Mies ei halua minua seksuaalisesti - minua ei oikeastaan huvita enää edes puhua hänelle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös tilanne, että mies ei halua eikä fyysisyys ole hänelle varsinkaan sitä osoittavana osapuolena tärkeää. Aloitteeni torjutaan usein ja turha on minun odotella miehen suunnalta mitään fyysistä huomiota, näin on ollut koko kahden vuoden suhteemme aikana.. Kyllä turhauttaa ja paljon. Ero entiseen avioliittooni on kyllä valtava. Valitettavasti. Olen kahden vuoden aikana yrittänyt ymmärtää ja etsiä ratkaisua milloin mistäkin, turhaan. Jos toinen ei vaan ole kiinnostunut, niin ei ole :( Aluksi ajattelin, että vika minussa; haluan liikaa (2-4xviikko), osoitan hellyyttä liikaa, olen ruma, epäviehättävä tms.. vaikka ihmettelin kyllä, koska olen urheilullinen ja pidetty nainen, aina ollut tarjokkaita ja ottajia ja saanut hätistellä mm pikkujouluissa turhan tuttavallisia kauemmas. Olen myös kohtelias, huumorintajuinen ja ymmärtävä luonne. Sain alkuun sitten selitykseksi mieheltä stressin joka kyllä menisi ohi ja hän alkaisi panostaa osaltaan ajan kanssa. No, pari vuotta mennyt. Olen antanut tilaa, koettanut vaikka mitä. Ei auta. On vähän olo, että edustuspuolisona ja älyllisenä kumppanina kelpaan täydellisesti, mutta hän ei vaan koe minua seksuaalisesti haluttavana jostain syystä :(

Ei sille voi mitään miehenä, kaikista ei vain kiihotu. Vaikka olisit miten 'hyvä' nainen tahansa ja seksikäs. Voihan sitä silti seksiä harrastaa jos on testosteronit yms kunnossa, mutta tuskin sellaisesta kukaan nauttisi :)

No meillä ei ole edes niitä lapsia, mitenkäs olisikaan, ei niitä halaamalla tule. Seksiä on ollut viimeksi viime talvena, en muista kuukautta, eikä mies silloinkaan lauennut. Yleensä tämä meidän meno ei niin haittaa, mutta kun pysähdyn asiaa oikein miettimään alkaa ottaa vähän päähän.

Tämä on asia josta ei kyetä puhumaan. Mies on joskus sanonut että hänelle läheisyys on tärkeämpää kuin seksi, ja niin varmasti onkin, ei ole mikään kovin seksuaalinen tyyppi. Ja kyllä me muun muassa pussataan, kuljetaan käsi kädessä ja nukutaan aina kiinni toisissamme. Siinä ei vaan ole mitään seksuaalista sävyä tai jännitettä tai mitä onkaan, se ei johda mihinkään.

Ihan alkuaikoina 19-vuotiaina seksiä oli noin kuukauden välein ja se vaivasi mua silloin. Siitä se ajan myötä aina väheni, nykyään on noin kerran vuodessa. Muutama vuosi sitten mun meni kerran hermo ja sanoin tuntevani oloni huonoksi ja typeräksi kun olen "aina saatavilla", mies saa kun haluaa ja minä vain itsekseni turhaan toivon ja taas petyn. Tuon jälkeen ei tapahtunut mitään pitkään aikaan, ei ihme.

Olen päätynyt siihen, ettei tämä kuitenkaan niin iso asia ole, että oikeasti eroaisin ihmisestä joka on perheenjäseneni. Jos olisin erotakseni, olisin sen jo tehnyt. Päinvastoin, mentiin naimisiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa olla tyyppiä marttyyri-kärsijä. Kunnia ja pärjääminen on hänelle tärkeimpiä asioita elämässä, ja hän mieluummin kärsii, kun hakee apua tilanteeseensa. Masennus on heikkoutta, terapeutit huijareita. Oikeastiko meinasit vitkutella tuossa suhteessa 50 v. asti, vaikka seksittömyys jatkuisi?? Kuinka katkeroitunut oletkaan silloin, kun olet sitä jo nyt? Toivottavasti et sitten syyllistä lapsiasi siitä, että "heidän takiaan" jouduit kärsimään isänsä kanssa... Huonon esimerkin saavat joka tapauksessa, jos annat tilanteen jatkua.

Kuulostaa kliseeltä mutta niin se menee. Jos ap nyt masentuisi tilanteesta, siis sairastuisi, hän purkaisi sitä pahaa oloaan myös lapsiin. Mutta eihän tuo niin pahalta kuulosta jos kerran kuussa saa seksiä, varmaan enemmän turhauttavaa.

Hehheeeh.. että vain kerran kuussa seksiä ja kauhea itku. Mulla on ollut oman miehen kanssa seksiä viimeksi neljä vuotta sitten. Repikää siitä.

Mitä helvettiä?! Kerro enemmän itsestäs. Sairaus taustalla? Sairaalloisen lihava? Haluatko miestäsi? Haluaako miehesi sua? Avoin suhde? Etkö edes halua seksiä muilta?

Mies ei halua erota ja onhan se lasten ja arkielämän kannalta helpompaa. Olen normaalipainoinen ja ihan ok näköinen, en halua miestäni seksuaalisesti. Minulla on ollut sivusuhde. Odottelen tässä että mies lopulta ymmärtäisi, ettei tämä meidän parisuhde tule enää korjaantumaan. Molemmat kärsitään tilanteesta kyllä. Mutta ihan nyt tiedoksesi: seksiä kerran kk ei ole vielä mikään katastrofi. :)

Oispa apkin yhtä avoin sivusuhteelle kuin sä :D

Mutta onhan aplla aika helppo tilanne suhun verrattuna, ainakin vielä. Tollaiseen tilanteeseen se apkin varmaan ajautuu.

M35

Ap:n on toivottavasti vielä mahdollista kääntää kelkkaa. Meillä seksin loppuminen johtuu pitkälti siitä, että jouduin liian monta kertaa pettymään mieheen, eikä me pystytty vaikeassa elämäntilanteessa tukeutumaan toisiimme. Sivusuhde valitettavasti loppui toisen osapuolen tilanteesta johtuen, mutta on kuitenkin todennäköistä, että ennemmin tai myöhemmin hankkiudun uuteen suhteeseen. Mies saa puuhata omalla tahollaan mitä lystää.

Ehkä miehellä on kiikarissa joku toinen nainen. Ehkä vain mielessään toistaiseksi. Vertaa ap:ta siihen fantasianaiseen ja näkee ap:n huonompana ja epähaluttavampana.

Oma mieheni pihtasi kerran tahallaan useamman kuukauden, kun oli lietsonut itsensä sellaiseen tilaan, että näki minut halveksuttavana ja huonona. Tilanne purkautui lopulta lievään väkivaltaankin. Hän on aiemmassa liitossaan ollut ilman seksiä muutaman vuoden jopa, koska piti suhdetta liian riitaisena ja vaimoa syyllisenä vaikeuksiin.

Eli kyllä veikkaan, että pariterapia voisi auttaa ap:ta näkemään suhteen oikeat ongelmat. Ne voivat olla ihan mitä vain, mitkä eivät edes käy ilmi tästä ketjusta. Mutta todellisen tilannearvion kaivaminen esiin olisi nyt välttämätöntä. Sitten voi joko parantaa suhdetta tai päättää erota hyvällä omallatunnolla tietäen sen olevan oikea ratkaisu.

Joo-o...minulla oli pitkän aikaa miehen kanssa seksiä kerran kuussa. Mies ei nähnyt tässä mitään ongelmaa. Joskus pistää miettimään, että eikö miesten haluttomuus näy tilastoissa juuri siksi, että miehet eivät miellä sitä haluttomuudeksi? Jos taas puolisoilta kysyttäisiin... Mutta siis. Meillä seksi alkoi pikku hiljaa harventua tuostakin. Sitten sitä oli ehkä kerran muutamassa kuussa, sitten meni puoli vuotta, sitten toiset puoli vuotta ja päätin että ei hemmetti, enää en tee aloitteita...ja siihen loppui seksi kokonaan. Meillä oli kyllä suhteessa muitakin ongelmia ja kaatuihan se lopulta. Lapsia meillä ei ollut. En ollut ruma, en lihava, en nalkuttanut - mies kyllä kiukutteli melkein päivittäin, aina sai varovasti tunnustella millä mielellä mies taas tänään on. Hänellä oli hyvin stressaavaa työ, stressaavampi kuin omani, mutta mitenkäs tuet toista kun tämä kanavoi oman pahan olonsa pelkkään puolisolle kiukutteluun. Nyt sitten vonkaa perään vielä pari vuotta eron jälkeen.

En tiedä muista naisista, mutta kyllä minulle seksi muuttuu ihan fyysisesti vaikeammaksi kun tauot ovat oikein pitkiä. Enemmän kipuja jne. Lisää siihen että miestä ei kamalasti kiinnostanut miltä seksi minulle tuntui, kunhan nyt pääsi sutasemaan sen kerran 1-3 kuussa. Jossain vaiheessa sitä alkaa miettiä, että miksi minä tätä haluan kun koko ajan se on huonompaa - tässä yksi syy miksi lopulta en enää tehnyt aloitteitakaan.

Parisuhdeterapiaa ehdottaisin AP:lle, tuskin siellä kysellään "miksi et saa miestäsi haluamaan seksiä" vaan ihan oikeasti yritetään pureutua niihin ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa olla tyyppiä marttyyri-kärsijä. Kunnia ja pärjääminen on hänelle tärkeimpiä asioita elämässä, ja hän mieluummin kärsii, kun hakee apua tilanteeseensa. Masennus on heikkoutta, terapeutit huijareita. Oikeastiko meinasit vitkutella tuossa suhteessa 50 v. asti, vaikka seksittömyys jatkuisi?? Kuinka katkeroitunut oletkaan silloin, kun olet sitä jo nyt? Toivottavasti et sitten syyllistä lapsiasi siitä, että "heidän takiaan" jouduit kärsimään isänsä kanssa... Huonon esimerkin saavat joka tapauksessa, jos annat tilanteen jatkua.

Kuulostaa kliseeltä mutta niin se menee. Jos ap nyt masentuisi tilanteesta, siis sairastuisi, hän purkaisi sitä pahaa oloaan myös lapsiin. Mutta eihän tuo niin pahalta kuulosta jos kerran kuussa saa seksiä, varmaan enemmän turhauttavaa.

Hehheeeh.. että vain kerran kuussa seksiä ja kauhea itku. Mulla on ollut oman miehen kanssa seksiä viimeksi neljä vuotta sitten. Repikää siitä.

Mitä helvettiä?! Kerro enemmän itsestäs. Sairaus taustalla? Sairaalloisen lihava? Haluatko miestäsi? Haluaako miehesi sua? Avoin suhde? Etkö edes halua seksiä muilta?

Mies ei halua erota ja onhan se lasten ja arkielämän kannalta helpompaa. Olen normaalipainoinen ja ihan ok näköinen, en halua miestäni seksuaalisesti. Minulla on ollut sivusuhde. Odottelen tässä että mies lopulta ymmärtäisi, ettei tämä meidän parisuhde tule enää korjaantumaan. Molemmat kärsitään tilanteesta kyllä. Mutta ihan nyt tiedoksesi: seksiä kerran kk ei ole vielä mikään katastrofi. :)

Oispa apkin yhtä avoin sivusuhteelle kuin sä :D

Mutta onhan aplla aika helppo tilanne suhun verrattuna, ainakin vielä. Tollaiseen tilanteeseen se apkin varmaan ajautuu.

M35

Ap:n on toivottavasti vielä mahdollista kääntää kelkkaa. Meillä seksin loppuminen johtuu pitkälti siitä, että jouduin liian monta kertaa pettymään mieheen, eikä me pystytty vaikeassa elämäntilanteessa tukeutumaan toisiimme. Sivusuhde valitettavasti loppui toisen osapuolen tilanteesta johtuen, mutta on kuitenkin todennäköistä, että ennemmin tai myöhemmin hankkiudun uuteen suhteeseen. Mies saa puuhata omalla tahollaan mitä lystää.

Ai mies yhtäkkiä alkaisi taas haluamaan apta? Kuulostaa kyllä aikaa kaukaa haetulta. Onko kellekkään täällä käynyt näin? Mielellään kuulisi miehen mielipiteen. Kai miehetkin voivat feikata sitä haluamista? Ajattelee jotain muuta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on ilmeisesti useamman lapsen äiti ja en usko että on alasti kovin kiihottava näky.

Jos aapeen mies vaan tuijottaa pornoa ja duunaa käsitöitä?

Vartalossani ei ole näkyviä muutoksia lapsista ja painoindeksi alle 20. Ap

Tätä ei usko kukaan.

145 jatkaa vielä. Pitkään jaksoin odottaa, että tilanne vielä paranee. Sitten kun päästään lomalle, sitten kun hänellä stressi helpottaa, sitten kun hän vaihtaa työpaikkaa... Niin vaan meni ilman seksiä lomat ja romanttiset matkat, työpaikkakin vaihtui mutta ei muutosta meidän suhteessa paitsi pikku hiljaa koko ajan huonompaan suuntaan. Eli ei se tilanne pelkän ajan kanssa korjaannu, sitä on turha jäädä odottelemaan.

Huh. Oma mieheni on erittäin seksuaalinen, haluaa usein minua mutta myös muita naisia. Pettäjä hän ei ole. Nyt kun luin tämän ketjun, osaan arvostaa mieheni seksuaalisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös tilanne, että mies ei halua eikä fyysisyys ole hänelle varsinkaan sitä osoittavana osapuolena tärkeää. Aloitteeni torjutaan usein ja turha on minun odotella miehen suunnalta mitään fyysistä huomiota, näin on ollut koko kahden vuoden suhteemme aikana.. Kyllä turhauttaa ja paljon. Ero entiseen avioliittooni on kyllä valtava. Valitettavasti. Olen kahden vuoden aikana yrittänyt ymmärtää ja etsiä ratkaisua milloin mistäkin, turhaan. Jos toinen ei vaan ole kiinnostunut, niin ei ole :( Aluksi ajattelin, että vika minussa; haluan liikaa (2-4xviikko), osoitan hellyyttä liikaa, olen ruma, epäviehättävä tms.. vaikka ihmettelin kyllä, koska olen urheilullinen ja pidetty nainen, aina ollut tarjokkaita ja ottajia ja saanut hätistellä mm pikkujouluissa turhan tuttavallisia kauemmas. Olen myös kohtelias, huumorintajuinen ja ymmärtävä luonne. Sain alkuun sitten selitykseksi mieheltä stressin joka kyllä menisi ohi ja hän alkaisi panostaa osaltaan ajan kanssa. No, pari vuotta mennyt. Olen antanut tilaa, koettanut vaikka mitä. Ei auta. On vähän olo, että edustuspuolisona ja älyllisenä kumppanina kelpaan täydellisesti, mutta hän ei vaan koe minua seksuaalisesti haluttavana jostain syystä :(

Ei sille voi mitään miehenä, kaikista ei vain kiihotu. Vaikka olisit miten 'hyvä' nainen tahansa ja seksikäs. Voihan sitä silti seksiä harrastaa jos on testosteronit yms kunnossa, mutta tuskin sellaisesta kukaan nauttisi :)

Mutta miksi ryhtyä suhteeseen jos nainen ei kiihota?

Teette niin, että mies aloittaa seksisuhteen jonkun muun kanssa ja sinä aloitat puhumaan jonkun muun kanssa. Saatte kumpikin tarpeenne tyydytettyä: mies seksintarpeensa ja sinä puheentarpeesi.

Toki jos sinuakin panettaa niin käy ihmeessä jörnimässä jonkun muun kanssa!

142 sun mies on piilohomo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös tilanne, että mies ei halua eikä fyysisyys ole hänelle varsinkaan sitä osoittavana osapuolena tärkeää. Aloitteeni torjutaan usein ja turha on minun odotella miehen suunnalta mitään fyysistä huomiota, näin on ollut koko kahden vuoden suhteemme aikana.. Kyllä turhauttaa ja paljon. Ero entiseen avioliittooni on kyllä valtava. Valitettavasti. Olen kahden vuoden aikana yrittänyt ymmärtää ja etsiä ratkaisua milloin mistäkin, turhaan. Jos toinen ei vaan ole kiinnostunut, niin ei ole :( Aluksi ajattelin, että vika minussa; haluan liikaa (2-4xviikko), osoitan hellyyttä liikaa, olen ruma, epäviehättävä tms.. vaikka ihmettelin kyllä, koska olen urheilullinen ja pidetty nainen, aina ollut tarjokkaita ja ottajia ja saanut hätistellä mm pikkujouluissa turhan tuttavallisia kauemmas. Olen myös kohtelias, huumorintajuinen ja ymmärtävä luonne. Sain alkuun sitten selitykseksi mieheltä stressin joka kyllä menisi ohi ja hän alkaisi panostaa osaltaan ajan kanssa. No, pari vuotta mennyt. Olen antanut tilaa, koettanut vaikka mitä. Ei auta. On vähän olo, että edustuspuolisona ja älyllisenä kumppanina kelpaan täydellisesti, mutta hän ei vaan koe minua seksuaalisesti haluttavana jostain syystä :(

Ei sille voi mitään miehenä, kaikista ei vain kiihotu. Vaikka olisit miten 'hyvä' nainen tahansa ja seksikäs. Voihan sitä silti seksiä harrastaa jos on testosteronit yms kunnossa, mutta tuskin sellaisesta kukaan nauttisi :)

Mutta miksi ryhtyä suhteeseen jos nainen ei kiihota?

No omalta osaltani mulla meni seuraavasti: oli todella kiihkeä alkuhuuma, siis seksiä monta kertaa päivässäkin. Kesti noin puoli vuotta. Sen jälkeen astui arki kuvioihin enemmän, niin kuin kaikissa suhteissa. Se halu naista kohtaan vaan väheni koko ajan ja lopulta 2 vuoden jälkeen seksiä ei periaatteessa ollut. Välillä koitettiin mutta ei siinä ollut intohimoa.

Suhde sitten loppui ilman suurempaa draamaa eikö kummallakaan ollut toista. Harmi vain koska tulimme muuten todella hyvin juttuun ja sovimme paperilla yhteen. Se jokin vaan katosi...

Vierailija kirjoitti:

145 jatkaa vielä. Pitkään jaksoin odottaa, että tilanne vielä paranee. Sitten kun päästään lomalle, sitten kun hänellä stressi helpottaa, sitten kun hän vaihtaa työpaikkaa... Niin vaan meni ilman seksiä lomat ja romanttiset matkat, työpaikkakin vaihtui mutta ei muutosta meidän suhteessa paitsi pikku hiljaa koko ajan huonompaan suuntaan. Eli ei se tilanne pelkän ajan kanssa korjaannu, sitä on turha jäädä odottelemaan.

Joo. Muistan kuinka joskus odotin tai toivoin jotain tapahtuvan ensin joka ilta, sitten viikottain ja sitten ehkä tässä kuussa. Sitten kun toinen ei ole niin stressaantunut, sitten kun ollaan saatu asunto kuntoon, sitten kun mulla on uusi mekko, sitten kun ollaan matkalla, sitten kun näin tai noin. Lopulta lopetin tuon ja sen jälkeen on ollutkin helpompi olla. Mitä pidempään aikaa kuluu seksikertojen välillä, sen vähemmän asia on mielen päällä, se vaan jää pois ja ilmankin pärjää, ei se niin kummoista ole. Mutta kun joskus oli peräti kahdesti kuukauden sisällä, ehdin jo jotenkin tottua ja taas toivoa kolmatta kertaa, eikä tuo putki sitten jatkunutkaan. Älytöntä ja kuluttavaa riuhtomista.

-142

Koittakaas arvata onko kiva lukea pihtarinaisen kanssa 20 vuotta olleena miehenä näitä teidän valituksianne. Viikossa meikäläiseltä saisi 4-7 kertaa, aivan naisen haluamalla tavalla eli joko pikaisesti tai pitkän kaavan mukaan.

Mutta ei, ei kelpaa tuolle seksuaalisesti estyneelle tapaukselle...

Vierailija kirjoitti:

142 sun mies on piilohomo

Njäh, ei ole. Harmaa aseksuaali mielestäni. Haluaa, mutta ei niin terävästi että käytännön tasolla mitään tapahtuisi. Ei tarvitse seksiä.

-142

7 vuotta ilman kosketusta.. saiskin kerran kk..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

145 jatkaa vielä. Pitkään jaksoin odottaa, että tilanne vielä paranee. Sitten kun päästään lomalle, sitten kun hänellä stressi helpottaa, sitten kun hän vaihtaa työpaikkaa... Niin vaan meni ilman seksiä lomat ja romanttiset matkat, työpaikkakin vaihtui mutta ei muutosta meidän suhteessa paitsi pikku hiljaa koko ajan huonompaan suuntaan. Eli ei se tilanne pelkän ajan kanssa korjaannu, sitä on turha jäädä odottelemaan.

Joo. Muistan kuinka joskus odotin tai toivoin jotain tapahtuvan ensin joka ilta, sitten viikottain ja sitten ehkä tässä kuussa. Sitten kun toinen ei ole niin stressaantunut, sitten kun ollaan saatu asunto kuntoon, sitten kun mulla on uusi mekko, sitten kun ollaan matkalla, sitten kun näin tai noin. Lopulta lopetin tuon ja sen jälkeen on ollutkin helpompi olla. Mitä pidempään aikaa kuluu seksikertojen välillä, sen vähemmän asia on mielen päällä, se vaan jää pois ja ilmankin pärjää, ei se niin kummoista ole. Mutta kun joskus oli peräti kahdesti kuukauden sisällä, ehdin jo jotenkin tottua ja taas toivoa kolmatta kertaa, eikä tuo putki sitten jatkunutkaan. Älytöntä ja kuluttavaa riuhtomista.

-142

Pelkään että tähän suuntaan meilläkin ollaan menossa, koska mies on itse sanonut, että asiasta on turha puhua ja kyllä se varmaan itsekseen siitä paremmaksi muuttuu kun sitä ei mieti ja antaa ajan kulua. Siksi tämä nykyinenkin tilanne tuntuu tukahduttavalta. Jos puhun aiheesta, mies suuttuu.

t. se jolla vielä toistaiseksi seksiä 1-2 x viikossa omasta aloitteesta, kun aiemmin oli päivittäin molempien aloitteesta...

156? kirjoitti:

7 vuotta ilman kosketusta.. saiskin kerran kk..

Miksi sä olet tollaisessa suhteessa? Vai oletko sinkku?

Kuolipa tää ketju pystyyn! Hyvää joulua kaikille!