Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapseton veli alkoi neuvomaan lapsenkasvatuksessa
Eilisestä asti on ottanut aivoon niin että päässä sirisee. Joulupöydässä oman ruokailun katketessa vähän väliä siihen, että juoksin lastemme 1.v ja 4.v perässä katsomassa että kaikki on kunnossa ja he eivät törmäile, kaatuile taikka riko mitään anoppilassa, alkoi mieheni lapseton veli läksyttämään minua siitä miten olen ylihysteerinen kasvattaja ja on ihan oma syyni, kun omaa aikaa ei ole enemmän kun juoksen koko ajan lasten perässä. Että saisin helposti enemmän omaa aikaa ja mahdollisuuden puuhailla kotona paremmin asioita, kun antaisin lasten vapaammin leikkiä keskenään koko ajan komentamatta ja vahtimatta. Että lapset kyllä kestävät pieniä kolhuja ja riidat kuuluu asiaan, eikä koti ole mikään vaarallinen paikka jossa voisi tapahtua mitään pahaa. Ja oma mies on tietysti tuppisuuna hiljaa eikä saa sanaa suustaan.
Siis oikeasti, olin niin pöyristynyt etten myöskään saanut sanaa suustani ja kädet tärisi raivosta kun yritin ymmärtää tilannetta. Tuolta se varmaan on näyttänyt itsestäkin 25-vuotiaana lapsettomana, että mitä niiden lasten perässä oikein koko ajan vouhotetaan mutta kyllä sen nyt tajuaa että jos 1-vuotias kiipeää tuolin selkämykselle ja tippuu pää edellä alas laattalattiaan taikka jos isosisko päättää kiertää kaulaan hyppynarun ja vetäistä, taikka pitää kädestä kiinni ja juoksuttaa kaapin kulmaan ei se välttämättä enää pelkästään vaan kasvata luonnetta. Jäi pitkäksi aikaa paha mieli, olen jotenkin niin väsynyt kaikesta jouluvalmistelusta muutenkin että olisin kaivannut pään silittelyä ja lämpimiä ajatuksia ja sanoja, enkä arvostelua äitiydestäni. Ärsyttää, vituttaa ja ahdistaa. Ensi joulun vietän kotona samperi soikoon. Anoppi syököön kolmen ruokalajin illallisen kello seitsemän illalla ihan keskenään, lapsiperheelle nuo aikuisten joulupöydät on ihan kidutusta.
Kommentit (312)
"jos isosisko päättää kiertää kaulaan hyppynarun ja vetäistä"
Pakko kysyä, että käykö teillä noin useinkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän vitutuksesi. Mieheni (vastoin omaa toivettaan) lapseton sisko on aina ollut samanlainen besserwisser. Tietää kaiken pikkulasten kasvatuksesta, koska on joskus toiminut isompien lasten osa-aikaisena sijaisvanhempana. Vuosia sitten. Ei kuitenkaan selvästi ymmärrä, että lasten kokoaikainen vanhemmuus on eri asia. Itse ei suostu koskaan ottamaan kahta lastamme samaan aikaan hoitoon, kun se on toki epämukavaa. Isomman suostuu ottamaan yksin.
Viimeksi verisuoni alkoi tykyttää otsassa, kun käly kaikentietävänä piti huolestuttavana, että 2 v lapsi pelkää joulupukkia. Hänestä lapsia tulisi karaista pakottamalla nämä pukin syliin. Lasten tulisi oppia pelkääminen taito katselemalla leikattuja päitä yms muuta "jännää". Toiminee vähän vanhempien kanssa, mutta mitään kritiikkiä tälle "ammattikasvattajalle" ei saa esittää.
No ei kyllä tarvi minkään ikäinen oppia pelkäämisentaitoa katsomalla leikattuja päitä! Ihan sairasta! Äläpä kuule anna sitä yhtäkään lasta tuollaisella "kasvattajalle" hoitoon ilman valvontaa. Ties mitä saa päähänsä opettaa.
Minäkin kyllä ihmettelen tässä ketjussa, että miksi lapsiperheiden kanssa sitten halutaan viettää joulua/kutsutaan joulunviettoon, jos halutaan illallistaa pari tuntia rauhassa tunnelmoiden?
Luulisi kuitenkin, että ihan normaalin älyn ja mielikuvituksen omaava osaa ennakoida että lasten kanssa syöminen on erilaista kuin aikuisten kanssa. Aika harva lapsi - hyvinkin kasvatettu - istuu sylissä tai pöydässä kaksi tuntia kuin nukke.
Minä olen lapseton, ja silti ymmärrän tämän. Jos haluaisin viettää joulun hiljaisuudessa, niin emme menisi äidilleni missä joulua viettää myös siskoni perheineen. Eikä äitini kutsuisi heitä, jos hänenkin joulunsa kulminoituisi hiljaiseen, pitkään ja hartaaseen jouluateriaan. Mielestäni on aikamoista uusavuttomuutta mennä toisten pöytiin, ja sitten itkeä kun muut vieraat käyttäytyvät ennakoitavasti ilätason mukaisesti. Tai kutsua joku lapsiperhe omaan pöytään ja sitten harmistua, kun se 1-vuotias ei olekaan mikään esine, joka vain olemassaolollaan ilahduttaa lähipiiriä käyttäytyen kuitenkin niin, ettei yhtäkään itkaisua päästä tai kertaakaan vaikkapa innostu kiipeämään/juoksemaan/vaadi vanhempansa huomiota.
On aika epärealistista olettaa, että jouluaterian ajan lapset ovat hiljaa tekemättä mitään - kun aikuiset nauttivat pari tuntia pöydän antimia. Jos kuvitelmana on vieläpä se, ettei äiti joudu edes nousemaan kertaakaan pöydästä, niin kyseessä on jo kyllä suorastaan idioottimainen harhakuva lasten toiminnasta.
Ovatko KAIKKI ne, joilla on lapsia, parempia kasvattajia kuin KAIKKI ne, joilla ei ole lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilta tulee parhaat vinkit kasvatukseeen ja kortittomilta liikenteeseen.
Ei kannata ottaa kovin vakavasti kommentteja jotka tulee syyntakeettomilta.
Ei kai taitoon kasvattaa lapsia omia lapsia tarvita. On paljon ammattikasvattajia joilla ei ole omia lapsia. Ja jos omat lapset tekisivät automaattisesti hyväksi kasvattajaksi, niin ei olisi lainkaan ongelmalapsia. Kun ihmisten ilmoilla seuraa niitä päättömästi ryntäileviä ja muiden aikuisten tiellä pyöriviä mukuloita, huomaa kyllä, että vanhemmuus ei takaa lastenkasvatuskykyjä.
Niin että riittää, että teoriassa osaa kasvattaa? Samalla omahyväisesti ihmettelee, miksi oikeat vanhemmat eivät kykene kymppisuoritukseen? Kälyni on tällainen, ei itse kestä hoitaa lapsia edes muutamaa tuntia parin kk välein. Kun on oikeasti lasten kanssa kokopäiväisesti, on se 8+ suoritus jo aika hyvin. En kaipaa ketään neuvomaan, miten teoriassa homma hoituu. Tiedän sen itsekin. Totuus vaan on, että vanhemmuus on usein raskasta, ja harva siitä suoriutuu täydellisesti, vaikka tietoa ja tahtoa olisikin. Tätä ei voi kukaan lapseton täysin tajuta. On myös eri asia olla ammattikasvattaja 40 h viikossa lapsille, jotka eivät ole omia, joista ei joudu kantamaan lopullista vastuuta, ja johon ei ole vanhemmuuden tunnesidettä.
Vierailija kirjoitti:
Jos sä koko ajan hyppäät lapsille järjestämässä eri tekemistä ja eri leikkejä niin ne ei koskaan opi ITSE rauhoittumaan yhteen leikkiin vaan kyllästyvät koko ajan nopeammin leikkeihin ja vaativat ÄITIÄ keksimään uutta 'virikettä'... kyllä veljesi on oikeassa, et sun pitäus kyetä keskittymään omaan ruokailuun ja vain pahimmat vaaranpaikat estää... ennen ruokailua olis kannattanut laittaa ovia kiinni, nostaa narut ym.muut vaaralliset esineet pois lapsien ulottuvilta ja 'valmistella' tila sellaiseksi, että lapset voi olla keskenäänkin (näköyhteys!).
Sinä et ole koskaan hoitanut normaalia 1-vuotiasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sä koko ajan hyppäät lapsille järjestämässä eri tekemistä ja eri leikkejä niin ne ei koskaan opi ITSE rauhoittumaan yhteen leikkiin vaan kyllästyvät koko ajan nopeammin leikkeihin ja vaativat ÄITIÄ keksimään uutta 'virikettä'... kyllä veljesi on oikeassa, et sun pitäus kyetä keskittymään omaan ruokailuun ja vain pahimmat vaaranpaikat estää... ennen ruokailua olis kannattanut laittaa ovia kiinni, nostaa narut ym.muut vaaralliset esineet pois lapsien ulottuvilta ja 'valmistella' tila sellaiseksi, että lapset voi olla keskenäänkin (näköyhteys!).
Sinä et ole koskaan hoitanut normaalia 1-vuotiasta!
1 vuotiaat on myös kovia hajottamaan asioita, joten kyllä vanhempien pitää huolehtia toisten kodissa, että tavarat pysyy ehjinä. Ainakin oma 1 vuotiaani pistäisi äkkiä olohuoneen remonttiin, jos itse vain söisin rauhassa keittiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No melkein peesaan ennemmin miehen veljeä. Yksikään tuntemani vanhempi ei ole ole ollut jälkikasvunsa suhteen liian välinpitämätön, mutta liian monta (ärsyttävää) helikopterivanhepmaa tunnen. "ei sinne, ei sitä, ei saa kiivetä, EI SAA KIIVETÄ!!!!". Eihän lapsi ikinä opi rajojaan, jos koko ajan joku estää, nostaa ja laskee sen mukaan minne lapsi tahtoo. Yksivuotias tuskin pääsee edes tavallisessa kotitaloudessa niin korkealle, että vakavampaa loukkaantumista tapahtuisi... Joo, saa peukuttaa alas.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa aika painajaismaiselta äidiltä. Aika pelottavalta. Tuleva vanhempainiltojen kauhu. Hirveät energiat. Ei mitään muuta elämässä kuin lapset.
Mulla on elämässä paljonkin kaikkea muuta kuin lapset, mutta olen silti joutunut nousemaan joulupöydästä viihdyttämään 1-vuotiaitani. Ap:n toiminta kuulosti täysin normaalilta (paitsi se, että mies ei osallistunut).
Vaikka ap:n miehen veli olisi kärsinyt tilanteesta niin ei ole hänen asiansa valittaa ap.n toiminnasta, ainakaan tuolla tavalla kierosti. Ensinnäkin se oli todella epäkohteliasta; hyvätapainen ihminen ei ala kritisoida toista tuolla tavalla. Toiseksi oltiin miehen vanhemmilla eli ei edes tämän veljen kotona; jos joku saisi huomauttaa asiasta niin nämä isovanhemmat. Kolmanneksi ei ole mitään laillista keinoa saada 1-vuotiasta istumaan joulupöydässä tuntikausia, tai viihtymään ilman aikuista kovin pitkää aikaa. Lisäksi vielä vaaran mahdollisuudet. Jos appivanhemmat kerran haluavat lapsenlapset jouluksi niin ei ole mahdollista että kaikki istuvat pöydässä häiriöttä 2 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olin kaikkitietävä kunnes sain oman lapsen. :D
Vierailija kirjoitti:
No melkein peesaan ennemmin miehen veljeä. Yksikään tuntemani vanhempi ei ole ole ollut jälkikasvunsa suhteen liian välinpitämätön, mutta liian monta (ärsyttävää) helikopterivanhepmaa tunnen. "ei sinne, ei sitä, ei saa kiivetä, EI SAA KIIVETÄ!!!!". Eihän lapsi ikinä opi rajojaan, jos koko ajan joku estää, nostaa ja laskee sen mukaan minne lapsi tahtoo. Yksivuotias tuskin pääsee edes tavallisessa kotitaloudessa niin korkealle, että vakavampaa loukkaantumista tapahtuisi... Joo, saa peukuttaa alas.
Seuraavaksi varmaan haukut vanhemmat siitä, että antavat rikkoa kyläpaikassa kaiken. Minä katson lasteni perään kahdesta syystä: a) eivät tapa itseänsä esim syömällä keittiöstä pesukapseleita tai vessasta chloritea - tai vaihtoehtoisesti jätä sormiaan oven väliin, katko niskojaan rappusissa. Näitä riittää. B) tuhoa vieraiden omaisuutta. Luuletko todella, että 1-vuotias oppii itseohjautuvasti varjelemaan itseään tai käyttäytymään, jos vanhemmat antavat vapaasti melskata. Kun se jälkimmäinen vaihtoehtokin tuppaa lapsettomia besserwissereitä ottavan päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No melkein peesaan ennemmin miehen veljeä. Yksikään tuntemani vanhempi ei ole ole ollut jälkikasvunsa suhteen liian välinpitämätön, mutta liian monta (ärsyttävää) helikopterivanhepmaa tunnen. "ei sinne, ei sitä, ei saa kiivetä, EI SAA KIIVETÄ!!!!". Eihän lapsi ikinä opi rajojaan, jos koko ajan joku estää, nostaa ja laskee sen mukaan minne lapsi tahtoo. Yksivuotias tuskin pääsee edes tavallisessa kotitaloudessa niin korkealle, että vakavampaa loukkaantumista tapahtuisi... Joo, saa peukuttaa alas.
Sulla ei siis ole eikä ole ollut 1-vuotiasta? Niinpä.
Ja vaikka olisikin ollut, niin itselläkin on niitä ollut kolme, ja vain yksi on ollut totaalinen täystuho. Kaksi muuta vaan tavallisia, eikä niitäkään olisi voinut jättää itsekseen. Vasta lähempänä kahta vuotta on kahdelle tullut sen verran järkeä päähän, että pysyivät isompien leikeissä mukana. Ja sen yhden kohdalla kesti vielä huomattavasti pidempään.
1-vuotiaalla ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, mutta kykyä todellakin kiivetä minne vaan. Siksi niitä niin helposti on kuollutkin varsinkin aiemmin, kun ajattelu on ollut juuri tuota, että kyllä 1-v pärjää.
Vierailija kirjoitti:
"jos isosisko päättää kiertää kaulaan hyppynarun ja vetäistä"
Pakko kysyä, että käykö teillä noin useinkin?
Nämä 4-vuotiaan tempaukset mullakin osui silmään. Ei ole kovinkaan osattu empatiaa isommalle kasvattaa, saati vaatia ikätasoista käytöstä pienempää kohtaan. Olisin todella huolissani, jos 4-vuotias käyttäytyy noin sadistisesti, kuin ap. kuvaili.
Paitsi tietysti jos on erityislapsi, silloin tarvitseekin paljon lisäohjausta.
Mutta näitä on kyllä myös nähty, missä ihan mitä tahansa esikoisen psykopaattista käytöstä pidetään vaan mustasukkaisuutena, eikä siihen puututa, koska lapsihan vain reagoi, ja sellaista ei saa kieltää....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"jos isosisko päättää kiertää kaulaan hyppynarun ja vetäistä"
Pakko kysyä, että käykö teillä noin useinkin?Nämä 4-vuotiaan tempaukset mullakin osui silmään. Ei ole kovinkaan osattu empatiaa isommalle kasvattaa, saati vaatia ikätasoista käytöstä pienempää kohtaan. Olisin todella huolissani, jos 4-vuotias käyttäytyy noin sadistisesti, kuin ap. kuvaili.
Paitsi tietysti jos on erityislapsi, silloin tarvitseekin paljon lisäohjausta.
Mutta näitä on kyllä myös nähty, missä ihan mitä tahansa esikoisen psykopaattista käytöstä pidetään vaan mustasukkaisuutena, eikä siihen puututa, koska lapsihan vain reagoi, ja sellaista ei saa kieltää....
No voihan noin käydä vahingossakin jos vaikka leikkivät koiraa tmv.
Sinun olisi pitänyt keskeyttää oma syöminen ja olla lasten kanssa ja syödä kun muut ovat jo syöneet. 4 v täytyy osata olla jo paikallaan sen verran että syö kunnolla. 1 v voi laittaa beipicitteriin kiinni
Vierailija kirjoitti:
No melkein peesaan ennemmin miehen veljeä. Yksikään tuntemani vanhempi ei ole ole ollut jälkikasvunsa suhteen liian välinpitämätön, mutta liian monta (ärsyttävää) helikopterivanhepmaa tunnen. "ei sinne, ei sitä, ei saa kiivetä, EI SAA KIIVETÄ!!!!". Eihän lapsi ikinä opi rajojaan, jos koko ajan joku estää, nostaa ja laskee sen mukaan minne lapsi tahtoo. Yksivuotias tuskin pääsee edes tavallisessa kotitaloudessa niin korkealle, että vakavampaa loukkaantumista tapahtuisi... Joo, saa peukuttaa alas.
Se hylly mihin lapsi kiipeää, voi kaatua. Se, televisio, jota lapsi vähän tönii, voikin kaatua päälle. Se tuoli jolle lapsi kiipeää, voikin olla aika heppoinen ja kaatua niin että taaperolla jää käsi/jalka alle. Siellä kaapissa mitä lapsi penkoo, saattaa olla pikkupattereita. Ymmärrätkö ongelman? Muualla kuin omassa kodissa ei voi antaa lapsen tehdä mitä mieleen juolahtaa.
Minun kotona omat lapset saavat kiivetä, juosta ja kaatua. Meidän kotona onkin esimerkiksi hyllyt ankkuroitu seinään, sellaiset huonekalut etteit ne tuosta vain kaadu jne. Kyllä mun lapsi on tippunut sohvaltakin kymmeniä kertoja ja oppinut niistä. Silti mä en ole päästänyt taaperoikäistä vieraassa paikassa ilman aikuista jonnekin mihin ei ole näköyhteyttä. Se on sitä vanhemmuutta ja maalaisjärkeä.
Ylihysteerisiä mammoja on maailma pullollaan. Ihme kun sitä ennenkin oltiin hengissä vaikka kuraveden ja sammakonkudun syönnin jälkeen. Eipähän ollut allergioitakaan.
😲 Oikein teit! Järkyttävä lanko. Pysyisin jatkossa kaukana.