Miten laskut maksettiin ennen nettiä?
Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?
Kommentit (412)
Muutin pois kotoa v. 1995 ja olen ennen nettiaikaa aina asioinut laskunmaksuautomaateilla. Lapsuudessani perheen laskut käytiin maksamassa pankin tiskillä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yhä edelleen käytössä pankkisiirtokuoret. En halua nettipankkitunnuksia, kun sitten pitäisi kirjautua ja syöttää ties mitä lukusarjoja koneelle hakkereiden kaapattaviksi. Laskut kuoreen ja kuori ohimennessä pankin luukkuun, that's it. Helppoa ja turvallista ja maksaa saman, minkä nettipelleilykin, sillä minulla on OP-bonuksia, joilla tuo hoituu.
Sama ajattelutapa on vielä myös omilla vanhemmillani (ikäluokka 70+). Pankkitunnuksia ei hankita, ja laskut viedään kirjekuoressa pankin maksupalvelun hoidettavaksi.
Kaupoissa maksetaan aina käteisellä. Isälläni on sentään jo kortti, jolla käteisen saa nostettua automaatista. Äitini hakee edelleen rahat pankkitiskiltä.
Vierailija kirjoitti:
Nro 6 taitaa olla aika vanha! Olen itse viiskymppinen, ja olen ekasta palkastani asti, eli teini-iästä maksanut kaiken pääasiassa pankkikortilla.
Itse olen 37, ja olen vielä nappulana maksanut pankissa. Ei silloin korteilla maksettu, vaan shekeillä.
Vaikka nettipankit olisikin ollu jo yli 20 vuotta käytössä, niin kaikilla ei ole ollut 20 vuotta mahdollista käyttää sitä. Ei jokaisessa taloudessa ollut varaa nettiin tai tietokoneeseen, eikä kaikilla ole vielä tänäkään päivänä nettiä tai tietokonetta käytettävissä työpaikalla. Suurin murros on näissä asioissa tullut älypuhelimien myötä ja liki jokaisella kulkee netti taskussa 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskuautomaatit oli pitkään parempia kuin nettipankki. Siinä oli kuitenkin viivakoodilukija, joten ei tarvinnut näpytellä mitään vaan sen kun tuikkasi laskun sinne reikään.
Puhut puppua. Minä aloin käyttämään nettipankkia vuonna 1996, ja jo silloin onnistui kotikoneella laskunmaksu viivakoodilukijan avulla nettipankista, jopa helpommin kuin automaatilla.
Mistä saa viivakoodilukijan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskuautomaatit oli pitkään parempia kuin nettipankki. Siinä oli kuitenkin viivakoodilukija, joten ei tarvinnut näpytellä mitään vaan sen kun tuikkasi laskun sinne reikään.
Puhut puppua. Minä aloin käyttämään nettipankkia vuonna 1996, ja jo silloin onnistui kotikoneella laskunmaksu viivakoodilukijan avulla nettipankista, jopa helpommin kuin automaatilla.
Mistä saa viivakoodilukijan?
Kaupasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskuautomaatit oli pitkään parempia kuin nettipankki. Siinä oli kuitenkin viivakoodilukija, joten ei tarvinnut näpytellä mitään vaan sen kun tuikkasi laskun sinne reikään.
Puhut puppua. Minä aloin käyttämään nettipankkia vuonna 1996, ja jo silloin onnistui kotikoneella laskunmaksu viivakoodilukijan avulla nettipankista, jopa helpommin kuin automaatilla.
Mistä saa viivakoodilukijan?
Nykyään viivakoodin lukeminen käy helpoiten puhelimen kameralla. Jos käyttää puhelimessa nettipankkisovellusta, sitä voi käyttää laskujen maksamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka nettipankit olisikin ollu jo yli 20 vuotta käytössä, niin kaikilla ei ole ollut 20 vuotta mahdollista käyttää sitä. Ei jokaisessa taloudessa ollut varaa nettiin tai tietokoneeseen, eikä kaikilla ole vielä tänäkään päivänä nettiä tai tietokonetta käytettävissä työpaikalla. Suurin murros on näissä asioissa tullut älypuhelimien myötä ja liki jokaisella kulkee netti taskussa 24/7.
Onneksi saa osamaksulla, minimirajoilla elin kun ekan ostin, 50 lyhensin kk.
Vierailija kirjoitti:
Ennen annettiin laskut miehelle ja tämä kävi pankissa maksamassa ne omalta tililtään. Nykyään nainen voi kotona maksaa laskut kännykällä tai tietokoneella miehen tililtä ja kertoa kaikille hoitavansa kaikki talouden raha-asiat. Tämä on tasa-arvoa.
Kyllä mä sanon hoitavani meidän perheen raha-asiat, koska hoidan maksuliikenteen ja omien sijoitusteni lisäksi myös miehen ja lapsen sijoitukset. Ekat 15 vuotta tein myös miehen veroilmoituksen. Hän on vasta muutaman kerran tehnyt sen itse, nyt kolmannella kerralla jopa ilman kauheaa kiroilua.
Mutta kyllä minä kerron myös, että mies on meidän perheen tuloksentekoyksikkö. Minä hoidan vaan näitä tukitoimia.
Täytyy myöntää, että olen ihan tolvana näissä nettiasioissa. Joka paikassa pyydetään lataamaan sovellus . Mikä ihmeen sovellus? Ja miten se ladataan?
En ole koskaan ollut kiinnostunut tekniikasta ja sen on nyt edestänsä löytänyt. Olen vain keskittynyt musiikkiin, jatkuvaan harjoittelemiseen ja esityksiin valmistautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vähän ohi aiheen, mutta muistatteko vielä automaattikortit? Eli pankkikortti millä pystyi nostamaan rahaa automaatista ja maksamaan laskuja automaatilla, mutta kaupassa sillä ei voinut maksaa.
Minulla oli tällainen vielä 90-luvun loppupuolella. Hain pankkikorttia, kun olin saanut vakituisen työpaikan, mutta jostain syystä minulle ei sitä myönnetty. En vieläkään ymmärrä, miksi.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, silmäilin vain sieltä täältä.
Mainitsiko jouku jo puhelinpankin?
Meillä oli sellainen käytössä joskus 80- luvun lopulla, ennen nettipankkia.. Soitettiin pankin antamaan numeroon, automaatti antoi selkeät ohjeet. Näppäinpuhelimella näpyteltiin saajan tilinumerot, viitenumerot, eräpäivät ja summat. Vahvistettiin painamalla ruutu jne. Tätä ennen mekin kuskasimme laskut pankkisiirtokuoressa pankin lokeroon.
Täytettyäni 18 ensimmäiset laskuni maksoin 1990 luvun lopulla pankin tiskillä tilisiirtona tilikirjalta. Palvelumaksujen noustessa kohtuuttomiksi vuonna 2001 otin käyttöön automaattikortin. Vuoteen 2010 asti maksoin OP:ssä laskut eteisen maksuautomaatilla. Se oli kätevä ja edullinen tapa mutta kun ne lopetettiin niin oli pakko siirtyä verkkopankkiin.
Vierailija kirjoitti:
Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?
Melkoinen pähkinä aloittajalle purettavaksi.
Laskut käytiin maksamassa pankin tiskillä eikä maksamisesta peritty minkäänlaista palkkiota. Pankkitilistä ei mennyt kuukausimaksuja. Myöhemmin tulivat pankkisiirtokuoret, joihin tilinumerolla ja allekirjoituksella täydennetyt laskut laitettiin. Laskuissa oli pankin, saajan ja maksajan kappale.
Eka työpaikkani oli vuosina 1983-1984. Olimme toisessa kaupungissa työmatkalla, kun työkaverille tuli rahan tarvetta. Menimme pankin konttoriin nostamaan hänen tilillään rahaa. Pankista soitettiin hänen kotipankkiinsa, minkä jälkeen rahat sai tiskiltä.
Ensimmäisen pankkikorttini sain 1987 tai 1988. Pankissa eivät olleet kovin halukkaita myöntämään sitä minulle, koska olin opiskelija. Sain sen kuitenkin Muistelen, että minulla oli sitä ennen automaattikortti.
Ehdin käyttää maksuautomaatteja (kutsuttiinko niitä silloin tuolla nimellä?) muutaman vuoden nuorena opiskelijana. Silloin 2000-luvun alussa ne olivat osa arkea.
Muistan muutaman kerran, kun piti kovalla pakkasella illalla lähteä maksamaan vuokraa tms. pankin tuulikaapin automaatilla. Sisään pääsi pankkikortilla.
Kuitti, jonka automaatti antoi maksusuorituksen päätteeksi, oli vähän isompi, siistimpi ja muistaakseni paksumpaa paperia kuin käteisautomaatin kuitti.
Muuta en niistä oikein muista.
Vierailija kirjoitti:
Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?
Pankkien tuulikaapissa oli maksuautomaatti, johon näpyteltiin laskun tiedot kun ensin omi laitettu pankkikortti sinne sisään. Kävin lapsena aina äidin mukana maksamassa laskut näin (1990-luvun alkua)
Moniin paikkoihin pystyi ennen maksamaan laskut suoraan käteisellä. Esimerkiksi sähkölaskun sähkölaitoksen konttorilla ja vesilaskun kunnaviraston palvelupisteellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yhä edelleen käytössä pankkisiirtokuoret. En halua nettipankkitunnuksia, kun sitten pitäisi kirjautua ja syöttää ties mitä lukusarjoja koneelle hakkereiden kaapattaviksi. Laskut kuoreen ja kuori ohimennessä pankin luukkuun, that's it. Helppoa ja turvallista ja maksaa saman, minkä nettipelleilykin, sillä minulla on OP-bonuksia, joilla tuo hoituu.
Sama ajattelutapa on vielä myös omilla vanhemmillani (ikäluokka 70+). Pankkitunnuksia ei hankita, ja laskut viedään kirjekuoressa pankin maksupalvelun hoidettavaksi.
Kaupoissa maksetaan aina käteisellä. Isälläni on sentään jo kortti, jolla käteisen saa nostettua automaatista. Äitini hakee edelleen rahat pankkitiskiltä.
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/paivittaiset-raha-asiat/tilit-ja…
Maksupalvelu 2,25€/lasku palvelumaksuun.
Mulla on yhä edelleen käytössä pankkisiirtokuoret. En halua nettipankkitunnuksia, kun sitten pitäisi kirjautua ja syöttää ties mitä lukusarjoja koneelle hakkereiden kaapattaviksi. Laskut kuoreen ja kuori ohimennessä pankin luukkuun, that's it. Helppoa ja turvallista ja maksaa saman, minkä nettipelleilykin, sillä minulla on OP-bonuksia, joilla tuo hoituu.