Gradu pitäisi vääntää, mutta en vaan jaksa/osaa/viitsi! Tästäkö se valmistuminen nyt sitten jää kiinni?

Ei toki kannata, jos ei kerran huvita.

Ei kannata töitäkään jatkaa jos ei nekään huvita. Eikä oman alan töitä missään nimessä kannata etsiä kun ei niitä luultavasti saa, varsinkaan jos ei etsiminen huvita.

Sitä voi nostaa tukia ja tehdä mitä huvittaa koko ajan. Esim roikkua av:lla. Tärkeintä on että huvittaa ja saa välitöntä helppoa tyydytystä.

Vierailija kirjoitti:

Tein gradua monta vuotta, opinnot roikkui sen takia ja oikeastaan vähän koko elämä. Suosittelen, että et seuraa mun mallia. Opinnot kannattaa kyllä tehdä loppuun, saat sitten työttömyystukeakin, toisin kuin yliopiston kirjoilla ollessa. Ota vaan sellainen asenne, että kirjoitat pari kuukautta jotain sontaa. Humanistisen gradu syntyy nopeasti, kun ei tarvitse vääntää monimutkaisia laskuja ja hakea jokaiselle lauseelle lähdeviitettä. Kirjoittelet vaan liibalaabaa omista tulkinnoista ja väännät excelillä jonkun piirakkadiagrammin.

Tää oli hyvä :D Totta kyllä, että eihän se nyt ehkä enää sitten veisi kuin pari kuukautta elämästäni. Eikä tosiaan ole tavoitteena tehdä hyvää gradua, jos nyt jollain läpi pääsisi.

-Ap

Kannattaa ehdottomasti kirjoittaa gradua valmiiksi!

Ensin: helppo aine! (=hyvin tutkittu aine)

2. Jos oikeaa graduohjaaja ei kiinnosta, mene juttelemaan jonkun muun kanssa. Esim väitöskirjatutkijan kanssa.

3. Päätä, että kirjoitat 3 sivuaa päivässä, joka päivä. Ei taukoja.

4. Pidä suunnitelma. Kirjoita esimerkiksi ideoita ja ajatuksia vihkoon, siten on helpompi jatkaa seuraavana päivänä.

5. Aloita helpommalla osalla. Ei tarvitse kirjoittaa kappaleet järjestyksessä, aloita siitä, mistä tuntuu helpommalta. Vaikeampia kohteita myöhemmin.

Kukaan ei tule lukemaan opuksesi (sorry), joten älä stressaa. Jos saat sen jotenkuten kirjoitettuna, se kelpaa varmasti. Ja pääasia on että sinä valmistut.

Hei nyt, gradun kirjottaa viikossa, kunhan tietää mitä siihen aikoo kirjoittaa. En tiedä millaisia huuhaa-alan gradut on mutta tuskin mitään maata mullistavia tiedejulkaisuja, kuten ei minkään muunkaan alan gradut. Tyhmää jättää valmistumatta vain laiskuuttaan. Se jos mikä on turn-off työmarkkinoilla.

Ei ole huuhaa-aineita, on vain huuhaaopiskelijoita – ja ap on yksi sellainen.

Ensin valitaan aine, johon ei ole motivaatiota, roikutan yliopistolla silloin tällöin, ei ilmoitella itsestään graduvaiheessa edes omalle ohjaajalle, sitten itketään kun pitäisi vääntää gradu, eikä sekään nappaa. Ihan huuhaameininkiä.

Sori, mun mielestä tuossa tilanteessa ei kannata tehdä gradua. Miksi rasittaisit ohjaajasi tai muuta henkilökuntaa, kun oma panostuksesi on ollut tuota luokkaa?

Keskeytä sovinnolla opintosi ja tee elämälläsi jotain muuta. Sunkin aineesta valmistuu joku, joka on panostanut opintoihinsa, tekee hyvän gradun ja pääseet alan töihin tai tekemään jatko-opintoja, jos tutkijanura kiinnostaa. Mutta se joku ei ole sinä.

Kuulostaa siltä, että kompastut muun muassa ajatuksiisi ja tulkintoihisi tilanteesta ja tulevaisuudesta (jotka otat todesta). Olisi hyvä että kävisit opintopsykologin kanssa niitä läpi. Bongasin aloituksestasi jo muutamia:

Olen kuullut että tänä vuonna hänellä ei ole aikaa ohjata

En ole sivuakaan kirjoittanut 

Motivaatiota ei yksinkertaisesti ole / motivaatio on ihan täys nolla

Kyseessä on kyllä juurikin sellainen av-mammojen mielellään parjaama huuhaa-humanistiala

( ^^-vähättely / mitä muut ajattelee minusta)

En oikein usko mitään kummoisia töitä saavani

Ei siis mitään oman alan hommiakaan ole taustalla

Mistä ihmeestä minä repisin sen energian

Puuduttavaa, tylsää, eikä mitään mahiksia edes kokoaikaiseen työhön

Varmaan joudun jäämään työttömäksi 

Ota huomioon, että sun aivot koko ajan miettii mihin energiaa kannattaa laittaa (panos-tulos). Mihin toimintaan, jos ei asian jättämiseen, edellä mainitut ajatukset ohjaisivat ihan ketä tahansa meistä? Ei se ole epäonnistumista vaan viisasta toimintaa sun elimistöltä, vaikka se ohjaakin ehkä valintoja ja elämää nyt väärään suuntaan. Jos gradun jälkeen odottaisi satavarma ja superpalkattu duuni, voi olla, että tilanne olisi ihan toisin. Mutta nyt kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta, aloituksen perusteella iso jarru voi olla jo se täysin todesta otettu ajatus siitä, että a) et tule kuitenkaan työllistymään, b) vaikka mitä tekisit, muut eivät arvosta sun alaa/työtä/sinua, jne. Nää on juuri niitä juttuja, joiden jumppaaminen olisi tärkeää, ja joita toisaalta vain sinä voit työstää. Mutta siinäkin putoaa helposti energiansäästöansaan, eli "mitä väliä, en kuitenkaan--".

Et sinä ole toivoton, tyhmä tai epäonnistunut. Mieti mitä haluat tulevaisuudelta, sellainen kyllä edessä on. Ei sen tarvitse tarkoittaa nykyiseltä alalta tai yliopistosta valmistumista, jos ala ei nappaa. 

terv. toinen psykologi

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varmaan tehdä jos kerta tuossa asti olet jos kassa on vaihtoehto? Nythän on nousukausi ja töitäkin voi lytyä, eikös sinne yliopistollekin voi jäädä töhin. Mutta oletko masentunut? Tapaatko kavereita? Vai onko ala väärä valinta, voithan kai vielä kouluttautua johonkin sopivampaan.  Mikset ota yhteyttä siihen ohjaajaan, yksi viesti niin tiedät jo enemmän. Jos hän ei pysty, voiko joku muu.

En ole just nyt kovinkaan masentunut, mutta olen ollut tässä opiskeluvuosien aikana kyllä. En tosin niin masentunut ettenkö olisi kyennyt just perusduuneihin, mutta sen verran masentunut että kognitiiviset kyvyt heikkenivät entisestään. Olisi pitänyt älytä laittaa silloin opinnot jäähylle, mutta sen sijaan jostain syystä kitkuttelin läsnäolevana ja tein ihan minimimääriä opintoja. Kieltämättä vähän pelottaa että gradun pakertaminen laukaisee taas pahemman ahdistuksen :( Ja vähän myös hävettää olla lievästi mt-ongelmainen huuhaa-humanisti.

Lisäksi on aivan väärä alavalinta minulle. Mielenkiintoni lopahti jo vuosia sitten, en tosin osaa sanoa kaikesta että mikä oli syy ja mikä seuraus, kun tosiaan tuota masennustakin samoihin aikoihin ilmeni. Opinnoista on ollut vaikea enää saada uudelleen kiinni ja olen luiskahtanut ulos niistä piireistäkin.

Että monen asian summahan tämä on että se gradu vielä roikkuu ja vähän myös ahdistaa.

Täytyy varmaan uskaltautua laittamaan viestiä ohjaajalle kuitenkin...

-Ap

Hyvä järjestys kirjoittaa gradu on

1. tiivistelmä

2. tulokset

3. kysymyksenasettelu

4. johtopäätökset

5. tausta

6. johdanto

Lähdeluetteloa kirjoitetaan koko ajan. Yleisin virhe on lähteä kirjoittamaan alusta loppuun jolloin taustajaaritteluun kuluu parhaat paukut. Lähdeluettelo on tärkeä, ja jos sen jättää viimeiseksi puurtamiseksi, siitä tulee epätaspainoinen ja työtä huonosti tukeva. Tiivistelmästä kannattaa aloittaa että itselle muodostuu selvä kuva siitä mitä on tekemässä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että kompastut muun muassa ajatuksiisi ja tulkintoihisi tilanteesta ja tulevaisuudesta (jotka otat todesta). Olisi hyvä että kävisit opintopsykologin kanssa niitä läpi. Bongasin aloituksestasi jo muutamia:

Olen kuullut että tänä vuonna hänellä ei ole aikaa ohjata

En ole sivuakaan kirjoittanut 

Motivaatiota ei yksinkertaisesti ole / motivaatio on ihan täys nolla

Kyseessä on kyllä juurikin sellainen av-mammojen mielellään parjaama huuhaa-humanistiala

( ^^-vähättely / mitä muut ajattelee minusta)

En oikein usko mitään kummoisia töitä saavani

Ei siis mitään oman alan hommiakaan ole taustalla

Mistä ihmeestä minä repisin sen energian

Puuduttavaa, tylsää, eikä mitään mahiksia edes kokoaikaiseen työhön

Varmaan joudun jäämään työttömäksi 

Ota huomioon, että sun aivot koko ajan miettii mihin energiaa kannattaa laittaa (panos-tulos). Mihin toimintaan, jos ei asian jättämiseen, edellä mainitut ajatukset ohjaisivat ihan ketä tahansa meistä? Ei se ole epäonnistumista vaan viisasta toimintaa sun elimistöltä, vaikka se ohjaakin ehkä valintoja ja elämää nyt väärään suuntaan. Jos gradun jälkeen odottaisi satavarma ja superpalkattu duuni, voi olla, että tilanne olisi ihan toisin. Mutta nyt kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta, aloituksen perusteella iso jarru voi olla jo se täysin todesta otettu ajatus siitä, että a) et tule kuitenkaan työllistymään, b) vaikka mitä tekisit, muut eivät arvosta sun alaa/työtä/sinua, jne. Nää on juuri niitä juttuja, joiden jumppaaminen olisi tärkeää, ja joita toisaalta vain sinä voit työstää. Mutta siinäkin putoaa helposti energiansäästöansaan, eli "mitä väliä, en kuitenkaan--".

Et sinä ole toivoton, tyhmä tai epäonnistunut. Mieti mitä haluat tulevaisuudelta, sellainen kyllä edessä on. Ei sen tarvitse tarkoittaa nykyiseltä alalta tai yliopistosta valmistumista, jos ala ei nappaa. 

terv. toinen psykologi

Kiitos viestistäsi :) Olet kyllä oikeassa ja etenkin tuo b-kohta on harvinaisen totta mielestäni, eikä vähiten siksi että enpä itsekään arvosta itseäni varsinkaan tässä asiassa, en oikein missään muussakaan. Ei tee mieli vängätä vastaan, mutta en oikeasti kehtaa enää hakeutua opintopsykologille kun olen jo kahteen otteeseen käynyt. Ja siis sinänsä varmaan kaikki eväät sieltä olen jo saanut, mutta olen sitten vaan jättänyt ne eväät reppuun enkä syönyt :D

-Ap

Mieti, kumpi sinua harmittaa enemmän 25 vuoden päästä: se, että et koskaan valmistunut vai se, että teit sen gradun väkisin ja valmistuit.

Opintoaikaan voi muuten yleensä saada hakemalla pidennystä (ellet sitten ole jo aikaisemmin saanut sitä useita kertoja).

Mutta mene nyt juttelemaan jonkun ohjaajan kanssa ja sano hänelle suoraan, että haluat mahdollisimman helpon aiheen, jotta lopulta valmistuisit. Toki kannattaa ensin miettiä, millainen aihe sinua voisi kiinnostaa.

Ja tosiaan sopivan pieni tavoite kullekin päivälle. Ainakin itselläni toimii parhaiten se, että kirjoitan ensin suunnilleen mitä mieleen tulee ihan surkeaa tekstiä. Kun paperille on saanut edes jotain, on paljon helpompi lähteä parantelemaan sitä. Jos yritän heti aluksi kirjoittaa tosi hyvää tekstiä, käy helposti niin, että en saa aikaiseksi mitään.

Terv. tohtori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nii miksi se pitää kevääksi saada? Pyyhitäänkö sun opintosuoritukset kevällä vai mitä selität?

Opinto-oikeus päättyy juu.

-Ap

Kyllä pystyt hakemaan jatkoa opinnoille, kun vaan vakuutat että teet gradun. Ei ne niin mulkeroita olisi, että heivaisivat sut kun oot aivan viime metreillä. Ootko syksyllä kuitenkin jotain opintopisteitä suorittanut?

Kannatan samaa mitä joku tuolla aiemmin. Päätä että kirjoitat joka päivä vaikka kolme sivua. Gradun arvosanalla ei ole mitään väliä, kukaan ei ole edes vilkaissut omaani. Sain E:n ja en ollut graduohjaajaani yhteydessä käytännössä yhtään. Kuka tahansa saa kirjoitettua gradun, kun vaan päättää tehdä sen, se ei oikeasti ole yhtään vaikeaa, tylsää kyllä ja vaatii sinnikkyyttä.

Laita ohjaajalle viestiä ja kerro tilanteestasi. Kyllä ohjaajallakin on halua saada sinut valmistumaan; siitä on hyötyä myös yliopistolle. Tarvitset nyt alkupotkun, ja ymmärryksen sekä suunnitelman siitä mitä olet tekemässä. Siihen tarvitset nyt tukea. Loppu on vain sitten raakaa runttaamista.

Itse asiassa gradusta suurin osa on lähteitä. Etsit hyvät kirjoittajat ja muokkaat tekstiä. Tyhmintä on yrittää keksiä pyörää itse, saati kirjoittaa ensin omasta päästä ja sitten yrittää löytää sopivia lähteitä. Teetkö tutkimuksen vai onko se jo tehty? Vai onko kyseessä vasta teoriaosuus, jonka jälkeen teet itse jotain (kyselyä, projektia tmv.). Kokemuksesta sanon, että itse kompastuin aikoinaan kvalitatiiviseen tutkimukseen. Se osottautui litterointeineen liian pitkäksi ja haastavaksi. Vaihdoinkin kesken kaiken kvantitatiiviseen menetelmään, ja koko homma valmistui alle kuukaudessa (paitsi teoriatausta tietenkin vei vielä monta kuukautta ja viimeistelyt myös).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nii miksi se pitää kevääksi saada? Pyyhitäänkö sun opintosuoritukset kevällä vai mitä selität?

Opinto-oikeus päättyy juu.

-Ap

Kyllä pystyt hakemaan jatkoa opinnoille, kun vaan vakuutat että teet gradun. Ei ne niin mulkeroita olisi, että heivaisivat sut kun oot aivan viime metreillä. Ootko syksyllä kuitenkin jotain opintopisteitä suorittanut?

Olen jo jatkoajalla (jota nykyään myönnetään käsittääkseni kerran, tämä muuttui jokunen vuosi sitten, ennen sai helpommin lisää) ja ei, ei ole syksyltä opintoja. Ainut puuttuva on gradu.

-Ap

Se on vähän kyllä last season että tehdään asioita vain saavutuksen vuoksi eikä siksi että oikeasti kiinnostaisi. Sua ei selvästikään kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti kirjoittaa gradua valmiiksi!

Ensin: helppo aine! (=hyvin tutkittu aine)

2. Jos oikeaa graduohjaaja ei kiinnosta, mene juttelemaan jonkun muun kanssa. Esim väitöskirjatutkijan kanssa.

3. Päätä, että kirjoitat 3 sivuaa päivässä, joka päivä. Ei taukoja.

4. Pidä suunnitelma. Kirjoita esimerkiksi ideoita ja ajatuksia vihkoon, siten on helpompi jatkaa seuraavana päivänä.

5. Aloita helpommalla osalla. Ei tarvitse kirjoittaa kappaleet järjestyksessä, aloita siitä, mistä tuntuu helpommalta. Vaikeampia kohteita myöhemmin.

Kukaan ei tule lukemaan opuksesi (sorry), joten älä stressaa. Jos saat sen jotenkuten kirjoitettuna, se kelpaa varmasti. Ja pääasia on että sinä valmistut.

Näin minä valmistuin just äsken. Yliopiston jälkeen sain lähes oman alan töitä ja gradu vaan jäi tekemättä. Mutta se oli alitajunnassa koko ajan. Syksyllä kun tulin lomalta otin niskasta kiinni ja just sain paperit ulos. Huono arvosana tuli, aikaa meni 4 kk, kaikki viikonloput ja paljon arki-iltoja mutta nyt on tehty.

Työ pitää vaan aloittaa.

[/quote]

Kiitos viestistäsi :) Olet kyllä oikeassa ja etenkin tuo b-kohta on harvinaisen totta mielestäni, eikä vähiten siksi että enpä itsekään arvosta itseäni varsinkaan tässä asiassa, en oikein missään muussakaan. Ei tee mieli vängätä vastaan, mutta en oikeasti kehtaa enää hakeutua opintopsykologille kun olen jo kahteen otteeseen käynyt. Ja siis sinänsä varmaan kaikki eväät sieltä olen jo saanut, mutta olen sitten vaan jättänyt ne eväät reppuun enkä syönyt :D

-Ap[/quote]

Tämä oli rehellisintä, jota olet tähän asti kirjoittanut. Sun ongelma on siis sun itsetunnossa, et arvosta itsekään itseäsi, ja kun olet hakenut apua, et ole ns. ottanut onkeesi.

Tosiasia on se, että jos ihminen päättää tehdä jotain, hän tekee sen.

Nyt sun pitäisi päättää teetkö gradun ja sitten toimit sen päätöksesi mukaan. Kaikki lähtee vain sinusta. Kun alat uskoa itseesi, sitten pystyt vakuuttamaan ohjaajasi ja muutkin. Jos sulla on sairausaikoja opintojen ajalta, ano niiden perusteella lisäaikaa opintoihisi, ellei kevät riitä.

Muista kuka nostaa kissan hännän!

Yliopisto saa noin 10 000 euroa kun valmistut. Tee se niin yo saa edes jotain sinusta takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nii miksi se pitää kevääksi saada? Pyyhitäänkö sun opintosuoritukset kevällä vai mitä selität?

Opinto-oikeus päättyy juu.

Olen jo jatkoajalla (jota nykyään myönnetään käsittääkseni kerran, tämä muuttui jokunen vuosi sitten, ennen sai helpommin lisää) ja ei, ei ole syksyltä opintoja. Ainut puuttuva on gradu.

-Ap

Kaverini on ollut yliopistossa vuodesta -97 kirjoilla :DDD Okei, hiemna saamaton nörtti. Sai taas kerran vuoden lisäaikaa kun vaan haki ja kirjoitteli niitä näitä. Ennen taisi saada loputtomiin heilua kirjoilla, mutta ei hänkään enää missään nimessä. Kannattaa aloittaa tuota gradun tekemistä ja hakea lisäaikaa jos et nyt valmistu vielä. Hakiessa lisää olisi hyvä olla edes jonkinlainen näyttö että meinaat valmistuakin eli kirjoittaa gradun loppuun. Tsemppiä kovasti! :)