Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
No kun kerran ketju nostettiin niin heitetään tämä tännekin:
Einsteinin mukaan gravitaatio etenee valon nopeudella.
Tarkoittaako tämä, että mitä kauempana planeetta on auringossa, sen kauempana menneisyydessä ollutta auringon paikkaa se kiertää?
Onko aurinkokunta siis kartion muotoinen, kun ulommat planeetat tulevat enemmän jäljessä?
Eikö silloin galaksienkin pitäisi olla kartion muotoisia, kun tähdet kiertävät sen keskustaa, eli siis sitä paikkaa jossa keskusta oli sitä varhaisemmalla hetkellä, mitä kauempana ne ovat siitä. Miksi kuvissa ne kuitenkin ovat litteitä levyjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys avaruus asiasta.
Oletetaan että ns. pakonopeus, eli nopeus joka avaruusaluksella täytyy vähintää olla että pääsee pois maapallon ilmakehästä(vetovoimakentästä) avaruuteen, on 30 000km/h.
Niin haluaisin tietää mitä alukselle tapahtuu jos se yrittää poistua ilmakehästä nopeuksilla:
a) 29 999km/h
b) 30 000km/h
c) 30 001km/h
Eli alkaako tippua takaisin alas 1km/h nopeudella (a), jääkö paikalleen ilmakehän ylärajalle "suttaamaan" (b),vai nouseeko ehkä avaruuteen 1km/h vauhdilla (c), vai miten se oikein menee noissa tapauksissa?
Vielä koskaan kukaan ei ole osannut vastata, toivottavasti täältä löytyy avaruustietäjiä.
Kiitos asiantuntevasta vastauksesta etukäteen..
Vierailija kirjoitti:
Kysymys avaruus asiasta.
Oletetaan että ns. pakonopeus, eli nopeus joka avaruusaluksella täytyy vähintää olla että pääsee pois maapallon ilmakehästä(vetovoimakentästä) avaruuteen, on 30 000km/h.
Niin haluaisin tietää mitä alukselle tapahtuu jos se yrittää poistua ilmakehästä nopeuksilla:
a) 29 999km/h
b) 30 000km/h
c) 30 001km/h
Eli alkaako tippua takaisin alas 1km/h nopeudella (a), jääkö paikalleen ilmakehän ylärajalle "suttaamaan" (b),vai nouseeko ehkä avaruuteen 1km/h vauhdilla (c), vai miten se oikein menee noissa tapauksissa?
Vielä koskaan kukaan ei ole osannut vastata, toivottavasti täältä löytyy avaruustietäjiä.
Kiitos asiantuntevasta vastauksesta etukäteen..
Arkijärjellä luulisi, että vaikka nopeutta olisi millimetri viikossa, jos se on jatkuvaa ja suunta on tasan poispäin maapallon keskipisteestä niin avaruuteen lopulta päätyy.
Periaatteessa avaruuteen pääsee raketilla, joka posottaa vaikkapa vain 0,1mm/h, mutta käytännössä ei. Mietippä rakettia, joka laukaistaan kymmenen metrin korkeuteen, moottorit ulvoo ja bensaa kuluu mutta raketti pysyy vain paikoillaan kymmenen metrin korkeudessa. Tällöin kaikki polttoaine tarvitaan painovoiman kanssa tappeluun. Sitten kun tehoa nostetaan vain sen verran että raketti kohoaa korkeuksiin tuon millimetrin kymmenyksen verran tunnissa niin avaruuteen tultaessa on raketti kuluttanut aikamoisen määrän polttoainetta. Ja koska kaikki se polttoaine lisää raketin massaa, tarvitaan lisää polttoainetta kaiken sen polttoaineen nostamiseen avaruuteen. Melkein siis helpompi tehdä raketti, joka viettää mahdollisimman vähän aikaa painovoimaa vastaan tappelemisessa.
Pakonopeudeksi sanotaan sitä vauhtia, joka riittää raketin sinkoamiseksi pois maapallon painovoimakentästä. Toki ilmakehä tuon oman vastuksensa kun oikein vauhdilla mennään.
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys avaruus asiasta.
Oletetaan että ns. pakonopeus, eli nopeus joka avaruusaluksella täytyy vähintää olla että pääsee pois maapallon ilmakehästä(vetovoimakentästä) avaruuteen, on 30 000km/h.
Niin haluaisin tietää mitä alukselle tapahtuu jos se yrittää poistua ilmakehästä nopeuksilla:
a) 29 999km/h
b) 30 000km/h
c) 30 001km/h
Eli alkaako tippua takaisin alas 1km/h nopeudella (a), jääkö paikalleen ilmakehän ylärajalle "suttaamaan" (b),vai nouseeko ehkä avaruuteen 1km/h vauhdilla (c), vai miten se oikein menee noissa tapauksissa?
Vielä koskaan kukaan ei ole osannut vastata, toivottavasti täältä löytyy avaruustietäjiä.
Kiitos asiantuntevasta vastauksesta etukäteen..
Joko nopeus riittää poistumaan maan vetovoimasta tai ei.
Se mikä ei poistu vetovoimasta alkaa tippuun alas.
Vain kaksi vaihtoehtoa.
Jos raketteja poltetaan voidaan tippumista hidastaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys avaruus asiasta.
Oletetaan että ns. pakonopeus, eli nopeus joka avaruusaluksella täytyy vähintää olla että pääsee pois maapallon ilmakehästä(vetovoimakentästä) avaruuteen, on 30 000km/h.
Niin haluaisin tietää mitä alukselle tapahtuu jos se yrittää poistua ilmakehästä nopeuksilla:
a) 29 999km/h
b) 30 000km/h
c) 30 001km/h
Eli alkaako tippua takaisin alas 1km/h nopeudella (a), jääkö paikalleen ilmakehän ylärajalle "suttaamaan" (b),vai nouseeko ehkä avaruuteen 1km/h vauhdilla (c), vai miten se oikein menee noissa tapauksissa?
Vielä koskaan kukaan ei ole osannut vastata, toivottavasti täältä löytyy avaruustietäjiä.
Kiitos asiantuntevasta vastauksesta etukäteen..
Viestissäsi on hieman oikaistavaa jo ennenkuin päästään itse kysymykseen.
Pakonopeus ei ole se nopeus jolla päästään pois ilmakehästä. Pakonopeus ei ole e nopeus jolla päästään avaruuteen. Pakonopeus on juurikin se nopeus jolla kappale pääsee irti paettavan kappaleen vetovoimakentästä. Tosin jos tarkkoja ollaan niin minkä tahansa kappaleen vetovoimakenttähän jatkuu äärettömän pitkälle. Pakonopeuden saavuttaminen tarkoittaa ettei vetovoimakenttä enää koskaan saa paennutta kappaletta palaamaan takaisin, vaan tämän liikerata jatkuu ikuisuuksin poispäin ellei muita voimia ilmaannu kuvaan.
Maapallon pinnalta pakonopeus on noin 11,2km/s eli yli 40000km/h. Avaruustekniikan puolella käytetään yleensä mieluummin kilometriä sekunnissa mittayksikköä koska nopeudet ovat niin suuria.
Toinen kysymys on mikä on pienin mahdollinen nopeus jolla saavutetaan kiertorata maapallon ympäri avaruudessa. Tosin tämä kysymys on epäeksakti koska pitäisi määritellä mikä on hyväksyttävä kiertorata ja millainen kappale sinne lähetetään. Ei ole mitään tarkkaa ilmakehän ja avaruuden rajaa. Niinsanottu Karmanin raja, 100km on ainoastaan kansainvälisesti sovittu lähinnä juridiikan kannalta että sen yläpuolella sovelletaan avaruusmatkailun kansainvälisiä sopimuksia kun taas sen alapuolella tapahtuu ilmailu.
Kiertoratoihin liittyy sellainen peukalosääntö että mitä matalammalla ne ovat (käytännössä alle 200km korkeudella kiertäviä satelliitteja ei ole) sitä lyhyempi elinikä niillä on. Tämä johtuu ilmankehän rippeiden aiheuttamasta kitkasta, mitä matalammalla ollaan sitä tiheämpää nämä rippeet ovat ja sitä enemmän ne aiheuttavat kitkaa joka hidastaa kiertävää kappaletta jolloin sen korkeus putoaa. Lopulta hidastuminen on niin rajua että kappale sukeltaa yläilmakehään, kuumenee ja kärventyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Vapaa pudotus ei tarkoita jatkuvaa putoamista maan ohi, vaan sitä että gravitaatio on ainoa kappaleeseen olennaisesti vaikuttava voima. Vaikka kappaleeseen vaikuttaakin ainoastaan gravitaatio ei se silti putoa, vaan tuo voima ainoastaan kaartaa kappaleen kulkusuuntaa.
"Kappale putoaa muttei osu maahan koska maa ehtii aina alta pois" selitykset vain hämäävät niitä ihmisiä joille tätä "kansantajuista" selitystä usein tarjoillaan koska samat ihmiset käsittävät putoamisen liikkeeksi jolla lähestytään maan pintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muiden planeettojen ja tähtien nimet tiedetään? Kuka ne on käynyt kysymässä?
Jos ne selvitettiin silloin pyramidien ja Atacaman avaruuslentokentän kukoistusaikana, kun Maa oli suosittu tähtienvälisen liikenteen välilaskupaikka.
Miksi maa oli niin suosittu välilaskupaikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Vapaa pudotus ei tarkoita jatkuvaa putoamista maan ohi, vaan sitä että gravitaatio on ainoa kappaleeseen olennaisesti vaikuttava voima. Vaikka kappaleeseen vaikuttaakin ainoastaan gravitaatio ei se silti putoa, vaan tuo voima ainoastaan kaartaa kappaleen kulkusuuntaa.
"Kappale putoaa muttei osu maahan koska maa ehtii aina alta pois" selitykset vain hämäävät niitä ihmisiä joille tätä "kansantajuista" selitystä usein tarjoillaan koska samat ihmiset käsittävät putoamisen liikkeeksi jolla lähestytään maan pintaa.
Mihinkäs keskipakoisvoima on kadonnut?
ISS:llä ovat "painottomassa" tilassa koska gravitaatio ja keskipakoisvoima ovat yhtä suuret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Vapaa pudotus ei tarkoita jatkuvaa putoamista maan ohi, vaan sitä että gravitaatio on ainoa kappaleeseen olennaisesti vaikuttava voima. Vaikka kappaleeseen vaikuttaakin ainoastaan gravitaatio ei se silti putoa, vaan tuo voima ainoastaan kaartaa kappaleen kulkusuuntaa.
"Kappale putoaa muttei osu maahan koska maa ehtii aina alta pois" selitykset vain hämäävät niitä ihmisiä joille tätä "kansantajuista" selitystä usein tarjoillaan koska samat ihmiset käsittävät putoamisen liikkeeksi jolla lähestytään maan pintaa.
Mihinkäs keskipakoisvoima on kadonnut?
ISS:llä ovat "painottomassa" tilassa koska gravitaatio ja keskipakoisvoima ovat yhtä suuret.
Ei ole olemassa mitään keskipakoisvoimaa. Se on vain näinnäisvoima, tuntuu kuin olisi mutta todellisuudessa ei ole.
Aurinkokuntamme sijaitsee Linnunradassa.
Miten Linnunradan ulkopuolelta on saatu joku satelliittikuva?
Kun kerran matka Marsiinkin kesti monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Vapaa pudotus ei tarkoita jatkuvaa putoamista maan ohi, vaan sitä että gravitaatio on ainoa kappaleeseen olennaisesti vaikuttava voima. Vaikka kappaleeseen vaikuttaakin ainoastaan gravitaatio ei se silti putoa, vaan tuo voima ainoastaan kaartaa kappaleen kulkusuuntaa.
"Kappale putoaa muttei osu maahan koska maa ehtii aina alta pois" selitykset vain hämäävät niitä ihmisiä joille tätä "kansantajuista" selitystä usein tarjoillaan koska samat ihmiset käsittävät putoamisen liikkeeksi jolla lähestytään maan pintaa.
Mihinkäs keskipakoisvoima on kadonnut?
ISS:llä ovat "painottomassa" tilassa koska gravitaatio ja keskipakoisvoima ovat yhtä suuret.
Ei ole olemassa mitään keskipakoisvoimaa. Se on vain näinnäisvoima, tuntuu kuin olisi mutta todellisuudessa ei ole.
Ahaa, pyykin linkous ei siis avaruustietäjien mukaan toimi :)
Joka tapauksessa keskeisiihtyvyyden voi laskea kaavalla v^2/r oli sitä olemassa tai ei.
PS. Gravitaatiokin on näennäisvoima.
Vierailija kirjoitti:
Aurinkokuntamme sijaitsee Linnunradassa.
Miten Linnunradan ulkopuolelta on saatu joku satelliittikuva?
Kun kerran matka Marsiinkin kesti monta vuotta.
Näytä se joku kuva ;)
Vierailija kirjoitti:
Aurinkokuntamme sijaitsee Linnunradassa.
Miten Linnunradan ulkopuolelta on saatu joku satelliittikuva?
Kun kerran matka Marsiinkin kesti monta vuotta.
Linnunradan ulkopuolelta ei ole otettu mitään kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Vapaa pudotus ei tarkoita jatkuvaa putoamista maan ohi, vaan sitä että gravitaatio on ainoa kappaleeseen olennaisesti vaikuttava voima. Vaikka kappaleeseen vaikuttaakin ainoastaan gravitaatio ei se silti putoa, vaan tuo voima ainoastaan kaartaa kappaleen kulkusuuntaa.
"Kappale putoaa muttei osu maahan koska maa ehtii aina alta pois" selitykset vain hämäävät niitä ihmisiä joille tätä "kansantajuista" selitystä usein tarjoillaan koska samat ihmiset käsittävät putoamisen liikkeeksi jolla lähestytään maan pintaa.
Mihinkäs keskipakoisvoima on kadonnut?
ISS:llä ovat "painottomassa" tilassa koska gravitaatio ja keskipakoisvoima ovat yhtä suuret.
Ei ole olemassa mitään keskipakoisvoimaa. Se on vain näinnäisvoima, tuntuu kuin olisi mutta todellisuudessa ei ole.
Ahaa, pyykin linkous ei siis avaruustietäjien mukaan toimi :)
Joka tapauksessa keskeisiihtyvyyden voi laskea kaavalla v^2/r oli sitä olemassa tai ei.
PS. Gravitaatiokin on näennäisvoima.
Pyykin linkouksessakaan ei ole mitään keskipakoisvoimaa. Kone pyörittää pyykkiä, pyykki ja vesi tahtoisi jatkaa matkaansa suoraan eteenpäin mutta rumpu pakottaa pyykin kiertoliikkeeseen. Vesi pääsee kuitenkin tihkumaan rummun reijistä pois.
Jos niin satelliitin lentoa kuin pyykkikonettakin tarkastellaan aidosti kaikki ulottuvuudet mallintaen mitään keskipakovoimaa siihen ei tarvitse lisätä.
Mutta jos esim yksinkertaistaa satelliitin liikkumismallia muuntamalla kolmiulotteisen avaruuden jossa satelliitti kiertää palloa kaksiulotteiseksi malliksi jossa satelliitti liikkuu tasaisen maanpinnan yläpuolella suoraan eteenpäin on malliin lisättävä keskipakovoima jotta se toimisi.
Up