin niskasta kiinni ja koulunpenkille.

Nyt ollaan töissä.

Ihan turhaa uhriutua. Kyllä sitä ollaan vali vali ja voli voli jos sillä vaan saadaan itselleen jotain etuja.

Kun joutuu ottamaan niskasta itseään kiinni, niin huomaakin, ettei tuohon kuollut.

Vielä on eläkeikään vuosia jäljellä ja selkä on paskana, mutta kun parhaansa yritää niin elossa ollaan.

Vituttaa oman kokemuksen jälkeen kyllä kaikki työstävieroksujat ja tekosyiden keksijät.

Munkaan ei olis mikään pakko olla töissä. On velaton asunto pään päällä. Ihan oman selväjärkisyyden vuoksi sitä duunia tekee....pienemmälläkin palkalla ja tuntimäärällä.

Kaikki tekosyyt olla työttömänä on LUUSEREILLE.

Ei 1 burnout olekaan mikään syy olla loppuiän työttömänä. Ei se ole mikään sairaus. Joten sinulla ei ole oikein syytä kommentoida.

Vierailija
86/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Eikös koulutus ole suomessa ilmaista (ainakin johonkin tasoon asti)? Opiskelu ei ole ilmaista, mutta sitähän tässä ei kysytty. Eikös ne TE-keskuksesta oikein pyri työntämään ihmisia uudelleenkoulutuksiin?

Tätä minä kyllä kovasti ihmettelen, että ihmiset ilmeisesti aivan tosissaan kuvittelevat jonkun maksavan heidän elämänsä, jos ei tunnu oikein itseltä onnistuvan? Ollaan opiskeltu 1-3 tutkintoa, joista yhdessäkään ei ole minkäänlaisia realistisia näkymiä työllistymiselle tai tienaamiselle. Kun loppuu opintorahat siirrytään vaan luukulta toiselle nostamaan seuraavaa tukea.

Missä on se ihmisen oma vastuu omista tekemisistään ja pärjäämisestään? Aina vaan ei näissä elämän arpajaisissa tule voittoa. Joskus sitä vaan joutuu ihan itse tekemään töitä elantonsa eteen. Joo, yhteiskunnan tehtävä on auttaa vaikeuksia kohdatessa, mutta se ei mielestäni tarkoita, että kaikki voisivat heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi koko loppueämäkseen.

Joskus se ammatti, jonka on itselleen omilla rahoillaan maksanut ja jonka osaa ja josta saaduilla rahoilla on kodin ostanut ja perheen perustanut, ei työllistää enää. Työt loppuu. Töitä ei löydy. Sitten miettii, millä lyhentää sitä asuntolainaa kun nelihenkinen perhe ei vuokrayksiöön mahdu. Asunnon myynti voi viedä kaksikin vuotta. Hidastaa vähän paikkakunnan vaihtoa.

Itselläni tämä ammatti oli sellainen, johon ennustettiin huutavaa työvoimapulaa vuodelle 2014. Työvoimapulaa ei tullut, maailma muuttui.

Joskus sitä ihmettelee, millä eväillä täällä oikein ohjeita jaellaan..

No, sitten pitää opiskella joku uusi ammatti. Ei kait tämä tullut sinulle yllätyksenä? Jotkut alat ja ammatit vaan loppuu, ja silloin ihmisten täytyy kyetä muuttumaan muuttuvan yhteiskunnan mukana. Niin on loppunut vaateteollisuus ja kännykän valmistus Suomessa, mutta ei sen takia ole koko ko. teollisuuden henkilöstö voinut heittäytyä selälleen ja itkeä valtiota maksamaan heidän loppuelämäänsä.

Muuttotappio seuduilta asunnon myynti voi todellakin olla vaikeaa, ja ehkä kovastikkin tappiollista touhua. Mutta siitäkään vastuun kanto ei taida olla kaikkien muiden suomalaisten hommaa?

Ihan näillä eväillä ohjeita jakelen, joilla olen itse työllistynyt ja perheeni elättänyt. Ei minulla ole tässä asiassa mitään tarvetta nuoleskella kenenkään takapuolia. Minua vaan tympäisee maksaa muiden elämistä.

No heikot on eväät ja kapeaksi on elämän oppi ja sivistys sinun osaltasi jäänyt.

Enpä ole itseäni minään kulttuuri-vaikuttajana pitänytkään, mutta silti olen töissä koko elämäni ollut, ja perheeni elättänyt. Pari kertaa urani aikana olen minäkin työtön ollut, ja itse on pitänyt työpaikka hommata. Minulta ei vaan riitä sympatiaa tukien puutteen ja elämän vaikeuden ruikuttajille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Eikös koulutus ole suomessa ilmaista (ainakin johonkin tasoon asti)? Opiskelu ei ole ilmaista, mutta sitähän tässä ei kysytty. Eikös ne TE-keskuksesta oikein pyri työntämään ihmisia uudelleenkoulutuksiin?

Tätä minä kyllä kovasti ihmettelen, että ihmiset ilmeisesti aivan tosissaan kuvittelevat jonkun maksavan heidän elämänsä, jos ei tunnu oikein itseltä onnistuvan? Ollaan opiskeltu 1-3 tutkintoa, joista yhdessäkään ei ole minkäänlaisia realistisia näkymiä työllistymiselle tai tienaamiselle. Kun loppuu opintorahat siirrytään vaan luukulta toiselle nostamaan seuraavaa tukea.

Missä on se ihmisen oma vastuu omista tekemisistään ja pärjäämisestään? Aina vaan ei näissä elämän arpajaisissa tule voittoa. Joskus sitä vaan joutuu ihan itse tekemään töitä elantonsa eteen. Joo, yhteiskunnan tehtävä on auttaa vaikeuksia kohdatessa, mutta se ei mielestäni tarkoita, että kaikki voisivat heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi koko loppueämäkseen.

Joskus se ammatti, jonka on itselleen omilla rahoillaan maksanut ja jonka osaa ja josta saaduilla rahoilla on kodin ostanut ja perheen perustanut, ei työllistää enää. Työt loppuu. Töitä ei löydy. Sitten miettii, millä lyhentää sitä asuntolainaa kun nelihenkinen perhe ei vuokrayksiöön mahdu. Asunnon myynti voi viedä kaksikin vuotta. Hidastaa vähän paikkakunnan vaihtoa.

Itselläni tämä ammatti oli sellainen, johon ennustettiin huutavaa työvoimapulaa vuodelle 2014. Työvoimapulaa ei tullut, maailma muuttui.

Joskus sitä ihmettelee, millä eväillä täällä oikein ohjeita jaellaan..

No, sitten pitää opiskella joku uusi ammatti. Ei kait tämä tullut sinulle yllätyksenä? Jotkut alat ja ammatit vaan loppuu, ja silloin ihmisten täytyy kyetä muuttumaan muuttuvan yhteiskunnan mukana. Niin on loppunut vaateteollisuus ja kännykän valmistus Suomessa, mutta ei sen takia ole koko ko. teollisuuden henkilöstö voinut heittäytyä selälleen ja itkeä valtiota maksamaan heidän loppuelämäänsä.

Muuttotappio seuduilta asunnon myynti voi todellakin olla vaikeaa, ja ehkä kovastikkin tappiollista touhua. Mutta siitäkään vastuun kanto ei taida olla kaikkien muiden suomalaisten hommaa?

Ihan näillä eväillä ohjeita jakelen, joilla olen itse työllistynyt ja perheeni elättänyt. Ei minulla ole tässä asiassa mitään tarvetta nuoleskella kenenkään takapuolia. Minua vaan tympäisee maksaa muiden elämistä.

No heikot on eväät ja kapeaksi on elämän oppi ja sivistys sinun osaltasi jäänyt.

Enpä ole itseäni minään kulttuuri-vaikuttajana pitänytkään, mutta silti olen töissä koko elämäni ollut, ja perheeni elättänyt. Pari kertaa urani aikana olen minäkin työtön ollut, ja itse on pitänyt työpaikka hommata. Minulta ei vaan riitä sympatiaa tukien puutteen ja elämän vaikeuden ruikuttajille.

Olet siis maksanut lastesi koulutukset, päivähoidot, sairaudet jne ihan itse (esim synnytys maksaa oikeasti n sata tonnia) ? Et nostanut lapsilisiä, äitiyslomarahoja jne vaan elätit perheen IHAN ITSE? You wish.

Vierailija
88/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Ilmainen kurssi tai haet lainaa ja maksat itse oman koulutuksesi. 

Pitääkö teille työttömille tulla ruokakin pureskelemaan valmiiksi? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Itse asiassa voit; voit olla kuinka mt-ongelmainen tahansa niin joku julkisen puolen lääkäri katsoo että "joo, on ihan riittävän työkykyinen".

Vierailija
90/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Eikös koulutus ole suomessa ilmaista (ainakin johonkin tasoon asti)? Opiskelu ei ole ilmaista, mutta sitähän tässä ei kysytty. Eikös ne TE-keskuksesta oikein pyri työntämään ihmisia uudelleenkoulutuksiin?

Tätä minä kyllä kovasti ihmettelen, että ihmiset ilmeisesti aivan tosissaan kuvittelevat jonkun maksavan heidän elämänsä, jos ei tunnu oikein itseltä onnistuvan? Ollaan opiskeltu 1-3 tutkintoa, joista yhdessäkään ei ole minkäänlaisia realistisia näkymiä työllistymiselle tai tienaamiselle. Kun loppuu opintorahat siirrytään vaan luukulta toiselle nostamaan seuraavaa tukea.

Missä on se ihmisen oma vastuu omista tekemisistään ja pärjäämisestään? Aina vaan ei näissä elämän arpajaisissa tule voittoa. Joskus sitä vaan joutuu ihan itse tekemään töitä elantonsa eteen. Joo, yhteiskunnan tehtävä on auttaa vaikeuksia kohdatessa, mutta se ei mielestäni tarkoita, että kaikki voisivat heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi koko loppueämäkseen.

Joskus se ammatti, jonka on itselleen omilla rahoillaan maksanut ja jonka osaa ja josta saaduilla rahoilla on kodin ostanut ja perheen perustanut, ei työllistää enää. Työt loppuu. Töitä ei löydy. Sitten miettii, millä lyhentää sitä asuntolainaa kun nelihenkinen perhe ei vuokrayksiöön mahdu. Asunnon myynti voi viedä kaksikin vuotta. Hidastaa vähän paikkakunnan vaihtoa.

Itselläni tämä ammatti oli sellainen, johon ennustettiin huutavaa työvoimapulaa vuodelle 2014. Työvoimapulaa ei tullut, maailma muuttui.

Joskus sitä ihmettelee, millä eväillä täällä oikein ohjeita jaellaan..

No, sitten pitää opiskella joku uusi ammatti. Ei kait tämä tullut sinulle yllätyksenä? Jotkut alat ja ammatit vaan loppuu, ja silloin ihmisten täytyy kyetä muuttumaan muuttuvan yhteiskunnan mukana. Niin on loppunut vaateteollisuus ja kännykän valmistus Suomessa, mutta ei sen takia ole koko ko. teollisuuden henkilöstö voinut heittäytyä selälleen ja itkeä valtiota maksamaan heidän loppuelämäänsä.

Muuttotappio seuduilta asunnon myynti voi todellakin olla vaikeaa, ja ehkä kovastikkin tappiollista touhua. Mutta siitäkään vastuun kanto ei taida olla kaikkien muiden suomalaisten hommaa?

Ihan näillä eväillä ohjeita jakelen, joilla olen itse työllistynyt ja perheeni elättänyt. Ei minulla ole tässä asiassa mitään tarvetta nuoleskella kenenkään takapuolia. Minua vaan tympäisee maksaa muiden elämistä.

No heikot on eväät ja kapeaksi on elämän oppi ja sivistys sinun osaltasi jäänyt.

Enpä ole itseäni minään kulttuuri-vaikuttajana pitänytkään, mutta silti olen töissä koko elämäni ollut, ja perheeni elättänyt. Pari kertaa urani aikana olen minäkin työtön ollut, ja itse on pitänyt työpaikka hommata. Minulta ei vaan riitä sympatiaa tukien puutteen ja elämän vaikeuden ruikuttajille.

Olet siis maksanut lastesi koulutukset, päivähoidot, sairaudet jne ihan itse (esim synnytys maksaa oikeasti n sata tonnia) ? Et nostanut lapsilisiä, äitiyslomarahoja jne vaan elätit perheen IHAN ITSE? You wish.

Mitä täällä vikistään, ihan aiheen ohi?

Kun sanoin itse elättäneeni perheeni, niin tarkoitin että olen töitä tehnyt koko ikäni (opiskeluiden jälkeen), enkä ole rahoittanut elämääni työkkärin tuillla. Veroja olen maksanut ihan tarpeeksi, sen vastineeksi olen saanut terveydenhuollon ja koulutuksen. Nyt näyttää, että tästä maasta löytyy ryhmä ihmisiä, jotka ovat kyllä innolla nostamassa tuet, mutta eivät ole valmiit maksamaan takaisin työnteolla (tai edes aktiivisella työnhaulla)?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään kuntoutustuelle pääseminen mielenterveysasioissa on todella hankalaa. Mielenterveystoimistossa lääkärit eivät edes kirjoita B-lausuntoa kuntoutustukea varten jos et ole lähes psykoottisen masentunut. Keskivaikea/vaikea masennus ja siihen ahdistuneisuushäiriö eivät ainakaan itselläni riittäneet syyksi. Nyt työttömänä työnhakijana vuoden sairasloman jälkeen.

Vierailija
92/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Ilmainen kurssi tai haet lainaa ja maksat itse oman koulutuksesi. 

Pitääkö teille työttömille tulla ruokakin pureskelemaan valmiiksi? 

Mikä ilmainen kurssi, missä? Miten työtön saa lainaa pankista opiskelua varten? Pitääkö teille idiooteille vääntää kaikki rautalangasta vai mikset tajua omaa tyhmyyttäsi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Ilmainen kurssi tai haet lainaa ja maksat itse oman koulutuksesi. 

Pitääkö teille työttömille tulla ruokakin pureskelemaan valmiiksi? 

Mikä ilmainen kurssi, missä? Miten työtön saa lainaa pankista opiskelua varten? Pitääkö teille idiooteille vääntää kaikki rautalangasta vai mikset tajua omaa tyhmyyttäsi?

Aikuiskoulutuskeskukset järjestävät kursseja. Kurssit maksavat tuhannen euron molemmin puolin jos ei tuollaista summaa ole elämässään saanut säästettyä tai kukaan ei suostu lainaamaan niin kannattaa katsoa peiliin. 

Voit myös tehdä toiminimellä hommia jonkin aikaa eli myydä työtäsi ja säästää kurssirahat.  

 

Vierailija
94/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Eikös koulutus ole suomessa ilmaista (ainakin johonkin tasoon asti)? Opiskelu ei ole ilmaista, mutta sitähän tässä ei kysytty. Eikös ne TE-keskuksesta oikein pyri työntämään ihmisia uudelleenkoulutuksiin?

Tätä minä kyllä kovasti ihmettelen, että ihmiset ilmeisesti aivan tosissaan kuvittelevat jonkun maksavan heidän elämänsä, jos ei tunnu oikein itseltä onnistuvan? Ollaan opiskeltu 1-3 tutkintoa, joista yhdessäkään ei ole minkäänlaisia realistisia näkymiä työllistymiselle tai tienaamiselle. Kun loppuu opintorahat siirrytään vaan luukulta toiselle nostamaan seuraavaa tukea.

Missä on se ihmisen oma vastuu omista tekemisistään ja pärjäämisestään? Aina vaan ei näissä elämän arpajaisissa tule voittoa. Joskus sitä vaan joutuu ihan itse tekemään töitä elantonsa eteen. Joo, yhteiskunnan tehtävä on auttaa vaikeuksia kohdatessa, mutta se ei mielestäni tarkoita, että kaikki voisivat heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi koko loppueämäkseen.

Joskus se ammatti, jonka on itselleen omilla rahoillaan maksanut ja jonka osaa ja josta saaduilla rahoilla on kodin ostanut ja perheen perustanut, ei työllistää enää. Työt loppuu. Töitä ei löydy. Sitten miettii, millä lyhentää sitä asuntolainaa kun nelihenkinen perhe ei vuokrayksiöön mahdu. Asunnon myynti voi viedä kaksikin vuotta. Hidastaa vähän paikkakunnan vaihtoa.

Itselläni tämä ammatti oli sellainen, johon ennustettiin huutavaa työvoimapulaa vuodelle 2014. Työvoimapulaa ei tullut, maailma muuttui.

Joskus sitä ihmettelee, millä eväillä täällä oikein ohjeita jaellaan..

No, sitten pitää opiskella joku uusi ammatti. Ei kait tämä tullut sinulle yllätyksenä? Jotkut alat ja ammatit vaan loppuu, ja silloin ihmisten täytyy kyetä muuttumaan muuttuvan yhteiskunnan mukana. Niin on loppunut vaateteollisuus ja kännykän valmistus Suomessa, mutta ei sen takia ole koko ko. teollisuuden henkilöstö voinut heittäytyä selälleen ja itkeä valtiota maksamaan heidän loppuelämäänsä.

Muuttotappio seuduilta asunnon myynti voi todellakin olla vaikeaa, ja ehkä kovastikkin tappiollista touhua. Mutta siitäkään vastuun kanto ei taida olla kaikkien muiden suomalaisten hommaa?

Ihan näillä eväillä ohjeita jakelen, joilla olen itse työllistynyt ja perheeni elättänyt. Ei minulla ole tässä asiassa mitään tarvetta nuoleskella kenenkään takapuolia. Minua vaan tympäisee maksaa muiden elämistä.

No heikot on eväät ja kapeaksi on elämän oppi ja sivistys sinun osaltasi jäänyt.

Enpä ole itseäni minään kulttuuri-vaikuttajana pitänytkään, mutta silti olen töissä koko elämäni ollut, ja perheeni elättänyt. Pari kertaa urani aikana olen minäkin työtön ollut, ja itse on pitänyt työpaikka hommata. Minulta ei vaan riitä sympatiaa tukien puutteen ja elämän vaikeuden ruikuttajille.

Olet siis maksanut lastesi koulutukset, päivähoidot, sairaudet jne ihan itse (esim synnytys maksaa oikeasti n sata tonnia) ? Et nostanut lapsilisiä, äitiyslomarahoja jne vaan elätit perheen IHAN ITSE? You wish.

Mitä täällä vikistään, ihan aiheen ohi?

Kun sanoin itse elättäneeni perheeni, niin tarkoitin että olen töitä tehnyt koko ikäni (opiskeluiden jälkeen), enkä ole rahoittanut elämääni työkkärin tuillla. Veroja olen maksanut ihan tarpeeksi, sen vastineeksi olen saanut terveydenhuollon ja koulutuksen. Nyt näyttää, että tästä maasta löytyy ryhmä ihmisiä, jotka ovat kyllä innolla nostamassa tuet, mutta eivät ole valmiit maksamaan takaisin työnteolla (tai edes aktiivisella työnhaulla)?

Tämä! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi sosiaalisten tilateiden pelkoisilla sairaus ei koskaan estä esim. seurustelua ja ystävien seurassa hengailua, mutta työnteon estää?

En ymmärrä. T: keskivaikeasti masentunut, työkykyinen, mutta yksinäinen.

Vierailija
96/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi sosiaalisten tilateiden pelkoisilla sairaus ei koskaan estä esim. seurustelua ja ystävien seurassa hengailua, mutta työnteon estää?

En ymmärrä. T: keskivaikeasti masentunut, työkykyinen, mutta yksinäinen.

Tai ryyppäämistä ja baareissa notkumista. 

Vierailija
97/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Ilmainen kurssi tai haet lainaa ja maksat itse oman koulutuksesi. 

Pitääkö teille työttömille tulla ruokakin pureskelemaan valmiiksi? 

Mikä ilmainen kurssi, missä? Miten työtön saa lainaa pankista opiskelua varten? Pitääkö teille idiooteille vääntää kaikki rautalangasta vai mikset tajua omaa tyhmyyttäsi?

Ammattikoulut, ammattikorkeat ja yliopistot ovat kaikki ilmaisia. Eikä niissä ole ikärajoja. Etkö oikeasti tiennyt niiden olemassaolosta? Ja meillä on jopa opintotukijärjestelmä, aika moisia etuja!

Vierailija
98/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykylääketieteen mukaan masentuneelle ei tee hyvää jäädä pois työelämästä, päin vastoin, se pahentaa tilannetta. Sama koskee fobioita, välttely pahentaa tilannetta.

Vierailija
99/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet sairas, etkä pysty tekemään töitä, et voi olla työtön työnhakija!

Mikä se sitten on? Mihin lokeroon laittaisit? Eläkkeellekään tuskin tuolla diagnoosilla pääsee. Kaikki työttömät työnhakijat eivät pysty kaikkiin töihin.

No, sitten pitää varmaan kouluttautua johonkin sellaiseen hommaan jota voi tehdä?

Kyllähän minäkin mieluusti tekisin kovapalkkaista kirurgin hommaa, mutta kun pelkään että jään kiinni huijauksesta, niin en voi sitä tehdä. Saanko siis rahaa työkkäristä vai Kelalta?

Kuka sen uudelleen kouluttautumisen työttömälle (joka ei saisi olla työtön) maksaa?

Ilmainen kurssi tai haet lainaa ja maksat itse oman koulutuksesi. 

Pitääkö teille työttömille tulla ruokakin pureskelemaan valmiiksi? 

Mikä ilmainen kurssi, missä? Miten työtön saa lainaa pankista opiskelua varten? Pitääkö teille idiooteille vääntää kaikki rautalangasta vai mikset tajua omaa tyhmyyttäsi?

Ammattikoulut, ammattikorkeat ja yliopistot ovat kaikki ilmaisia. Eikä niissä ole ikärajoja. Etkö oikeasti tiennyt niiden olemassaolosta? Ja meillä on jopa opintotukijärjestelmä, aika moisia etuja!

Niin hyvä hölmö, kun kyse olikin uudelleenkouluttautumisesta, johon ei saa opintotukia! Kaikenlaista pohjasakkaa siellä töissäkin kahvia on kittaamassa.

Vierailija
100/126 |
05.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelko (ja ehkä muitakin ahdistuneisuushäiriöitä..?), ja olen töissä pankin puhelinpalvelussa. Pärjään erinomaisesti, kun ei tarvitse varsinaisesti nähdä asiakkaita. Joskus tulee käytettyä esim. beetasalpaajaa, joka tasaa sydämen sykettä ahdistavassa tilanteessa. Keinoja siis on.