Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten laskut maksettiin ennen nettiä?

Vierailija
03.01.2018 |

Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?

Kommentit (412)

Vierailija
161/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskuautomaatit oli pitkään parempia kuin nettipankki. Siinä oli kuitenkin viivakoodilukija, joten ei tarvinnut näpytellä mitään vaan sen kun tuikkasi laskun sinne reikään.

Puhut puppua. Minä aloin käyttämään nettipankkia vuonna 1996, ja jo silloin onnistui kotikoneella laskunmaksu viivakoodilukijan avulla nettipankista, jopa helpommin kuin automaatilla.

Ne vaan oli tosi kalliita silloin, itse sain yrittäjäveljeni vanhan viivakoodilukijan mutta sekin oli vähän huono, huonompi kuin automaatin lukija. En usko että nuo on missään vaiheessa olleet kovin yleisiä kotikäytössä.

Vierailija
162/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotkut maksaa edelleen pankin tiskillä. Tuleehan siitä sitten jonkun verran palvelumaksua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka muistaa 80-luvulta postipankin mycard-automaattikortit joita annettiin nuorille? Kortin kuva oli kokonaan hologrammia. 

Vierailija
164/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa 80-luvulta postipankin mycard-automaattikortit joita annettiin nuorille? Kortin kuva oli kokonaan hologrammia. 

Ko. mainos on 90-luvun alusta

Vierailija
165/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla olin kahtena kesänä interreilaamassa Euroopassa. Suomessa pankista haettiin tietyllä summalla matkashekkejä, jotka sitten jokaisessa maassa, jossa käytiin vaihdettiin pankin tiskillä kysyisen maan rahaksi. Jokaisella Euroopan maalla oli oma raha ja kyllä oli kuukauden reissaamisen jälkeen repun pohjalla sekalainen valikoima kolikoita.

Tuosta tuli mieleen, että 1980-luvun loppupuolella hankin Visa-kortin, jota käytin siis luottokorttina interraililla. Pariisissa käveltiin kolme päivää ennen kuin löytyi ensimmäinen automaatti, josta sai rahaa sillä kortilla.

Pankkikorttien edeltäjä taisi olla automaattikortti, jolla sai "seinästä" rahaa.

Ei, vaan pankkikortit tulivat ensin. Automaattikortti oli sitten vaihtoehto, jos halusi kortin, jolla ei voinut maksaa missään, vaan vain nostaa rahaa automaatista. Minulla oli tili kahdessa eri pankissa. Toiseen otin vain automaattikortin, koska katsoin sen turvallisemmaksi, koska sillä ei pystynyt tekemään mitään tietämättä tunnuslukua. Pankkikortilla saattoi tehdä ainakin pieniä ostoksia käytännössä kuka tahansa.

Oleellinen ero näiden korttityyppien välillä oli, että pankkikortin saamiseen oli melko tiukat kriteerit. Piti olla säännölliset ja suht korkeat tulot. Automaattikortin taas sai taas kuka tahansa, esim. opiskelijoilla oli ainoa vaihtoehto. Vielä 90-luvun lopulla yrittäjäkaverilleni ei myönnetty Visaa, koska tulot olivat epäsäännölliset. Joutui käyttämään miehensä sivukorttia, mikä oli aavistuksen noloa.

Tämä kirjoittaja taitaa sekoittaa pankki- ja luottokortit. Pankkikortin sai ilman säännöllisiä tuloja. Kun 1980-luvun puolivälissä lähdin opiskelemaan, sain ilman ongelmia pankkikortin, vaikka ainoat tuloni olivat opintotuki ja -laina. Sen sijaan luottokortin saamiseen vaadittiin säännölliset tulot.

Eikä niitä laskuja enää 1980-luvulla maksettu pankin tiskillä muuten kuin silloin, jos laskun maksamisella oli kiire tai siitä tarvittiin nopeasti kuitti. Normaali tapa oli laittaa laskut maksupalveluun.

Vierailija
166/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla. 

Minä olen 53 ja sain ensimmäisen käteisnostokorttini opiskeluaikana. Kortit yleistyivät vasta 80-luvulla. Maalla eiollut pankkiautomaatteja vielä 70-luvun puolella ollenkaan. Miten pystyit maksamaan kaiken kortilla, vai kävitkö vain isoissa kaupoissa? Vielä 90-luvulla oli pieniä yrityksiä, joissa ei ollut pankkikorttimahdollisuutta. 80-luvulla niitä oli vain isoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsena liityttiin kaikkien pankkien jäseneksi/kerhoihin ja niistä sai sen tilivihkon ja kaiken laista sälää..tosin en muista mitä.. kopilla oli joku farkkuaiheinen kerho. Muistaako joku näitä?

Kop (Merita, Nordea) oli Jeans Club ja Hakki Hamsteri

Syp (Merita, Nordea) taisi olla maapallokerho?

Postipankki (Leonia, Sampo, Danske) oli ainakin joskus muinoin Kultapossukerho.

Sitten oli tietty säästölippaita pankin teemaan sopien (oravat, possut, maapallot).

Vierailija
168/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa maksetaan edelleen shekeillä. Allekirjoitetaan shekkivihosta numeroitu shekki vaikka sähkölaitokselle ja lähetetään kirjekuoressa takaisin. Samoin, jos vaikka ruohonleikkaaja tulee koneensa kanssa jokaviikkoiseen työsuoritukseensa, niin hänelle annetaan shekki, jonka hän käy lunastamassa pankissa.

Muistan, kun äitini kuoleman aikoihin (v. 1991) oli minullakin shekkivihko, kuten varmaan monella muullakin. Tämä ajankohta vaan varmistuu sillä, että maksoin osuuteni kukkalaitteesta shekillä. Kaupassa sitten vaan kirjoitettiin ostosten summalle shekki. En muista, pystyikö sitä pyöristämään yhtään vai pitikö sen olla juuri sille summalle. 

Kyllä jännitti maksaa ensimmäistä kertaa itse laskuja pankin kopissa! Vuodesta ei mitään mielikuvaa, mutta olisko joku 1995-1998?  kun loppui se käsinkirjoitettujen laskuyhteenvetojen tekeminen ja laskujen vieminen pankin luukkuun.

Varmaan joku täällä on sen kertonutkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena liityttiin kaikkien pankkien jäseneksi/kerhoihin ja niistä sai sen tilivihkon ja kaiken laista sälää..tosin en muista mitä.. kopilla oli joku farkkuaiheinen kerho. Muistaako joku näitä?

Kop (Merita, Nordea) oli Jeans Club ja Hakki Hamsteri

Syp (Merita, Nordea) taisi olla maapallokerho?

Postipankki (Leonia, Sampo, Danske) oli ainakin joskus muinoin Kultapossukerho.

Sitten oli tietty säästölippaita pankin teemaan sopien (oravat, possut, maapallot).

Osuuspankin Hipot! Niitä meillä on varastossa, olikohan se rahakirstun päällä istuva Roope KOP:n?

Vierailija
170/412 |
06.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin -93 syntyneenä olen alkuun kotoa muutettuani käynyt maksamassa pankin aulassa automaateilla laskut, ei ollut varaa ostaa tietokonetta. Vuosi oli 2010. Eikä meillä kotonakaan asuessani ollut konetta, isäni on syntynyt -55 eikä meille hänen mielestään semmoista tarvinnut hommata. Isä maksaa edelleen laskut pankissa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla. 

Sinä taidat puolestasi olla dementoitunut.

toinen viisikymppinen

Vierailija
172/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Muistan faijan shekkivihon. Shekkejä se aina kirjoitteli. Muistan myös käsinkirjoitetut pankkikirjat, joihin laskitkin merkittiin,kun ne oli maksettu. Uusinta uutta oli se kun kone teki sen. Ekat nettitunnukset sain -88. T: vm-69

Mitkä lie tunnukset sait, mutta netti- Internet - tuli käyttöön vasta 90-luvun puolivälissä.

Kuvittelet ilmeisesti, että www ja internet ovat sama asia. Minä aloitin työt TKK:lla elokuussa 1990, ja käytin kyllä internettiä joka työpäivä esim. sähköpostin lähettämiseen alusta alkaen. Ja toki netti oli olemassa jo sitä ennen.

"Suomen yliopistojen tietoverkot kytkettiin Internetiin vuonna 1988. Koteihin alettiin myydä yksityisiä Internet-yhteyksiä vuodesta 1993 alkaen."

Kotikoneella pystyi kasarilla laskuja maksamaan. Modeemi otti yhteyden vissiin suoraan pankin keskustietokoneeseen. Turha tästä on tapella. Netti kun netti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan etta kauppisaikoina Turussa 2005-2008 pystyi netti- tai lankapuhelinlaskun maksamaan Aurian konttoriin. Siitahan riemu ja sota repesi konttorissa kun ei saanut enaa laskua maksaa tiskille, ihmettelivat eiko raha enaa kelpaa Aurialle.

Osa taallakin tuntuu viela haikailevan pankkineitien peraan laksuja maksettaessa. Ei mitaan muuta kuin rasitetta kansantalouden kehittymiselle pitaa ihmisia ja toimintoja toissa jotka eivat tuota lisa-arvoa. Numeroiden napyttele jarjestelmaan kahta kertaa ei sita ole.

Vierailija
174/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla olin kahtena kesänä interreilaamassa Euroopassa. Suomessa pankista haettiin tietyllä summalla matkashekkejä, jotka sitten jokaisessa maassa, jossa käytiin vaihdettiin pankin tiskillä kysyisen maan rahaksi. Jokaisella Euroopan maalla oli oma raha ja kyllä oli kuukauden reissaamisen jälkeen repun pohjalla sekalainen valikoima kolikoita.

Tuosta tuli mieleen, että 1980-luvun loppupuolella hankin Visa-kortin, jota käytin siis luottokorttina interraililla. Pariisissa käveltiin kolme päivää ennen kuin löytyi ensimmäinen automaatti, josta sai rahaa sillä kortilla.

Pankkikorttien edeltäjä taisi olla automaattikortti, jolla sai "seinästä" rahaa.

Ei, vaan pankkikortit tulivat ensin. Automaattikortti oli sitten vaihtoehto, jos halusi kortin, jolla ei voinut maksaa missään, vaan vain nostaa rahaa automaatista. Minulla oli tili kahdessa eri pankissa. Toiseen otin vain automaattikortin, koska katsoin sen turvallisemmaksi, koska sillä ei pystynyt tekemään mitään tietämättä tunnuslukua. Pankkikortilla saattoi tehdä ainakin pieniä ostoksia käytännössä kuka tahansa.

Oleellinen ero näiden korttityyppien välillä oli, että pankkikortin saamiseen oli melko tiukat kriteerit. Piti olla säännölliset ja suht korkeat tulot. Automaattikortin taas sai taas kuka tahansa, esim. opiskelijoilla oli ainoa vaihtoehto. Vielä 90-luvun lopulla yrittäjäkaverilleni ei myönnetty Visaa, koska tulot olivat epäsäännölliset. Joutui käyttämään miehensä sivukorttia, mikä oli aavistuksen noloa.

Tämä kirjoittaja taitaa sekoittaa pankki- ja luottokortit. Pankkikortin sai ilman säännöllisiä tuloja. Kun 1980-luvun puolivälissä lähdin opiskelemaan, sain ilman ongelmia pankkikortin, vaikka ainoat tuloni olivat opintotuki ja -laina. Sen sijaan luottokortin saamiseen vaadittiin säännölliset tulot.

Eikä niitä laskuja enää 1980-luvulla maksettu pankin tiskillä muuten kuin silloin, jos laskun maksamisella oli kiire tai siitä tarvittiin nopeasti kuitti. Normaali tapa oli laittaa laskut maksupalveluun.

Olikohan se niin, että automaattikortin sai jo alaikäisenä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.

Mun eka pankkitili aukaistiin Postipankkiin ( vai olikohan vaan ihan nimellä Posti ) kun olin jotain muistaakseni alle 10v, ja joskus jos kävi nostamassa sitä rahaa sieltä, virkailija merkkasi pankkikirjaan käsin kuulakynällä sen nostetun summan ja paljonko jäi tilille jäljelle. Tuli vasta nyt mieleen miten varmistivat ettei tullut laskuvirheitä kun mitään tietokoneita ei niin kauheasti ollut silloin vielä käytössä, edes pankeissa. Paljonkohan puoleen tai toiseen tosiaan tuli heittoja?

Sellaiset raksuttavat laskukoneet oli, ei ihan päässä kuitenkaan laskettu. Eiköhän nuo summat aika oikein olleet yleensä.

Varmaan pääasiallisesti olivatkin oikein, mutta noita raksuttavia koneita näpyteltiin kuitenkin käsin, joten siinä oli näppäilyvirhemahdollisuus, sen jälkeen merkittiin lukemat pankkikirjaan (käsin), jolloin taas virhemahdollisuus. Ja jäikö siitä koneesta mitään muistiin muualle kun siihen pieneen kuittiin, jonka siitä koneesta sai kun väänsi kammesta?

Ennen päässälasku sujui.

Vierailija
176/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 52 enkä muista koskaan maksaneeni laskua pankkiin. Siinä samalla kun kävi kaupassa, maksoin laskut automaatilla. Laskun viivakoodia vaan vilautettiin lukijaan ja painettiin ok oma automaattikortti laskunmaksuautomaatissa ja sitten seuraava lasku lukijaan. Ei se sen hankalampaa ollut kuin nyt, kun pitää nakutella numeroita yksitellen ellei osta lukijaa erikseen. Sitten oli tietysti vielä sopimuslaskut, vaikka vuokra tai jokin muu kuukausittainen lasku. Ne hoiti pankki pyynnöstä.  Eikä tossa 80-90 -luvulla mun mieledtä ollut niin paljon laskuja kuin nyt on. Nykyään on paljon enemmän jos mitä nippelilaskua kun kaikki on pilkottu eri saajille.

Vierailija
177/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko varmasti mainittu tarpeeksi monta kertaa että kauppojen tai pankkien eteisissä oli laskujenmaksuautomaatteja :D

Kauppojen ja pankkien eteisissä oli laskunmaksuautomaatteja. Vielä 10 vuotta sitten käytin niitä itsekin.

Vierailija
178/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Markka-aikana laskuja tuli vähemmän ja ihmisillä jäi enemmän rahaa elämiseen. Markka oli ostovoimainen, ei mennyt koko tili elämisen perusasioihin. Eipä ollut leipäjonoja silloin. Huokaus!

Vierailija
179/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen annettiin laskut miehelle ja tämä kävi pankissa maksamassa ne omalta tililtään. Nykyään nainen voi kotona maksaa laskut kännykällä tai tietokoneella miehen tililtä ja kertoa kaikille hoitavansa kaikki talouden raha-asiat. Tämä on tasa-arvoa.

Kyllä mä sanon hoitavani meidän perheen raha-asiat, koska hoidan maksuliikenteen ja omien sijoitusteni lisäksi myös miehen ja lapsen sijoitukset. Ekat 15 vuotta tein myös miehen veroilmoituksen. Hän on vasta muutaman kerran tehnyt sen itse, nyt kolmannella kerralla jopa ilman kauheaa kiroilua. 

Mutta kyllä minä kerron myös, että mies on meidän perheen tuloksentekoyksikkö. Minä hoidan vaan näitä tukitoimia.

Vieläkö jotkut tekee veroilmoituksiakin? :o Minä "tein" veroilmoituksen viimeeksi 90-luvun lopussa, kun isäni toi veroilmoitukseni eteeni allekirjoitettavaksi. Lähes 20 vuotta jo tullut esitäytettynä.

Vierailija
180/412 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsena liityttiin kaikkien pankkien jäseneksi/kerhoihin ja niistä sai sen tilivihkon ja kaiken laista sälää..tosin en muista mitä.. kopilla oli joku farkkuaiheinen kerho. Muistaako joku näitä?

Jeans-club. Oli säästöjulisteita joihin kerättiin merkkejä. 10mk=yksi merkki.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kahdeksan