Mies ei laita viestiä emmekä näe kovin usein. Uskallanko kuitenkin luottaa että hän on tosissaan kanssani?

Minulla oli ihan TISMALLEEN samanlainen juttu tuossa jokin aika sitten. Siinä noin 3 kk kohdalla oli pakko kysyä, että mikä tämä juttu oikein on, kun minusta tuntui, että homma ei vaan miehen puolelta oikein syvene, vaikka minä yritin. Kaikki oli muuten oikein ihanaa... Mies aivan ihana, oli loistavat jutun aiheet, meillä oli hauskaa ja paljon samoja kiinnostuksenkohteita. Käytiin ravintoloissa ja leffoissa...

Mies kuitenkin sanoi, ettei etsi mitään vakavaa, että pitää minusta aivan hirveästi ja olen hänelle oikein hyväksi kaveriksi tullut. Ei siis halunnut minusta muuta, kuin seksiä ja juttuseuraa. Miehellä ei muutenkaan ollut kovin paljon ystäviä, joiden kanssa vietti vapaa-aikaa, joten minä mahduin siihen paremmin, kuin hyvin.

Ollaan edelleen jonkun sortin kavereita... Minulla kuoli ne romanttiset fiilikset kyllä enkä haikaile hänen peräänsä enää. Silloin tällöin viestitellään kuulumisia ja ollaan muutaman kerran nähtykin ihan kaverimielessä.

Ärsyttää kuitenkin miksi hänen piti esittää kovinkin ihastunutta ja 3 kk aikana ei saanut sanotuksi, ettei tästä nyt tule mitään suurempaa, kun varmasti huomasi minusta, että minä halusin ja hän vielä joskus kehtasi myötäillä minua ja antoi ymmärtää liikaa.

Silloin jos joutuu miettimään toisen tunteita ja on epävarma niistä, on joku pielessä. On se sitten sitä, että miehen sanat ja teot ei kohtaa tai sinun omaa epävarmuutta. Hyvässä suhteessa on helppoa olla eikä toisen tunteita tarvitse arvuutella.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla vaan miehen luonne sellainen tai sitten voi olla todellakin niin ettei ole kiinnostunut. Voi olla myös että se pitää sua panokaverina. Ei tuosta voi yhtään mitään johtopäätöksiä tehdä.

Jos on vanha eli jotain yli 28v niin varmaan testotasot jo laskeneet eikä tarvii seksiä kun kerran kuussa.

Minä olen tuo, jolla oli tismalleen samanlainen juttu, mutta mies oli päälle kolmekymppinen enkä kokenut häntä vanhaksi (minua vanhempi kyllä lähes 10 vuotta) eikä testotasot olleet laskeneet 😂

Vierailija kirjoitti:

Silloin jos joutuu miettimään toisen tunteita ja on epävarma niistä, on joku pielessä. On se sitten sitä, että miehen sanat ja teot ei kohtaa tai sinun omaa epävarmuutta. Hyvässä suhteessa on helppoa olla eikä toisen tunteita tarvitse arvuutella.

Juuri näin! Jos oikeasti joutuu miettimään, niin silloin on jotain kyllä pielessä. Pelkkää seksisuhdetta haluavat kyllä yleensä näkyvät ja sen kyllä huomaa. Sitten on tämä miestyyppi, jotka ovat introverttejä, rauhallisia, kilttejä, luotettavia ja supermukavia, jotka eivät ilmeisesti loukkaamisen pelossa uskalla sanoa suoraan, vaan myötäilevät, mutta näissä joutuu sitten pohtimaan, että mitä tämä nyt on. Jos joutuu epäilemään ja pohtimaan, niin yleensä se pitää paikkansa mitä epäilee...

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on aika omituinen sinänsä, että olemme jo entuudestaan ystävystynyt ennen kuin suhde alkoi syventymään.

Olemme voineet aina puhua toisillemme mistä vain ja molemmat on kiinnostuneet toistemme hyvinvoinnista.

Olemme muutenkin kiinnostuneet samoista asioista ja löytäneet yhteisen sävelen monessakin asiassa.

Myös luonteemme on melko samanlaisia ja huumori kohtaa.

En olisi kuitenkaan uskonut että suhteemme syventyi kun pitkään hän tuntui jopa veljeltä tai hyvältä ystävältä.

On myös tuntuvasti vanhempi, joten en uskonut että olisimme koskaan tässä tilanteessa.

Jossain vaiheessa kuitenkin tunteita alkoi molemmilla muodostumaan.

Emme ole koskaan olleet kovin aktiivisia laittamaan viestiä toisillemme.

Oikeastaan keskustelemme taukoamatta aina kun näemme ja kaikki tuntuu luontevalta.

Minua kuitenkin on alkanut häiritsemään mitäköhän mies kuitenkin lopulta haluaa.

Näemme kaksi kertaa viikossa keskimäärin yhteisen harrastuksem vuoksi jonka kautta olemme tutustuneet.

Välillä olen hänen luonaan yötä ja yhdessä olo tuntuu vain tosi hyvältä.

Voin olla oma itseni ja toisinpäin.

En oikein tiedä voiko mies kuitenkaan olla oikeasti rakastunut vai haluaako läheisyyttä luotettavalta kaverilta.

Hän on kyllä aika vetäytyvä luonne mutta olisi kiva tietää välillä kaipaako hän minua tms.

Oikeastaan emme ole keskustelleet koko suhteen syventymisestä, niin vain tapahtui yks kaks ja olemme jääneet tilanteeseen.

Mies puhuu kyllä tulevaisuudesta niin, että minä olen mukana siinä ainakin jollain tapaa.

Ja lapsien hankkimisesta yms vitsailee.

En ole enää kovin sinisilmäinen, olen ehkä liiankin varovainen enkä jaksaisi millään kuluttaa aikaan sellaiseen suhteeseen missä ollaan todella itsekkäistä syistä.

Kyselen häneltä seuraavan kerran ajatuksistaan tätä suhdetta kohtaan mutta halusin kuulla kuitenkin muidenkn kokeneiden mielipiteitä.

Lyhennettynä siis, jos mies ei pidä kovin aktiivisesti yhteyttä onko hän lopulta kovin kiinnostunut kuitenkaan?

Jos mies puhuu tulevasta niin, että olet mukana siinä. On hänen kiinnostus aitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on aika omituinen sinänsä, että olemme jo entuudestaan ystävystynyt ennen kuin suhde alkoi syventymään.

Olemme voineet aina puhua toisillemme mistä vain ja molemmat on kiinnostuneet toistemme hyvinvoinnista.

Olemme muutenkin kiinnostuneet samoista asioista ja löytäneet yhteisen sävelen monessakin asiassa.

Myös luonteemme on melko samanlaisia ja huumori kohtaa.

En olisi kuitenkaan uskonut että suhteemme syventyi kun pitkään hän tuntui jopa veljeltä tai hyvältä ystävältä.

On myös tuntuvasti vanhempi, joten en uskonut että olisimme koskaan tässä tilanteessa.

Jossain vaiheessa kuitenkin tunteita alkoi molemmilla muodostumaan.

Emme ole koskaan olleet kovin aktiivisia laittamaan viestiä toisillemme.

Oikeastaan keskustelemme taukoamatta aina kun näemme ja kaikki tuntuu luontevalta.

Minua kuitenkin on alkanut häiritsemään mitäköhän mies kuitenkin lopulta haluaa.

Näemme kaksi kertaa viikossa keskimäärin yhteisen harrastuksem vuoksi jonka kautta olemme tutustuneet.

Välillä olen hänen luonaan yötä ja yhdessä olo tuntuu vain tosi hyvältä.

Voin olla oma itseni ja toisinpäin.

En oikein tiedä voiko mies kuitenkaan olla oikeasti rakastunut vai haluaako läheisyyttä luotettavalta kaverilta.

Hän on kyllä aika vetäytyvä luonne mutta olisi kiva tietää välillä kaipaako hän minua tms.

Oikeastaan emme ole keskustelleet koko suhteen syventymisestä, niin vain tapahtui yks kaks ja olemme jääneet tilanteeseen.

Mies puhuu kyllä tulevaisuudesta niin, että minä olen mukana siinä ainakin jollain tapaa.

Ja lapsien hankkimisesta yms vitsailee.

En ole enää kovin sinisilmäinen, olen ehkä liiankin varovainen enkä jaksaisi millään kuluttaa aikaan sellaiseen suhteeseen missä ollaan todella itsekkäistä syistä.

Kyselen häneltä seuraavan kerran ajatuksistaan tätä suhdetta kohtaan mutta halusin kuulla kuitenkin muidenkn kokeneiden mielipiteitä.

Lyhennettynä siis, jos mies ei pidä kovin aktiivisesti yhteyttä onko hän lopulta kovin kiinnostunut kuitenkaan?

Jos mies puhuu tulevasta niin, että olet mukana siinä. On hänen kiinnostus aitoa.

Yleensä ehkä näin onkin, mutta kyllä minulle on käynyt niin, että mies on puhunut yhteisestä tulevaisuudesta ja jopa suunnitellut jotain pitkän ajan päästä tulevaa tapahtumaa kanssani, mutta ei sitten kuitenkaan ollut kiinnostunut. Ehkä joo kaverimielessä olisi kanssani asioita tehnytkin, muttei parisuhdemielessä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin jos joutuu miettimään toisen tunteita ja on epävarma niistä, on joku pielessä. On se sitten sitä, että miehen sanat ja teot ei kohtaa tai sinun omaa epävarmuutta. Hyvässä suhteessa on helppoa olla eikä toisen tunteita tarvitse arvuutella.

Tämä on kyllä totta. Hyvässä suhteessa ei tarvitse elää epävarmuudessa ja kiinnostunut ihminen olkoon mies tai nainen tekee kiinnostuksensa selväksi. Pitää yllä ja ottaa yhteyttä.

Mutta aloittajan mieskin voi olla epävarma ja varuillaan..

Mun mieheni on sellainen ettei se oikein soittele tai tekstaile. Suhteen alkuaikoina en oikein tajunnu että onko se kiinnostunut vai ei, yhdessä ollessa kaikki oli ihanaa ja seksi sujui ja oltiin tosi rakastuneita. Sitten laitan viestiä vaikka että "Oli tosi kiva ilta eilen. Mitä teet tänään? Ehtisitkö illalla leffaan? :)" ja vastaus saattoi olla "ok" tai "Ei käy" tai muuta töksähtelevää :D

Ollaan nykyään naimisissa (miehen aloitteesta) ja on hän vieläkin huono juttelee puhelimessa ja tekstailemaan, mut aivan erilainen "livenä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te kun voitte keskustella aivan kaikesta, niin varmasti myös parisuhteeseen liittyvistä toiveista, odotuksista ja tarpeista.

Mitä muuten tarkoittaa "olla tosissaan"?

Kiitos kaikille jotka ovat kertoneet oman näkemyksensä.

Mies on kiltti ja hänellä on hyvä sydän, joten aivan pelkäksi panosuhteeksi en ehkä jaksaisi uskoa. Hän on sanonut kyllä olevansa sellainen joka viihtyy yksinään joka on enemmän kuin ymmärrettävää kuormittavan työnsä vuoksi.

Kuitenkin itselläni on niin voimakkaat tunteet jo pelissä ja pelko satutetuksi tulemisesta joka luonnollisesti ahdistaa ja välillä minulla tulee sellaisia tunteita, että mitä jos hän kuitenkin vetää maton jalkojen alta ja paljastuu pelimieheksi.

Kuitenkin mielessäni en voi lopulta uskoa siihen. On kuitenkin niin huolehtivainen ja siteemme tuntuu vahvalta ollessamme yhdessä.

Ensimmäinen mies oikeastaan jonka kanssa minua ei jännitä olla sitä mikä olen kovinkaan paljon enkä osaa kuvitella, ettei häntä olisi elämässäni.

Kun olemme yhdessä niin emme koskaan keskity muuhun kun toisiimme, meidän energiat vain kohtaavat joka tekee maailmasta pienemmän ja huolettomamman ollessamme yhdessä.

Ja kyllä voimme varmasti puhua parisuhde asioistakin. Mutta kun kaikki on tuntunut niin normaalilta kun olemme yhdessä ettei siitä ole tarvinnut oikein jauhaa, se hetki on ollut vain tarpeeksi oikean tuntuinen ettei meidän ole tarvinnut ääneen ihmetellä ja kysellä.

Paitsi lapsista, joita hän taitaa jo haluta.

Tuntee jo kuitenkin tuntevansa toisen aika hyvin.

Mutta kun emme ole yhdessä niin alkaa ahdistamaan kun en kuule mitään hänen aloitteestaan.

Olen kyllä jauhanut itselleni että täytyy katsoa rauhassa ja jos tosiaankin on niin ettei hän ole kuitenkaan tarpeeksi kiinnostunut niin en voi asialle mitään. Olen ainakin ollut oma itseni enkä olisi voinut tehdä mitään muutakaan tehdäkseni vaikutuksen paremmin häneen.

Joten järjellä ajateltuna minun ei edes pitäisi ajatella koko asiaa näin paljon kun miten taukoamatta häntä mietinkään.

Ehkä hänkin miettii että täytyy vain kaiken mennä omalla painollaan eikä stressata.

Tätä yritän hokea itselleni, en minäkään halua vaikuttaa liian innokkaalta ja haluaisin olla jalat maassa. :D

Ap

Siis ihan täysin sama juttu, kuin minulla on ollut... Juurikin tuo, että miehellä kuormittava työ ja viihtyy itsekseen. Ja mies oli oikeasti todella huolehtiva ja kaikin puolin ihana, mutta joku asia vaan vaivasi minua ja se sitten osoittautui oikeaksi, ettei halunnut kanssani mitään vakavaa kuitenkaan.

Ja olen kyllä myös varma, että hänen ystävällisyys ja huolehtivaisuus oli aitoa... Hän piti minusta ihan oikeasti ystävänä ja tunsi olonsa kanssani hyväksi. Ei kuitenkaan sitten jostain syystä halunnut syventää suhdetta... Sen kyllä sanoi suoraan, kun minä jouduin kysymään.

En kuitenkaan sano, että tämä sinun miehesi ei olisi sinusta vakavasti kiinnostunut :) ihmiset on erilaisia. Mutta kuullostaa hurjalta tuo samanlaisuus ja juurikin se, että joutuu epävarmana kuitenkin miettimään jotain asioita, vaikka päällisin puolin kaikki vaikuttaa lähes täydelliseltä.

Itselleni se epävarmuus tuli juurikin siitä, että hänelle riitti näkeminen vain pari kertaa viikossa, vaikka minä yritin nähdä useammin. Ei oikeastaan viestitellyt näkemisien välissä, ei sanonut ikävöivänsä... Vastasi kyllä, jos laitoin hänelle viestiä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ihan TISMALLEEN samanlainen juttu tuossa jokin aika sitten. Siinä noin 3 kk kohdalla oli pakko kysyä, että mikä tämä juttu oikein on, kun minusta tuntui, että homma ei vaan miehen puolelta oikein syvene, vaikka minä yritin. Kaikki oli muuten oikein ihanaa... Mies aivan ihana, oli loistavat jutun aiheet, meillä oli hauskaa ja paljon samoja kiinnostuksenkohteita. Käytiin ravintoloissa ja leffoissa...

Mies kuitenkin sanoi, ettei etsi mitään vakavaa, että pitää minusta aivan hirveästi ja olen hänelle oikein hyväksi kaveriksi tullut. Ei siis halunnut minusta muuta, kuin seksiä ja juttuseuraa. Miehellä ei muutenkaan ollut kovin paljon ystäviä, joiden kanssa vietti vapaa-aikaa, joten minä mahduin siihen paremmin, kuin hyvin.

Ollaan edelleen jonkun sortin kavereita... Minulla kuoli ne romanttiset fiilikset kyllä enkä haikaile hänen peräänsä enää. Silloin tällöin viestitellään kuulumisia ja ollaan muutaman kerran nähtykin ihan kaverimielessä.

Ärsyttää kuitenkin miksi hänen piti esittää kovinkin ihastunutta ja 3 kk aikana ei saanut sanotuksi, ettei tästä nyt tule mitään suurempaa, kun varmasti huomasi minusta, että minä halusin ja hän vielä joskus kehtasi myötäillä minua ja antoi ymmärtää liikaa.

Tämä. On hyvin typerää antaa toisen olettaa jotain mikä ei tule koskaan tapahtumaan ja mitä ei ole. Itsekästä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ihan TISMALLEEN samanlainen juttu tuossa jokin aika sitten. Siinä noin 3 kk kohdalla oli pakko kysyä, että mikä tämä juttu oikein on, kun minusta tuntui, että homma ei vaan miehen puolelta oikein syvene, vaikka minä yritin. Kaikki oli muuten oikein ihanaa... Mies aivan ihana, oli loistavat jutun aiheet, meillä oli hauskaa ja paljon samoja kiinnostuksenkohteita. Käytiin ravintoloissa ja leffoissa...

Mies kuitenkin sanoi, ettei etsi mitään vakavaa, että pitää minusta aivan hirveästi ja olen hänelle oikein hyväksi kaveriksi tullut. Ei siis halunnut minusta muuta, kuin seksiä ja juttuseuraa. Miehellä ei muutenkaan ollut kovin paljon ystäviä, joiden kanssa vietti vapaa-aikaa, joten minä mahduin siihen paremmin, kuin hyvin.

Ollaan edelleen jonkun sortin kavereita... Minulla kuoli ne romanttiset fiilikset kyllä enkä haikaile hänen peräänsä enää. Silloin tällöin viestitellään kuulumisia ja ollaan muutaman kerran nähtykin ihan kaverimielessä.

Ärsyttää kuitenkin miksi hänen piti esittää kovinkin ihastunutta ja 3 kk aikana ei saanut sanotuksi, ettei tästä nyt tule mitään suurempaa, kun varmasti huomasi minusta, että minä halusin ja hän vielä joskus kehtasi myötäillä minua ja antoi ymmärtää liikaa.

Been there. Tosin siinä 3kk kohdalla vastaus oli minulle sellainen, että "haluan jatkaa sinun näkemistäsi". No ei mennyt kauaakaan kun mies hävisi sanaakaan sanomatta.

Ymmärrän hyvin miksi haluat jotain vastauksia. Kuka haluaa että toinen johdattelee harhaan pidemmänkin aikaa? Jos mies on vain läheisyyden ja seksin perässä, niin eikö se ole aika loukkaavaa jättää kertomatta että mitään sen enempää ei ole odotettavissa?

Miehet jotka eivät kykene suoraan puhumaan ovat sitten hankalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ihan TISMALLEEN samanlainen juttu tuossa jokin aika sitten. Siinä noin 3 kk kohdalla oli pakko kysyä, että mikä tämä juttu oikein on, kun minusta tuntui, että homma ei vaan miehen puolelta oikein syvene, vaikka minä yritin. Kaikki oli muuten oikein ihanaa... Mies aivan ihana, oli loistavat jutun aiheet, meillä oli hauskaa ja paljon samoja kiinnostuksenkohteita. Käytiin ravintoloissa ja leffoissa...

Mies kuitenkin sanoi, ettei etsi mitään vakavaa, että pitää minusta aivan hirveästi ja olen hänelle oikein hyväksi kaveriksi tullut. Ei siis halunnut minusta muuta, kuin seksiä ja juttuseuraa. Miehellä ei muutenkaan ollut kovin paljon ystäviä, joiden kanssa vietti vapaa-aikaa, joten minä mahduin siihen paremmin, kuin hyvin.

Ollaan edelleen jonkun sortin kavereita... Minulla kuoli ne romanttiset fiilikset kyllä enkä haikaile hänen peräänsä enää. Silloin tällöin viestitellään kuulumisia ja ollaan muutaman kerran nähtykin ihan kaverimielessä.

Ärsyttää kuitenkin miksi hänen piti esittää kovinkin ihastunutta ja 3 kk aikana ei saanut sanotuksi, ettei tästä nyt tule mitään suurempaa, kun varmasti huomasi minusta, että minä halusin ja hän vielä joskus kehtasi myötäillä minua ja antoi ymmärtää liikaa.

Tämä. On hyvin typerää antaa toisen olettaa jotain mikä ei tule koskaan tapahtumaan ja mitä ei ole. Itsekästä.

Jotkut pelkäävät sanoa ikäviä asioita suoraan ja varsinkin jotkut miehet pelkäävät, että varmaksi havaittu seksinsaanti loppuu. Itsekästä ja säälittävää. Ei ihmisten tunteilla kuulu leikkiä...

En jaksanut lukea pitkää jaaritusta loppuun asti, mutta jotenkin tuli mieleeni, että sinä olet tosissasi, mutta mies ei. Sillä saattaa olla useampiakin hoitoja yhtä aikaa menossa, joten ei siksi ehdi pitää yhteyttä kovinkaan usein. Ei taida olla sitoutunut, ettei peräti olisi sitoutumiskammoinen. Heitäpä verkot veteen ja kalasta itsellesi uusi kumppani, joka on oikeasti sinusta kiinnostunut ja sinä hänestä. Lykkyä tykö!

..

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea pitkää jaaritusta loppuun asti, mutta jotenkin tuli mieleeni, että sinä olet tosissasi, mutta mies ei. Sillä saattaa olla useampiakin hoitoja yhtä aikaa menossa, joten ei siksi ehdi pitää yhteyttä kovinkaan usein. Ei taida olla sitoutunut, ettei peräti olisi sitoutumiskammoinen. Heitäpä verkot veteen ja kalasta itsellesi uusi kumppani, joka on oikeasti sinusta kiinnostunut ja sinä hänestä. Lykkyä tykö!

Tuon kaltaisilla miehillä, joka ap:lla nyt on ei yleensä ole muita hoitoja samaan aikaan. Ovat ihmisiä, jotka liian kiltin luonteensa vuoksi vaan ajautuvat pitkiin juttuihin, vaikka haluaisikin vain seksiä. Eivät uskalla sanoa suoraan, vaan roikkuvat mukana toisen miellyttämisen takia ja toki saavat itsekin kaipaamaansa seksiä ja läheisyyttä.

Ehkä paskasti menneitä parisuhteita ja huonoja kokemuksia, niin ottavat varovaisemmin eli eivät intoile liikoja. Jos ottaa asian puheeksi voi tulla vastaukseksi epämääräistä mutinaa tai sitten rohkaistuvat ja sanovat suoraan, että en etsi nyt parisuhdetta.

Minulla on nyt pari treffailukumppania osoittautunut tuollaisiksi ja molemmilla kerroilla minä olen joutunut nostamaan kissan pöydälle, kun olen alkanut huomaamaan, että usean kuukaudenkaan jälkeen eivät ns. lämpene tai halua viettää kanssani aikaa, kuin pari kertaa viikossa. Sitten, kun näimme oli kaikki taas ihanaa ja lämmintä ja sellaista, ettei sillä hetkellä voinut epäillä...

Ap sinun pitää oikeasti kysyä mieheltä! Ihan itsesi takia. Ei se ole mitään tyrkyttämistä, jos haluaa tietää missä mennään. Oikeasti kiinnostunut mies sanoo kyllä, mikäli haluaa parisuhdetta. Jos mies taas ei ole kiinnostunut mutisee vastaukseksi jotain "en oikein osaa näin pian sanoa" tai "en etsi nyt mitään parisuhdetta, en halua sitoutua" tai "vika on minussa, ei sinussa" tai "katsellaan nyt rauhassa"

Minä tapailin kerran vähän samanlaista miestä. Hän oli sellainen pohdiskelijaluonne, ikuinen haaveilija, joka tuli treffeillekin myöhässä, kun oli uppoutunut lukemaan kirjaa. Hän myös unohti vastata viesteihin, kun oli niin keskittynyt näpertelemään harrastuksensa parissa. Saattoi mennä päiviä, ennen kuin hän sitten muisti/viitsi vastata, eli hän viihtyi todella hyvin omissa oloissaan. Silti hän oli suorastaan järkyttynyt, kun sanoin haluavani lopettaa tapailun, hänen mielestään suhteemme oli täydellinen.

Mies ei ehkä sittenkään ole sinusta kiinnostunut enemmän, kuin kaveripohjalla... Kuitenkin pitää sinua hyvänä kaverina eikä halua menettää sitä kaveruutta sanomalla sellaista asiaa, joka varmasti pahoittaa sun mielen. Jos olette ennen tätä romanttista ja seksuaalista puolta olleet ihan vain kavereita, niin luulisi, että suhde syvenisi paljon nopeammin, kun tuntee jo toisen joten kuten. Ehkä olette vaan ajautuneet fwb-suhteeseen.

Jos on toiseen oikeasti ihastunut, niin tätä kyllä haluaa nähdä enemmän, kuin pari kertaa viikossa ja jos kiireiden takia se ei onnistu, niin ilmaisee ainakin ikävöivänsä. Ja joo, tosi on, että jotkut ihmiset eivät ole mitään tekstailevaa sorttia, mutta kyllä sen ikävän ilmaisee sitten jollain muulla keinolla, vaikka soittamalla.

Ja sekin, että jotain tarvitsee epäillä on yleensä merkki siitä, että kaikki ei oikeasti ole niin, kuin itse haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on aika omituinen sinänsä, että olemme jo entuudestaan ystävystynyt ennen kuin suhde alkoi syventymään.

Olemme voineet aina puhua toisillemme mistä vain ja molemmat on kiinnostuneet toistemme hyvinvoinnista.

Olemme muutenkin kiinnostuneet samoista asioista ja löytäneet yhteisen sävelen monessakin asiassa.

Myös luonteemme on melko samanlaisia ja huumori kohtaa.

En olisi kuitenkaan uskonut että suhteemme syventyi kun pitkään hän tuntui jopa veljeltä tai hyvältä ystävältä.

On myös tuntuvasti vanhempi, joten en uskonut että olisimme koskaan tässä tilanteessa.

Jossain vaiheessa kuitenkin tunteita alkoi molemmilla muodostumaan.

Emme ole koskaan olleet kovin aktiivisia laittamaan viestiä toisillemme.

Oikeastaan keskustelemme taukoamatta aina kun näemme ja kaikki tuntuu luontevalta.

Minua kuitenkin on alkanut häiritsemään mitäköhän mies kuitenkin lopulta haluaa.

Näemme kaksi kertaa viikossa keskimäärin yhteisen harrastuksem vuoksi jonka kautta olemme tutustuneet.

Välillä olen hänen luonaan yötä ja yhdessä olo tuntuu vain tosi hyvältä.

Voin olla oma itseni ja toisinpäin.

En oikein tiedä voiko mies kuitenkaan olla oikeasti rakastunut vai haluaako läheisyyttä luotettavalta kaverilta.

Hän on kyllä aika vetäytyvä luonne mutta olisi kiva tietää välillä kaipaako hän minua tms.

Oikeastaan emme ole keskustelleet koko suhteen syventymisestä, niin vain tapahtui yks kaks ja olemme jääneet tilanteeseen.

Mies puhuu kyllä tulevaisuudesta niin, että minä olen mukana siinä ainakin jollain tapaa.

Ja lapsien hankkimisesta yms vitsailee.

En ole enää kovin sinisilmäinen, olen ehkä liiankin varovainen enkä jaksaisi millään kuluttaa aikaan sellaiseen suhteeseen missä ollaan todella itsekkäistä syistä.

Kyselen häneltä seuraavan kerran ajatuksistaan tätä suhdetta kohtaan mutta halusin kuulla kuitenkin muidenkn kokeneiden mielipiteitä.

Lyhennettynä siis, jos mies ei pidä kovin aktiivisesti yhteyttä onko hän lopulta kovin kiinnostunut kuitenkaan?

Jos mies puhuu tulevasta niin, että olet mukana siinä. On hänen kiinnostus aitoa.

Ei välttämättä. Itsekin olen kovasti kiinnostunut eräästä naisesta, mutta tiedän, ettei meillä voi olla yhteistä tulevaisuutta. Onneksi meillä voi olla yhteinen nykyhetki.

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on sellainen ettei se oikein soittele tai tekstaile. Suhteen alkuaikoina en oikein tajunnu että onko se kiinnostunut vai ei, yhdessä ollessa kaikki oli ihanaa ja seksi sujui ja oltiin tosi rakastuneita. Sitten laitan viestiä vaikka että "Oli tosi kiva ilta eilen. Mitä teet tänään? Ehtisitkö illalla leffaan? :)" ja vastaus saattoi olla "ok" tai "Ei käy" tai muuta töksähtelevää :D

Ollaan nykyään naimisissa (miehen aloitteesta) ja on hän vieläkin huono juttelee puhelimessa ja tekstailemaan, mut aivan erilainen "livenä"

Minulla on myös mies, joka ei välitä liiemmin pitää yhteyttä ja se sopii minulle, koska en itsekään jaksaisi päivittäisiä tekstaluja työpäivän aikana tai edes jos toinen on jossakin reissussa. Monta kertaa mies on ollut viikon reissussa, enkä ole kuullut hänestä mitään ennen kuin viimeisenä päivänä, kun on ilmoittanut tulevansa kotiin. Josku on vähän huolettanut, onko kaikki hyvin, mutta sitten olen itse laittanut jotain viestiä. Enää en viitsi, kun olen niin jo tottunut tähän tyyliin.