Lue keskustelun säännöt.
Olen todella lähellä katkaista välit ystävääni
28.12.2017 |
Olemme olleet ystäviä nyt pari vuotta. Alussa juttelimme joka päivä ja kun ystävyys syveni, jaoimme kaiken toisillemme. Opin todella luottamaan häneen ja hän aina jaksoi kertoa mulle kuinka varmasti olen yksi hänen parhaista ystävistään. Tunne oli molemminpuolinen.
Nyt viimeisen puolen vuoden aikana välimme ovat pikku hiljaa mutta varmasti viilentyneet, olemme vain etääntyneet. Mitään syytä tälle ei ole, tarkoitan että emme koskaan riidelleet ennen kuin tuo välien viileneminen alkoi.
Olen yrittänyt useamman kerran laittaa viestiä, saada keskustelua aikaiseksi. Vastaa jos vastaa, yleensä ei. Ei ole kuin kerran noista useista kerroista kysynyt takaisin miten minulla menee. Tietää, että minulla on tällä hetkellä elämässä paljon meneillään; terveysongelmia, parisuhteessakin on ollut vähän töyssyjä ja siskoni sairasti pahan syövän myös (nyt onneksi menee jo paremmin mutta tietysti tuo edelleen pyörii joka päivä mielessäni). Eräs läheiseni kuoli hiljan, ja hän sai tietää asiasta Facebookin kautta, kun ei ollut viitsinyt vastata viestiini kun kysyin jälleen kuulumisia. Kun sai tietää, kommentoi vain asiaa sanomalla "pahoitteluni" ja sitten alkoi puhua itsestään.
On tehnyt paljon epämääräisiä postauksia Facebookiin parisuhteensa huonosta tilasta. Olen ollut huolissani hänestä, yrittäyt kysellä miten menee. Kerran laittoi ainepäissään sekavan viestin, että pelkää kuolevansa. Kysyin hädissäni haluaako että soitan hänelle tai jotain, muttei enää vastannut mitään. Ei edes pyytänyt myöhemmin anteeksi, että oli säikäyttänyt minut niin.
Minua suoraan sanoen loukkaa helvetisti, että häntä ei kiinnosta minun vointini tai meidän ystävyytemme enää ollenkaan. Aivan kuin ystävyyssuhde olisi yhden ihmisen vastuulla täysin. Hän ei ole tehnyt tämän ystävyyssuhteen eteen mitään moneen kuukauteen. Ymmärrän, että hän voi olla stressaantunut parisuhteensa tilan vuoksi, mutta eihän se kai ole syy sille, että unohtaa kaverinsa kokonaan?
Hassua vieläpä sekin, että on monesti pistänyt kontaktin puutteen kiireen piikkiin, mutta kuitenkin on Messengerin mukaan monta tuntia päivässä paikalla ja postailee Facebookiin mm. kuvia hauskoista keskusteluista jonkun toisen ihmisen kanssa.
Viimeisimmän kerran kysyin kuulumisia n. viikko sitten, ja hups, sattui kysymään takaisin että onko terveydentilani yhtään parempi. Vastasin, että ei itseasiassa, ja vastasi jauhamalla itsestään, siis vaikka olin ensin itse häneltä jo kysynyt miten hänellä menee! Loukkaannuin niin, etten vastannut hänen valitteluihinsa itsestään enää mitenkään enkä edes viitsinyt toivottaa hyvää joulua.
En jaksa enää. Olenko kohtuuton jos sanon hänelle, että aion lopettaa yhteydenpidon kokonaan jos tähän ei tule mitään muutosta?
Kommentit (30)
Onko teillä yhteisiä ystäviä? Jos ei ole, voit yksinkertaisesti estää hänet kaikilla somekanavilla ja myös puhelimellasi, eikä sinun tuttavapiirisi tietoon tule, mitä hän sinusta mahdollisesti kirjoittelee. Ellei nimesi ole erityisen harvinainen, niin mitä väliä sillä lopulta on, mitä hän joillekin tuntemattomille juoruilee tai on juoruilematta. Älä jää tuollaisen manipuloijan ja hyväksikäyttäjän pompoteltavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Relaa ja ota iisisti ja keskity muihin ihmisiin. Ehkä tuo kaveri joskus muuttuu aktiivisemmaksi. Ja jos ei muutu, niin anna sen olla hänen oma ongelmansa. Vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä yhteisiä ystäviä? Jos ei ole, voit yksinkertaisesti estää hänet kaikilla somekanavilla ja myös puhelimellasi, eikä sinun tuttavapiirisi tietoon tule, mitä hän sinusta mahdollisesti kirjoittelee. Ellei nimesi ole erityisen harvinainen, niin mitä väliä sillä lopulta on, mitä hän joillekin tuntemattomille juoruilee tai on juoruilematta. Älä jää tuollaisen manipuloijan ja hyväksikäyttäjän pompoteltavaksi.
No kyllä meillä on yhteisiä ystäviä, lähin minulle on oma poikaystäväni joka jotenkin myös tuntee hänet. Tutustui tähän minun kauttani aikoinaan. Poikaystävälle olen kyllä puhunut tästä, että on aiheuttanut mielipahaa ja että ikävöin ystävää jonka kanssa ennen juttelimme päivittäin. Hän nyt ei siis ainakaan uskoisi, vaikka tuo henkilö juoruaisi mitä. Pari muutakin yhteistä kaveria meillä on, mutta ei mitään kovin läheisiä ystäviä. Ap
Anna tilaa kun selvästi kaipaa. Älä roiku ja vingu kuin teini. Kuulostat takertujalta. Sitä paitsi 2 vuoden ystävyys on lyhyt.
Nyt kun tämä ketju osui taas silmiin, niin kiinnostaisi tietää, miten tilanne ap:n ja niin sanotun ystävän välillä on kehittynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulostaa tukahduttavalta ripustautujalta. Ihan kuin olisi mustasukkaisesta tyttöystävästä kyse. "Jaoimme toisillemme kaiken". Luultavasti ystävää rupesi ahdistamaan liian tiivis yhteydenpito. Sen kaiken jakaminen. Hän halusi ystävän, kuulostaa kuin ap olisi halunnut sielunkumppanin jonka kanssa jakaa koko elämänsä.
Mene kauemmas ap. Anna ystävälle tilaa. Ystävyyssuhteisiin kuuluu ihan normaalistikin aikoja jolloin ollaan tiiviimmin yhdessä ja aikoja jolloin etäännytääb hetkellisesti. Sitten taas lähennytään. Tosi ystävyyden tunnistaa siitä kun on oltu juttelematra vaikkapa vuoden syystä tai toisesta mutta kun taas tavataan jatketaan juttelua kuin oltaisiin eilen viimeksi juteltu.
Ap, ystävä ei ole puolisosi. Ystävä ei ole useinkaan sielunkumppanisi. Sinä voit olla tärkeä ystävällesi mutta silti moni muu voi olla hänelle tärkeämpi ja hän nyt syystä tai toisesta haluaa olla heidän kanssaan eikä sinun kanssasi. Kun luin tekstiäsi kuulostit ahdistuneelta tyttöystävältä joka stalkkaa poikaystäväänsä. Miksi se ei vastaa vaikka on ollut online. Anna ystävällesi tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Mene kauemmas ap. Anna ystävälle tilaa. Ystävyyssuhteisiin kuuluu ihan normaalistikin aikoja jolloin ollaan tiiviimmin yhdessä ja aikoja jolloin etäännytääb hetkellisesti. Sitten taas lähennytään. Tosi ystävyyden tunnistaa siitä kun on oltu juttelematra vaikkapa vuoden syystä tai toisesta mutta kun taas tavataan jatketaan juttelua kuin oltaisiin eilen viimeksi juteltu.
Olen muuten samaa mieltä, mutta ap kertoi myöhäisemmässä viestissään että pelkää ystävänsä alkavan levitellä ilkeitä juttuja somessa, koska on sellaista tehnyt ennenkin jouduttuaan ns. ignooratuksi. Ymmärrän, että ajatus tuntuu ahdistavalta ja pelottavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkaise välit, mutta ensin kannattaa käydä ovella vähän "kovistelemassa".
Kuulostaa siltä, että ystäväsi elämä on valumassa vielä pahempaan jamaan kuin kuvittelet, etkä sinä varmaan ole ainoa asia mitä laiminlyö. Ehkä on alkanut käyttämään niitä aineita enemmänkin, vajonnut häpeään ja masennukseen. Ajattelee että sinulla on itselläsikin niin paljon murhetta, että turha vaivata. Puoli vuotta katkoa on aika lyhyt aika pitkässä ystävyydessä. Ehkä tämä on vain heikompi vaihe.