Jokaisen, joka sanoo, että työtä löytyy vaikka miten paljon, kun vain etsii...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole vain niin hyvästä tai juuri siitä työstä mitä haluaisi tehdä. Harva siihen elämänsä unelmaduuniin pääsee heti. Pitää vain tehdä tympeämpiä töitä ja aloittaa siitä ylöspäin.

Kaikki ei edes pääse niihin "tympeämpiin" töihin. Olen tässä seurannut sukulaispojan työnhakua viimeiset viisi vuotta. Joka paikkaan hakee koko ajan eikä pääse mihinkään, ei edes haastatteluihin. Kyseessä ns. normaali ja normaalijärkinen ihminen, mutta silti ei vaan tärppää. 

Tuntuu vaikealta uskoa. Todennäköisesti työnhaku metodeissa jotain vikaa, tai hukkuu massaan.

Itse en ole ollut nirso töiden suhteen, myös pätkähommat ja osa-aikahommat kelvannut. Niistä saanut hyvin suhteita, jotka poikineet välillä muita työpaikkoja ja viraabelihommia. Pitää olla rohkea ja erottua, ei elämä ole aina reilua ja työpaikkaa saa vaikka lähettäisi 500 hakemusta, jos ne aina päätyvät pinon pohjalle.

Itse olen kokeillut kaikkea mahdollista taktiikkaa työnhaussa. Erilaisia hakemuksia, marssinut suoraan päällikön puheille ja ehdottanut että tästä saisit reippaan työntekijän, jättänyt kauppojen ja julkisten paikkojen seinille yhteystietojani työtä koskien, soitellut tutut läpi, seurannut somea ja jahdannut ''piilotyöpaikkoja'' ym. Jopa työkkäristä olen pari (toinen puolivuotta, toinen vuosi) palkkatyötä saanut, kun olen ollut ystävällinen virkailijalle ja kysynyt jos hän voisi todella avustaa työllistymisessä ja ehdottaa hyviä paikkoja.

Varmasti tulee ei-vastauksia, ehkä tylyjäkin, mutta ne voi päästää toisesta korvasta pihalle.

Vuokratyöpaikatkin saattavat olla kultakaivoksia. Jotkut firmat palkkaavat omiin nimiinsä jos osoittaudut hyväksi työntekijäksi ja sana kiertää.

Reilusti yli kymmenen työpaikkaa tuli kierrettyä ennen kuin vakituiden duuni aukesi:) yhdessä firmassa tarjottiin myös mahdollisuutta vakituiseen, mutta nuorena ihmisenä tein ehkä vähän hölmön valinnan ja vaihdoin työtä. Se tilaisuus sitten meni siitä.

Ei työnhaku ole välttämättä reilua, kivaa tai mukavaa, mutta jollakin tapaa kannattaa erottua ja tuoda itseään esille työnantajille.

V

Ja sulla on alusta lähtien ollut niin paljon näitä pätkä- ja osa-aikatöitä, että olet saamallasi palkalla pystynyt yksin maksamaan vuokrasi, sähkölaskusi, kotivakuutuksesi, työmatkakulusi, netti&puhelinlaskusi, ruokasi, vaatteesi ja mahdolliset tarvitsemasi lääkkeesi? Et ole koskaan joutunut siirtämään laskujesi eräpäivää, maksamaan viivästyskorkoja, maksamaan takautuvasti asumistukea Kelalle takaisin etkä odottelemaan päivärahojesi käsittelyä? Ja kukaan, kukaan muu ihminen tässä maailmassa ei ole auttanut sua taloudellisesti? Sulla ei ole puolisoa eivätkä vanhemmatkaan koskaan ole avustaneet? 

Minä ja omat lapsenikin kuulumme hyväosaisiin, jotka olemme voineet tehdä saamiamme pätkätöitä ilman, että talous menee niistä sekaisin. Koska aina on ollut vanhemmat, jotka ovat auttaneet, jos raha ei riitäkään laskuihin tai ruokaan. Todella moni työtön tekisi ihan mitä vaan pätkähommaa, osa-aikaistakin, jos se ei aiheuttaisi maksuvaikeuksia pakollisiin laskuihin. 

Nyt on tulossa uusi aktiivimalli, jossa työnteosta ei rangaista yhtä paljon kuin aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ap:n ehdotuksessa on se, että se työnantaja haluaa sen, jonka on palkannut. Ei toiseksi parasta, eikä jotakuta joka sattuu olemaan työttömänä. Eli ei työpaikkoja voi kierrättää noin.

Sen sijaan, jokainen voi kyllä parantaa omia mahdollisuuksiaan saada työtä.

No otetaan nyt joku yksittäinen avoinna oleva työpaikka, johon on se 200 hakijaa. Jos joku ikuinen kolmonen nyt on reipastunut ja parantanut mahdollisuuksiaan saada työtä, niin mitä tämä auttaa kokonaisuuden kannalta? Se ikuinen kolmonen saa työpaikan ja edelleen ne 199 jäävät ilman. Onko kokonaisuuden kannalta mitään väliä, saako sen työpaikan ykkönen, kakkonen vai kolmonen? Vai jopa kymppi? Aina jää saman verran ihmisiä ilman töitä.

Eikö ennemmin pitäisi miettiä, miten tätä yhteiskuntaa pitäisi muuttaa, että niitä työpaikkoja olisi tarjolla useammille? Jos vaikka niitä 200 hakijaa kohti olisi 20 työpaikkaa, niin siitäkin joukosta työnantaja varmasti löytäisi sopivan kandidaatin eikä työnhaku olisi niin toivotonta. 

Vierailija kirjoitti:

Outoa, että täällä valitetaan työpaikkojen vähyyttä. Samalla Suomessa pitäisi olla huutava työvoimapula. HOK-Elanto toi Filippiineiltä 30 kokkia. Myös keittäjistä ja kylmäköistä pitäisi olla huutava pula. Lähihoitajia ja rakennustyöläisiäkään ei meillä ole tarpeeksi ja siksi tarvitsemme kymmeniä tuhansia ulkomaisia työntekijöitä.

Mikä tässä nyt on totuus?

Aika usein ulkomailta tuodaan ihmisiä tekemään töitä, joiden palkka ei riitä suomalaiseen elintasoon kalliimmissa kasvukeskuksissa. Sen sijaan maasta, jossa suomalaisella palkalla on tuntuvasti isompi ostovoima, kannattaa lähteä kauemmas - ja esimerkiksi Filippiineillä näyttää olevan tapana, että jonkun pitää lähteä tienaaman, vaikka sitten joutuisi jättämään lapsensa vuosiksi sukulaisten huomaan. Niin se maailmantalous toimii.

Jostain se on aloitettava. Jos ei loydy esim. laakarin tutkintoa, niin ikava kylla se on aloitettava melko pohjalta. Tuntuu etta monella on ajatuksena heti johtajan paikka eika se kahvinkeittely kiinnosta. Toisaalta sielta on hankala ponnistaa ylospain, kun ylennyksia tai palkankorotuksia ei anneta vaan kiristetaan joka asiassa ja vahennetaan kuluja ja tyontekijoita. Ristiriitaista tama meno suomessa jota ei paattajat ymmarra.

Itse keittelin sita kahvia ajankulukseni opiskelujen ohella, tein patkaa ja osa-aikaista hanttihommaa, palkatonta harjoittelua vain saadakseni kokemusta cv: seen, saastin kaiken mita voin ja valmistuttuani lahdin ulkomaille. Puhuin unelmistani perheelle ja ystaville, etenkin perhe kamalan negatiivinen ja sain kuulla palaavani maitojunalla. Mutta todettava on, etta suomessa en ikina olisi parjannyt tai edennyt toissa kuten taalla. Suomalaista osaamista ja tukemista arvostetaan muualla kuin itse suomessa! En nyt tieda liittyiko tama asiaan, mutta oli vain todettava.

Vierailija kirjoitti:

Jostain se on aloitettava. Jos ei loydy esim. laakarin tutkintoa, niin ikava kylla se on aloitettava melko pohjalta. Tuntuu etta monella on ajatuksena heti johtajan paikka eika se kahvinkeittely kiinnosta. Toisaalta sielta on hankala ponnistaa ylospain, kun ylennyksia tai palkankorotuksia ei anneta vaan kiristetaan joka asiassa ja vahennetaan kuluja ja tyontekijoita. Ristiriitaista tama meno suomessa jota ei paattajat ymmarra.

Itse keittelin sita kahvia ajankulukseni opiskelujen ohella, tein patkaa ja osa-aikaista hanttihommaa, palkatonta harjoittelua vain saadakseni kokemusta cv: seen, saastin kaiken mita voin ja valmistuttuani lahdin ulkomaille. Puhuin unelmistani perheelle ja ystaville, etenkin perhe kamalan negatiivinen ja sain kuulla palaavani maitojunalla. Mutta todettava on, etta suomessa en ikina olisi parjannyt tai edennyt toissa kuten taalla. Suomalaista osaamista ja tukemista arvostetaan muualla kuin itse suomessa! En nyt tieda liittyiko tama asiaan, mutta oli vain todettava.

Monilla työttömillä ongelma ei ole aloittaminen. Pitkä työura on jo takana, mutta sitten on saatu potkut töistä, eikä kukaan enää halua palkata yli nelikymppisiä, kun nuorempaakin väkeä on tarjolla. Toki nykyään on myös nuorilla vaikeuksia saada töitä, koska työpaikkoja ei vain riitä kaikille ja nyt on työnantajien markkinat.

HERÄTKÄÄ IHMISET TÄSTÄ AINAISESTA VALITUKSESTA !!!!! TOISILLA MENEE PERSEESTÄ JA TOISILLA VÄHÄN PAREMMIN. MINÄ OLEN ELÄKKEELLÄ EIKÄ TULOT OLE YHTÄÄN PAREMMAT KUIN JOILLAKIN TYÖTTÖMÄLLÄ. SILTI MAKSAN LÄÄKKEET IHAN ITSE EIKÄ AVUSTUKSIA TULE MISTÄÄN LUUKUSTA. HÄVETKÄÄ NUORET!!!!!!  SUKAN VARRESSA SEN VERRAN, ETTEI SOSKUKAAN ANNA EDES ASUMISTUKIA, VAIKKA 45V.TÖITÄ TEIN JA VERONI MAKSOIN. 1 LAPSEN PYSTYIN TEKEMÄÄN, KUN EI OLLUT ENEMPÄÄN VARAA. NYKYÄÄN JOKA LIKKA PAKSUNA, KUN OVAT NIIN RAKASTUNEITA. EHKÄISYT OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ, JOTEN MIKSI NIITÄ PITÄÄ SYNNYTTÄÄ JOKA RAKKAUDEN PERÄÄN. OTTI NIIN AIVOON, ETTÄ PITI KIRJOITTAA OIKEN ISOILLA KIRJAIMILLA. SUOSITUS LAPSIMÄÄRÄÄN KORKEINTAAN 3 JA SEN JÄLKEEN OMALLA VASTUULLA ELÄTTÄÄ PERHEENSÄ. NAAPURIN LESTAPERHEELLÄ 18 LASTA, JOISTA ÄITI JA 4 TYTÄRTÄ YHTÄAIKAA PAKSUNA. ÄITI MUISTISAIRAS JA EIKUN PAKSUNA. SAIRASTA PORUKKAA JA KUNNAN ELÄTTEJÄ!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset, jotka sanovat töitä kyllä olevan, eivät taida olleet ikinä työttöminä. Akateemisesti koulutettua ei oteta edes siivoushommiin, että näin.

Kuka käskee siivoustyötä hakiessa kertoa akateemisen koulutuksensa? Sanot että peruskoulun olet käynyt ja että osaat luututa ja lakaista niin ei pitäisi olla ongelmia?

Vierailija kirjoitti:

Taas perus työttömän logiikkaa: jonkun pitää ANTAA sinulle työpaikka.

Perustuslaki takaa oikeuden työhön, myös toimeentuloon työttömyyden varalta. Ei kukaan odota että kotoa haetaan, me odotetaan että ymmärrätte aiheesta mistä keskustelette ilman että pitää takoa teitä faktoilla päähän koko ajan!

Vierailija kirjoitti:

Jostain se on aloitettava. Jos ei loydy esim. laakarin tutkintoa, niin ikava kylla se on aloitettava melko pohjalta. Tuntuu etta monella on ajatuksena heti johtajan paikka eika se kahvinkeittely kiinnosta. Toisaalta sielta on hankala ponnistaa ylospain, kun ylennyksia tai palkankorotuksia ei anneta vaan kiristetaan joka asiassa ja vahennetaan kuluja ja tyontekijoita. Ristiriitaista tama meno suomessa jota ei paattajat ymmarra.

Itse keittelin sita kahvia ajankulukseni opiskelujen ohella, tein patkaa ja osa-aikaista hanttihommaa, palkatonta harjoittelua vain saadakseni kokemusta cv: seen, saastin kaiken mita voin ja valmistuttuani lahdin ulkomaille. Puhuin unelmistani perheelle ja ystaville, etenkin perhe kamalan negatiivinen ja sain kuulla palaavani maitojunalla. Mutta todettava on, etta suomessa en ikina olisi parjannyt tai edennyt toissa kuten taalla. Suomalaista osaamista ja tukemista arvostetaan muualla kuin itse suomessa! En nyt tieda liittyiko tama asiaan, mutta oli vain todettava.

Niin ehkä sinusta tuntuu tältä, mutta todellisuus on ihan toinen. Ihmeellisiä oletuksia ihmisillä kyllä on työttömistä. 

ap