Haittaisiko sinua uuden tuttavuuden mielialalääkkeiden syönti?

Tämä on kaikki hyvin kiinnostavaa mutta kuinka pitkä se kaveri on?

Vierailija kirjoitti:

Minua haittaisi. Mielenterveyden ongelmat on nimittäin elämän pituinen ongelma joka ajan kanssa usein vain pahenee.

Mietippä jos naisella on mt-ongelmia kakskymppisenä, mitä tapahtuu kolmekymppisenä kun elämä oikeasti alkaa olla haasteellista työn ja perheen kanssa? Nelikymppisenä sitten alkavan fyysisen ikääntymisen stressi siihen päälle.

Minusta on todella hälyttävää miten suuri osa ihmisistä ei selviä normaalista elämästä ilman mielenterveyslääkkeitä. Väitän että tämä on kytköksissä täysin epärealistiseen kuvaan siitä mihin elämässä olisi mielekästä pyrkiä ja mitkä ovat omat resurssit niitä asioita tavoitella.

En viitsi edes vastata viestiisi, koska joutuisin kärsimään omasta päästä keksimiesi pseudoargumenttien kanssa ja miettimään jonkun ihmisen tyhjää elämänfilosofiaa.

Absolutisti kirjoitti:

Mä rinnastan psyykelääkkeet huumeisiin, drug is a drug, mutta psyykelääkkeiden ja huumausaineiden ero on se, että psyykelääkkeet tekevät sinusta palvelevan robotin joka ei kyseenalaista mitään etenkään systeemiä. Ne ovat pillereitä joilla ohjelmoidaan ihmisen mieli tottelevaiseksi. Huumausaineet taas ne tekevät heikosta aineen orjan, mutta vahvalle näyttävät illuusion missä elämme ja sen takia ne ovat laittomia.

Sininen vai punainen pilleri kumman sinä otit?

Nyt hei löysemmälle sitä foliohattua!

Jätät varmaan syöpälääkkeet ja penisiliinitkin käyttämättä?

Vierailija kirjoitti:

Absolutisti kirjoitti:

Mä rinnastan psyykelääkkeet huumeisiin, drug is a drug, mutta psyykelääkkeiden ja huumausaineiden ero on se, että psyykelääkkeet tekevät sinusta palvelevan robotin joka ei kyseenalaista mitään etenkään systeemiä. Ne ovat pillereitä joilla ohjelmoidaan ihmisen mieli tottelevaiseksi. Huumausaineet taas ne tekevät heikosta aineen orjan, mutta vahvalle näyttävät illuusion missä elämme ja sen takia ne ovat laittomia.

Sininen vai punainen pilleri kumman sinä otit?

Nyt hei löysemmälle sitä foliohattua!

Jätät varmaan syöpälääkkeet ja penisiliinitkin käyttämättä?

Syöpä on illuusio.

Vierailija kirjoitti:

En viitsi edes vastata viestiisi, koska joutuisin kärsimään omasta päästä keksimiesi pseudoargumenttien kanssa ja miettimään jonkun ihmisen tyhjää elämänfilosofiaa.

Juu nappaa mieluummin pilleri niin ei tarvi kohdata todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Minua haittaisi. Mielenterveyden ongelmat on nimittäin elämän pituinen ongelma joka ajan kanssa usein vain pahenee.

Mietippä jos naisella on mt-ongelmia kakskymppisenä, mitä tapahtuu kolmekymppisenä kun elämä oikeasti alkaa olla haasteellista työn ja perheen kanssa? Nelikymppisenä sitten alkavan fyysisen ikääntymisen stressi siihen päälle.

Minusta on todella hälyttävää miten suuri osa ihmisistä ei selviä normaalista elämästä ilman mielenterveyslääkkeitä. Väitän että tämä on kytköksissä täysin epärealistiseen kuvaan siitä mihin elämässä olisi mielekästä pyrkiä ja mitkä ovat omat resurssit niitä asioita tavoitella.

Ei tämä ole normaalia elämää mitä ihmisen kuuluisi elää. Betonikuutioissa, työskentelet parhaimmillaan vain 8 tuntia päivässä kovien tulostavoitteiden ja potkujen pelossa kasvottomalle instanssille ja monille työ on vain rahan tekemistä, jotta saa ruokaa pöytään ilman mitään sen kummempia intohimoja itse työhön. Pahimmillaan teet tuota kaikkea, mutta 10-12 tuntia päivässä tai työskentelet useammassa työpaikassa niin, että vapaa aikaa ei juurikaan ole. Tiivistä perheyhteisöä ei monillakaan enää ole, koska ei ole aikaa eikö energiaa ihmissuhteille, koska paukut menee töihin. Muutakaan yhteisöä ei ole, eikä välttämättä edes läheisiä ystävyyssuhteita, vaan ainoastaan sellaisia pinnallisia. Ei välttämättä ole edes parisuhdetta ja jos on, kumppani saattaa olla etääntynyt tai vääränlainen. Syrjäytyminen ja yksinäisyys on suurta Suomessa ja sosiaalisen eläimen yksinäisyys tekee hulluksi. Juurettomuuden tunne ja se, ettei tunne kuuluvansa mihinkään. Yksinäisyys ja arvottomuus ja se, ettei elämällä tunnu olevan muuta arvoa kuin se, että paiskit niska limassa töitä paniikissa vuodesta toiseen ja yrität selvitä.

Niillä alkuoeräiskansoilla, joiden keskuudessa mielenterveyshäiriöitä ei ole on yhteistä vahva yhteisöllisyys ja se, että jokainen on tärkeä osa yhteisöä. Jokaisella on oma paikkansa ja jokainen voi toteuttaa itseään luontaisella tavalla. Onnellisuus ei tule tavarasta, vaan terveestä yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja tämä on mädättynyt teollisuusmaissa jo kauan aikaa sitten. Rahan perässä juokseminen tappaa inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden ja pikkuhiljaa se mädättää koko systeemiä sisältä päin, kun epäterve yhteisö tekee yksilöistä sairaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua haittaisi. Mielenterveyden ongelmat on nimittäin elämän pituinen ongelma joka ajan kanssa usein vain pahenee.

Mietippä jos naisella on mt-ongelmia kakskymppisenä, mitä tapahtuu kolmekymppisenä kun elämä oikeasti alkaa olla haasteellista työn ja perheen kanssa? Nelikymppisenä sitten alkavan fyysisen ikääntymisen stressi siihen päälle.

Minusta on todella hälyttävää miten suuri osa ihmisistä ei selviä normaalista elämästä ilman mielenterveyslääkkeitä. Väitän että tämä on kytköksissä täysin epärealistiseen kuvaan siitä mihin elämässä olisi mielekästä pyrkiä ja mitkä ovat omat resurssit niitä asioita tavoitella.

Ei tämä ole normaalia elämää mitä ihmisen kuuluisi elää. Betonikuutioissa, työskentelet parhaimmillaan vain 8 tuntia päivässä kovien tulostavoitteiden ja potkujen pelossa kasvottomalle instanssille ja monille työ on vain rahan tekemistä, jotta saa ruokaa pöytään ilman mitään sen kummempia intohimoja itse työhön. Pahimmillaan teet tuota kaikkea, mutta 10-12 tuntia päivässä tai työskentelet useammassa työpaikassa niin, että vapaa aikaa ei juurikaan ole. Tiivistä perheyhteisöä ei monillakaan enää ole, koska ei ole aikaa eikö energiaa ihmissuhteille, koska paukut menee töihin. Muutakaan yhteisöä ei ole, eikä välttämättä edes läheisiä ystävyyssuhteita, vaan ainoastaan sellaisia pinnallisia. Ei välttämättä ole edes parisuhdetta ja jos on, kumppani saattaa olla etääntynyt tai vääränlainen. Syrjäytyminen ja yksinäisyys on suurta Suomessa ja sosiaalisen eläimen yksinäisyys tekee hulluksi. Juurettomuuden tunne ja se, ettei tunne kuuluvansa mihinkään. Yksinäisyys ja arvottomuus ja se, ettei elämällä tunnu olevan muuta arvoa kuin se, että paiskit niska limassa töitä paniikissa vuodesta toiseen ja yrität selvitä.

Niillä alkuoeräiskansoilla, joiden keskuudessa mielenterveyshäiriöitä ei ole on yhteistä vahva yhteisöllisyys ja se, että jokainen on tärkeä osa yhteisöä. Jokaisella on oma paikkansa ja jokainen voi toteuttaa itseään luontaisella tavalla. Onnellisuus ei tule tavarasta, vaan terveestä yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja tämä on mädättynyt teollisuusmaissa jo kauan aikaa sitten. Rahan perässä juokseminen tappaa inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden ja pikkuhiljaa se mädättää koko systeemiä sisältä päin, kun epäterve yhteisö tekee yksilöistä sairaita.

Kiitos, tämä oli hienosti kirjoitettu vastine tuohon omaani. Sydämessäni tunnen itsekin aivan samoin. Mutta on myös mahdollista toimia siinä oravanpyörän sisällä niin että pärjää ja selviää.

Voi vain joutua luopumaan monista asioista minkä tavoittelemiseen on valtava sosiaalinen paine.

No, olen itsekin syönyt nyt kolmisen viikkoa, että enpä voi tuomita. Sitä paitsi niitähän määrätään vaikka kuinka moneen ongelmaan. Ei minua haittaa lääkelista vaan henkilön elämäntilanne, käyttäytyminen ja itse kokonaisuus.

Enkä siis ole lääkkeiden puolestapuhuja, vaan oikeastaan kriittinen. Itse välttelin pitkään, mutta nyt suostuin kokeilemaan ja on jonkin verran auttanut.

Mietteliäs. kirjoitti:

PItääkö paikkansa, että mielialalääkkeet tekevät tunnekylmäksi ja haluttomaksi?

Riippuu ihmisestä, annostuksesta ja itse lääkkeestä. Omalla kohdalla ei pidä paikkaansa. Negatiiviset tunteet ovat häivyttyneet ja mieliala on tasaisempi, mutta olen ihmisystävällisempi enkä ärsyynny toisten piirteistä. Olen saanut rakkaudellisia tunteita takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Absolutisti kirjoitti:

Mä rinnastan psyykelääkkeet huumeisiin, drug is a drug, mutta psyykelääkkeiden ja huumausaineiden ero on se, että psyykelääkkeet tekevät sinusta palvelevan robotin joka ei kyseenalaista mitään etenkään systeemiä. Ne ovat pillereitä joilla ohjelmoidaan ihmisen mieli tottelevaiseksi. Huumausaineet taas ne tekevät heikosta aineen orjan, mutta vahvalle näyttävät illuusion missä elämme ja sen takia ne ovat laittomia.

Sininen vai punainen pilleri kumman sinä otit?

Nyt hei löysemmälle sitä foliohattua!

Jätät varmaan syöpälääkkeet ja penisiliinitkin käyttämättä?

Ihan eri asioita. Huono vertaus, lammasmaisen huono vertaus.

En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

No, olen itsekin syönyt nyt kolmisen viikkoa, että enpä voi tuomita. Sitä paitsi niitähän määrätään vaikka kuinka moneen ongelmaan. Ei minua haittaa lääkelista vaan henkilön elämäntilanne, käyttäytyminen ja itse kokonaisuus.

Enkä siis ole lääkkeiden puolestapuhuja, vaan oikeastaan kriittinen. Itse välttelin pitkään, mutta nyt suostuin kokeilemaan ja on jonkin verran auttanut.

Lisäisin vielä, että toisaalta henkilö, joka MAINOSTAA heti ensikättelyssä omistavansa mielenterveysongelmia, ei ole viehättävä. Itse välttelen tällaisia, vaikka minullakin on masennusta.

up

Minun 7:stä hyvästä ystävästä kolme käyttää psyykenlääkkeitä, kaksi käyttäjistä on käynyt myös pitkän terapian. Tällä otannalla ihmettelen syvästi aloittajan ihmiskuvaa ja ymmärrystä elämästä. Näistä minun ystävistäni juuri nämä kolme mielenterveyttään hoitaneet ovat inhimillisimmät, suvaitsevaisimmat ja luotettavimmat ihmiset elämässäni.  

Kukaan ei sairastu tai kärsi psyykkisestä kivusta tyhmyyttään tai osaamattomuuttaan. Useimmiten takana on rankkoja elämänkokemuksia, laiminlyöntiä tms. Eli ihminen ikäänkuin reagoi huonoon elämäntilanteeseen tarkoituksenmukaisesti - sairastumalla tai kärsimällä psyykkisesti. Siksi tuntuu jotenkin ihan kamalalta lukea joitain näitä kirjoituksia, joissa tällaiset ihmiset määritellään epäkelvoiksi :(

Ymmärrän kyllä, että jotkut sairaudet voivat olla niin raskaita, ettei välttämättä ole viisasta harkita seurustelusuhdetta tällaisen henkilön kanssa.

Yllä kirjoitetut robotti - ja lasittuneet silmät - jutut kuulostavat aivan vierailta. Varmaan voi olla, että jotkut psykoosilääkkeet saattavat aiheuttaa sivuvaikutuksia sellaisessa vaiheessa, kun sopivaa lääkettä tai annostusta etsitään. 

Karkuun juoksisin ja lujaa. Eri asia jos nykyinen kumppanini sairastuisi ja joutuisi alkaa syömään mielialalääkkeitä. Hänet minä tunnen ja rakastan. Mutta jos uusi tuttavuus... Ei ei ei. 

Mietteliäs. kirjoitti:

PItääkö paikkansa, että mielialalääkkeet tekevät tunnekylmäksi ja haluttomaksi?

Ei todellakaan pidä. Syön itse lääkkeitä ja halut ja tunteet ihan ennallaan. Ei se tarkoita kun syö lääkkeitä että on täysi sekopää ja pitäisi juosta karkuun, täysin absurdi ajatus torjua ihminen sen takia. Yleensä lääkkeitä syödään 1-2 vuotta ja eiköhän meillä aika monella suomalaisella ole niistä jotain kokemusta. Lopettakaa tuomitseminen ja kuunnelkaa vaikka välillä mitä toisella on sanottavaa ja kerrottavaa tilanteestaan, voitte vaikka oppia jotain.

Ei haittaisi, eikä olis edes väliä mihin sairauteen niitä syö.

Vierailija kirjoitti:

Pimpelipom kirjoitti:

Miten reagoisit, jos deittisi tapailuvaiheessa avoimesti kertoisi syövänsä mielialalääkkeitä? Jatkaisitko kuin ei mitään vai juoksisitko karkuun?

AP! Ottaisitko kumppaniksesi nämä ketjun ihmiset, jotka lyövät mielialalääkkeitä syöviä sivukaupalla aivan käsittämättömillä väitteillä ja törkeällä käytöksellä? Vastaa rehellisesti.

Aika ikävää keskustelua puolin ja toisin. ☹️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pimpelipom kirjoitti:

Miten reagoisit, jos deittisi tapailuvaiheessa avoimesti kertoisi syövänsä mielialalääkkeitä? Jatkaisitko kuin ei mitään vai juoksisitko karkuun?

AP! Ottaisitko kumppaniksesi nämä ketjun ihmiset, jotka lyövät mielialalääkkeitä syöviä sivukaupalla aivan käsittämättömillä väitteillä ja törkeällä käytöksellä? Vastaa rehellisesti.

Kyllä ottaisin! Ainakaan he eivät ole tuhonneet omaa persoonaansa turruttavilla lääkkeillä.

-AP

Äläpäs esitä aloittajaa.

Unettomuuteen. Pyysin lääkäriserkultani nukahtamislääkettä, ja laittoi jotakin mielialalääkettä sanoen, että niissä tehokkaita aineita nukahtamiseen.