Isyysloman tarkoitus ei ole mikään isien pikku huviloma

Vierailija kirjoitti:

Minä tein aikoinani niin että lähdin itse menemään ja jätin lapset sekä miehen. Nyt olen etämutsi. Ja tabu Suomessa. Eihän äiti voi lähteä kälppimään. Kyllä voi. Jo ihan oman mielenterveyden vuoksi. Vaikka paskaks on haukuttu sen jälkeen.

T. Etämutsi joka teki sen minkä useimmiten miehet tekevät ja sanoo sen ääneen

No paska on aika lievä kuvaus sinusta. Krapulapaska olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät ihmiset, hyvät vanhemmat: ennen vauvojen "hankkimista" laatikaa yhteisiä perhesääntöjä, lukekaa toisten vanhempien kokemuksia vauva- ja perhe-elämästä. Suunnitelkaa mitä tehdään jos toinen uupuu tai jos molemmat uupuvat, mistä ja miten voitte saada apua, miten pystytte olemaan toistenne tukena, miten saatte rakkautenne säilymään, kestämään ja miten rakastatte yli rankkojenkin aikojen.

Kummasti on mies vain on unohtanut mitä puhuttiin ja mitä sovittiin ennen vauvan tuloa. Nyt loisii ja lomailee isyysvapaalla, kun minä valvon, valvon, valvon..... Ja taas vähän valvon. Aivan äärirajoilla ja ylikierroksilla koko ajan.

Pitäisi vielä olla suu pielet ylöspäin koko ajan ja olla yks vitun päivänsäde päivisin. Mies kun ei kestä kiukuttelua eikä sitä että toinen on vähänkään pahalla päällä tai sanoa yhtikäs mitään.

Nytkin nukkuu. Parin tunnin päästä kahvittelemaan ja sitten anoppilaan.

Minä olen kuudesta asti ollut jalkeilla ja nukkunut sitä ennen 2 tuntia.

Ole tässä nyt sitten niin saatanan innostunut ja kiinnostunut menemään minnekään :(

Suosittelen, että jätät sen miehen kokonaan sinne anoppilaan. Ja kerrot anopille, ettei hänen pojastaan ole kasvanut mistä, joka huolehtisi tasavertaisesti vauvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä siinä kaikki. Jotkut miehet kuvittelevat, että isyysvapaa ilman että äiti on edes kotona, on samanlaista laiskottelua. Ei se ole! Isomman lapsenkin kanssa on helvetin rankkaa olla kahdestaan kotona. Ei silloin katsella telkkaria tai pelailla kaiken päivää. Lapsen ruokailut, ulkoilut, sairastumiset, leikit ym. vievät aikaa.

No ei se nyt sentään helvetin rankkaa ole, ellei lapsi ole vaativa erityislapsi tai ellei itse tee siitä helvetin rankkaa..

Ei varmaan, kun jätät lapsen heitteille paskasiin vaippoihin, syötät kylmiä nakkeja paketista etkä anna lapselle mitään aktiviteetteja. Lapsi ei ole eloton nukke, jonka voit systätä nurkkaan, kun ei enää kiinnosta hoitaa! Hän on elävä olento jonka kaikki tarpeet tulee ottaa huomioon, jotta lapsesta kasvaa tasapainoinen ihminen. On heittellejättö, jos et huolehdi edes lapsen perustarpeista! Tee itsestäsi lasu ja mene vasektomiaan jos olet noin piittaamaton oman lapsesi hyvinvoinnista. Olisivat parhaat teot mitä ikinä tulet tekemään elämässäsi.

Kuuntelin äänikirjana Eve Hietamiehen teoksen "Yösyöttö", tämän joka leffanakin tänä vuonna ilmestyi (ja josta syntyi se tuottajan ja Finnkinon välinen riita).

Se kertoo miehestä jonka vaimo sairastuu graaviin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja menee jo synnärillä psykoosiin joutuen suljettuun hoitoon.

(eikä enää palaa miehensä ja poikansa luo).

Kirja on niin erinomaisen täydellinen kuvaus vauvavuoden (ja sitä seuraavan) kaikista vaiheista ja haasteista että sen pitäisi olla pakollisena "pääsykoevaatimuksena" jokaiselle isäksi tulevalle tai siksi aikovalle.

Ei ne ennen vauvan tuloa tehdyt suunnitelmat pidä plin eikä toisin. Se, mitä moni perhe tässä kaipaisi, on äidin reippaus suuttua isälle, kun aihetta on.

Esim mikä oli tuo yksi kommnetti, että mies "ei kestä" jos sille suuttuu? Miten niin ei kestä? Miten niin nainen ei sitten suutu, jos miehen mielestä ei ole kivaa kun se on vihainen? Eikö pointti ole siinä, että mies oppii käyttäytymään ja toimimaan niin, ettei sille tarvitse suuttua?

Sitten tämä äitien syyllisäminen siitä, että ovat kiinni vauvassa ja osaavat nähdä vauvan tarpeet isiä paremmin alussa. No totta kai. Vauva on ollut äidin sisällä ensimmäiset 9kk. Ei se hirveän paljon kauempana ole synnytyksen jälkeenkään. Totta kai äidillä on siinä kohtaa erilainen yhteys vauvaan. Ei siitä saa äitiä syyttää. Isä on ollut vapaamatkustaja synnäriltä kotiin tuloon asti, kyllä isältä vaaditaan vaivannäköä, että pääsee äidin rinnalle tasaveroiseksi vanhemmaksi. Ei isä voi odottaa, että äiti jotenkin hänelle sen aseman taikoo.

Noinhan moni tuore isä kuvittelee, ja sitten halutaan vanhempainvapaa pakolliseksi miehille.. Kuinkahan moni äiti jaksaa tehdä kaikki taloustyöt illalla, hoitaa lapset yöllä ja päivällä käydä töissä.

Sanot sille miehelle että olet valvonut lähes koko yön, etkä jaksa mihinkään lähteä . Ei voi olla niin idiootti, ettei ymmärtäisi . Vai onko oikeasti niin empatiakyvytön ? Nyt sanot ettet jaksa kaikkea itse ja menet sekaisin jos jatkuu näin . Meillä mies auttoi vauvan kanssa , mutta koliikki ( vauvalla) ja unettomuus ( minulla ) ajoi lopulta osastojaksolle, kun yritin vaan liian pitkään jaksaa parin tunnin yöunilla . Ei oo oikeesti leikin asia :(

Miten vaikeaa on sanoa sille miehelle, että "nyt on sinun vuorosi hoitaa lastasi" ja sitten mennä suihkuun, lepäämään, ym. Jos se äijä on niin vajukki, että kieltäytyy siitä niin sitten ei voi kuin aloittajamamma katsoa peiliin ja miettiä miksi on mennyt lisääntymään tuollaisen ukon kanssa. Jos tuollainen sika on niin kyllähän siitä on pakko olla ollut viitteitä jo ennen vauvaakin.

Ei kannata lisääntyä suomalaisten miesten kanssa. Ruotsista löytyy paljon tasa-arvoisempia ja empaattisempia miehiä. Mieluummin joku kiva, sivistynyt lattepappa kuin lastenhoidon laiminlyövä, Tallinnaan viinanhakureussulle karkaava itsekäs juntti.

Vierailija kirjoitti:

Jätän pallon vaimolle kun te naiset olette niin taitavia lasten hoidossa. Minä olen siinä vain tiellä. Kiitos kaikille äideille kun jaksatte hoitaa vauvoja niin sinnikkäästi. 😊

M32 kahden pikkuisen isi, joka kiroaa pian kun halunsa kadottanut vaimo ei edes miehen mieliksi anna silloin tällöin ja jolle ero tulee aivan yllätyksenä.

Lisäsin hieman...

Pakkaat hoitolaukkuun tuttipullon ja maitoa ja ilmoitat miehelle sen herättyä että saa lähteä kahdestaan vauvan kanssa kahvittelemaan ja anoppilaan, sinä olet liian väsynyt lähteäksesi. Jos ei kelpaa niin saa ihan itse perua menonsa. Ja sinä menet joka tapauksessa suihkuun ja sen jälkeen nukkumaan. Yöllä kun vauva herää viet sen miehelle jos se kerran valvoo muutenkin. Jos mies haluaa valvoa yöt ja nukkua päivät niin mikäs siinä, nukut sinä yöllä ja mies hoitaa vauvan ja aamulla vaihdatte sitten. Miehesi on ääliö mutta ei sinunkaan tarvitse olla kynnysmatto.

Vierailija kirjoitti:

Noinhan moni tuore isä kuvittelee, ja sitten halutaan vanhempainvapaa pakolliseksi miehille.. Kuinkahan moni äiti jaksaa tehdä kaikki taloustyöt illalla, hoitaa lapset yöllä ja päivällä käydä töissä.

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, sanovat. Pätee myös parinvalintaan. Kukaan ei nähdäkseni pakota pullauttelemaan lapsia itsekkäille aikuislapsille.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin äänikirjana Eve Hietamiehen teoksen "Yösyöttö", tämän joka leffanakin tänä vuonna ilmestyi (ja josta syntyi se tuottajan ja Finnkinon välinen riita).

Se kertoo miehestä jonka vaimo sairastuu graaviin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja menee jo synnärillä psykoosiin joutuen suljettuun hoitoon.

(eikä enää palaa miehensä ja poikansa luo).

Kirja on niin erinomaisen täydellinen kuvaus vauvavuoden (ja sitä seuraavan) kaikista vaiheista ja haasteista että sen pitäisi olla pakollisena "pääsykoevaatimuksena" jokaiselle isäksi tulevalle tai siksi aikovalle.

Todellakin!

Kerrankin koko rumba on vain ja ainoastaan miehen vastuulla.

Eli sitä täälläkin peräänkuulutettua miesnäkökulmaa löytyy!

Kun se onkin isä joka joutuu valvomaan, huolehtimaan ne yösyötöt ja nukkumaan vain pätkissä - päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.

Kun se onkin isä joka joutuu laittamaan uransa hyllylle kahdeksi vuodeksi.

Kun se onkin isä joka joutuu jäämään kotiin ainoana "verkostonaan" se vauva.

Kun se onkin isä jolle ei jää aikaa eikä voimia huolehtia omasta ulkonäöstään, syömisistään, harrastuksistaan tai sosiaalisista suhteistaan.

Kun se onkin isä jonka vastuulle ja harteille jää kodinhoito; siivous, pyykit ja ruoanlaitto, kaupassakäynnit - se kaikki "arjen pyöritys".

Kun se onkin isä joka joutuu huolehtimaan vaipanvaihdot, iltakylvyt, rasvaukset ja kynsien leikkuut; lapsen neuvokäynnit, yöt sairaan lapsen vierellä, seuraamaan kasvukäyrät ja iän mukaiset kehitykset.

Kun se onkin isä joka istuu joka päivä puistossa kaksi tuntia jotta lapsi saa ulkoilla ja tavata leikkiseuraa, isä joka ryytyy kerran viikossa muskarissa kuuntelemassa ne samat hämä-hämä-häkit, isä joka joutuu viihdyttämään lasta - aina.

Isä-kandidaatti joka ei jaksa edes tätä kirjaa lukea - tai vielä helpompaa: kuunnella! - voi unohtaa lapsenhankinta-suunnitelmansa toistaiseksi.

Tuskin jaksaisi sitä lopputulostakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noinhan moni tuore isä kuvittelee, ja sitten halutaan vanhempainvapaa pakolliseksi miehille.. Kuinkahan moni äiti jaksaa tehdä kaikki taloustyöt illalla, hoitaa lapset yöllä ja päivällä käydä töissä.

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, sanovat. Pätee myös parinvalintaan. Kukaan ei nähdäkseni pakota pullauttelemaan lapsia itsekkäille aikuislapsille.

Niin, samalla logiikalla myös ryöstön uhriksi joutuminen on jokaisen ihan oma vika. Kuka käski mennä ryöstäjän lähelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noinhan moni tuore isä kuvittelee, ja sitten halutaan vanhempainvapaa pakolliseksi miehille.. Kuinkahan moni äiti jaksaa tehdä kaikki taloustyöt illalla, hoitaa lapset yöllä ja päivällä käydä töissä.

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, sanovat. Pätee myös parinvalintaan. Kukaan ei nähdäkseni pakota pullauttelemaan lapsia itsekkäille aikuislapsille.

Ehkäpä tämä onkin osasyynä sille, että Suomessa syntyvyys on laskenut roimasti. Näitä mieslapsia nimittäin täällä piisaa, enkä nyt puhu ulkomaan tulijoista. Joskus se miehen vastuuttomuus vaan saattaa ilmetä vasta vauvan synnyttyä - mitäpä sitten enää teet kun löysät on jo niin sanotusti housussa?

Ap: lle täytyy sanoa, että ilman tuollaista vellihousua pärjäät paremmin. Ala jo totutella ajatukseen. Jos meininki ei tuosta parane niin siitä kärsii lopulta myös lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Jätän pallon vaimolle kun te naiset olette niin taitavia lasten hoidossa. Minä olen siinä vain tiellä. Kiitos kaikille äideille kun jaksatte hoitaa vauvoja niin sinnikkäästi. 😊

M32 kahden pikkuisen isi

Aww, kiitos sinulle. 😊

Tällaiset viestit saavat jaksamaan vaikka välillä ei haluttaisi. :)

N23, äippä

Äitiysloman pitäisi vastavuoroisesti olla äitien huviloma

Yösyöttöhän on lähinnä komedia. Kuten kaikki muutkin missä isät joutuvat lapsia hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä siinä kaikki. Jotkut miehet kuvittelevat, että isyysvapaa ilman että äiti on edes kotona, on samanlaista laiskottelua. Ei se ole! Isomman lapsenkin kanssa on helvetin rankkaa olla kahdestaan kotona. Ei silloin katsella telkkaria tai pelailla kaiken päivää. Lapsen ruokailut, ulkoilut, sairastumiset, leikit ym. vievät aikaa.

No ei se nyt sentään helvetin rankkaa ole, ellei lapsi ole vaativa erityislapsi tai ellei itse tee siitä helvetin rankkaa..

Ei varmaan, kun jätät lapsen heitteille paskasiin vaippoihin, syötät kylmiä nakkeja paketista etkä anna lapselle mitään aktiviteetteja. Lapsi ei ole eloton nukke, jonka voit systätä nurkkaan, kun ei enää kiinnosta hoitaa! Hän on elävä olento jonka kaikki tarpeet tulee ottaa huomioon, jotta lapsesta kasvaa tasapainoinen ihminen. On heittellejättö, jos et huolehdi edes lapsen perustarpeista! Tee itsestäsi lasu ja mene vasektomiaan jos olet noin piittaamaton oman lapsesi hyvinvoinnista. Olisivat parhaat teot mitä ikinä tulet tekemään elämässäsi.

No johan vetää tunteisiin. Kyllä lapsesta voi huolehtia ja hänen kanssaan voi puuhata kaikenlaista ilman, että se on "helvetin rankkaa". Raskasta se voi olla ja välillä onkin, mutta silti oikeasti aika mukavaa aikaa.

Jos joku oli omassa elämässäni "helvetin rankkaa", niin esikoisen synnyttäminen kuolleena. Sen jälkeen kaikki tuntui arjessa ylitsepääsemättömän vaikealta. Elävän lapsen hoitaminen ja hänen seurastaan nauttiminen ei pääse lähellekään tuota sananvalintaa, kun on yhden lapsen menettänyt.

Ja painotan vielä, että tilanne on eri, jos lapsi on vaativa erityislapsi. Hatunnosto niille vanhemmille, jotka tällaisista huolehtivat päivästä toiseen.

Jaksaa jaksaa jaksaa, kun muutakaan ei voi. Ei saa sanoa: vittu, ei välttämättä jaksa.