Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
761/1265 |
27.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio

Ei ole.

https://en.wikipedia.org/wiki/Elliptic_orbit#Velocity

Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on." 

Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.

Kannattaa käydä matematiikan tunnilla.  µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia. 

Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r

Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.

Ok. Eli ei ole vakio. Nopeus on kuitenkin etäisyyden funktio, ja ainoa alukseen vaikuttava voima on maan vetovoima.

Oulun yliopiston entinen rehtori totesi, että kun koulussa opetetaan laulua, leikkiä ja hevosen harjausta, niin kaikki humpuuki menee läpi.

Jos ISS:ään vaikuttaa ainoastaan maan vetovoima, niin se tulee kuin kivi taivaalta alas. Onko keskipakoisvoima muuttunut joksikin Heli-keijun taikavoimaksi?

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Ilmakehä tosin jarruttaa sitä sen verran, että se menettää korkeuttaan, jopa sata metriä päivässä. Sille joudutaankin parin kuukauden välein tyrkkäämään raketeilla lisää vauhtia.

Vierailija
762/1265 |
27.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harrastelijavälinein galaksit näyttävät sumutäpliltä, joissa on kirkkaampi keskus.

Toki harrastelijat saavat galakseistakin hienoja kuvia mutta se vaatii laitteistolta ja käyttäjältä enemmän.

Andromedan galaksista saa parhaan näkymän

voimakkaalla kiikarilla.

Olen näemmä saanut vihamiehen, joka väittää minun trollaavan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
763/1265 |
27.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio

Ei ole.

https://en.wikipedia.org/wiki/Elliptic_orbit#Velocity

Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on." 

Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.

Kannattaa käydä matematiikan tunnilla.  µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia. 

Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r

Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.

Ok. Eli ei ole vakio. Nopeus on kuitenkin etäisyyden funktio, ja ainoa alukseen vaikuttava voima on maan vetovoima.

Niin. Miksi asiaa ei voinut uskoa kerrasta kun linkitettiin todisteetkin?

Ok. Kiertoradalla olevan aluksen nopeuden neliö suhteessa etäisyyteen on vakio. Mikä ei muuta varsinaista pointtia vapaasta pudotuksesta, jonka linkkisi todistaa.

Vierailija
764/1265 |
28.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Vierailija
765/1265 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Jos keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, niin miksi voi pyörittää vesiämpäriä niin, ettei vesi tipu maahan vaikka ämpäri on ylösalaisin?

Miten muotoilet tuon sivusuuntaisen liikkeen fysiikan kaavaksi, jolla saavutetaan voimatasapaino gravitaation ja nopeuden kanssa? Ettei siitä kuitenkin muodostuisi joku ympyräliikkeen kaava?

Sitä paitsi, tuo "putoaa sivusuunnassa jatkuvasti ohi" todettiin lastentarhafysiikaksi jo aikapäivää sitten.

Vierailija
766/1265 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon, eikä gravitaatioviiveillä ole merkitystä niin kauan kuin ko. voimat ovat olemassa. Jos aurinko yhtäkkiä häviäisi olemattomiin, niin sitten Maahan tulisi pimeys ja se jatkaisi matkaa tangentin suuntaan reilun kahdeksan minuutin kuluttua Auringon häviämisen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
767/1265 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Jos keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, niin miksi voi pyörittää vesiämpäriä niin, ettei vesi tipu maahan vaikka ämpäri on ylösalaisin?

Miten muotoilet tuon sivusuuntaisen liikkeen fysiikan kaavaksi, jolla saavutetaan voimatasapaino gravitaation ja nopeuden kanssa? Ettei siitä kuitenkin muodostuisi joku ympyräliikkeen kaava?

Sitä paitsi, tuo "putoaa sivusuunnassa jatkuvasti ohi" todettiin lastentarhafysiikaksi jo aikapäivää sitten.

Kätesi antaa sille vedelle liike-energian joka voittaa maan vetovoiman, ja ämpärin pohja estää vettä lähtemästä tangentin suuntaan.

Avaruudessa ei ole ämpäriä, joten kiertoradalle toimitettavan aluksen alkunopeus täytyy mitoittaa tarkasti siten, että se putoaa maan ohi.

Sinä et ole mikään "herra passiivi," joka yleispäteväsi toteaa yhtään mitään lastentarhafysiikaksi.

Vierailija
768/1265 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon, eikä gravitaatioviiveillä ole merkitystä niin kauan kuin ko. voimat ovat olemassa. Jos aurinko yhtäkkiä häviäisi olemattomiin, niin sitten Maahan tulisi pimeys ja se jatkaisi matkaa tangentin suuntaan reilun kahdeksan minuutin kuluttua Auringon häviämisen jälkeen.

Mikä voima asetteli aurinkokunnan samaan koordinaatistoon, jos ei gravitaatio?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
769/1265 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Jos keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, niin miksi voi pyörittää vesiämpäriä niin, ettei vesi tipu maahan vaikka ämpäri on ylösalaisin?

Miten muotoilet tuon sivusuuntaisen liikkeen fysiikan kaavaksi, jolla saavutetaan voimatasapaino gravitaation ja nopeuden kanssa? Ettei siitä kuitenkin muodostuisi joku ympyräliikkeen kaava?

Sitä paitsi, tuo "putoaa sivusuunnassa jatkuvasti ohi" todettiin lastentarhafysiikaksi jo aikapäivää sitten.

Tyhjää vänkäämistä.

Vesi pyrkii jatkamaan tangentin suuntaisesti, mutta ämpäri estää sen.

Vierailija
770/1265 |
29.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Jos keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, niin miksi voi pyörittää vesiämpäriä niin, ettei vesi tipu maahan vaikka ämpäri on ylösalaisin?

Miten muotoilet tuon sivusuuntaisen liikkeen fysiikan kaavaksi, jolla saavutetaan voimatasapaino gravitaation ja nopeuden kanssa? Ettei siitä kuitenkin muodostuisi joku ympyräliikkeen kaava?

Sitä paitsi, tuo "putoaa sivusuunnassa jatkuvasti ohi" todettiin lastentarhafysiikaksi jo aikapäivää sitten.

Ämpäriin vaikuttavia kiihtyvyyksiä ovat keskihakukiihtyvyys = v²r, joka vaikuttaa aina kohti pyörimisen keskipistettä ja jossa v on ämpärin nopeus ja r sen etäisyys pyörimisen keskipisteestä, sekä maan vetovoima g joka vaikuttaa aina kohti maan keskipistettä.

Niin kauan kuin keskihakukiihtyvyys on yläkuolonkohdassa suurempi kuin maan vetovoima pysyy vesi ämpärissä.

Mitään keskipakovoimia ei asian analysointiin tarvita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
771/1265 |
30.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Jos keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, niin miksi voi pyörittää vesiämpäriä niin, ettei vesi tipu maahan vaikka ämpäri on ylösalaisin?

Miten muotoilet tuon sivusuuntaisen liikkeen fysiikan kaavaksi, jolla saavutetaan voimatasapaino gravitaation ja nopeuden kanssa? Ettei siitä kuitenkin muodostuisi joku ympyräliikkeen kaava?

Sitä paitsi, tuo "putoaa sivusuunnassa jatkuvasti ohi" todettiin lastentarhafysiikaksi jo aikapäivää sitten.

Kätesi antaa sille vedelle liike-energian joka voittaa maan vetovoiman, ja ämpärin pohja estää vettä lähtemästä tangentin suuntaan.

Avaruudessa ei ole ämpäriä, joten kiertoradalle toimitettavan aluksen alkunopeus täytyy mitoittaa tarkasti siten, että se putoaa maan ohi.

Sinä et ole mikään "herra passiivi," joka yleispäteväsi toteaa yhtään mitään lastentarhafysiikaksi.

No mutta sinä olet joka tapauksessa ääliö.

Vierailija
772/1265 |
30.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa.

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima. Se putoaa jatkuvasti kuin kivi taivaalta alas. Mutta ei osu maapalloon, koska se on alun perin tyrkätty menemään sen verran kovaa sivusuunnassa (7,66 km/s), että se putoaa jatkuvasti maan ohi.

Jos keskipakoisvoimaa ei ole olemassa, niin miksi voi pyörittää vesiämpäriä niin, ettei vesi tipu maahan vaikka ämpäri on ylösalaisin?

Miten muotoilet tuon sivusuuntaisen liikkeen fysiikan kaavaksi, jolla saavutetaan voimatasapaino gravitaation ja nopeuden kanssa? Ettei siitä kuitenkin muodostuisi joku ympyräliikkeen kaava?

Sitä paitsi, tuo "putoaa sivusuunnassa jatkuvasti ohi" todettiin lastentarhafysiikaksi jo aikapäivää sitten.

Kätesi antaa sille vedelle liike-energian joka voittaa maan vetovoiman, ja ämpärin pohja estää vettä lähtemästä tangentin suuntaan.

Avaruudessa ei ole ämpäriä, joten kiertoradalle toimitettavan aluksen alkunopeus täytyy mitoittaa tarkasti siten, että se putoaa maan ohi.

Sinä et ole mikään "herra passiivi," joka yleispäteväsi toteaa yhtään mitään lastentarhafysiikaksi.

No mutta sinä olet joka tapauksessa ääliö.

Antautuminen hyväksytty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
773/1265 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainoa ISS:ään vaikuttava voima on tosiaan maan vetovoima.

Olen jokseenkin varma että siihen vaikuttaa mm. muutaman muunkin taivaankappaleen vetovoima.

Vierailija
774/1265 |
16.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä siihen vaikuttaa myös ratakorjausmoottoreiden voima...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
775/1265 |
29.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon, eikä gravitaatioviiveillä ole merkitystä niin kauan kuin ko. voimat ovat olemassa. Jos aurinko yhtäkkiä häviäisi olemattomiin, niin sitten Maahan tulisi pimeys ja se jatkaisi matkaa tangentin suuntaan reilun kahdeksan minuutin kuluttua Auringon häviämisen jälkeen.

Mikä voima asetteli aurinkokunnan samaan koordinaatistoon, jos ei gravitaatio?

Matemaatikko asettaa koordinaatiston miten haluaa. Avaruudessa ei ole mitään koordinaatistoja.

Vierailija
776/1265 |
29.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon, eikä gravitaatioviiveillä ole merkitystä niin kauan kuin ko. voimat ovat olemassa. Jos aurinko yhtäkkiä häviäisi olemattomiin, niin sitten Maahan tulisi pimeys ja se jatkaisi matkaa tangentin suuntaan reilun kahdeksan minuutin kuluttua Auringon häviämisen jälkeen.

Mikä voima asetteli aurinkokunnan samaan koordinaatistoon, jos ei gravitaatio?

Matemaatikko asettaa koordinaatiston miten haluaa. Avaruudessa ei ole mitään koordinaatistoja.

Eli väite "Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon" on valheellinen. Kiitos.

Vierailija
777/1265 |
29.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon, eikä gravitaatioviiveillä ole merkitystä niin kauan kuin ko. voimat ovat olemassa. Jos aurinko yhtäkkiä häviäisi olemattomiin, niin sitten Maahan tulisi pimeys ja se jatkaisi matkaa tangentin suuntaan reilun kahdeksan minuutin kuluttua Auringon häviämisen jälkeen.

Mikä voima asetteli aurinkokunnan samaan koordinaatistoon, jos ei gravitaatio?

Matemaatikko asettaa koordinaatiston miten haluaa. Avaruudessa ei ole mitään koordinaatistoja.

Eli väite "Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon" on valheellinen. Kiitos.

Laskennallisesti sellainen on olemassa jos haluat laskeskella planeettojen kiertoratoja. Yhtä hyvin voit asettaa koordinaatiston keskipisteen merkuriukseen mutta sitten esim. maan kiertoradan laskenta muuttuu vaikeammaksi.

Vierailija
778/1265 |
29.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi avaruus on olemassa?

Vierailija
779/1265 |
29.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:

Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.

Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?

Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?

Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?

Tähänkö ei ole kellään ajatuksia?

Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon, eikä gravitaatioviiveillä ole merkitystä niin kauan kuin ko. voimat ovat olemassa. Jos aurinko yhtäkkiä häviäisi olemattomiin, niin sitten Maahan tulisi pimeys ja se jatkaisi matkaa tangentin suuntaan reilun kahdeksan minuutin kuluttua Auringon häviämisen jälkeen.

Mikä voima asetteli aurinkokunnan samaan koordinaatistoon, jos ei gravitaatio?

Matemaatikko asettaa koordinaatiston miten haluaa. Avaruudessa ei ole mitään koordinaatistoja.

Eli väite "Aurinkokunta on kuuluu kokonaisuudessaan samaan aurinkokeskeiseen koordinaatistoon" on valheellinen. Kiitos.

Laskennallisesti sellainen on olemassa jos haluat laskeskella planeettojen kiertoratoja. Yhtä hyvin voit asettaa koordinaatiston keskipisteen merkuriukseen mutta sitten esim. maan kiertoradan laskenta muuttuu vaikeammaksi.

Toisin sanoen Ptolemaioksen maakeskeinen maailmanselitysmalli on ihan yhtä totuudenmukainen kuin aurinkokeskeinenkin, planeettojen episyklien yhtälöitä pitää vain pikkuisen tarkentaa.

Vierailija
780/1265 |
29.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi avaruus on olemassa?

Ettei kaikki olisi yhdessä pisteessä. Ahdasta tulisi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi yhdeksän