Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PS. Gravitaatiokin on näennäisvoima.
Ei ole. Gravitaatio on yksi luonnon neljästä perusvoimasta.
"Gravity is most accurately described by the general theory of relativity (proposed by Albert Einstein in 1915) which describes gravity not as a force, but as a consequence of the curvature of spacetime caused by the uneven distribution of mass."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PS. Gravitaatiokin on näennäisvoima.
Ei ole. Gravitaatio on yksi luonnon neljästä perusvoimasta.
"Gravity is most accurately described by the general theory of relativity (proposed by Albert Einstein in 1915) which describes gravity not as a force, but as a consequence of the curvature of spacetime caused by the uneven distribution of mass."
Tuon kirjoittaja ei nyt oikein ole ymmärtänyt mistä kirjoittaa. Einsteinin teoria esittää mistä voima johtuu, ei kiistä etteikö se olisi luonnon perusvoima.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun alus on kiertoradalla, se menee maan pinnan suhteen, eli "vaakatasossa", sellaista nopeutta, että vaikka painovoima vetää sitä koko ajan maata kohti, se putoaa jatkuvasti maan "ohi". Mutta ei riittävän nopea että alus loittonisi maasta.
Eli kun muistelet koulun vektorilaskentaa, alukseen vaikuttaa kaksi vektoria. Toinen kohti maan keskipistettä, toinen nopeusvektori kiertoradan tangentin suuntaan. Kun jälkimmäinen on juuri sopiva, vektorien summa pysyy jatkuvasti sellaisena, että alus on tasaisella ympyräradalla.
Pakonopeus on sitten se nopeus, joka ylittää tämän kiertoratanopeuden ja alus ajautuu maasta poispäin.
Aikalailla kaikki väärin. Ensinnäkin kaikki kiertoradat eivät ole ympyräratoja. On paljon satelliitteja hyvinkin elliptisillä radoilla missä ne niin loittonevat kuin lähestyvät maata.
Tämä usein kuultu "satelliitti putoaa kohti maata mutta liikkuu niin nopeasti että putoaa aina maan ohi" on hömppätieteellinen epäselitys sellaisille joille vektorimatematiikka on turha yrittää alkaa selittää miten nopeusvektorin kanss jatkuvasti suorakulmainen kiihtyvyys kohti maan keskipistettä taivuttaa kuljetun matkan ympyrän muotoiseksi.
Pakonopeus on nopeus olla aluksen kiertorata ei enää ole ympyrä eikä ellipsi vaan vähintään paraabeli ja yleensä aina hyperbeli.
Eli aikalailla kaikki oikein, paitsi radan muoto oli yksinkertaistettu. Rata ei yleensä ole ympyrärata, mutta aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio eli sen käyttäytyminen on kuin jos se olisi ympyräradalla. Ja free fall, "vapaa pudotus" ei ole mitään hömppätiedettä vaan fysiikassa käytetty termi.
Vapaa pudotus ei tarkoita jatkuvaa putoamista maan ohi, vaan sitä että gravitaatio on ainoa kappaleeseen olennaisesti vaikuttava voima. Vaikka kappaleeseen vaikuttaakin ainoastaan gravitaatio ei se silti putoa, vaan tuo voima ainoastaan kaartaa kappaleen kulkusuuntaa.
"Kappale putoaa muttei osu maahan koska maa ehtii aina alta pois" selitykset vain hämäävät niitä ihmisiä joille tätä "kansantajuista" selitystä usein tarjoillaan koska samat ihmiset käsittävät putoamisen liikkeeksi jolla lähestytään maan pintaa.
Mihinkäs keskipakoisvoima on kadonnut?
ISS:llä ovat "painottomassa" tilassa koska gravitaatio ja keskipakoisvoima ovat yhtä suuret.
Ei ole olemassa mitään keskipakoisvoimaa. Se on vain näinnäisvoima, tuntuu kuin olisi mutta todellisuudessa ei ole.
Ahaa, pyykin linkous ei siis avaruustietäjien mukaan toimi :)
Joka tapauksessa keskeisiihtyvyyden voi laskea kaavalla v^2/r oli sitä olemassa tai ei.
PS. Gravitaatiokin on näennäisvoima.
Riippuu keneltä kysytään.
Joo yleiseen suhteellisuusteoriaan tyytyvät voivat todeta sen johtuvan avaruuden kaareutumisesta.
Jos kysytään kvanttigravitaation ja GUTin etsijöiltä niin he jossain määrin eri mieltä, uskovat gravitonin olemassaoloon. Mokoma vuorovaikutushiukkanen on vain ilmeisesti niin pieni että vaaditaan valtavia laitteita sen löytämiseen, paljon suurempia kuin LHC.
ISS menee 7,66 km/s nopeudella 408 km korkeudella ja kun noilla tiedoilla laskee, niin keskipakoisvoiman aiheuttamaksi kiihtyvyydeksi tulee 8,66 m/s^2 ja maan vetovoiman suuruudeksi tulee 8,67 m/s^2, jolloin ISS on painottomassa tilassa. MOT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aurinkokuntamme sijaitsee Linnunradassa.
Miten Linnunradan ulkopuolelta on saatu joku satelliittikuva?
Kun kerran matka Marsiinkin kesti monta vuotta.Linnunradan ulkopuolelta ei ole otettu mitään kuvia.
Mitähän tässä kysymyksessä tarkoitetaan?
Tottakai linnunradan ulkopuolisia kohteita voi kuvata vaikka Maan pinnalta, näet useita Linnunradan ulkopuolisia kohteita tavallisella kiikarilla.
Jopa paljain silmin hyvissä olosuhteissa voi nähdä ainakin Andromedan galaksin.
Linnunradan tasosta kun katsoo poispäin, on tähtiä suhteellisen harvassa ja voi nähdä muita galakseja.
Linnunradasta itsestään ei tietenkään ulkopuolelta ole aitoa kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger trollaa ja vastaa itselleen.
Assburger kirjoitti:
Jopa paljain silmin hyvissä olosuhteissa voi nähdä ainakin Andromedan galaksin.
Aurinkokunnan planeetathan näkyy hienosti harrastelijateleskoopilla, mutta näkyykö toiset galaksit muina kuin pieninä valopisteinä, vai näkyykö niistä sellainen hieno kiekko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Jopa paljain silmin hyvissä olosuhteissa voi nähdä ainakin Andromedan galaksin.
Aurinkokunnan planeetathan näkyy hienosti harrastelijateleskoopilla, mutta näkyykö toiset galaksit muina kuin pieninä valopisteinä, vai näkyykö niistä sellainen hieno kiekko?
Andromedan galaksi taitaa olla parhaiten harrastelijalaitteilla näkyvä kohde ja sekin näyttää lähinnä sumutäplältä. Hienot kuvat galakseistä yms. taivaankannen ökkömönkijöistä saadaan isommilla vehkeillä ja pitkillä valotusajoilla.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Jopa paljain silmin hyvissä olosuhteissa voi nähdä ainakin Andromedan galaksin.
Aurinkokunnan planeetathan näkyy hienosti harrastelijateleskoopilla, mutta näkyykö toiset galaksit muina kuin pieninä valopisteinä, vai näkyykö niistä sellainen hieno kiekko?
Mitäs tämä nyt on?
Jos tiedät millaisina planeetat näkyvät niin kuinka ihmeessä tietämyksesi on niin rajallinen että et tiedä miltä galaksit tuollaisella laitteistolla näyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ISS menee 7,66 km/s nopeudella 408 km korkeudella ja kun noilla tiedoilla laskee, niin keskipakoisvoiman aiheuttamaksi kiihtyvyydeksi tulee 8,66 m/s^2 ja maan vetovoiman suuruudeksi tulee 8,67 m/s^2, jolloin ISS on painottomassa tilassa. MOT.
Mutta jos asemaan vaikuttaisi yhtä iso keskipakoisvoima kuin maan vetovoima niin se lähtisi kulkemaan suoraan ympyräkiertoradan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
On. Radan etäisimmässä pisteessä aluksen nopeus on hitaimmillaan, siitä se alkaa pudota maata kohti ja kiihdyttää painovoiman vaikutuksesta, ja lähimmillään ollessaan menee nopeiten. Sivuttainen nopeuselementti pitää huolen, ettei se tömähdä tonttiin vaan menee ohi.
Ja tässä ei tarvita mitään "keskipakoisvoimaa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Kannattaa käydä matematiikan tunnilla. µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Kannattaa käydä matematiikan tunnilla. µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia.
Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r
Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Kannattaa käydä matematiikan tunnilla. µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia.
Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r
Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.
Ok. Eli ei ole vakio. Nopeus on kuitenkin etäisyyden funktio, ja ainoa alukseen vaikuttava voima on maan vetovoima.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Kannattaa käydä matematiikan tunnilla. µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia.
Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r
Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.
Ok. Eli ei ole vakio. Nopeus on kuitenkin etäisyyden funktio, ja ainoa alukseen vaikuttava voima on maan vetovoima.
Niin. Miksi asiaa ei voinut uskoa kerrasta kun linkitettiin todisteetkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Kannattaa käydä matematiikan tunnilla. µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia.
Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r
Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.
Ok. Eli ei ole vakio. Nopeus on kuitenkin etäisyyden funktio, ja ainoa alukseen vaikuttava voima on maan vetovoima.
Oulun yliopiston entinen rehtori totesi, että kun koulussa opetetaan laulua, leikkiä ja hevosen harjausta, niin kaikki humpuuki menee läpi.
Jos ISS:ään vaikuttaa ainoastaan maan vetovoima, niin se tulee kuin kivi taivaalta alas. Onko keskipakoisvoima muuttunut joksikin Heli-keijun taikavoimaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aluksen nopeuden suhde etäisyyteen maan keskipisteestä on vakio
Ei ole.
Sanot "ei ole" ja linkität yhtälöön, joka sanoo "kyllä on."
Kannattaa käydä specsaversillä jos ei näe yhtälössä neliöjuurta.
Kannattaa käydä matematiikan tunnilla. µ ja a ovat vakioita, joten v ja r ovat ainoat muuttujat ja kääntäen verrannollisia.
Ne olisivat kääntäen verrannollisia jos yhtälö olisi tyylia v = 1/r
Yhtälö on v = 1/√r joten ei ole kääntäen verrannollinen vaan kääntäen verrannollinen r:n neliöön. Ja koska on neliö v/r suhde ei tosiaankaan pysy samana.
Ok. Eli ei ole vakio. Nopeus on kuitenkin etäisyyden funktio, ja ainoa alukseen vaikuttava voima on maan vetovoima.
Oulun yliopiston entinen rehtori totesi, että kun koulussa opetetaan laulua, leikkiä ja hevosen harjausta, niin kaikki humpuuki menee läpi.
Jos ISS:ään vaikuttaa ainoastaan maan vetovoima, niin se tulee kuin kivi taivaalta alas. Onko keskipakoisvoima muuttunut joksikin Heli-keijun taikavoimaksi?
Keskipakoisvoima on aina ollut Heli-keijun taikavoima joka ei tosimaailmassa vaikuta mitenkään. Sitä tarvitaan ainoastaan malleissa joissa intertiaalireferenssin sijaan on joku muu.
ISS:ään ei tosiaan vaikuta mikään muu kuin painovoima. Koska se voima on aina suorassa kulmassa aseman liikkeeseen nähden voima ei hidasta eikä kiihdytä asemaa vaan taivuttaa sen liikkeen ympyräksi.
Fysiikka + vektorimatematiikka 101.
Ei ole. Gravitaatio on yksi luonnon neljästä perusvoimasta.