Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko vanhemmilla mielestänne oikeus päättää, minne lapsensa hakee peruskoulun jälkeen?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä saavat hakea ihan mihin itse haluavat. Olen myös korostanut sitä, että aina voi vaihtaa alaa tai käydä toisen koulun myöhemmin, mikäli mieli muuttuu tai huomaa tehneensä väärän valinnan. Alaikäisenä tehty valinta ei siis sulje mitään pois tulevaisuudessa.
Kyllä se vaan sulkee, vaikka amis reittiä pitkin periaatteessa pääsee etenemään kuten lukion käyneetkin. Lopulta ongelman ydin on se, että sulla on se tietämyspohja paljon huonompi jatkossa. Mun mielestä on järkevämpää keskittyä lukio-opintoihin siinä vaiheessa kun se oma tuleva ala on hakusessa. Myöhemmässä vaiheessa aukkojen paikkaaminen on vaikeampaa kun voi olla lapsia ja perhettäkin.
Lukionkin voi suorittaa myöhemmin, mikäli se alkaa kiinnostamaan tai tuntumaan hyödylliseltä. Oletko kuullut ilta-/aikuislukioista?
Aikuis/iltalukion köyminen ei ole ihan helppoa perheelliselle ihmiselle, jonka pitäisi sekä käydä töissä elättääkseen lapsensa että olla joskus niden lasten kanssa kasvattaakseen hedät. Käytännössä aikuislukion käyminen vaatii huomattavaa taloudellista ja emotionaalista vapautta, Tai suuria uhrauksia perheeltä.
Miksi monet pitävät itsestäänselvyytenä, että kaikki edes haluavat perheen/lapsia? Kannattaa ottaa myös huomioon, että iltalukioon voi mennä heti parikymppisenä, jolloin melko harvalla on vielä lapsia.
No miksei sitten menisi sinne lukioon suoraan peruskoulusta sen sijaan että hukkaa neljä vuotta? Kyllä pääset amikseen haahuilemaan lukion käyneenäkin.
Kuten tässäkin ketjussa on todettu, ihmisillä on oikeus myös erehtyä ja tehdä vääriä valintoja. On myös mahdollista, että ala, joka on vielä aloittamisvaiheessa työllistänyt hyvin, ei enää valmistumisvaiheessa työllistäkään, jolloin on mietittävä muita vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
No miksei sitten menisi sinne lukioon suoraan peruskoulusta sen sijaan että hukkaa neljä vuotta? Kyllä pääset amikseen haahuilemaan lukion käyneenäkin.[/quote]
No, miksi sinne lukioon pitää mennä haahuilemaan ja hukkaamaan kolmesta neljään vuotta, kun saman ajan voi käyttää oppimalla ammatin, josta on kiinnostunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä on vanhemmilla päätösvalta, nuorta kuunnellen ja yhdessä pohtien. 15-vuotias ei ole kypsä tuollaista päättämään, eikä koulu tarjoa kunnollista tietoa. Meillä nuoren keskiarvo 9,8 ja opon tunneilla on jauhettu oppimusopimuskoulutusta, amista ja jarttu Solin ja Lidlin esitteitä.
Jos totta on, mitä sanot niin itse olisin ihmeissäni koulun opinto-ohjauksen tasosta, korjaan tasottomuudesta kuin nuoren pärjäämisestä. - Ja toisekseen, mistä vanhemmilla itsellään olisi se paras tieto, mihin nuoren pitää tai pitäisi mennä jatkamaan opintojaan? On toki helppoa sanoa, että 9,8 keskiarvoon yltänyt nuori varmasti pärjää lukiossa, mutta onko täysin mahdoton ajatus,että hän jatkaisi opintojaan ammattikoulussa, linjalla jonka kokee omaksi kutsumuksekseen ja eniten kiinnostavimmaksi. Vai syntyykö poru, että kuinka kyllä yleensä tuollainen nuori sitä ja tätä. Tai onko edelleen niin, että ammattikoulu on paikka missä opiskelevien nuorten mielletäään jooutuneen tai päätyneen ja ajautuneen sinne, kun taas lukio kuin lukio halutaan mieltää paikaksi jonne tulee nimenomaisesti hakea ja pyrkiä.
Mun mielestä amis nyt ei vaan sovi kaikille. Meilläkin ne opon tunnit keskittyy markkinoimaan paikallista amista. Lukioon ja korkeammalle tähtäävät joutuvat ihan itse tietonsa hakemaan. Yhtään opintopolkua yliopistoon tai edes amkhon ei ole esitelty. Tyttärenkin luokasta vain kuusi 22sta jatkoi lukioon ja viimeisenä vuonna saivat kärsiä näiden amismatskun jatkuvaa ivaa ja pilkkaa. Tukea lukion valitsemiseen ei muualta kuin kotoa heru. Tällälailla sitä opiskelua ja koulutusta arvostetaan.
Olen huomannut, että yllättävän yleistä on sellainenkin, että vaaditaan, että lukion jälkeen pitää mennä nimenomaan yliopistoon, AMK ei tule kuuloonkaan. En ymmärrä, kyllä nuorella tulisi olla oikeus päättää asiasta itse, varsinkin kun on tuossa vaiheessa jo täysi-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmilla ei ole mitään päätösvaltaa niin onko sekin ok, että nuori ei tee mitään peruskoulun jälkeen? Kyllä mun mielestä vanhemmillakin on jotain sananvaltaa ja vastuuta nuoresta niin kauan kuin nuori on alaikäinen.
Ok,oletetaan että vanhemmat saavat päättää. He päättävät että Pirjo menee poliisikouluun. Pirjo on ujo ja sosiaalisesti arka tyttö, mutta taiteellinen, Pirjo haluaisi olla vaikka maalari, siitä Pirjo nauttii. Miksi IHMEESSÄ Pirjon pitäisi mennä sinne poliisikouluun kun se ei ole ammatti mitä hän haluaa tehdä, hän ei pärjää eikä halua pärjätä siinä?! Kuka tuosta hyötyy?!
Poliisikoulu on ehkä huono tässä esimerkissä. Sinne kun ei noin vaan todistuksella pääse joten Pirjo tuskin tulisi sinne edes valituksi.
Kyllä mä lähtisin siitä, että vanhemmat tuntee lapsensa vahvuudet ja heikkoudet ja ymmärtävät olla tyrkyttämättä omaa alaansa tai muutakaan mihin lapsi ei omana itsenään sovi.
Ihan kamalaa että tälläisiä ihmisiä on jotka kuvittelevat että heillä on OIKEUS päättää toisen ihmisen puolesta mitä tämä tekee elämällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isosisko.
Riehui ja rähjäsi teininä, kun äiti ei päästänyt häntä ammattikouluun, vaan pakotti lukioon. Jätti lukion kesken.
Nyt aikuisena riehuu ja rähjää, kun häntä ei kotona kannustettu, eikä edes lukioon päästetty. Tätä nyt sitten selittää virallisena totuutena.
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi ole kypsä päättämään yksin tuon ikäisenä tulevaisuudestaan. Vanhemmat tuntevat hänet paremmin. Heidän pitää neuvoa ja ohjastaa ammatinvalinnassa. Loppupeleissä heillä on myös oikeus kieltää täysin typerät suunnitelmat.
Hellyttävää aina lukea ja kuulla, kuinka vanhemmat luulevat tuntevansa 15-16-vuotiaan lapsensa. Jotkut ehkä tuntevatkin, mutta että vieläpä paremmin kuin nuori tuntee itsensä! :D Minä tapaan vanhempiani arkipäivisin ehkä pari tuntia päivässä, muun ajan olen itsenäisesti tai ikäisteni seurassa. Eivät vanhempani tiedä unelmistani tai arvomaailmastani paljon mitään. Joistain tulevaisuudensuunnitelmistani he toki ovat perillä, kuten siitä, että haluan aikanaan yliopistoon, mutta muutoin heidän tuntemuksensa päänsisäisestä maailmastani on melko olematonta. Tragikoomista, että useat vanhemmat todella kuvittelevat tuntevansa nuorensa hyvinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksi yhteishakua nuorten kanssa peräkkäisinä vuosina kokeneena vanhemman on ainakin hyvä osoittaa kiinostusta ja vähintään keskustelemalla ohjata nuorta valinnoissa. Keskustella ja kertoa mihin mikäkin koulutus valmistaa, vähän realisoida sitä tulevaisuuden työtilannetta, vaikkei sitä tietenkään kovin pitkälle voi ennustaa.
Kun yhteishaku lähestyy ja tutustumiskäynnit oppilaitoksiin alkavat, nuori menee kyllä hieman pyörälle päästään. Jokainen paikka tietenkin panee parastaan tiskiin ja nuori haluaa parhaimmillaan yhtenä päivä media-assistentiksi, toisena kosmetologiksi, kolmantena oppisopimuksella puusepäksi ja neljäntenä päivänä kansainväliseen lukioon.
Mua kyllä hiukan otti päähän esim. yläkoulun vanhempainiltojen ja nuorille suunnattujen infojen painotus ammattikoulutuksen loistavuuden asettamisessa keskiään. Yläkoulun vanhempainillassa ammattikoulutukseen, oppisopimukseen ja kaksoistutkintoon käytettiin 3/4 ajasta, käytiin tyyliin lukujärjestystastasolla läpi että mitä se nyt sitten on jos opiskelee vaikka kokiksi. Että tuossa on matematiikkaa ja tuossa sitä ja tätä.
Tottakai näistä pitää infota ja niitä saa nostaa, mutta lukiokoulutus sivuttiin sellaisena "no, se nyt on sitten lukio". Mutta kaksoistutkinto nostettiin suunnilleen jumalasta seuraavaksi ja kuinka ammattikoulupohjaltakin pääsee yliopistoon. Sitten kun vanhempainillassa alkoi tulla kysymyksiä, että pystyykö edes teoriassa ammattikoulupohjalta realistisesti hakemaan vaikka suoraan lääkikseen, niin kiemurtelua että juu ei, kun ei niitä matemaattisia aineita ole oikein tarpeeksi, että lisäkursseilla ja muulla sitten voi ehkä kompensoida.
Nuori lopulta päättää itse ja kantaa vastuun valinnoistaan. Mutta ikävaihe ei tuossa ole paras mahdollinen tekemään parhaimmillaan loppuelämään vaikuttavia valintoja, infon pitäisi olla tasapuolista. Onneksi lukiot järjestivät hyviä vanhempainiltoja, joihin siis myös nuoret tervetulleita, joissa sai kuvan oikeasta kurssitarjonnasta ja myös puutteista niissä (vaaditut ryhmäkoot, ylisuuret ryhmät joissain lukioissa jne.)
Vierailija kirjoitti:
No miksei sitten menisi sinne lukioon suoraan peruskoulusta sen sijaan että hukkaa neljä vuotta? Kyllä pääset amikseen haahuilemaan lukion käyneenäkin.
No, miksi sinne lukioon pitää mennä haahuilemaan ja hukkaamaan kolmesta neljään vuotta, kun saman ajan voi käyttää oppimalla ammatin, josta on kiinnostunut?
Tässähän oli kyseessä esimerkki jossa amis oli huono ratkaisu, jota korjataan kaksikymppisenä.
Lukion käyminen ei sulje amisopintoja poi myöhemmin, mutta avaa paljon muitakin mahdollisuuksia. Suomessahan ei nykyisin tietoa ja yleissivistystä arvosteta, mutta kyllä nekin ovat arvo sinänsä. Mitä enemmän sinulla on tietoa maailmasta, kykyä hankkia tietoa ja opiskella, kielitaitoa jne, sen paremmin pystyt pärjäämään jaa sopeutumaan tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin. Sanotaanhan, että nyt eletään teollistumista vastaavaa murroskautta. Entisiä ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Oletko valmis pärjäämään uudessa tilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmilla ei ole mitään päätösvaltaa niin onko sekin ok, että nuori ei tee mitään peruskoulun jälkeen? Kyllä mun mielestä vanhemmillakin on jotain sananvaltaa ja vastuuta nuoresta niin kauan kuin nuori on alaikäinen.
Ok,oletetaan että vanhemmat saavat päättää. He päättävät että Pirjo menee poliisikouluun. Pirjo on ujo ja sosiaalisesti arka tyttö, mutta taiteellinen, Pirjo haluaisi olla vaikka maalari, siitä Pirjo nauttii. Miksi IHMEESSÄ Pirjon pitäisi mennä sinne poliisikouluun kun se ei ole ammatti mitä hän haluaa tehdä, hän ei pärjää eikä halua pärjätä siinä?! Kuka tuosta hyötyy?!
Poliisikoulu on ehkä huono tässä esimerkissä. Sinne kun ei noin vaan todistuksella pääse joten Pirjo tuskin tulisi sinne edes valituksi.
Kyllä mä lähtisin siitä, että vanhemmat tuntee lapsensa vahvuudet ja heikkoudet ja ymmärtävät olla tyrkyttämättä omaa alaansa tai muutakaan mihin lapsi ei omana itsenään sovi.
Ihan kamalaa että tälläisiä ihmisiä on jotka kuvittelevat että heillä on OIKEUS päättää toisen ihmisen puolesta mitä tämä tekee elämällään.
Missä kohtaa sanoin, että vanhemmilla on OIKEUS päättää. Juurihan siinä sanoin ettei saa tyrkyttää omaa alaansa tai semmoista mihin lapsi ei sovi. Mielestäni vanhemmilla on VELVOLLISUUS tukea ja auttaa lasta tässä valinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmilla ei ole mitään päätösvaltaa niin onko sekin ok, että nuori ei tee mitään peruskoulun jälkeen? Kyllä mun mielestä vanhemmillakin on jotain sananvaltaa ja vastuuta nuoresta niin kauan kuin nuori on alaikäinen.
Ok,oletetaan että vanhemmat saavat päättää. He päättävät että Pirjo menee poliisikouluun. Pirjo on ujo ja sosiaalisesti arka tyttö, mutta taiteellinen, Pirjo haluaisi olla vaikka maalari, siitä Pirjo nauttii. Miksi IHMEESSÄ Pirjon pitäisi mennä sinne poliisikouluun kun se ei ole ammatti mitä hän haluaa tehdä, hän ei pärjää eikä halua pärjätä siinä?! Kuka tuosta hyötyy?!
Poliisikoulu on ehkä huono tässä esimerkissä. Sinne kun ei noin vaan todistuksella pääse joten Pirjo tuskin tulisi sinne edes valituksi.
Kyllä mä lähtisin siitä, että vanhemmat tuntee lapsensa vahvuudet ja heikkoudet ja ymmärtävät olla tyrkyttämättä omaa alaansa tai muutakaan mihin lapsi ei omana itsenään sovi.
Ihan kamalaa että tälläisiä ihmisiä on jotka kuvittelevat että heillä on OIKEUS päättää toisen ihmisen puolesta mitä tämä tekee elämällään.
Missä kohtaa sanoin, että vanhemmilla on OIKEUS päättää. Juurihan siinä sanoin ettei saa tyrkyttää omaa alaansa tai semmoista mihin lapsi ei sovi. Mielestäni vanhemmilla on VELVOLLISUUS tukea ja auttaa lasta tässä valinnassa.
Niin eli Pirjo ilmoittaa haluavansa maalariksi, vanhemmista Pirjo ei sinne sovi ja muutenkin turha ammatti niin Pirjo ei saa maalariksi kouluttautua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä on vanhemmilla päätösvalta, nuorta kuunnellen ja yhdessä pohtien. 15-vuotias ei ole kypsä tuollaista päättämään, eikä koulu tarjoa kunnollista tietoa. Meillä nuoren keskiarvo 9,8 ja opon tunneilla on jauhettu oppimusopimuskoulutusta, amista ja jarttu Solin ja Lidlin esitteitä.
Jos totta on, mitä sanot niin itse olisin ihmeissäni koulun opinto-ohjauksen tasosta, korjaan tasottomuudesta kuin nuoren pärjäämisestä. - Ja toisekseen, mistä vanhemmilla itsellään olisi se paras tieto, mihin nuoren pitää tai pitäisi mennä jatkamaan opintojaan? On toki helppoa sanoa, että 9,8 keskiarvoon yltänyt nuori varmasti pärjää lukiossa, mutta onko täysin mahdoton ajatus,että hän jatkaisi opintojaan ammattikoulussa, linjalla jonka kokee omaksi kutsumuksekseen ja eniten kiinnostavimmaksi. Vai syntyykö poru, että kuinka kyllä yleensä tuollainen nuori sitä ja tätä. Tai onko edelleen niin, että ammattikoulu on paikka missä opiskelevien nuorten mielletäään jooutuneen tai päätyneen ja ajautuneen sinne, kun taas lukio kuin lukio halutaan mieltää paikaksi jonne tulee nimenomaisesti hakea ja pyrkiä.
Mulla on parilta vuodelta kokemusta kahdesta yläkoulusta ja olen kyllä vähän samaa mieltä siitä, että amis ja oppisopimus ja kaksoistutkinto nostetaan keskiöön ja niitä esitellään ja todella pikkutarkasti esitellään kuinka taivas vaan on avoinna kun nyt valitset ammattikoulun.
Lukio ja siitä jatkuva mahdollinen opintojen polku sivutetaan täysin ja ohitetaan sillä, että ni sitten on nää lukiot tässä listattuna. Yksi slide.
Ainakin nuoret sanoivat, että heille opo oli suoraan vielä sanonut että lukioiden ohella kannattaa kyllä heka näihin ammatillisiin koulutuksiinkin, että sieltä löytyy kyllä kivoja vaihtoehtoja. Molemmilla keskiarvo heittämällä yli 9,5 ja ovi avoinnan kaikkiin kaupungin lukioihin, eli varmuuden vuoksi ei tarvinnut laittaa amislinjaa esim. 5, vaihtoehdoksi. Toiselle oli jankutettu matkailualaa "kun sulla on tota kielitaitoakin noin kivasti".
En tiedä onko tää joku OKM:n tai muun tahon linjaus, että ammattikoulutuksen suosio pitää saada nousemaan hinnalla millä hyvänsä.
On ja ei. Viime kädessä päätös on tietysti nuoren itsensä, mutta vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus sanoa myös oman mielipiteensä, varsinkin kun nuori on vielä tuossa vaiheessa alaikäinen eikä välttämättä osaa suunnitella tulevaisuuttaan pitkällä tähtäimellä tai tehdä päätöksiään järkevin perustein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmilla ei ole mitään päätösvaltaa niin onko sekin ok, että nuori ei tee mitään peruskoulun jälkeen? Kyllä mun mielestä vanhemmillakin on jotain sananvaltaa ja vastuuta nuoresta niin kauan kuin nuori on alaikäinen.
Ok,oletetaan että vanhemmat saavat päättää. He päättävät että Pirjo menee poliisikouluun. Pirjo on ujo ja sosiaalisesti arka tyttö, mutta taiteellinen, Pirjo haluaisi olla vaikka maalari, siitä Pirjo nauttii. Miksi IHMEESSÄ Pirjon pitäisi mennä sinne poliisikouluun kun se ei ole ammatti mitä hän haluaa tehdä, hän ei pärjää eikä halua pärjätä siinä?! Kuka tuosta hyötyy?!
Poliisikoulu on ehkä huono tässä esimerkissä. Sinne kun ei noin vaan todistuksella pääse joten Pirjo tuskin tulisi sinne edes valituksi.
Kyllä mä lähtisin siitä, että vanhemmat tuntee lapsensa vahvuudet ja heikkoudet ja ymmärtävät olla tyrkyttämättä omaa alaansa tai muutakaan mihin lapsi ei omana itsenään sovi.
Ihan kamalaa että tälläisiä ihmisiä on jotka kuvittelevat että heillä on OIKEUS päättää toisen ihmisen puolesta mitä tämä tekee elämällään.
Missä kohtaa sanoin, että vanhemmilla on OIKEUS päättää. Juurihan siinä sanoin ettei saa tyrkyttää omaa alaansa tai semmoista mihin lapsi ei sovi. Mielestäni vanhemmilla on VELVOLLISUUS tukea ja auttaa lasta tässä valinnassa.
Totta kai täytyy tukea ja auttaa, mutta nimenomaan vain taustalla. Varsinainen päätös on sen, kenen tulevaisuus on kyseessä. Vanhemmilla ei siis ole mitään oikeutta kieltää hakemasta tiettyyn paikkaan tai pakottaa jonnekin muualle. Velvollisuus keskustella ja välittää tietoa on, mutta nuori yksin päättää, mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän halua elämässään tehdä.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi ole kypsä päättämään yksin tuon ikäisenä tulevaisuudestaan. Vanhemmat tuntevat hänet paremmin. Heidän pitää neuvoa ja ohjastaa ammatinvalinnassa. Loppupeleissä heillä on myös oikeus kieltää täysin typerät suunnitelmat.
Hellyttävää aina lukea ja kuulla, kuinka vanhemmat luulevat tuntevansa 15-16-vuotiaan lapsensa. Jotkut ehkä tuntevatkin, mutta että vieläpä paremmin kuin nuori tuntee itsensä! :D Minä tapaan vanhempiani arkipäivisin ehkä pari tuntia päivässä, muun ajan olen itsenäisesti tai ikäisteni seurassa. Eivät vanhempani tiedä unelmistani tai arvomaailmastani paljon mitään. Joistain tulevaisuudensuunnitelmistani he toki ovat perillä, kuten siitä, että haluan aikanaan yliopistoon, mutta muutoin heidän tuntemuksensa päänsisäisestä maailmastani on melko olematonta. Tragikoomista, että useat vanhemmat todella kuvittelevat tuntevansa nuorensa hyvinkin.
Joillakin nuorilla nyt vaan on paremmat ja luottamuksellisemmat välit vanhempiinsa. Keskustellaan kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan väliltä ja jopa nuoren toiveista, peloista ja tulevaisuuden haaveista. Onpa muutamat nuorten kaveritkin kyseisistä aiheista minulle jutelleet. Olen hyvä kuuntelija enkä tyrkytä omia mielipiteitäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmilla ei ole mitään päätösvaltaa niin onko sekin ok, että nuori ei tee mitään peruskoulun jälkeen? Kyllä mun mielestä vanhemmillakin on jotain sananvaltaa ja vastuuta nuoresta niin kauan kuin nuori on alaikäinen.
Ok,oletetaan että vanhemmat saavat päättää. He päättävät että Pirjo menee poliisikouluun. Pirjo on ujo ja sosiaalisesti arka tyttö, mutta taiteellinen, Pirjo haluaisi olla vaikka maalari, siitä Pirjo nauttii. Miksi IHMEESSÄ Pirjon pitäisi mennä sinne poliisikouluun kun se ei ole ammatti mitä hän haluaa tehdä, hän ei pärjää eikä halua pärjätä siinä?! Kuka tuosta hyötyy?!
Poliisikoulu on ehkä huono tässä esimerkissä. Sinne kun ei noin vaan todistuksella pääse joten Pirjo tuskin tulisi sinne edes valituksi.
Kyllä mä lähtisin siitä, että vanhemmat tuntee lapsensa vahvuudet ja heikkoudet ja ymmärtävät olla tyrkyttämättä omaa alaansa tai muutakaan mihin lapsi ei omana itsenään sovi.
Ihan kamalaa että tälläisiä ihmisiä on jotka kuvittelevat että heillä on OIKEUS päättää toisen ihmisen puolesta mitä tämä tekee elämällään.
Missä kohtaa sanoin, että vanhemmilla on OIKEUS päättää. Juurihan siinä sanoin ettei saa tyrkyttää omaa alaansa tai semmoista mihin lapsi ei sovi. Mielestäni vanhemmilla on VELVOLLISUUS tukea ja auttaa lasta tässä valinnassa.
Niin eli Pirjo ilmoittaa haluavansa maalariksi, vanhemmista Pirjo ei sinne sovi ja muutenkin turha ammatti niin Pirjo ei saa maalariksi kouluttautua?
Kyllähän se maalarin ammatti on hanttihommia. Nykyisin rakennuksille tulee virosta ja puolasta ammattimiestä sen verran halvalla, ettei suomalaiset siinä hintakilpailussa pärjää. Joten kyllä suosittelisin Pirjolle jotain muuta alaa, mikäli hän nyt ei mikään typerys koulussa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä saavat hakea ihan mihin itse haluavat. Olen myös korostanut sitä, että aina voi vaihtaa alaa tai käydä toisen koulun myöhemmin, mikäli mieli muuttuu tai huomaa tehneensä väärän valinnan. Alaikäisenä tehty valinta ei siis sulje mitään pois tulevaisuudessa.
Kyllä se vaan sulkee, vaikka amis reittiä pitkin periaatteessa pääsee etenemään kuten lukion käyneetkin. Lopulta ongelman ydin on se, että sulla on se tietämyspohja paljon huonompi jatkossa. Mun mielestä on järkevämpää keskittyä lukio-opintoihin siinä vaiheessa kun se oma tuleva ala on hakusessa. Myöhemmässä vaiheessa aukkojen paikkaaminen on vaikeampaa kun voi olla lapsia ja perhettäkin.
Lukionkin voi suorittaa myöhemmin, mikäli se alkaa kiinnostamaan tai tuntumaan hyödylliseltä. Oletko kuullut ilta-/aikuislukioista?
Aikuis/iltalukion köyminen ei ole ihan helppoa perheelliselle ihmiselle, jonka pitäisi sekä käydä töissä elättääkseen lapsensa että olla joskus niden lasten kanssa kasvattaakseen hedät. Käytännössä aikuislukion käyminen vaatii huomattavaa taloudellista ja emotionaalista vapautta, Tai suuria uhrauksia perheeltä.
Miksi monet pitävät itsestäänselvyytenä, että kaikki edes haluavat perheen/lapsia? Kannattaa ottaa myös huomioon, että iltalukioon voi mennä heti parikymppisenä, jolloin melko harvalla on vielä lapsia.
Miksei sitten olisi voinut mennä ihan tavalliseen lukioon muutama vuosi aiemmin, jos kerran haaveilee niistä lukiopinnoista? Voihan niihin amisopintoihinkin mennä parikymppisenä. Mielestäni ensin tulevat sivistävät opinnot ja sitten ammattiopinnot. Loogisempi järjestys.
Paras mahdollinen on hankkia sellainen pohja, josta sitä ammattia on helppo vaihtaa.
Nuori valitsee itse, mutta vastuulliset vanhemmat kyllä neuvovat nuortaan, vaikka jättävät lopullisen päätöksen nuorelle. Ja vanhemmilla on veto-oikeus silloin, jos nuoren suunnitelmat vaatisivat muuttoa toiselle paikkakunnalle, mutta vanhempien mielestä nuori ei olevtähän kypsä 16-vuotiaana tai sitten vanhemmilla ei ole tähän varaa. Toki tämä veto-oikeus vain siinä tapauksessa, että nuorelle on tarjolla järkevä ja hänen taipumuksiinsa sopiva koulutusvaihtoehto, jossa hän voi asua kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä on vanhemmilla päätösvalta, nuorta kuunnellen ja yhdessä pohtien. 15-vuotias ei ole kypsä tuollaista päättämään, eikä koulu tarjoa kunnollista tietoa. Meillä nuoren keskiarvo 9,8 ja opon tunneilla on jauhettu oppimusopimuskoulutusta, amista ja jarttu Solin ja Lidlin esitteitä.
Jos totta on, mitä sanot niin itse olisin ihmeissäni koulun opinto-ohjauksen tasosta, korjaan tasottomuudesta kuin nuoren pärjäämisestä. - Ja toisekseen, mistä vanhemmilla itsellään olisi se paras tieto, mihin nuoren pitää tai pitäisi mennä jatkamaan opintojaan? On toki helppoa sanoa, että 9,8 keskiarvoon yltänyt nuori varmasti pärjää lukiossa, mutta onko täysin mahdoton ajatus,että hän jatkaisi opintojaan ammattikoulussa, linjalla jonka kokee omaksi kutsumuksekseen ja eniten kiinnostavimmaksi. Vai syntyykö poru, että kuinka kyllä yleensä tuollainen nuori sitä ja tätä. Tai onko edelleen niin, että ammattikoulu on paikka missä opiskelevien nuorten mielletäään jooutuneen tai päätyneen ja ajautuneen sinne, kun taas lukio kuin lukio halutaan mieltää paikaksi jonne tulee nimenomaisesti hakea ja pyrkiä.
Mulla on parilta vuodelta kokemusta kahdesta yläkoulusta ja olen kyllä vähän samaa mieltä siitä, että amis ja oppisopimus ja kaksoistutkinto nostetaan keskiöön ja niitä esitellään ja todella pikkutarkasti esitellään kuinka taivas vaan on avoinna kun nyt valitset ammattikoulun.
Lukio ja siitä jatkuva mahdollinen opintojen polku sivutetaan täysin ja ohitetaan sillä, että ni sitten on nää lukiot tässä listattuna. Yksi slide.
Ainakin nuoret sanoivat, että heille opo oli suoraan vielä sanonut että lukioiden ohella kannattaa kyllä heka näihin ammatillisiin koulutuksiinkin, että sieltä löytyy kyllä kivoja vaihtoehtoja. Molemmilla keskiarvo heittämällä yli 9,5 ja ovi avoinnan kaikkiin kaupungin lukioihin, eli varmuuden vuoksi ei tarvinnut laittaa amislinjaa esim. 5, vaihtoehdoksi. Toiselle oli jankutettu matkailualaa "kun sulla on tota kielitaitoakin noin kivasti".
En tiedä onko tää joku OKM:n tai muun tahon linjaus, että ammattikoulutuksen suosio pitää saada nousemaan hinnalla millä hyvänsä.
Olen huomannut saman. Tyrkytetään amiksia vaikka olisi olemassa jopa alaan painotettuja lukioita.
Alue: Aihe vapaa
No miksei sitten menisi sinne lukioon suoraan peruskoulusta sen sijaan että hukkaa neljä vuotta? Kyllä pääset amikseen haahuilemaan lukion käyneenäkin.