Riitä rahasta
Olen pienipalkkaisessa työssä ja meillä on kolme lasta, joista kahdesta ei makseta enää lapsilisää. Maksan ruuat ja kaiken, siis ihan kaiken lapsiin iittyvät kulut. Pyöritän arjen kauppareissuineen ruuanlaittoineen ja kotitöineen. Mies on paljon poissa kotoa työnsä takia ja tienaa huomattavasti minua enemmän. Hän maksaa auton korjaukset, sähkölaskun, vakuutukset ja asuntolainaa. Lisäksi mies säästää kuukausittain vähintään tuhat euroa. Ongelma on se, että rahani eivät riitä ja mies ei tätä ymmärrä. Joudun käyttämään luottokorttia arjen pyörittämiseen. Mies ei tajua mikä määrä rahaa menee kolmen teinipojan ruokiin. Lisänä koulukirjat, puhelinlaskut, lääkkeet, vaatteet, bensa ja omat kuluni. Mies suuttuu, kun sanon asiasta. Mitä tekisitte asian ratkaisemiseksi?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa siis isot kuukausittaiset kulut. Paljonko on palkkasi? Itse ainakin pidä tuota jakoa kohtuullisena.
Siis millä logiikalla on reilua että toinen menee miinukselle joka kuukausi ja toinen saa tonnin säästöön...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette joutuneet tuollaiseen tilanteeseen?
Istutte miehen kanssa alas, katsotte teidän perheen menot ja sovitte uudelleen, kuka osallistuu milläkin summalla. Tai mistä menoista ehkä tingitään.
Jos olette joskus ammoin sopineet tuollaisesta järjestelystä niin eihän se tarkoita sitä, etteikö siitä voida neuvotella uudelleen myöhemmin.
Kumman tuloja silmällä pitäen lasketaan uudelleen? Luovutaan miehen tulotason mukaisesta asumisesta ja muutetaan asuntoon jonka ylläpitämiseen aloittajakin olisi varaa? Tingitään ruuanlaadusta ap tulotason mukaan? Auto ja vakuutukset lasketaan sen mukaaan mihin aloittajalla on varaa? Mies alkaa tekemään vähemmän töitä ettei vaan olisi varaa säästää työttömyyden, sairauden yms varalle?
Älä ole tyhmä. Lapset ovat kasvaneet isommiksi, totta kai se on muuttanut perheen menoja. Ja se on muuttanut perheen tuloja, että esimerkiksi lapsilisät on kahdelta lapselta lakanneet.
Meinaatko, että kun kaksi aikuista lapsetonta muuttaa yhteen niin se, mitä ne silloin sopii rahanjaosta, pitää pitää hamaan tappiin asti? Että jos syntyy lapsi tai lisää lapsia tai toinen jää työttömäksi niin ei, ei. Kerran sovittiin, mitä kukakin maksaa, ei voida neuvotella uudelleen?
Totta kai pitää! Elämähän muuttuu koko ajan.
Kyse ei ole siitä, mihin miehellä tai ap:lla on varaa vaan siihen, mihin perheellä on varaa. Yhteisiä ne lapsetkin kai ovat.
Vierailija kirjoitti:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704
Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaan. Ap on pienipalkkainen, joten hänen elatuskykynsä on heikompi kuin miehen. Ei silloin kulujen kuulukaan mennä tasan vaan parempituloisen on maksettava enemmän. Selvästikin lasten kulut ylittävät ap:n elatuskyvyn, jos joutuu luottokorttia vinguttamaan.
Ja kenen vika se on? Miehen joka mahdollistaa sen että ap ei tarvitse vastata asumisen kuluista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette joutuneet tuollaiseen tilanteeseen?
Istutte miehen kanssa alas, katsotte teidän perheen menot ja sovitte uudelleen, kuka osallistuu milläkin summalla. Tai mistä menoista ehkä tingitään.
Jos olette joskus ammoin sopineet tuollaisesta järjestelystä niin eihän se tarkoita sitä, etteikö siitä voida neuvotella uudelleen myöhemmin.
Kumman tuloja silmällä pitäen lasketaan uudelleen? Luovutaan miehen tulotason mukaisesta asumisesta ja muutetaan asuntoon jonka ylläpitämiseen aloittajakin olisi varaa? Tingitään ruuanlaadusta ap tulotason mukaan? Auto ja vakuutukset lasketaan sen mukaaan mihin aloittajalla on varaa? Mies alkaa tekemään vähemmän töitä ettei vaan olisi varaa säästää työttömyyden, sairauden yms varalle?
Jos miehellä on varaa haluamaansa asumistasoon ja vaimo lapsineen saa asua ilmaiseksi, niin mitä kamalaa siinä on?
Vaimo lapsiNEEN. Eivätkö ne lapset ole siis miehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa siis isot kuukausittaiset kulut. Paljonko on palkkasi? Itse ainakin pidä tuota jakoa kohtuullisena.
Siis millä logiikalla on reilua että toinen menee miinukselle joka kuukausi ja toinen saa tonnin säästöön...?
Se on toki reilua, että toinen tekee enemmän töitä saadakseen sen tonnin säästöön? Perheen lapset ei ainakaan taida olla enää sen ikäisiä, että ne olisi este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa siis isot kuukausittaiset kulut. Paljonko on palkkasi? Itse ainakin pidä tuota jakoa kohtuullisena.
Siis millä logiikalla on reilua että toinen menee miinukselle joka kuukausi ja toinen saa tonnin säästöön...?
Kysyinkin palkkaa, sillä selvähän on, että mies maksaa kuluja huomattavasti enemmän. Jos ap saa käteen vaikka 1500€ niin kyllä sillä pitäisi pystyä maksaan ruoka, kirjat ym. Mieshän ei juuri edes kotona ole syömässä ja kuluttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette joutuneet tuollaiseen tilanteeseen?
Istutte miehen kanssa alas, katsotte teidän perheen menot ja sovitte uudelleen, kuka osallistuu milläkin summalla. Tai mistä menoista ehkä tingitään.
Jos olette joskus ammoin sopineet tuollaisesta järjestelystä niin eihän se tarkoita sitä, etteikö siitä voida neuvotella uudelleen myöhemmin.
Kumman tuloja silmällä pitäen lasketaan uudelleen? Luovutaan miehen tulotason mukaisesta asumisesta ja muutetaan asuntoon jonka ylläpitämiseen aloittajakin olisi varaa? Tingitään ruuanlaadusta ap tulotason mukaan? Auto ja vakuutukset lasketaan sen mukaaan mihin aloittajalla on varaa? Mies alkaa tekemään vähemmän töitä ettei vaan olisi varaa säästää työttömyyden, sairauden yms varalle?
Älä ole tyhmä. Lapset ovat kasvaneet isommiksi, totta kai se on muuttanut perheen menoja. Ja se on muuttanut perheen tuloja, että esimerkiksi lapsilisät on kahdelta lapselta lakanneet.
Meinaatko, että kun kaksi aikuista lapsetonta muuttaa yhteen niin se, mitä ne silloin sopii rahanjaosta, pitää pitää hamaan tappiin asti? Että jos syntyy lapsi tai lisää lapsia tai toinen jää työttömäksi niin ei, ei. Kerran sovittiin, mitä kukakin maksaa, ei voida neuvotella uudelleen?
Totta kai pitää! Elämähän muuttuu koko ajan.
Kyse ei ole siitä, mihin miehellä tai ap:lla on varaa vaan siihen, mihin perheellä on varaa. Yhteisiä ne lapsetkin kai ovat.
Meille ei tullut yhtään lasta ennen kuin molemmilla on oli varaa heitä elättää niin, että molemmat vastaa sekä asumisesta ja muista kuluista. myös niin, että tulot saattaa laskea eli ne elämän muutoksetkin otettiin huomioon perhettä perustaessa. Ei kai kenellekään tule yllätyksenä, että lapset kasvaa?! :D Eikä meillä muuten ollut varaa kuin yhteen lapseen.
Ap miten selviäisit yksinhuoltajana?
Jos aloittajakin käy töissä niin mitä sisäfilettä teillä oikein syödään , jos mies maksaa kaiken muun ja sinä vain ruoat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette joutuneet tuollaiseen tilanteeseen?
Istutte miehen kanssa alas, katsotte teidän perheen menot ja sovitte uudelleen, kuka osallistuu milläkin summalla. Tai mistä menoista ehkä tingitään.
Jos olette joskus ammoin sopineet tuollaisesta järjestelystä niin eihän se tarkoita sitä, etteikö siitä voida neuvotella uudelleen myöhemmin.
Kumman tuloja silmällä pitäen lasketaan uudelleen? Luovutaan miehen tulotason mukaisesta asumisesta ja muutetaan asuntoon jonka ylläpitämiseen aloittajakin olisi varaa? Tingitään ruuanlaadusta ap tulotason mukaan? Auto ja vakuutukset lasketaan sen mukaaan mihin aloittajalla on varaa? Mies alkaa tekemään vähemmän töitä ettei vaan olisi varaa säästää työttömyyden, sairauden yms varalle?
Älä ole tyhmä. Lapset ovat kasvaneet isommiksi, totta kai se on muuttanut perheen menoja. Ja se on muuttanut perheen tuloja, että esimerkiksi lapsilisät on kahdelta lapselta lakanneet.
Meinaatko, että kun kaksi aikuista lapsetonta muuttaa yhteen niin se, mitä ne silloin sopii rahanjaosta, pitää pitää hamaan tappiin asti? Että jos syntyy lapsi tai lisää lapsia tai toinen jää työttömäksi niin ei, ei. Kerran sovittiin, mitä kukakin maksaa, ei voida neuvotella uudelleen?
Totta kai pitää! Elämähän muuttuu koko ajan.
Kyse ei ole siitä, mihin miehellä tai ap:lla on varaa vaan siihen, mihin perheellä on varaa. Yhteisiä ne lapsetkin kai ovat.
Perhe on hyvä sitten vaan ja neuvottelee uudelleen, että he tasavertaisina maksaa suhteutettuna tuloihin asumisesta, sähköistä, vakuutuksista, ruuasta jne... Yhteistä kotiahan he asuttaaa perheenä ja lapsetkin on jo sen ikäisiä, että voivat omalta osaltaa osallistua.
Vierailija kirjoitti:
Olen pienipalkkaisessa työssä ja meillä on kolme lasta, joista kahdesta ei makseta enää lapsilisää. Maksan ruuat ja kaiken, siis ihan kaiken lapsiin iittyvät kulut. Pyöritän arjen kauppareissuineen ruuanlaittoineen ja kotitöineen. Mies on paljon poissa kotoa työnsä takia ja tienaa huomattavasti minua enemmän. Hän maksaa auton korjaukset, sähkölaskun, vakuutukset ja asuntolainaa. Lisäksi mies säästää kuukausittain vähintään tuhat euroa. Ongelma on se, että rahani eivät riitä ja mies ei tätä ymmärrä. Joudun käyttämään luottokorttia arjen pyörittämiseen. Mies ei tajua mikä määrä rahaa menee kolmen teinipojan ruokiin. Lisänä koulukirjat, puhelinlaskut, lääkkeet, vaatteet, bensa ja omat kuluni. Mies suuttuu, kun sanon asiasta. Mitä tekisitte asian ratkaisemiseksi?
Sä olet tyhmä.Elatusvelvollisuus kuuluu myös lasten isälle, ihan turhaan olet venyttänyt senttiä vuosikaudet. Mies on kerryttänyt omaisuutta ja sulla ei ole mitään. Ihan tyypillinen tarina.Omasta tyhmyydestään saa syyttää vain ja ainoastaan itseään.
Tee budjetti. Kokoa kaikki menot ja tulot (palkkasi) viime vuoden ajalta ja näytä se miehellesi. Jos pystyt niin tee sama miehesi tulojen ja menojen suhteen. Tee kk kohtainen, jos vuosi ei onnistu. Näin sinulla on jotain faktaa pohjalla väitteellesi, että maksat enemmän.
Molemmat vanhemmat käyvät töissä, tienaavat ja kaatavat rahansa samaan kasaan. Tästä kasasta sitten otetaan rahaa yhteiseen asumiseen, ruokaan, perheen harrastuksiin, vatteisiin, opiskeluun, liikkumiseen jne. Helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Ja mihin hävisi ap... :D
Porvoon juna taisi lähteä. Milloin nämä oppii, että pitkään elämänkertaa lisätty loppu kysymys paljastaa heidät auttamatta.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmat käyvät töissä, tienaavat ja kaatavat rahansa samaan kasaan. Tästä kasasta sitten otetaan rahaa yhteiseen asumiseen, ruokaan, perheen harrastuksiin, vatteisiin, opiskeluun, liikkumiseen jne. Helppoa.
Ja ylijäämät molemmat sitten sijoittaa parhaalla katsomallaan tavalla. Elämässä, kun ei sitä ennustettavuutta ole kaikkea ei kannata samasn koriin laittaa. Jos mitään ei jää kannattaa miettiä perheen perustamista kahteen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmat käyvät töissä, tienaavat ja kaatavat rahansa samaan kasaan. Tästä kasasta sitten otetaan rahaa yhteiseen asumiseen, ruokaan, perheen harrastuksiin, vatteisiin, opiskeluun, liikkumiseen jne. Helppoa.
Ja mitä sitten, kun mies lähtee nuoremman matkaan?
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmat käyvät töissä, tienaavat ja kaatavat rahansa samaan kasaan. Tästä kasasta sitten otetaan rahaa yhteiseen asumiseen, ruokaan, perheen harrastuksiin, vatteisiin, opiskeluun, liikkumiseen jne. Helppoa.
Tätä ei kannata enää tehdä vuonna 2017, jolloin perhe ei enää sido pareja yhteen samalla tavalla kuin ennen. Molempien kannattaa säilyttää taloudellinen itsenäisyys ja irrallisuus toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa siis isot kuukausittaiset kulut. Paljonko on palkkasi? Itse ainakin pidä tuota jakoa kohtuullisena.
Siis millä logiikalla on reilua että toinen menee miinukselle joka kuukausi ja toinen saa tonnin säästöön...?
Se on toki reilua, että toinen tekee enemmän töitä saadakseen sen tonnin säästöön? Perheen lapset ei ainakaan taida olla enää sen ikäisiä, että ne olisi este.
Mies voi ottaa vastatakseen puolet kotitöistä, kun nyt näköjään on luistellut niistä irti. Vaimo voi sitten säästyneellä ajalla tehdä vaikka ylitöitä, jolloin hänkin saa rahaa säästöön.
Se, kun vaimo parkakin joutuu maksamaan eikä kaikki hyvä tulekaan ilmaiseksi pikkurouvalle. Paska mies.