AV:n suuri VAPAA TAHTO vs. DETERMINISMI -keskustelu!

Up up

Karl Marxin ajattelussa geenit, determinismi (määräytyvyys) ja vapaa tahto kietoutuvat monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, joka eroaa sekä puhtaasta biologisesta determinismistä että täydellisestä eksistentialistisesta vapaudesta. Marxilainen näkemys korostaa sosiaalista ja historiallista determinismiä, mutta jättää tilaa inhimilliselle toiminnalle (agentialle) muuttaa ympäristöään.

Tässä keskeiset kohdat:

1. Geenit ja biologinen determinismi

Ei geneettistä determinismiä: Marx ei uskonut, että geenit (tai biologinen "ihmisluonto") määräävät ihmisten käyttäytymisen tai yhteiskunnallisen aseman. Vastoin viktoriaanisen ajan sosiaalidarwinismia, Marx näki ihmisen muokattavana olentona.

Dialektinen suhde: Marxilainen kanta (usein Engelsin myöhemmin kehittämä) näkee biologian ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Ihminen on biologinen olento, mutta "ihmisen olemus" ei ole kenenkään yksilön sisäänrakennettu ominaisuus, vaan sosiaalisten suhteiden kokonaisuus.

Ympäristön muokkaus: Marxilaisittain ajatellaan, että vaikka perinnöllisyyttä ei voi muuttaa, ympäristöä voidaan. Yhteiskunnallisten olojen muuttaminen (esim. kapitalismin purkaminen) muuttaa ihmistä itseään. 

2. Sosiaalinen determinismi (Historiallinen materialismi)

Perusta määrää rakenteen: Marxin mukaan tuotantotapa (taloudellinen perusta) määrittää pitkälti yhteiskunnan poliittiset, juridiset ja ideologiset rakenteet (ylirakenne).

Luokkarakenne: Ihmisten ajattelua, arvoja ja mahdollisuuksia rajaa heidän asemansa tuotannossa (esim. työväenluokka vs. kapitalistit).

"Ihmiset tekevät oman historiansa...": Marx kirjoitti kuuluisasti: "Ihmiset tekevät oman historiansa, mutta he eivät tee sitä mielensä mukaan, eivät itse valitsemissaan olosuhteissa, vaan suoraan annettujen, olemassa olevien ja menneisyydestä perittyjen olosuhteiden vallitessa". Tämä tarkoittaa, että historia on determinististä (olosuhteet rajoittavat), mutta ei ennalta määrättyä (ihmiset toimivat). 

3. Vapaa tahto

Vapaus on välttämättömyyden ymmärtämistä: Marxilaisessa perinteessä vapaa tahto ei tarkoita irtautumista luonnonlaeista (kuten biologiasta) tai yhteiskunnallisista suhteista, vaan niiden ymmärtämistä.

Tietoinen toiminta: Vapaus on kykyä tehdä päätöksiä, jotka perustuvat näiden lakien ymmärtämiseen, ja käyttää tätä tietoa ympäristön muuttamiseen (kuten "filosofit ovat vain tulkinneet maailmaa, pointti on muuttaa sitä").

Proletariaatin rooli: Luokkataistelu on esimerkki siitä, miten vapaa tahto ja determinismi kohtaavat. Työväenluokka on historiallisen kehityksen (determinismi) tulos, mutta he voivat vapaasti valita vallankumouksellisen toiminnan muuttaakseen tulevaisuutta.