Ruma alapää synnytyksestä - miten voi olla enää miehen kanssa sängyssä?
No niin, synnyttäneen naisen alapää voi olla ikävän näköinen. Minulla on peräpukamahelttoja ja synnytyksessä revennyt alapää, joka ei näytä kivalta. Miten voi päästä eroon noloudesta ja olla miehen kanssa sängyssä ajattelematta tätä? Miten miehet ovat suhtautuneet tällaiseen ja mitä tässä voi tehdä? Apua!
Kommentit (131)
Kauanko aikaa alatiesynnytyksestä?
Ei se pil*un ulkonäkö oikeasti merkkaa miehelle mitään, tärkeintä on että sitä saa.
Tuskinpa te ennenkään olette harrastaneet seksiä spottivalo haaroväliin suunnattuna.
Tuota. Miten sinä tämän rumuuden tiedät? Ainakin mun kumppanilla on aina ollut niin kova kiire synnytysten jälkeen päästä sinne mun jalkoväliin, ettei ole mahdollisisiin muutoksiin kiinnittänyt huomiotaa. Jos värkit toimii ja ei ole kipuja kaikki on ok. Jos on ongelmia kannattaa kääntyä lääkärin puolee. Luoja, että ihmiset kehittää omituisia ongelmia itselleen.
Hei kuule, ihminen on semmonen jolla on parasta ennen päiväys siinä kun se täyttää 19v. Sen jälkeen on kaikki pelkkää plussaa.
Pariskunta 48/43
Kyllä mulle parasta apua on se, että mun mies haluaa mua ihan niin kuin ennenkin. Melko identtiset muutokset ap:n kanssa kuulostaisi olevan, mutta ei mieheni käytös ole muuttunut, joten en ajattele asiaa haittana millään tavalla. Haitta se voisi olla vain siksi, että alkaisin itse siitä pakonomaisesti tekemään haitan.
Ainut neuvo, jonka osaan sanoa, on siis se, että älä automaattisesti pidä sitä ongelmana, jos se ei sitä miehellesi ole. Hän haluaa sinua -> olet haluttava juuri sellaisena kuin olet. Eri juttu sitten, jos jokin on muuttunut välillänne tai sinulla on kipuja.
Synnytyksen jälkeen olin minäkin hölmö ja vilkaisin alapäätäni ja se oli kuin pommin jäljiltä. Ajattelin kauhuissani, että nyt ovat paikat tuhoutuneet loppuelämäksi. No ei se ihan niin mennyt. Nykyisin on taas oikein sievä ja soma alapää, ainut mikä muuttui oli väri. Alunperin ihan vaaleanpunainen limakalvo on astetta tummempi roosa. Muuten kaikki on kuin ennenkin.
Olet tosi huonoitsetuntoinen jos tuosta tulee sinulle ongelma. Ja olet siis aiemmin ilmeisesti saanut jotain hyvää siitä, että olet ajatellut alapääsi ulkonäön kiihottavan miehiä. Hyi sinua. Ihan oikein sinulle, että nyt painit tuollaisen murheen kanssa. Me, jotka olemme järkeviä realisteja, olemme ajatelleet koko elämämme, että pillu on todella ruma, myös miesten mielestä, eikä tuollainen tilanne ole muutos siihen. Lisäksi ajattelen itse niin, että mies, joka arvostelee pillun ulkonäköä ansaitseekin jäädä ilman seksiä. Näin se, mille mun alapää näyttää, ei ole issue. Kun se on jokatapauksessa ruma kuin mikä, aina.
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksen jälkeen olin minäkin hölmö ja vilkaisin alapäätäni ja se oli kuin pommin jäljiltä. Ajattelin kauhuissani, että nyt ovat paikat tuhoutuneet loppuelämäksi. No ei se ihan niin mennyt. Nykyisin on taas oikein sievä ja soma alapää, ainut mikä muuttui oli väri. Alunperin ihan vaaleanpunainen limakalvo on astetta tummempi roosa. Muuten kaikki on kuin ennenkin.
Kiitä onneasi että sulla ei muuttunut alapäässä mikään. Voin kertoa, että kaiki eivät ole yhtä onnekaita. Itselläni on nykyään jakovälissä ruma ammottava aukko, jonka ylä puolella repsottaa surulliset heltat, toisella puolella eppariarpi pakaraan ja kaiken kruununa vielä massiiviset peräpukamat. Eipä tätä kyllä kauheasti huvita enää kenellekään esitellä. Jos olisin tiennyt, että näin käy, olisin synnyttänyt molemmat lapseni sektiolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksen jälkeen olin minäkin hölmö ja vilkaisin alapäätäni ja se oli kuin pommin jäljiltä. Ajattelin kauhuissani, että nyt ovat paikat tuhoutuneet loppuelämäksi. No ei se ihan niin mennyt. Nykyisin on taas oikein sievä ja soma alapää, ainut mikä muuttui oli väri. Alunperin ihan vaaleanpunainen limakalvo on astetta tummempi roosa. Muuten kaikki on kuin ennenkin.
Kiitä onneasi että sulla ei muuttunut alapäässä mikään. Voin kertoa, että kaiki eivät ole yhtä onnekaita. Itselläni on nykyään jakovälissä ruma ammottava aukko, jonka ylä puolella repsottaa surulliset heltat, toisella puolella eppariarpi pakaraan ja kaiken kruununa vielä massiiviset peräpukamat. Eipä tätä kyllä kauheasti huvita enää kenellekään esitellä. Jos olisin tiennyt, että näin käy, olisin synnyttänyt molemmat lapseni sektiolla.
Sama juttu täällä. Aukko on ammottava, eikä sitä saa mitenkään kiinni, vaikka treenaan kuinka, koska lihakset ovat syvemmällä. Ja pukamat kruunaavat kaiken. ei ole kiva, kun ei +30 vuotiaana enää seksistä uskalla nauttia kunnolla, kun on niin hirveän näköinen eikä tuntokaan ole enää sama. Miehelläni on pienempi penis kuin keskiverto, mikä ei ikinä ollut ongelma ennen synnytystä (olen treenannut lantiopohjan lihaksia aina, joten olen saanut mieheni kanssa orgasmeja yhdynnästä ja olen taatusti ollut tarpeeksi tiukka). Nyt ei välttämättä kumpikaan tunne seksin aikana mitään, vaikka kuinka treenaan... tässä on kyllä parisuhde todella koetuksella. Jos saisin valita uudelleen, valitsisin meidän ihanan seksielämän ja onnellisen parisuhteen sekä terveen seksuaalisen naisen itsetunnon - ja sektion.
Ei se, miltä se näyttää vaan se, miltä se tuntuu.
Usko pois, ei se nätti ole ollut ennen synnytystäkään.
Vierailija kirjoitti:
Olet tosi huonoitsetuntoinen jos tuosta tulee sinulle ongelma. Ja olet siis aiemmin ilmeisesti saanut jotain hyvää siitä, että olet ajatellut alapääsi ulkonäön kiihottavan miehiä. Hyi sinua. Ihan oikein sinulle, että nyt painit tuollaisen murheen kanssa. Me, jotka olemme järkeviä realisteja, olemme ajatelleet koko elämämme, että pillu on todella ruma, myös miesten mielestä, eikä tuollainen tilanne ole muutos siihen. Lisäksi ajattelen itse niin, että mies, joka arvostelee pillun ulkonäköä ansaitseekin jäädä ilman seksiä. Näin se, mille mun alapää näyttää, ei ole issue. Kun se on jokatapauksessa ruma kuin mikä, aina.
Ei mun alapääni ole ainakaan ruma. Eikä todellakaan niin ruma, ettei mitkää repsotukset ja muut sitä pahentaisi. Olen aina ollut onnekas ns. viivapillu, eikä sisemmätkään "tavarat" ole sen roikkuvampia tai isompia tms.
Vierailija kirjoitti:
Ei se pil*un ulkonäkö oikeasti merkkaa miehelle mitään, tärkeintä on että sitä saa.
Tuskinpa te ennenkään olette harrastaneet seksiä spottivalo haaroväliin suunnattuna.
En ole koskaan tavannut miestä, jolla olisi silmät k*llin juuressa. Ei sitä näe tosi tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuota. Miten sinä tämän rumuuden tiedät? Ainakin mun kumppanilla on aina ollut niin kova kiire synnytysten jälkeen päästä sinne mun jalkoväliin, ettei ole mahdollisisiin muutoksiin kiinnittänyt huomiotaa. Jos värkit toimii ja ei ole kipuja kaikki on ok. Jos on ongelmia kannattaa kääntyä lääkärin puolee. Luoja, että ihmiset kehittää omituisia ongelmia itselleen.
Minulla ei ole vielä lapsia ja alapään ulkonäkö on yksi asia joka lastenhankinnassa mietityttää. Kyllä me katselemme toistemme kehoja eli myös niitä alapäitä mm. seksin aikana ja saunassa ja usein kehumme, että "sulla on kaunis pimppi" tai "tykkään siitä miltä sun pippeli näyttää". Eikä nykyinen mieheni ole ensimmäinen joka on kehunut alapääni ulkonäköä. Mielestäni parisuhteeseen ja seksiin kuuluu olennaisesti kumppanin vartalon ihastelu ja sen ääneen sanominen.
No hei, mä en edes ole synnyttänyt ja mulla on inhottava näkyvä peräpukama ja toinen sisempi häpyhuuli kummasti venynyt tai jotain...
jos asia häiritsee vielä tulevaisuudessa eikä palaudu niin aina voi mennä veitsen alle trimmattavaksi
ja joo itseä häiritsee jo nämäkin ja en suostu asentoihin missä näkyvät paikat :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksen jälkeen olin minäkin hölmö ja vilkaisin alapäätäni ja se oli kuin pommin jäljiltä. Ajattelin kauhuissani, että nyt ovat paikat tuhoutuneet loppuelämäksi. No ei se ihan niin mennyt. Nykyisin on taas oikein sievä ja soma alapää, ainut mikä muuttui oli väri. Alunperin ihan vaaleanpunainen limakalvo on astetta tummempi roosa. Muuten kaikki on kuin ennenkin.
Kiitä onneasi että sulla ei muuttunut alapäässä mikään. Voin kertoa, että kaiki eivät ole yhtä onnekaita. Itselläni on nykyään jakovälissä ruma ammottava aukko, jonka ylä puolella repsottaa surulliset heltat, toisella puolella eppariarpi pakaraan ja kaiken kruununa vielä massiiviset peräpukamat. Eipä tätä kyllä kauheasti huvita enää kenellekään esitellä. Jos olisin tiennyt, että näin käy, olisin synnyttänyt molemmat lapseni sektiolla.
Sama juttu täällä. Aukko on ammottava, eikä sitä saa mitenkään kiinni, vaikka treenaan kuinka, koska lihakset ovat syvemmällä. Ja pukamat kruunaavat kaiken. ei ole kiva, kun ei +30 vuotiaana enää seksistä uskalla nauttia kunnolla, kun on niin hirveän näköinen eikä tuntokaan ole enää sama. Miehelläni on pienempi penis kuin keskiverto, mikä ei ikinä ollut ongelma ennen synnytystä (olen treenannut lantiopohjan lihaksia aina, joten olen saanut mieheni kanssa orgasmeja yhdynnästä ja olen taatusti ollut tarpeeksi tiukka). Nyt ei välttämättä kumpikaan tunne seksin aikana mitään, vaikka kuinka treenaan... tässä on kyllä parisuhde todella koetuksella. Jos saisin valita uudelleen, valitsisin meidän ihanan seksielämän ja onnellisen parisuhteen sekä terveen seksuaalisen naisen itsetunnon - ja sektion.
Mielestäni lantionpohjalihastreenin merkitystä tässä yhteydessä liioitellaan. Pidätyskyvyn kannalta lantionpohjan kuntoutus on varmasti olennainen, mutta seksuaaliseen nautintoon sillä ei ole paljonkaan vaikutusta, jos jäljellä on ammottava monttu. Löystynyttä emättimen aukkoa ei mitkään lihakset pysty enää kuromaan tiukemmaksi. Mun seksielämäni on tämän vuoksi pilalla.
Monet miehet tykkää räjähtäneestä vaaginasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se, miltä se näyttää vaan se, miltä se tuntuu.
Ninpä, sen lisäksi, että monttu on kauhean näköinen, se nimenomaan ei tunnu miltään. :(
Montut voisivat mennä gynekologille keskustelemaan.
Kohdun laskeuma?
Sammuta valot.