Lue keskustelun säännöt.
Seksuaalisen häirinnän ydin - mikä siinä HÄIRITSEE
23.12.2017 |
Tämä kaikki vouhkaus seksuaalisen häirinnän ympärillä jatkuu edelleen jossain määrin ja halusinkin nyt tuoda oman mielipiteeni mikä siinä on niin tuomittavaa ja väärin. Minua ei ole ikinä ahdisteltu muutamaa perseen puristusta lukuun ottamatta.
Se mikä seksuaalisessa häirinnässä häiritsee, on minusta kunnioituksen puute. Sanotaan nyt vaikka, että mies ahdistelee/ häiritsee naista. Miehen perimmäinen tarkoitus on tehdä naisen olo epämukavaksi teoilla/sanoilla ja seksuaalisuus on helppo väylä tähän. Eli siis seksuaalisesti ahdisteleva ei kunnioita/arvosta naista. Tämän takia esim lähi-idässä ahdistelu on yleistä koska naisten arvostus on mitä on.
Kun Matt Damon sanoi jotain, että lasten raiskausta ja perseen puristelua ei pitäisi verrata keskenään, syntyi haloo. Tottakai raiskaaminen on paljon pahempi asia, mutta pienempiä asioita ei silti pidä missään mielessä hyväksyä. Perseen puristaminen on merkki mikä sanoo, että en kunnioita sinua ihmisenä tai naisena.
Minusta seksuaalisen häirinnän raja menee juuri siinä, että onko mies oikeasti kiinnostunut minusta ihmisenä, naisena, arvostaako hän minua. Flirtti voi olla isompaakin, kunhan siitä välittyy kuva, etten ole vain lihanpala tai välinearvo seksiin. Yksikään itseään kunnioittava nainen ei lähde sovinistin mukaan.
Jotta seksuaalinen ahdistelu saadaan loppumaan, tulee jälkipolville opettaa kunnioitusta, miehille miten kohdella naisia, ja naisille, mitä heidän ei tarvitse sietää tai miten tulla kohdelluksi.
Kommentit (106)
Näin naisena haluan sanoa, että jos olen etsimässä baarista yhden yön panoa niin on se mieskin minulle pala lihaa. Silti en aloita lähestymistä kouraisemalla perseestä, enkä taatusti lähde sillä tavoin minua lähestyvän matkaan. Ihmiseen voi silti suhtautua ihmisenä ja kohdella tätä asiallisesti, vaikka tavoitteena olisikin vain hetkellinen seksuaalinen nautiskelu.
N29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Ei kaikki tietenkään, mutta siihen tulisi pyrkiä. Nimittäin kunnioittamaan ihmisiä niiden sukupuolesta riippumatta
Miksi sukupuolta ei saisi enää ajatella käyttäytymisessä tai suhtautumisessa toiseen?
Saa ajatella, mutta se ei saa olla käyttäytymisen ja suhtautumisen lähtökohta ja määrittäjä. Se, että ajattelet toista pelkästään sukupuolensa kautta, tekee käytöksestäsi loukkaavaa.
Mainitset lähtökohdan ja määrittäjän keskeisiksi asiassa. Mahtaako käyttäytyminen ja suhtautuminen toiseen olla mahdollista purkaa logiikan syyseuraussuhteeksi. Vuorovaikutus saattaa olla myös jotain muuta kuin loogisen tiedon soveltamista eri kohteisiin.
Niin? Voitko vähän täsmentää? Jos se ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen ja normaalit käytössäännöt eivät tule luonnostaan, on ihan hyvä ottaa se looginen tieto ja järki mukaan.
Ne eivät tule luonnostaan niin, että kokija pystyy olla vain muodollisten suhteiden varassa, se on looginen ristiriita. Sisällön nollaus on mahdotonta.
Siis mikä looginen ristiriita on siinä, että ventovierasta ihmistä lähestytään ainoastaan muodollisella tasolla? Jos omasta päästäsi keksit mitä hurjempia sisältöjä toisen elämästä, sinun ei ole kuitenkaan mikään pakko toimia niiden sisältöjen mukaan.
Tosielämän vuorovaikutus, joka tapahtuisi puhtaasti logiikan maailmassa, mielletään mahdottomuudeksi. Ihminen ei yksinkertaisesti kykene jäsentämään kaikkea tietoa ja toimintaa muodollisen logiikan muotoon. Ja esim. Blade Runnerissa se on dystopian oire.
Sinä yrität nyt siis logiikan keinoin selittää, että pelkkä logiikkaan nojaava vuorovaikutus ei ole mahdollista. Huomaatko mitään ristiriitaa tässä?
On olemassa eri logiikan lajeja. Muodollista propositiologiikkaa tuskin kukaan väittää soveltuvaksi arkielämään täysimääräisenä.
No se olit sinä, joka vetosit siihen, että on looginen mahdottomuus olla ottamatta elettyä elämää huomioon. Jos ymmärrät, että tätä ei tarvitse tuoda esiin ja soveltaa tosielämän tilanteissa, niin mikä ongelma tässä mielestäsi on?
Tuo rinnastus toimii vain, jos asiakaspalvelutilanne on elämä pienoiskoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Hyvä pointti!
Tuossa koko ohjeessa on se todellisuudelle vieras kuvitelma, että ihmiset aina kunnioittaisivat perheenjäseniään. Länsimaissa perheen sisällä vanhempien kunnioitus ei ole edes näennäistä eli jos sitä ei ole, ei sitä myöskään esitetä. Näin ollen neuvo kohdella kaikkia kuin "äitiä ja isää" ei toimi näillä leveysasteilla. "Kohtele kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan" toimisi ehkä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan, ahdistelija ei piittaa pätkääkään siitä onko nainen kiinnostunut hänestä, vaan pitää ainoana merkitsevänä asiana omaa himoaan naiseen.
Mikset kirjoittanut että ahdistelija ei piittaa pätkääkään siitä onko nainen\mies kiinnostunut...
Aika yleistävää olettaa että vain naisia ahdistellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Ei kaikki tietenkään, mutta siihen tulisi pyrkiä. Nimittäin kunnioittamaan ihmisiä niiden sukupuolesta riippumatta
Miksi sukupuolta ei saisi enää ajatella käyttäytymisessä tai suhtautumisessa toiseen?
Miksi ei voi kunnioittaa ihmistä huolimatta mitä sukupuolta hän on? Miksi se on vaikeaa?
Uskot ilmeisesti, että jokainen meistä voisi unohtaa sukupuolisuuden tai jonkin muun vastaavan sosiaalisen tai historiallisen piirteen toisesta. Jäljelle jäisi vain muodollisesti samanlaisia suhteita ilman mitään ennalta määrättyä sisältöä.
Nimenomaan tuo "ennalta määrätty sisältö" on ongelma. Toisen sukupuoli ei ole mikään lupaus tulevasta. Lähtökohtana on aina muodollisesti samanlaiset suhteet ja vasta tutustuessa ja molempien halusta ja toiveesta voidaan siirtyä siihen sukupuoliasetelmaan.
ohis
Fakta on se, että periaatteen ja etiikan tasolla muodollinen samuus ihmisten kohtaamisessa ilman mitään "oikean elämän" sisältöä on todella, todella kyseenalainen.
Miten se on kyseenalainen, jos sinä et tiedä siitä toisen osapuolen oikean elämän sisällöstä mitään? Miksi ihmeessä sinun pitäisi keksiä omasta päästäsi jotain sisältöjä toisen elämään?
Sisällötön elämä ei taida olla loogisesti mahdollinen. Siksi sosiaalisuuden esiehtona on keksitty sisältö.
Miten niin? Juu, tottakai tietyt oletukset voidaan esittää, esimerkiksi, että henkilö osaa puhua ja jopa puhuu kanssasi samaa kieltä tai että tietää, mikä on aurinko ja sade. Siitä on vielä pitkä matka oletukseen, että tämä henkilö on sukupuolensa takia halukas kuulemaan kommentin ulkonäöstään. Ylipäätään sukupuolen takia ei voi tehdä oikein mitään muita oletuksia kuin sen, että hän ehkä tietää, onko naisten vessassa jonoa.
Ennakkoluulottomuuden tila olisi se, jossa ihminen voisi muodostaa pelkästään värittämättömiä (sisällöttömiä) suhteita toisiin ihmisiin, ja suhteet muistuttaisivat näin matemaattisia yhtälöitä. Faktana kuitenkin pidetään sitä, että jo se tosiasia, että elää, saa ihmisen värittämään ympäröiväänsä.
Ja normaali ihminen pystyy pitämään ne ennakkoluulonsa ja käsityksensä sivussa kommunikoidessaan ihmisten kanssa. Ajatteles nyt, miten esimerkiksi kassahenkilö voisi tehdä työtänsä, jos jokaiselle asiakkaalle olisi jotenkin pakko sanoa, että "hyi, sinulle en halua myydä yhtään mitään" tai "sinua olisi kiva paneskella".
Ei ole olemassa mitään normaalia ihmistä. On vain eri sosiaalisia ihmisiä. Asiakaspalvelutilanteessa on tietenkin syytä käyttäytyä normien mukaan, mutta en näe kuinka pääset siitä arkielämään. Vai onko elämä vain asiakaspalvelutilanteiden sarjoja?
Normaalilla ihmisellä tarkoitan tässä yhteydessä normaalijärkistä ihmistä, joka pärjää yhteiskunnassa ja ymmärtää sosiaalisen koodiston pääpiirteissään eikä esimerkiksi ole jatkuvasti syytettynä seksuaalisesta häirinnästä.
Miten sen saman ihmisen on mahdollista käyttäytyä asiakaspalvelutilanteessa asiallisesti ilman niitä ennakkoasenteita, mutta siviilissä se on ihan mahdotonta? Jos seksuaalisen ahdistelun rajan havaitseminen on vaikeaa, on turvallisinta ja mukavinta kaikille, että pysyt siellä asiakaspalvelumoodissa.
Käyttäytyminen on muutakin kuin konkreettia toimintaa. Käyttäytymiseen vaikuttaa myös mm. fyysinen tila ja sisäinen kokemus, fysiologiakin. Asiakaspalvelu tilana ei kata elämää. On vaan mahdotonta olla asiakaspalvelija koko ajan. Eikä asiakaspalvelussakaan käyttäytymisestä täysin häviä salatut tunteet ja fysikaaliset olotilat.
Sosiaalinen koodisto on menettänyt tarkkarajaisuuttaan siitä, mikä on häirintää, siksi en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat puhuessasi häirinnästä kuin se olisi selviö. Jos sosiaalisuuden logiikka on kerran muuttunut, häirintäkään ei ole enää yhtä yksiselitteistä eli muotoanalyysiin alistettavissa kuten aiemmin historiassa.
Vieraiden ihmisten läheisyydessä sinun on vain oltava "asiakaspalvelija" koko ajan, jos haluat käyttäytyä hyvin. Näin se nyt vain menee.
Missä olen puhunut häirinnästä ikään kuin se olisi selviö? Mielestäni olen tässä antanut melko selkeät ohjeet siitä, miten voi välttyä siltä, että sinua syytetään seksuaalisesta ahdistelusta. Jos itse haluat mennä lähemmäs testaamaan sitä todellista rajaa, teet sen omalla riskilläsi. Mutta se "asiakaspalveluasenne" toimii aina, jos haluat pelata varman päälle. Ja kaikki normaaliälyiset ihmiset tähän pystyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Ei kaikki tietenkään, mutta siihen tulisi pyrkiä. Nimittäin kunnioittamaan ihmisiä niiden sukupuolesta riippumatta
Miksi sukupuolta ei saisi enää ajatella käyttäytymisessä tai suhtautumisessa toiseen?
Saa ajatella, mutta se ei saa olla käyttäytymisen ja suhtautumisen lähtökohta ja määrittäjä. Se, että ajattelet toista pelkästään sukupuolensa kautta, tekee käytöksestäsi loukkaavaa.
Mainitset lähtökohdan ja määrittäjän keskeisiksi asiassa. Mahtaako käyttäytyminen ja suhtautuminen toiseen olla mahdollista purkaa logiikan syyseuraussuhteeksi. Vuorovaikutus saattaa olla myös jotain muuta kuin loogisen tiedon soveltamista eri kohteisiin.
Niin? Voitko vähän täsmentää? Jos se ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen ja normaalit käytössäännöt eivät tule luonnostaan, on ihan hyvä ottaa se looginen tieto ja järki mukaan.
Ne eivät tule luonnostaan niin, että kokija pystyy olla vain muodollisten suhteiden varassa, se on looginen ristiriita. Sisällön nollaus on mahdotonta.
Siis mikä looginen ristiriita on siinä, että ventovierasta ihmistä lähestytään ainoastaan muodollisella tasolla? Jos omasta päästäsi keksit mitä hurjempia sisältöjä toisen elämästä, sinun ei ole kuitenkaan mikään pakko toimia niiden sisältöjen mukaan.
Tosielämän vuorovaikutus, joka tapahtuisi puhtaasti logiikan maailmassa, mielletään mahdottomuudeksi. Ihminen ei yksinkertaisesti kykene jäsentämään kaikkea tietoa ja toimintaa muodollisen logiikan muotoon. Ja esim. Blade Runnerissa se on dystopian oire.
Sinä yrität nyt siis logiikan keinoin selittää, että pelkkä logiikkaan nojaava vuorovaikutus ei ole mahdollista. Huomaatko mitään ristiriitaa tässä?
On olemassa eri logiikan lajeja. Muodollista propositiologiikkaa tuskin kukaan väittää soveltuvaksi arkielämään täysimääräisenä.
No se olit sinä, joka vetosit siihen, että on looginen mahdottomuus olla ottamatta elettyä elämää huomioon. Jos ymmärrät, että tätä ei tarvitse tuoda esiin ja soveltaa tosielämän tilanteissa, niin mikä ongelma tässä mielestäsi on?
Tuo rinnastus toimii vain, jos asiakaspalvelutilanne on elämä pienoiskoossa.
Kyllä se on, jos puhutaan ventovieraista ja ensilähestymisistä. Ehkä sinä näet asiakaspalvelun tässä nyt vähän suppeasti. Se ei ole pelkästään kiitos ja näkemiin, vaan se voi sisältää monenlaista kommunikaatiota, asioiden hoitoa ja small talkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Miten motiivi voi olla moraalisesti aivan hyvä, jos ihminen tietoisesti murtaa sitä sosiaalista koodistoa ja tietää, että se voi loukata vastapuolta? Muttakunminähaluan ei ole moraalisesti kovin hyvä motiivi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Hyvä pointti!
Tuossa koko ohjeessa on se todellisuudelle vieras kuvitelma, että ihmiset aina kunnioittaisivat perheenjäseniään. Länsimaissa perheen sisällä vanhempien kunnioitus ei ole edes näennäistä eli jos sitä ei ole, ei sitä myöskään esitetä. Näin ollen neuvo kohdella kaikkia kuin "äitiä ja isää" ei toimi näillä leveysasteilla. "Kohtele kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan" toimisi ehkä paremmin.
Ehkä se ohje on se, että kohtele toisia niinkuin toivoisit vankilan kookkaimman tatuoidun karjun kohtelevan sinua siellä vankilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Ja mitä tarkoitat tällä? Tottakai se on utopiaa niin kauan, kuin kaikki eivät sitä noudata. Ei se silti tarkoita sitä, ettei sitä kannattaisi pitää hyvänä ohjenuorana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Ei kaikki tietenkään, mutta siihen tulisi pyrkiä. Nimittäin kunnioittamaan ihmisiä niiden sukupuolesta riippumatta
Miksi sukupuolta ei saisi enää ajatella käyttäytymisessä tai suhtautumisessa toiseen?
Miksi ei voi kunnioittaa ihmistä huolimatta mitä sukupuolta hän on? Miksi se on vaikeaa?
Uskot ilmeisesti, että jokainen meistä voisi unohtaa sukupuolisuuden tai jonkin muun vastaavan sosiaalisen tai historiallisen piirteen toisesta. Jäljelle jäisi vain muodollisesti samanlaisia suhteita ilman mitään ennalta määrättyä sisältöä.
Nimenomaan tuo "ennalta määrätty sisältö" on ongelma. Toisen sukupuoli ei ole mikään lupaus tulevasta. Lähtökohtana on aina muodollisesti samanlaiset suhteet ja vasta tutustuessa ja molempien halusta ja toiveesta voidaan siirtyä siihen sukupuoliasetelmaan.
ohis
Fakta on se, että periaatteen ja etiikan tasolla muodollinen samuus ihmisten kohtaamisessa ilman mitään "oikean elämän" sisältöä on todella, todella kyseenalainen.
Miten se on kyseenalainen, jos sinä et tiedä siitä toisen osapuolen oikean elämän sisällöstä mitään? Miksi ihmeessä sinun pitäisi keksiä omasta päästäsi jotain sisältöjä toisen elämään?
Sisällötön elämä ei taida olla loogisesti mahdollinen. Siksi sosiaalisuuden esiehtona on keksitty sisältö.
Miten niin? Juu, tottakai tietyt oletukset voidaan esittää, esimerkiksi, että henkilö osaa puhua ja jopa puhuu kanssasi samaa kieltä tai että tietää, mikä on aurinko ja sade. Siitä on vielä pitkä matka oletukseen, että tämä henkilö on sukupuolensa takia halukas kuulemaan kommentin ulkonäöstään. Ylipäätään sukupuolen takia ei voi tehdä oikein mitään muita oletuksia kuin sen, että hän ehkä tietää, onko naisten vessassa jonoa.
Ennakkoluulottomuuden tila olisi se, jossa ihminen voisi muodostaa pelkästään värittämättömiä (sisällöttömiä) suhteita toisiin ihmisiin, ja suhteet muistuttaisivat näin matemaattisia yhtälöitä. Faktana kuitenkin pidetään sitä, että jo se tosiasia, että elää, saa ihmisen värittämään ympäröiväänsä.
Ja normaali ihminen pystyy pitämään ne ennakkoluulonsa ja käsityksensä sivussa kommunikoidessaan ihmisten kanssa. Ajatteles nyt, miten esimerkiksi kassahenkilö voisi tehdä työtänsä, jos jokaiselle asiakkaalle olisi jotenkin pakko sanoa, että "hyi, sinulle en halua myydä yhtään mitään" tai "sinua olisi kiva paneskella".
Ei ole olemassa mitään normaalia ihmistä. On vain eri sosiaalisia ihmisiä. Asiakaspalvelutilanteessa on tietenkin syytä käyttäytyä normien mukaan, mutta en näe kuinka pääset siitä arkielämään. Vai onko elämä vain asiakaspalvelutilanteiden sarjoja?
Normaalilla ihmisellä tarkoitan tässä yhteydessä normaalijärkistä ihmistä, joka pärjää yhteiskunnassa ja ymmärtää sosiaalisen koodiston pääpiirteissään eikä esimerkiksi ole jatkuvasti syytettynä seksuaalisesta häirinnästä.
Miten sen saman ihmisen on mahdollista käyttäytyä asiakaspalvelutilanteessa asiallisesti ilman niitä ennakkoasenteita, mutta siviilissä se on ihan mahdotonta? Jos seksuaalisen ahdistelun rajan havaitseminen on vaikeaa, on turvallisinta ja mukavinta kaikille, että pysyt siellä asiakaspalvelumoodissa.
Käyttäytyminen on muutakin kuin konkreettia toimintaa. Käyttäytymiseen vaikuttaa myös mm. fyysinen tila ja sisäinen kokemus, fysiologiakin. Asiakaspalvelu tilana ei kata elämää. On vaan mahdotonta olla asiakaspalvelija koko ajan. Eikä asiakaspalvelussakaan käyttäytymisestä täysin häviä salatut tunteet ja fysikaaliset olotilat.
Sosiaalinen koodisto on menettänyt tarkkarajaisuuttaan siitä, mikä on häirintää, siksi en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat puhuessasi häirinnästä kuin se olisi selviö. Jos sosiaalisuuden logiikka on kerran muuttunut, häirintäkään ei ole enää yhtä yksiselitteistä eli muotoanalyysiin alistettavissa kuten aiemmin historiassa.
Vieraiden ihmisten läheisyydessä sinun on vain oltava "asiakaspalvelija" koko ajan, jos haluat käyttäytyä hyvin. Näin se nyt vain menee.
Missä olen puhunut häirinnästä ikään kuin se olisi selviö? Mielestäni olen tässä antanut melko selkeät ohjeet siitä, miten voi välttyä siltä, että sinua syytetään seksuaalisesta ahdistelusta. Jos itse haluat mennä lähemmäs testaamaan sitä todellista rajaa, teet sen omalla riskilläsi. Mutta se "asiakaspalveluasenne" toimii aina, jos haluat pelata varman päälle. Ja kaikki normaaliälyiset ihmiset tähän pystyvät.
Julkisesti käyttäytyminenkin on muuttunut tilasidonnaiseksi. Esimerkiksi yökerho on tila, jossa ei tarvitse olla "asiakaspalvelijamaisesti", edes Suomessa. Ja mitään normaaliälyä ei ole olemassa. Tarkempaa olisi puhua eri sosiaalisuuksien tiloista.
Riski kasvaa juuri siitä kun yksiselitteisyys häirinnästä on nykyelämästä heikennyt. Kun kellohameet ja korsetit lähtivät ja tilalle tuli rock-musiikki, niin kuvainnollisesti muurit murtuivat ja kaaos lisääntyi. Seksuaalisuus tapahtumana ja ilmiönä on nykyään enemmän vektori tai differentiaali kuin muodollisesti kaksiarvoinen (arvon 0 tai 1 saava). En usko, että voidaan enää palata tuohon selkeyteen, vaikka toiveita siihen olisikin. Ainakin hinta olisi kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Miten motiivi voi olla moraalisesti aivan hyvä, jos ihminen tietoisesti murtaa sitä sosiaalista koodistoa ja tietää, että se voi loukata vastapuolta? Muttakunminähaluan ei ole moraalisesti kovin hyvä motiivi.
Ihminen murtaa koodistoa - muodollisia parametrejä - aina kun hän elää. Vain yhtälö voi olla murtamatta muotoaan. Elämä vaatii aikaa ja tilaa, mikä on vastakkainen periaate muodolle. Epämuodollisuus, vaikka sitä motivoikin itsekäs halu, ei välttämättä tarkoita moraalittomuutta. Esimerkiksi seksuaalisuus on epämuodollinen ja itsekäs biososiaalinen ilmiö, mutta ei aina paha (arvoa 0) ilmenemistavoiltaan tästä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Muuten samaa mieltä, mutta ikävä kyllä tää on todellakin ihan meidän oma ongelma myös eikä pelkästään mikään lähi-idän ongelma. Lähi-idässä tuota tapahtuu tavallaan verrattain vähemmän koska niillä naisilla on usein oma veli mukana ja mies kunnioittaa/pelkää toista miestä.
Ihan turha vähätellä ongelmaa kuvttelemalla että meillä olis jotenkin tosi paljon paremmin. Sama ongelma jokapuolella maailmaa. Onneksi osa miehistä on täysin kunnollisia silti.
Mites kaikki ne kunniamurhat, kivitykset yms, onko se mielestäsi naisten kunnioittamista? Oman suvun miehet tappavat, jos olet heidän mielestään häpeäksi perheelle esim. tullut raiskatuksi. Mielestäni siellä on sukupuolien tasa-arvo ja sitä kautta kunnioitus ihan eri maailmasta kuin länsimaissa. Joten väitän, että lähi-idässä myös ahdistellaan enemmän, puhumattakaan tästä joukkohäirinnästä "taharrush gamae" vai mikälie, ihan eläimellistä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Ja mitä tarkoitat tällä? Tottakai se on utopiaa niin kauan, kuin kaikki eivät sitä noudata. Ei se silti tarkoita sitä, ettei sitä kannattaisi pitää hyvänä ohjenuorana.
Kaikkialla vallitseva järkevyys on sinusta hyvä ohjenuora, mutta ei todellakaan kaikista. Se on useimmin nähty dystopiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Ja mitä tarkoitat tällä? Tottakai se on utopiaa niin kauan, kuin kaikki eivät sitä noudata. Ei se silti tarkoita sitä, ettei sitä kannattaisi pitää hyvänä ohjenuorana.
Kaikkialla vallitseva järkevyys on sinusta hyvä ohjenuora, mutta ei todellakaan kaikista. Se on useimmin nähty dystopiana.
Jos sinusta normaali asiallinen ja kunnioittava käytös vieraita ihmisiä kohtaan on jotenkin luonnotonta, niin ehkä sinulla ei ole kovin kummoisia kokemuksia sosiaalisista tilanteista. Siinä voi olla myös monenlaisia ulottuvuuksia esim huumoria. Ainoa vaihtoehto elävöittää sosiaalisia tilanteita ei ole seksuaaliset viittaukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Ei kaikki tietenkään, mutta siihen tulisi pyrkiä. Nimittäin kunnioittamaan ihmisiä niiden sukupuolesta riippumatta
Miksi sukupuolta ei saisi enää ajatella käyttäytymisessä tai suhtautumisessa toiseen?
Miksi ei voi kunnioittaa ihmistä huolimatta mitä sukupuolta hän on? Miksi se on vaikeaa?
Uskot ilmeisesti, että jokainen meistä voisi unohtaa sukupuolisuuden tai jonkin muun vastaavan sosiaalisen tai historiallisen piirteen toisesta. Jäljelle jäisi vain muodollisesti samanlaisia suhteita ilman mitään ennalta määrättyä sisältöä.
Nimenomaan tuo "ennalta määrätty sisältö" on ongelma. Toisen sukupuoli ei ole mikään lupaus tulevasta. Lähtökohtana on aina muodollisesti samanlaiset suhteet ja vasta tutustuessa ja molempien halusta ja toiveesta voidaan siirtyä siihen sukupuoliasetelmaan.
ohis
Fakta on se, että periaatteen ja etiikan tasolla muodollinen samuus ihmisten kohtaamisessa ilman mitään "oikean elämän" sisältöä on todella, todella kyseenalainen.
Miten se on kyseenalainen, jos sinä et tiedä siitä toisen osapuolen oikean elämän sisällöstä mitään? Miksi ihmeessä sinun pitäisi keksiä omasta päästäsi jotain sisältöjä toisen elämään?
Sisällötön elämä ei taida olla loogisesti mahdollinen. Siksi sosiaalisuuden esiehtona on keksitty sisältö.
Miten niin? Juu, tottakai tietyt oletukset voidaan esittää, esimerkiksi, että henkilö osaa puhua ja jopa puhuu kanssasi samaa kieltä tai että tietää, mikä on aurinko ja sade. Siitä on vielä pitkä matka oletukseen, että tämä henkilö on sukupuolensa takia halukas kuulemaan kommentin ulkonäöstään. Ylipäätään sukupuolen takia ei voi tehdä oikein mitään muita oletuksia kuin sen, että hän ehkä tietää, onko naisten vessassa jonoa.
Ennakkoluulottomuuden tila olisi se, jossa ihminen voisi muodostaa pelkästään värittämättömiä (sisällöttömiä) suhteita toisiin ihmisiin, ja suhteet muistuttaisivat näin matemaattisia yhtälöitä. Faktana kuitenkin pidetään sitä, että jo se tosiasia, että elää, saa ihmisen värittämään ympäröiväänsä.
Ja normaali ihminen pystyy pitämään ne ennakkoluulonsa ja käsityksensä sivussa kommunikoidessaan ihmisten kanssa. Ajatteles nyt, miten esimerkiksi kassahenkilö voisi tehdä työtänsä, jos jokaiselle asiakkaalle olisi jotenkin pakko sanoa, että "hyi, sinulle en halua myydä yhtään mitään" tai "sinua olisi kiva paneskella".
Ei ole olemassa mitään normaalia ihmistä. On vain eri sosiaalisia ihmisiä. Asiakaspalvelutilanteessa on tietenkin syytä käyttäytyä normien mukaan, mutta en näe kuinka pääset siitä arkielämään. Vai onko elämä vain asiakaspalvelutilanteiden sarjoja?
Normaalilla ihmisellä tarkoitan tässä yhteydessä normaalijärkistä ihmistä, joka pärjää yhteiskunnassa ja ymmärtää sosiaalisen koodiston pääpiirteissään eikä esimerkiksi ole jatkuvasti syytettynä seksuaalisesta häirinnästä.
Miten sen saman ihmisen on mahdollista käyttäytyä asiakaspalvelutilanteessa asiallisesti ilman niitä ennakkoasenteita, mutta siviilissä se on ihan mahdotonta? Jos seksuaalisen ahdistelun rajan havaitseminen on vaikeaa, on turvallisinta ja mukavinta kaikille, että pysyt siellä asiakaspalvelumoodissa.
Käyttäytyminen on muutakin kuin konkreettia toimintaa. Käyttäytymiseen vaikuttaa myös mm. fyysinen tila ja sisäinen kokemus, fysiologiakin. Asiakaspalvelu tilana ei kata elämää. On vaan mahdotonta olla asiakaspalvelija koko ajan. Eikä asiakaspalvelussakaan käyttäytymisestä täysin häviä salatut tunteet ja fysikaaliset olotilat.
Sosiaalinen koodisto on menettänyt tarkkarajaisuuttaan siitä, mikä on häirintää, siksi en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat puhuessasi häirinnästä kuin se olisi selviö. Jos sosiaalisuuden logiikka on kerran muuttunut, häirintäkään ei ole enää yhtä yksiselitteistä eli muotoanalyysiin alistettavissa kuten aiemmin historiassa.
Vieraiden ihmisten läheisyydessä sinun on vain oltava "asiakaspalvelija" koko ajan, jos haluat käyttäytyä hyvin. Näin se nyt vain menee.
Missä olen puhunut häirinnästä ikään kuin se olisi selviö? Mielestäni olen tässä antanut melko selkeät ohjeet siitä, miten voi välttyä siltä, että sinua syytetään seksuaalisesta ahdistelusta. Jos itse haluat mennä lähemmäs testaamaan sitä todellista rajaa, teet sen omalla riskilläsi. Mutta se "asiakaspalveluasenne" toimii aina, jos haluat pelata varman päälle. Ja kaikki normaaliälyiset ihmiset tähän pystyvät.
Julkisesti käyttäytyminenkin on muuttunut tilasidonnaiseksi. Esimerkiksi yökerho on tila, jossa ei tarvitse olla "asiakaspalvelijamaisesti", edes Suomessa. Ja mitään normaaliälyä ei ole olemassa. Tarkempaa olisi puhua eri sosiaalisuuksien tiloista.
Riski kasvaa juuri siitä kun yksiselitteisyys häirinnästä on nykyelämästä heikennyt. Kun kellohameet ja korsetit lähtivät ja tilalle tuli rock-musiikki, niin kuvainnollisesti muurit murtuivat ja kaaos lisääntyi. Seksuaalisuus tapahtumana ja ilmiönä on nykyään enemmän vektori tai differentiaali kuin muodollisesti kaksiarvoinen (arvon 0 tai 1 saava). En usko, että voidaan enää palata tuohon selkeyteen, vaikka toiveita siihen olisikin. Ainakin hinta olisi kova.
No sehän on sinun oman harkintasi varassa sitten, haluatko ottaa riskin vai pelata varman päälle. Täällä nyt kuitenkin jatkuvasti kysytään niitä varmoja ohjeita ja niitä tässä nyt yritän antaa. Nämä ohjeet ovat ihan kenen tahansa noudatettavissa eikä mitään rakettitiedettä. Se, että ylipäätään vedät seksuaalisuuden mihin tahansa sosiaaliseen tilanteeseen kuuluvaksi on aina riski. Se ei ole useinkaan välttämätöntä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Edelleen sinulta taisi mennä ohitse, mitä tarkoitin asiakaspalvelulla. Ei yökerhossa tietenkään tarvitse käyttäytyä samoin kuin töissä, mutta ihmisiä voi kohdella ihan samalla tavalla kunnioittaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään nainen ei muka lähde sovinistin mukaan, ja silti niillä sovinisteilla on kaikkein eniten naisia. Puheet ja teot eivät taaskaan kohtaa.
Täällä joku puhuu kaikkien naisten äänellä, että heille pitää olla yhtä asiallinen kuin myyjä kaupassa joka paikassa. Ja todellisuus on sitten tällaista. Realismi, realismi... Osa realismia on ymmärtää, että kaikki ei oikeasti mene kuin Strömsössä ja silti kokemus tai parisuhde voi olla hyvä ja mieluisa.
Nämä kaupankassaesimerkit ovat ohjeita tilanteisiin, jossa et tunne ihmistä etkä tiedä, mitä hän sinusta ajattelee. Sitten kun tunnet ihmisen ja tiedät, millaisista asioista hän pitää, voit esittää hienovaraisen ilmaisun kiinnostuksestasi. Jos hän lähtee tähän mukaan, voit ilmaista kiinnostustasi pikku hiljaa näkyvämmin. Ei nämä asiat tapahdu silmänräpäyksessä. Siitähän tässä on kysymys, että nainen toivoo sinun kunnioittavan häntä edes sen verran, että vaivaudut tutustumaan ennen kuin kiinnostut. Eli että kiinnostut muustakin kuin ulkonäöstä.
Kierrämme näköjään kehää keskustelussa. Aiemmin koitin selittää, että "tiedän, että" -tieto ei ole mikään arkielämälle tai edes hyvälle käytökselle välttämättömyys. Esimerkiksi intuitio toisesta ihmisestä on väritettyä epätietoa, mutta sen motiivi voi silti olla moraalisesti aivan hyvä, jopa parempi kuin rationaalinen tieto. Muodollisuus oli parhaiten kotonaan 1800-luvun porvarispiireissä, mutta kannattaa huomata, että heilläkin oli ilmeisesti pakonomaisuutta järjettömyyteen.
Vaikka järkipohjaisuus on ehkä kaunis ideaali - jossa metaforisesti kaksi yhtälöä täydentävät toisiaan yhtenä lausekkeena - niin sitä voisi luonnehtia parhaimmillaankin vain rationaaliseksi utopiaksi.
Ja mitä tarkoitat tällä? Tottakai se on utopiaa niin kauan, kuin kaikki eivät sitä noudata. Ei se silti tarkoita sitä, ettei sitä kannattaisi pitää hyvänä ohjenuorana.
Kaikkialla vallitseva järkevyys on sinusta hyvä ohjenuora, mutta ei todellakaan kaikista. Se on useimmin nähty dystopiana.
Jos sinusta normaali asiallinen ja kunnioittava käytös vieraita ihmisiä kohtaan on jotenkin luonnotonta, niin ehkä sinulla ei ole kovin kummoisia kokemuksia sosiaalisista tilanteista. Siinä voi olla myös monenlaisia ulottuvuuksia esim huumoria. Ainoa vaihtoehto elävöittää sosiaalisia tilanteita ei ole seksuaaliset viittaukset.
Kohtelet näköjään sitkeästi normaalia, asiallisuutta ja kunnioittavuutta vakioituina termeinä, vaikka niitä pidetään "vain" sosiaalisuuden käsitteinä. Sinun pitäisi määritellä nämä käsitteet, koska mukaasi niiden perusta on muodollisessa (rationaalisessa) logiikassa. Et yksinkertaisesti voi enää nykypäivänä realistisesti siirtää asiakaspalvelijuutta koko elämään isometrisesti. Tilojen muodot ovat tänä päivänä sosiaalisesti murtuneita.
Ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto, sitähän mm. differentiaalin käsite kuvaakin. Ainoastaan yksiselitteisen pahaa (arvon 0 saavaa) elävöitystä ei enää ole olemassa. Ennen sitä edusti esimerkiksi valssi tai naisen pitkän hameen alle tiirailu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi miehiä neuvotaankin aina " Kohtele naisia kuin äitiäsi, siskoasi, muuta sukulaistasi" koska heitä yleensä Kunnioittaa luonnostaan. Seksuaalinen ahdistelu on kuin seksuaalista kiusaamista, jolla yritetään tuottaa pahaa mieltä tai pönkittää egoa sairaalla tavalla.
Kohteleeko naiset aina kaikkia miehiä kuin "isäänsä, veljeään tai poikaansa"?
Ei kaikki tietenkään, mutta siihen tulisi pyrkiä. Nimittäin kunnioittamaan ihmisiä niiden sukupuolesta riippumatta
Miksi sukupuolta ei saisi enää ajatella käyttäytymisessä tai suhtautumisessa toiseen?
Miksi ei voi kunnioittaa ihmistä huolimatta mitä sukupuolta hän on? Miksi se on vaikeaa?
Uskot ilmeisesti, että jokainen meistä voisi unohtaa sukupuolisuuden tai jonkin muun vastaavan sosiaalisen tai historiallisen piirteen toisesta. Jäljelle jäisi vain muodollisesti samanlaisia suhteita ilman mitään ennalta määrättyä sisältöä.
Nimenomaan tuo "ennalta määrätty sisältö" on ongelma. Toisen sukupuoli ei ole mikään lupaus tulevasta. Lähtökohtana on aina muodollisesti samanlaiset suhteet ja vasta tutustuessa ja molempien halusta ja toiveesta voidaan siirtyä siihen sukupuoliasetelmaan.
ohis
Fakta on se, että periaatteen ja etiikan tasolla muodollinen samuus ihmisten kohtaamisessa ilman mitään "oikean elämän" sisältöä on todella, todella kyseenalainen.
Miten se on kyseenalainen, jos sinä et tiedä siitä toisen osapuolen oikean elämän sisällöstä mitään? Miksi ihmeessä sinun pitäisi keksiä omasta päästäsi jotain sisältöjä toisen elämään?
Sisällötön elämä ei taida olla loogisesti mahdollinen. Siksi sosiaalisuuden esiehtona on keksitty sisältö.
Miten niin? Juu, tottakai tietyt oletukset voidaan esittää, esimerkiksi, että henkilö osaa puhua ja jopa puhuu kanssasi samaa kieltä tai että tietää, mikä on aurinko ja sade. Siitä on vielä pitkä matka oletukseen, että tämä henkilö on sukupuolensa takia halukas kuulemaan kommentin ulkonäöstään. Ylipäätään sukupuolen takia ei voi tehdä oikein mitään muita oletuksia kuin sen, että hän ehkä tietää, onko naisten vessassa jonoa.
Ennakkoluulottomuuden tila olisi se, jossa ihminen voisi muodostaa pelkästään värittämättömiä (sisällöttömiä) suhteita toisiin ihmisiin, ja suhteet muistuttaisivat näin matemaattisia yhtälöitä. Faktana kuitenkin pidetään sitä, että jo se tosiasia, että elää, saa ihmisen värittämään ympäröiväänsä.
Ja normaali ihminen pystyy pitämään ne ennakkoluulonsa ja käsityksensä sivussa kommunikoidessaan ihmisten kanssa. Ajatteles nyt, miten esimerkiksi kassahenkilö voisi tehdä työtänsä, jos jokaiselle asiakkaalle olisi jotenkin pakko sanoa, että "hyi, sinulle en halua myydä yhtään mitään" tai "sinua olisi kiva paneskella".
Ei ole olemassa mitään normaalia ihmistä. On vain eri sosiaalisia ihmisiä. Asiakaspalvelutilanteessa on tietenkin syytä käyttäytyä normien mukaan, mutta en näe kuinka pääset siitä arkielämään. Vai onko elämä vain asiakaspalvelutilanteiden sarjoja?
Normaalilla ihmisellä tarkoitan tässä yhteydessä normaalijärkistä ihmistä, joka pärjää yhteiskunnassa ja ymmärtää sosiaalisen koodiston pääpiirteissään eikä esimerkiksi ole jatkuvasti syytettynä seksuaalisesta häirinnästä.
Miten sen saman ihmisen on mahdollista käyttäytyä asiakaspalvelutilanteessa asiallisesti ilman niitä ennakkoasenteita, mutta siviilissä se on ihan mahdotonta? Jos seksuaalisen ahdistelun rajan havaitseminen on vaikeaa, on turvallisinta ja mukavinta kaikille, että pysyt siellä asiakaspalvelumoodissa.
Käyttäytyminen on muutakin kuin konkreettia toimintaa. Käyttäytymiseen vaikuttaa myös mm. fyysinen tila ja sisäinen kokemus, fysiologiakin. Asiakaspalvelu tilana ei kata elämää. On vaan mahdotonta olla asiakaspalvelija koko ajan. Eikä asiakaspalvelussakaan käyttäytymisestä täysin häviä salatut tunteet ja fysikaaliset olotilat.
Sosiaalinen koodisto on menettänyt tarkkarajaisuuttaan siitä, mikä on häirintää, siksi en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat puhuessasi häirinnästä kuin se olisi selviö. Jos sosiaalisuuden logiikka on kerran muuttunut, häirintäkään ei ole enää yhtä yksiselitteistä eli muotoanalyysiin alistettavissa kuten aiemmin historiassa.
Vieraiden ihmisten läheisyydessä sinun on vain oltava "asiakaspalvelija" koko ajan, jos haluat käyttäytyä hyvin. Näin se nyt vain menee.
Missä olen puhunut häirinnästä ikään kuin se olisi selviö? Mielestäni olen tässä antanut melko selkeät ohjeet siitä, miten voi välttyä siltä, että sinua syytetään seksuaalisesta ahdistelusta. Jos itse haluat mennä lähemmäs testaamaan sitä todellista rajaa, teet sen omalla riskilläsi. Mutta se "asiakaspalveluasenne" toimii aina, jos haluat pelata varman päälle. Ja kaikki normaaliälyiset ihmiset tähän pystyvät.
Julkisesti käyttäytyminenkin on muuttunut tilasidonnaiseksi. Esimerkiksi yökerho on tila, jossa ei tarvitse olla "asiakaspalvelijamaisesti", edes Suomessa. Ja mitään normaaliälyä ei ole olemassa. Tarkempaa olisi puhua eri sosiaalisuuksien tiloista.
Riski kasvaa juuri siitä kun yksiselitteisyys häirinnästä on nykyelämästä heikennyt. Kun kellohameet ja korsetit lähtivät ja tilalle tuli rock-musiikki, niin kuvainnollisesti muurit murtuivat ja kaaos lisääntyi. Seksuaalisuus tapahtumana ja ilmiönä on nykyään enemmän vektori tai differentiaali kuin muodollisesti kaksiarvoinen (arvon 0 tai 1 saava). En usko, että voidaan enää palata tuohon selkeyteen, vaikka toiveita siihen olisikin. Ainakin hinta olisi kova.
No sehän on sinun oman harkintasi varassa sitten, haluatko ottaa riskin vai pelata varman päälle. Täällä nyt kuitenkin jatkuvasti kysytään niitä varmoja ohjeita ja niitä tässä nyt yritän antaa. Nämä ohjeet ovat ihan kenen tahansa noudatettavissa eikä mitään rakettitiedettä. Se, että ylipäätään vedät seksuaalisuuden mihin tahansa sosiaaliseen tilanteeseen kuuluvaksi on aina riski. Se ei ole useinkaan välttämätöntä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Edelleen sinulta taisi mennä ohitse, mitä tarkoitin asiakaspalvelulla. Ei yökerhossa tietenkään tarvitse käyttäytyä samoin kuin töissä, mutta ihmisiä voi kohdella ihan samalla tavalla kunnioittaen.
Väität, että ihmisen seksuaalisuus, ja siis laajemmin elävyys, muuttuu potentiaalista nollaan, jos ihminen vain itse niin haluaa. Eli vaihdat logiikoita sumeasta kaksiarvoiseen ja näin ollen metaforisesti nollaat elämän. Se ei valitettavasti ole realistinen analyysi tässä ajassa.
Juuri se, että seksiä ei voi sammuttaa edes siellä asiakaspalvelussa totaalisesti, ja se, että asiakaspalvelun tilaa ei voi muutenkaan ulottaa koko elämään isometrisesti, takaavat häilyvyyden (muodon murtamisen) ja eron rationaalisesta kaksiarvoisuudesta kohti sumeaa aikatilaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kaikki vouhkaus seksuaalisen häirinnän ympärillä jatkuu edelleen jossain määrin ja halusinkin nyt tuoda oman mielipiteeni mikä siinä on niin tuomittavaa ja väärin. Minua ei ole ikinä ahdisteltu muutamaa perseen puristusta lukuun ottamatta.
Se mikä seksuaalisessa häirinnässä häiritsee, on minusta kunnioituksen puute. Sanotaan nyt vaikka, että mies ahdistelee/ häiritsee naista. Miehen perimmäinen tarkoitus on tehdä naisen olo epämukavaksi teoilla/sanoilla ja seksuaalisuus on helppo väylä tähän. Eli siis seksuaalisesti ahdisteleva ei kunnioita/arvosta naista. Tämän takia esim lähi-idässä ahdistelu on yleistä koska naisten arvostus on mitä on.
Kun Matt Damon sanoi jotain, että lasten raiskausta ja perseen puristelua ei pitäisi verrata keskenään, syntyi haloo. Tottakai raiskaaminen on paljon pahempi asia, mutta pienempiä asioita ei silti pidä missään mielessä hyväksyä. Perseen puristaminen on merkki mikä sanoo, että en kunnioita sinua ihmisenä tai naisena.
Minusta seksuaalisen häirinnän raja menee juuri siinä, että onko mies oikeasti kiinnostunut minusta ihmisenä, naisena, arvostaako hän minua. Flirtti voi olla isompaakin, kunhan siitä välittyy kuva, etten ole vain lihanpala tai välinearvo seksiin. Yksikään itseään kunnioittava nainen ei lähde sovinistin mukaan.
Jotta seksuaalinen ahdistelu saadaan loppumaan, tulee jälkipolville opettaa kunnioitusta, miehille miten kohdella naisia, ja naisille, mitä heidän ei tarvitse sietää tai miten tulla kohdelluksi.
Mua taas naisena nimenomaan kiihottaisi, jos edes joku mies joskus koskettelisi pyllyä. Sitä voisi sitten jälkeenpäin fantasioida runkatessa...
Käyttäytyminen on muutakin kuin konkreettia toimintaa. Käyttäytymiseen vaikuttaa myös mm. fyysinen tila ja sisäinen kokemus, fysiologiakin. Asiakaspalvelu tilana ei kata elämää. On vaan mahdotonta olla asiakaspalvelija koko ajan. Eikä asiakaspalvelussakaan käyttäytymisestä täysin häviä salatut tunteet ja fysikaaliset olotilat.
Sosiaalinen koodisto on menettänyt tarkkarajaisuuttaan siitä, mikä on häirintää, siksi en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat puhuessasi häirinnästä kuin se olisi selviö. Jos sosiaalisuuden logiikka on kerran muuttunut, häirintäkään ei ole enää yhtä yksiselitteistä eli muotoanalyysiin alistettavissa kuten aiemmin historiassa.