Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pyysin miestäni luopumaan naispuolisesta ystävästään sillä

Vierailija
03.01.2018 |

Testasin vaan mitä hän vastaa. Hän vastasi vihaisena no 'sinä lähdet sitten, minä en sannasta luovu'. Eli hän olisi valmis luopumaan meidän parisuhteesta mieluummin kuin menettäisi ystävänsä sannan. Miten pystyn olemaan parisuhteessa jos naispuolinen ystävä on hänelle tärkeämpi? En tietenkään pakota häntä luopumaan ystävästään, mutta vastaus oli niin loukkaava että itse en tiedä haluanko jatkaa Tässä suhteessa enää. Mieheni kyllä rakastaa minua ja tiedän tämän olevan meille molemmille kova paikka jos ero nyt tulee. Mieheni on sanonut minulle joskus, että jos menettäisi minut niin ei jaksaisi enää opiskella eikä käydä töissä sillä hän masentuisi niin paljon jos menettäisi minut. (tuosta sanomisesta on aikaa kuukausi).

Kommentit (168)

Vierailija
161/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ystävät on korvaamattomia, uusia panoja saa aina.

Monet miehet kyllä saavat kavereita paljon helpommin kuin panoja. 

Vierailija
162/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki ovat heti lynkkaamassa ilman, että tietävät edes mistä puhutaan. Jos heidän välillään on ollut seksiä tai muuten on selvästi jännitettä, niin ei tuollainen suhde kuulu parisuhteessa olevalle miehelle. Itse en ainakaan viitsisi katsella jos tyttöystäväni näkisi kaveriaan, joka selvästi koittaa päästä tämän housuihin ja tyttöystäväni vastaisi flirttiin. Se ei ole pelkkää kaveruutta, vaikka seksiä tai muuta vastaavaa ei olisikaan. Kaverit kavereina ja flirttaa sitten vaikka hieman tuntemattomien kanssa satunnaisesti baarissa. Sen kanssa olen ihan ok, jos se ei mene pidemmälle. 

Ihan riittävästi tullut nähtyä tätä, että nainen on mukamas vain kaveri ja lopulta kuitenkin jättää, koska ihastuu tuohon toiseen mieheen. En onneksi ole omalla kohdallani joutunut tätä kokemaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Tuollainen testailu on keskenkasvuista, ja osoittaa, ettei teidän välillänne alunpitäenkään ollut luottamusta. Jos tunnet moiseen tarvetta, on suhde jo mennyttä.

2. Kavereiden välillä on usein paljon pidempi historia kuin kumppaneiden välillä. Heillä on niin paljon yhteisiä juttuja, ja ovat olleet toistensa kantava voima, että käskeminen luopumaan tästä vain sinun takiasi olisi puhtaasti itsekästä. Et tule IKINÄ olemaan ainoa ihminen, etkä edes välttämättä ainoa nainen kumppanisi elämässä. Mitäs, jos joskus saisitte lapsia, ja mies sanoisi haluavansa pitää mielummin tyttärensä kuin sinut? Tai mies pitäisi mielummin välinsä omaan äitiinsä kuin sinuun? Tai omaan siskoonsa? Olisitko siinäkin tuollainen mustasukkainen aasi?

3. Kyse on ystävästä. Jos he olisivat halunneet yhteen, he todennäköisesti olisivat päätyneet yhteen jo ennen kuin tulit kuvioihin. Keskity teidän parisuhteeseenne tai lähde kalppimaan, jos et kestä sitä, että toisella on kontakteja myös vastakkaisen sukupuolen edustajiin.

4. Oletko ajatellut, että olet jo kysymykselläsi, joka oli sinulle "vain testi", loukannut miestä, ja osoittanut hänelle, ettet luota häneen? Miten ajattelit hyvittää lapsellisuutesi hänelle, vai pitääkö miehen vain sietää "testailujasi"? Oletko varma, ettei tuo kysymyksesi saanut miestä miettimään eroa sinusta?

-N28

Tajuatkohan nyt yhtään sitä todellisuutta, miltä tuntuu olla sellaisen miehen kanssa, jolle alkaa ystävät mennä oli oikealta ja vasemmalta tai sitten joku yksi tai pari erittäin tärkeää yksilöä. Tuota sinun mantraasi on äärettömän helppo hokea niin kauan, kunnes teidän suhteeseen tulee pyörimään joku kolmas pyörä ja miehesi suhtautuminen sinuun muuttuu samalla. 

Niin...mitäköhän se kertoo parisuhteen tilasta jos "ystävät menee ohi oikealta ja vasemmalta"? Kuinka pitkää sellaisessa suhteessa pitää roikkua ennen kuin ymmärtää yskän?

Vierailija
164/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä pyysin vaimoani, että hän ei koskaan menisi ulos asunnostamme, pysyisi aina keittiössä tai makuuhuoneessa, eikä tapaisi ketään ilman minun lupaani. Hän vastasi vihaisena "no sinä lähdet sitten, minä en vapaudestani luovu". Miten pystyn olemaan parisuhteessa jos vapaus on hänelle tärkeämpi?

Kylläpäs oli ontuva vertaus. Tuohan on vankina pitämistä, jos ei haluaisi päästää ulos. "Hieman" eri kokoluokan asia kuin se, viettääkö puoliso jonkun tietyn ystävänsä kanssa aikaa vai ei. 

Vierailija
165/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

161

Juu, vaikka nykyinen ymmärtää yskän ja häipyy kuviosta, niin miehellä on vaarana, että se seuraava ja siitä seuraavakin nainen ei jaksa noin yskäisen miehen kanssa pitempää aikaa yhdessä olla.

Eli tuollaisten miesten onkin parempi viettää aikaansa ja parannella sitä kroonista yskäänsä vain niitten ystävien kanssa, ei havittelekaan parisuhdetta.

Eli naisenhan onni on se, että hän häipyy kuviosta.

Vierailija
166/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia Suomessa on niin paljon eroja, koska jossakin vaiheessa se, että vaaditaan luopumaan kaikesta muusta elämästä rakkauden takia, alkaa tukahduttaa ja ahdistaa. Rakkauden ja kompromissien tekeminen on mukamas sitä, että aikaisempi elämä pyyhitään pois. Sairasta kompromissia eikä itse asiassa kompromissia nähnytkään.

Mä taas luulen että erot johtuu nimenomaan siitä että parisuhteessa ajaudutaan poteroihin, joissa vain minä itse ja minun tarpeet on tärkeitä. Välittäminen toisesta vähenee ja aikaa myöten se loppuu kokonaan, läheisyys häviää, yhteinen tekeminen jne. Näin ainakin kävi tässä perheessä, ja jäkikäteen asiaa ruodittuna syyksi paljastui nimenomaan joustaminen ja kyvykkyys kompromisseihin, jotka katosivat aikaa myöten kokonaan, oli jäljellä vain minä ja mun halut, ja oltiin yli 20v. yhdessä.

Mutta ihmisillä on nyt kovin hassu kuvitelma joustamisesta ja kompromisseista. Tällä palstalla se näyttää tarkoittavan sitä, että jos puoliso vaatii huonon itsetuntonsa tai muun syyn takia jättämään ystävät ja perheen niin, sitten näin toimitaan, koska "rakas puoliso ensin". Missä vaiheessa kompromissi on tarkoittanut sitä, että toisen pitää jättää omat ystävät ja perhe parisuhteen takia?

Ei tässä ihan sitäkään ollut kyse minusta, vaan siitä miehen agressiivisesta reaktiosta. Minusta ratkaisu olisi ollut rauhallinen keskustelu tyyliin "Mistäs nyt tuulee, kerrohan kulta miltä susta tuntuu kun noin äärimmäisiä ehdotat" ? Sit se ap olis saanut kertoa huolensa, ja mies taas olisi vuorostaan voinut kertoa, että ystävästä ei ole uhkaa, mutta tuntuu kurjalta tuollainen kiristys "joko minä tai hän".

SITÄ on "rakas puoliso ensin", että jutellaan juttelemasta päästyään, kunnes ollaan taas samalla kartalla!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kumppanin ystäviin liittyen vain yksi ehto. Heidän tulee hyväksyä minut hänen puolisoksi enkä hyväksy sellaisia kavereita, joilla on joku ongelma sen kanssa. Mieheni exä ei pystynyt hyväksymään minua uudeksi kumppaniksi (heillä siis yhteinen lapsi) ja toivoi, että emme sen takia viettäisi esim. viikonloppuja yhdessä, koska hän halusi miehen viettävän lapsen kanssa kaikki viikonloput ilman minua. Yksi toinen mieheni kaveri syytti minua pettämisestä, ilman mitään perusteita.

Vierailija
168/168 |
04.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumppanin menettää varmuudella, jos alkaa tuollaiselle kieltämislinjalle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi yksi