Toiveena vauva (2018-2019)
Ajattelin perustaa ihan uuden ketjun meille jotka vielä vauvasta haaveilevat. Eli mukaan rohkeesti kaikki vauvaa yrittävät jotka kaipaavat vertaistukea/juttuseuraa! Ei väliä onko yritystä takana pidempään vaiko vasta aloitettu :)
Itse olen 24v (mies 28) ja meillä on yksi lapsi 02/16 ja nyt olisi toiveissa toinen pieni. Ehkäisy (hormonikierrukka) otettu pois 7.12 ja yhdet menkat olleet sen jälkeen. Nyt peukut pystyssä tämän kierron kanssa, tänään kp8.
Kommentit (1881)
Mila84, mulla on käytössä XYZAL -niminen allergialääke. Silloin vuosi sitten, kun yritys lähti käyntiin, niin soitin HUSin johonkin "raskauden suunnittelu"-neuvontanumeroon tai mikä nyt sen nimi olikaan. Ja ne silloin varmisti, että toi oli ainakin jees. Myös hengitettävät astmalääkkeet saivat vihreää valoa, jos niiden käyttäminen on pakollista. Mut tosiaan soittamalla sai helposti käytyä omat lääkkeet läpi eikä tarvinnut sitten apteekissa ihmetelle, vaikka saahan sen tiedon toki sieltäkin. :)
Huomenna ajattelin tehdä r-testin, iik. Tiistaiksi siis odotellaan menkkoja saapuvaksi. Eli hyvin todennäköisesti näyttää huomenna vielä negaa. Huomenna vain olisi juhlat tiedossa ja ärsyttää taas varmuuden vuoksi kieltäytyä alkoholista. huoh.
Eipä nyt juuri oireitakaan ole ollut, vähän juilii päivittäin kohdun seutuvilla ja on flunssainen olo. Mut ei mitään muuta, joten vähän alkaa epätoivo iskeä päälle...
Emmamemma kirjoitti:
Mila84, mulla on käytössä XYZAL -niminen allergialääke. Silloin vuosi sitten, kun yritys lähti käyntiin, niin soitin HUSin johonkin "raskauden suunnittelu"-neuvontanumeroon tai mikä nyt sen nimi olikaan. Ja ne silloin varmisti, että toi oli ainakin jees. Myös hengitettävät astmalääkkeet saivat vihreää valoa, jos niiden käyttäminen on pakollista. Mut tosiaan soittamalla sai helposti käytyä omat lääkkeet läpi eikä tarvinnut sitten apteekissa ihmetelle, vaikka saahan sen tiedon toki sieltäkin. :)
Huomenna ajattelin tehdä r-testin, iik. Tiistaiksi siis odotellaan menkkoja saapuvaksi. Eli hyvin todennäköisesti näyttää huomenna vielä negaa. Huomenna vain olisi juhlat tiedossa ja ärsyttää taas varmuuden vuoksi kieltäytyä alkoholista. huoh.
Eipä nyt juuri oireitakaan ole ollut, vähän juilii päivittäin kohdun seutuvilla ja on flunssainen olo. Mut ei mitään muuta, joten vähän alkaa epätoivo iskeä päälle...
Plussatuulia testailuun huomenna! 😊
Plussa tuulia Emmamemmalle! :)
Itellä ois ihan hirvee hinku testata jo nyt kun todennäköisesti ovulaatiosta on nyt 10 päivää ja mahdollinen kiinnittyminenkin ois jo vissiin tapahtunut. Mutta tiiä sitten onko ihan turhaa touhua. Mahdollisten menkkojen pitäis alkaa tuossa ensi viikon torstaina joten siihen asti odottelua olisi vajaa viikko vielä, mikä tuntuu todella pitkältä ajalta.
Pari päivää on tuntunut niitä semmoisia hetkellisiä repäiseviä kipuja etenkin oikealla puolella, mutta ovat menneet yhtä nopeaa ohi kuin ovat tulleetkin. Eilen hieman huippasi kun nousi ylös ja salilla käydessä oli pari kertaa sellainen olo että piti ottaa tukea. Viikonloppu menee kyllä melko rauhallisissa merkeissä joka tapauksessa, joten sinänsä tuolla testaamisella ei olisi niin kiire, mutta... :D
Myös ens kierrossa tulee olemaan melko epävarmaa se että ollaanko miehen kanssa yhtä aikaa kotona tai samalla paikkakunnalla. Molemmille tiedossa viikon mittaiset työreissut. Kun hän tulee kotiin niin ite lähen sitten...
Plussatuulia Emmamemmalle, ja muillekin! <3
Täällä varhainen testi näytti negaa jälleen 30/28-31. Eiköhän se kolmas yk tosiaan ala, todennäköisesti huomenna. Nyt toivon niin kovin että jouluvauva meille tulisi <3 Täällä ei tosiaan ole mitään kammoa loppuvuoden vauvasta vaan toivomme ainoastaan, että raskaus saataisiin alulle.. Mun suhtautuminen näihin kahteen ekaan yrityskiertoon on ollut vähän pessimistinen, koska oon ajatellut, että ei me voida olla niin onnekkaita, että niin nopeasti tärppäisi. 3-6 yk puolestaan on mun ajatuksissa sellanen yleinen aika, joka yrittämisessä menee ja jotenki toivo on nyt suurempi. Ajattelen, että me kuuluttaisi siihen isoon joukkoon, joka raskautuu puolen vuoden kuluessa. Oon kyllä niin pöljä :DD mutta niin mun pää tän kaiken vaan järkeilee, vaikka en edes tiedä, onko näille mun ajatuksille mitään oikeeta faktapohjaa :D
Kiitos Littletiger ja plussa tuulia myös sinun suuntaan! Toivotaan, että molemmilla (ja muilla) olisi tärpännyt :)
Nyt on monella piinapäivät menossa. Itse testaan vasta huomenna. Kp 27/26 menossa ja toistaiseksi näyttää lupaavalta. Nyt juoksen vessassa ihan senkin takia että tarkistan tilanteen. Valkovuoto ilmeisesti sen verran runsasta että koko ajan tunne että nyt alkaa. Punaista ei ole vielä näkynyt. Pari voimakasta kramppia on tänään ollut jo että sen puolesta menkkoja odottelisin alkavaksi pian.
Kaikille piinailijoille plussatuulia! Hiljaa hyvä tulee.
Oletteko kertoneet läheisillenne lapsihaaveista tai yrityksestä? Jos olette niin miten läheisenne on suhtautuneet asiaan? Me ei olla kerrottu kenellekään, että oikeasti nyt alettiin yrittämään. Olen kahdelle ystävälleni kertonut Terolutista ja toiselle heistä, että sain ovulaation bongattua. Hänelle voisin myös kertoa ensimmäisenä, jos plussa ilmestyy.
Plussatuulia kaikille ja voimia niille, joille on tullut huonoja uutisia <3
Täällä eletään matalalla profiililla, kuin lapsiasia ei koskisi meitä. Ei olla kerrottu kenellekään (ainakaan minä), joskin mies on häistä lähtien vihjaillut asiasta sukulaisille ja toki myös silloin kun ostimme omakotitalon… :| Muuuutta tästä on kulunut jo kaksi vuotta, niin kaikki on varmaan jo unohtaneet asian. En ole myöskään tehnyt mitään hankintoja, ostanut söpöjä vaatteita tms, koska ne menee sitten hukkaan jos vauvaa ei meille kuulu… Ja muistuttaa tietysti tästä epäonnistumisesta (T: Ikuinen pessimisti). Plussa jos ilmestyisi, niin kertoisin tietysti heti miehelleni, mutta haluaisin että muille kerrottaisiin vasta sitten kun raskaus on pidemmällä. Olen kyllä muutenkin tällainen salailija, enkä yleensä kerro mitään asioita, ennen kuin ovat varmoja :)
Olen tosi pahasti sushiriippuvainen (meitähän on täällä monta!), ja en kyllä tässä vaiheessa rajoita itseäni yhtään :D Tietääkö kukaan, onko merileväkin siis kiellettyjen listalla raskauden aikana? Kun jos olisi muuten vältellyt raa’an kalan susheja ja syönyt vaikka vain kasvisversioita? Mutta niin, olen ajatellut että jos plussa ilmestyy, niin sitten vasta loppuu sushin, lakun yms. syömiset ja minun (raskaudelle sopimattomat) harrastukset. Koska ei tässä ole yhtään tietoa kauan tässä prosessissa kestää, niin turha kieltää kaikki kiva itseltä ja pettyä joka kuukausi. Koitan elää ihan normaalia elämää :)
Sain viimein tällä viikolla tikutettua oviksen! Testailin yksi ilta, ei mitään, mutta sitten aamulla ennen töihin lähtöä näytti positiivista. Mieskin tuli työmatkalta, joten ehkä osui hommailut oikeaan saumaan. Vähän pelottaa, että meni liian myöhäksi, mutta saa nyt nähdä. Pientä limaa oli myös havaittavissa, mutta muita oireita ei. Lämpöjen mittailun olisi voinut aloittaa aikaisemmin, niin olisi enemmän vertailudataa. Vielä vähän oman kropan toiminnan opettelua tämä… Flon ovulaatioarvio osui aika samoille päiville, joten nyt ainakin tietää suuntaviivaa, missä vaiheessa omaa kiertoa tuo tapahtuu. Ensi kierrossa jos yritys jatkuu, niin taitaa minun ovulaatio osua pääsiäiselle, joka vietetään vanhemmillani, eli voi hieman hiljaista olla. Saattaa olla että loppuvuoden vauva ei realisoidu kuitenkaan meidän kohdalla… (Ei sillä että olisi pahaa päähänpinttymää alkuvuoden vauvasta :P)
N. 30+ v. pariskunta, 2 v. lapsi ja toinen haaveissa. Yritys aloitettu 6/20, kkm 1/21.
28/26 ja menkkoja ei ole näkynyt. Rfsu:n herkkä raskaustesti ei suostunut vielekään minulle viivaa antamaan. Luulisi positiivisen jo antavan, jos raskaana olisin. Kiertoni ei ole tämän yrityksen aikana mennyt kuin kerran vähän pidemmäksi. Eli yksi kahdeksasta kerrasta on ollut pari päivää pidempi. Vatsa on tässä pari päivää kyllä kramppannut ja särkenyt että pian pitäisi alkaa. Ensi viikolla uusi testi jollei sitä ennen menkkoja tule. Tiistaina vois olla hyvä. Pitää vaan hakea uusi testi sitä ennen, kun viimisen juuri käytin.
Tsemppiä muille piinailijoille.
Ai niin. Olen tämmönen hölösuu että siskolleni ja ystävälleni kerroin alussa kun tuli ekat pms oireet, joista olin varma että nyt tärppäs. Piti purkaa kuumeiluja. Luulen että äitini on arvannut jotain tai ainakin odottaa jo. Sukuni on huhunnut jo kahdesti mahdollisesta raskaudestani sillon kun e-pillereitä söin. Töissä tietää kaikki ja työkaveri jakaa saman unelman. Ei vielä ole tuumasta toimeen ryhtynyt. En nyt siis erityisen hiljaa ole ollut.
Mulla tänään kp 40, dpo 6 ja tein tänään tarkoituksella jo raskaustestin. Tajusin, etten ole aikaisemmin koskaan tehnyt näitä Sofi -merkkisiä r-testejä ja tuli kiire tekemään vielä ns. varma nega. Testit vaikutti laadukkailta ja tiedän nyt miltä negatiivinen näyttää - edes viivan paikkaa ei näy. Onpahan sit mihin verrata kun on oikea aika tehdä testi. Mulla on luteaalivaiheen pituus vain 10 pv, joten saan testata jo keskiviikkona, silloin dpo 10 🙈
Ps. Nyt todellakin tiedän mitä tarkoittaa piinapäivät!
Ja tämä kierto olikin tyhjä arpa. Seuraavaan kiertoon paremmalla onnella ja taidan ottaa olusen tänään illalla. Yllättävän vähän kirpaisi kun huomasi punaista. Ehkä aamuinen nega helpotti asiaa. Huomenna tai ylihuomenna jos olisi alkanut niin olisi varmaan toivo herännyt liiaksi ja pettymys kova.
Parempaa onnea muille piinailijoille! 👍
Mä oon kertonu vaan yhdelle kaverille tästä yrityksestä, mies ei kellekään. Kaverit kyllä tietää, että vauvakuume on ollu kova pitkään. En vaan oo kertonu, että on alettu nyt yrittämään. Jotenkin koen, että on helpompi näin. Ei tarvi selitellä asiaa, kun ei nyt meinaa onnistua... eikä sit niin pahasti ehkä kytätä, että onko raskaana. Tai kyllä sitä itseasias kytätään jo, tosi usein kuulee työkavereilta/vanhemmilta/appivanhelmmilta, että "oletko raskaana" 😓 sanon yleensä, että "en" tai "voi kuule kun olisinki" 😁
Pahoittelut ja tsemppiä Cevandriel!! 😢
Täällä testattu nega tänään aamulla. Tosin vasta tiistaisiksi odottelen menkkojen alkavan.
Onko kukaan onnistunut saamaan plussaa viivaa näkyviin ennen menkkojen oletettua alkupäivää?
Vauvanhaave on tullut jaettua ihan muutamalla läheiselle, lähinnä silloin km:n jälkeen oli tilanteita jossa oli vaan parempi kertoa tilanne. Mut laajemmin meinaan kertoa vasta sit joskus kun tärppää. Kaikki kyselyt ja utelut vaan ärsyttää ja satuttaa kuin ei vaan onnistu.
Osalla täällä ilmeisesti on jo tutkittu että mikä on kun ei onnistu. Itselläni ensimmäinen yritys vuosi lähenee loppuaan. Kuinka pitkälle muut ovat ajatelleet menevän, mikäli vauvaa ei kuulu? Itse ajattelin että suppeat tutkimukset saatan käydä läpi ja varmaan pistää mieheni kyky testiin. En haluaisi käydä läpi kivuliaita tutkimuksia tai kalliita lapsettomuushoitoja. Mahdollisimman luonnollisena haluaisin pitää. Synnytyksen ja raskauden tuomat kivut ja säryt ovat mielestäni ihan tarpeeksi. Mietityttää välillä että selviänkö edes niistäkään.
Täällä alkoi myös aamulla menkat. Jos jotain hyvää pitäisi keksiä niin ainakin on nyt vihdoin minipillereiden jälkeen kunnolla kierto tasoittunut 30 päivään.
Onpas täällä nyt monelle tullut negoja, voimia teille ja toivotaan, että pian saadaan tänne myös plussauutisia! <3
Mä olen parille ihan läheisimmälle ystävälle ja äidilleni kertonut. En vain ole malttanut pysyä hiljaa, mutta hieman kaduttaa että olen asiasta puhunut. Tuntuu jotenkin isompana paineet nyt, kun mua selvästi seurataan että oisinko jo raskaana. Viikko sitten kävin äidin kanssa lounaalla ja satuin olemaan oikein hyvällä tuulella ja äiti kysyi sitten ihan suoraan, että onko mulla jotain uutisia :D Ahdistavaa..
Emmamemma: sain plussan viime kierrossa ennen oletettua menkkojen alkamista, joka sitten kyllä päätty tosiaan siihen tosi varhaiseen keskenmenoon. Yleensä kierto 32pvää ja oviksenkin mukaan se olisi ollut viime kierrossa pituus. Niin kp30/32 eli 12dpo sain kaks tosi haaleeta plussaa varhaisilla testeillä. Kp 31/32 eli 13dpo sain haaleahkon mutta tosi selkeän plussan pregcheckin testiin. Tästä viikko niin alkoikin sit menkat.
Cevandriel: oon käyny yksityisellä gynellä tässä yritys aikana kerran varmistaa kaiken olevan ok raskautta ajatellen. Nyt yk6 siis menossa. Oon ajatellu tän kierron jälkeen mennä uusiksi, jos tulee pidempää tiputteluvuotoa tai uusi varhainen keskenmeno. Haluaisin mahdollisimman pian tietää, jos on jotain pielessä ja hoitaa siinä tapauksessa asiaa. Oon miettinyt, että haluan hoitoja kyllä, jos ei muuten raskaus onnistu. Rankkoja ne kyllä varmasti on ja en tiedä miten psyyke kestää siinä tilanteessa 😢 kai sitä sit vaan kestää kun on pakko?
Ystäväni on monta vuotta yrittänyt raskautta ja hänelle on hedelmöityshoitoja tehty. Ei ihan kaikkea ole varmastikkaan kertonut, mutta sen kuvan saanut että äärimmäisen kivuliasta ja henkisesti rankkaa. Ja tietysti kallista.
Tilanteeni tietysti on ns. oma vika. Olemme kuitenkin olleet mieheni kanssa melkein yhdeksän vuotta yhdessä ja viisi vuotta naimisissa ja silti vasta nyt olemme yrittäneet saada lasta. Ehkä olisin jo aiemmin halunnut yrittää, mutta yllätys, yllätys, mieheni ei ole ollut valmis. En kyllä ole varma onko hän vieläkään.
Tuo miesten "valmius" kuulostaa kyllä tutulta. Täällä käytiin keskustelu jonka sisältö oli jota kuinkin "jos nyt ei tästä tärppää niin voidaanko odottaa vielä pari kuukautta." Ei halua lasta tämän vuoden puolella mm työjuttujen takia 🙄 oiskohan kannattanut avata se suu taas pikkuisen aikaisemmin. Ei tämä nyt mikään kriisi ole mutta hieman kyllä eilen tuli paska fiilis tuosta vaikka sinänsä ymmärrän kyllä.
Oii, toivottavasti huomenna tulis plussa! 😊