Jokaisella on mahdollisuus hoitaa lapsensa kotona ainakin kolmeen ikävuoteen saakka!

Vierailija:

Vierailija:

Eli halusi tai ei, miehelläsi on velvollisuus elättää perheensä jos et ole töissä...

Miksi naiset aina luulevat, että elatusvelvollisuus koskee vain miestä, ja sallii naiselle vapauden vain ilmoittaa, monta vuotta hän aikoo olla kotona? Yhtä hyvinhän miehet voisi väittää, että ei heidän tarvitse naimisiinmenon jälkeen käydä töissä, kun vaimolla on laissa velvollisuus elättää heidät.

Eiköhän noista asioista tulisi sopia yhdessä, elatusvelvollisuudesta huolimatta. Jos jompikumpi ei hyväksy toisen kotona oloa, silloin molemmat menevät töihin ja tienaavat leipää. Ketään ei tulisi pakottaa elättäjäksi.

Lain kiemurat voisi ottaa käyttöön sitten, jos tilanne on oikeasti se että toinen syö kaurapuuroa ja parempituloinen vieressä sisäfilettä. Tai toinen asuu hienossa kartanossa ja puoliso ulkorakennuksessa. SE on oikeasti laitonta.

ei riitä kodihoito, ystävät ja harrastukset. Minä olen kouluttautunut työhön, jonka kanssa elän myös intohimoisessa suhteessa -- ei ole sama jutella esim. ystävieni kanssa kuin puhut työasioita kollegoiden kanssa. TYöhöni liittyvät myös suuri osa harrastuksistani ja toki ystävistänikin, se on todella iso osa minua. Minä priorisoin ehjää, kokonaista ja myös OMIA lahjojaan hyödyntävää onnellista äitiä -- hoidin poikaani kotona 2 vuotta 3 kk ja menin sitten töihin. Parisuhde voi hienosti kun molemmat saavat toteuttaa myös itseään eikä lapsikaan ole oireillut joskus jopa 6-tuntisiksi venyviä hoitopäiviään.



Raha ei ole ongelma, mutta rahan takia en töihin mennyt enkä mene -- olen nyt äitiyslomalla ja odottelen kakkosen syntymää. Kakkonenkin mennee hoitoon noin 2-vuotiaana ja tekee lyhyttä hoitopäivää hänkin -- koko hoitoikänsä todennäköisimmin. Ja äiti kirjoittaa jo äitiyslomalla ja pitää oikeutenaan vähintään tunnin päivittäistä älytyövapaata ihan alusta saakka.



MInä muuten olen NIIN huono äiti, että pidän nyt 4 vuotta täyttävän ykkösen päiväkodissa 3 6-tuntista päivää viikossa. Halusin kuunnella lasta, joka haluaa aikaa myös kavereidensa kanssa... Kesän hän on kokonaan kotona, totta kai, mutta siis syksyllä, kun vauva on 3 kk ja risat, esikoinen menee kolmipäiväiseen hoitoon.

Onnellisia ovat ne joista ei työpäivän aikana pumpata kaikkea ulos vaan voivat nauttia työn teosta. Olin itse esikoisen kanssa kotona kolme vuotta ja täytyy kyllä sanoa että työelämä oli muuttunut sinä aikana todella paljon. Kiire, säästöt ja henkilökunta vaje ovat päällimmäinen mitä siitä ajasta jäi käteen. Nautin suunnattomasti kotona olosta kuopuksen kanssa enkä edes haaveile töihin paluusta vielä. Kerkeän seillä olla joka tapauksessa ainakin 30v vielä vaikka olisin taas kotona sen kolme vuotta.