Lue keskustelun säännöt.
Ollaan miehen kanssa kihloissa, mutten vieläkään kelpaa heidän suvun perhejouluun
22.12.2017 |
Monen mielestä loukkaannuin turhasta ja pilaan jaikkien joulun valituksellani. En vaan voi mitään, että tämä loukkaa minua. Miehen vanhemmilla on siis perinteinen iso sukujoulu, johon tulee ainakin isovanhemmat ja miehen siskot. Mies ei tahdo minua mukaan sinne, koska kuulemma heillä ei ole ikinä ollut jouluna kylässä mitään tyttöystäviä tai poikaystäviä, koska kyseessä on SUKUjoulu. Öh, me ollaan kihloissa! Mielestäni monen muunkin joulupöydässä on myös niitä sukulaisten kumppaneita, eikös?
Olen jotenkin aina kaivannut sellaista isoa perhejoulua ja olin kai tyhmä, kun miehen kosittua luulin sellaisen vihdoin saavani. Oman perheeni suku on aina ollut tosi kylmää ja etäistä. En nytkään tiedä, viitsinkö edes mennä vanhempieni luo katselemaan sitä murjotusta ja kuuntelemaan valitusta. Toisaalta jouluna ei pitäisi jäädä yksinkään. Olen katkera ja kateellinen miehelle, joka pääsee taas kerran kadehtimaani sukujouluun eikä ota minua mukaan typerien tekosyiden takia. Veikkaan, että aika harva yhdessäasuva, kihloissakin oleva pariskunta vietää joulua erillään.
Kommentit (146)
Tilanne on helppo ratkaista. Näytät miehelle, mitä siitä seuraa, jos et jouluna ole mukana. Kun mies tulee sitten takaisin, makaat krapulaisena seksivaatteissa kotisohvalla ja sanot, että jokos sää nyt tulit takasin? On sitä Siperian avulla opetettu rumempiakin koiria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos se on heidän perheen juttu ja ollut aina tapana viettää joulut noin? Miksi sun sinne pitäisi ängetä? Joulu on vain kerran vuodessa joten ymmärrän hyvin että se halutaan viettää jollain tietyllä tavalla.
Ängetä? Lähinnä outoa, jos lapsen kihlattu ei mukaan mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse savolainen ja kumppani savolais-karjalainen. Asumme poissa noilta seuduilta, emme ole kihloissa, mutta asumme yhdessä. Meidät molemmat on kutsuttu ja toivottu molempien sukuun ja käymme jouluisin molempien lapsuuden perheiden luona. Pidän sitä erityisen tärkeänä, että vanhempani vastaanottavat kumppanini, sillä rinnastan sen myös oman itseni hyväksyntään. Onhan hän minun valintani ja minulle tärkeä.
Minusta on todella törkeää, että puolisosi ei ota sinua jouluksi mukaan ja törkeitä on kaikki ne, jotka jättävät kumppanin jouluna yksin. Kerro ap tunteesi suoraan kumppanillesi, et ole loukkaantunut yhtään turhaan!!Minä varsinaissuomalaisena ajattelen täysin päinvastoin eli joulu on kaikkein läheisimpien ja rakkaimpien juhla, mukaan ei todellakaan tarvita tyttö- tai poikaystäviä jne. Jouluun ei kuulu se, että joutuu kestitsemään muita tai osoittamaan, että hylkään oman jouluni, jotta lapsen kaverilla olisi kivaa.
Missä vaiheessa sinä pääsit miehesi kaverina hänen lapsuuden kotinsa joulunviettoon, tai hän sinun?
Mä olen menossa tapailemani miehen sukujoulun viettoon mukaan. Ollaan tapailtu puoli vuotta eikä edes seurustella, mutta silti sain kutsun. Erikoiselta kuulostaa tuo.
Minä kai kertomasi perusteella uskon, että perhe siellä jo ihmettelee, mikset koskaan tule heidän kanssaan joulunviettoon. Mieshän sinua ainakin omien sanojesi mukaan kieltää tulemasta? Miehesi mielestä et ole osa perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voitko nyt vastata, että onko siellä muiden sisarusten puolisot mukana? Voiko oikeasti kyseessä olla niin vanhoilliset vanhemmat, että vain aviopuoliso kelpuutetaan? Kyllä minustakin kuulostaa hyvin omituiselta, että olisiko kuitenkin niin, ettei miehesi syystä tai toisesta halua sinua sinne? Onko miehesi ujo? Nuorin sisaruksista (eli ikuinen lapsi vanhempiensa silmissä), häpeääkö - ei välttämättä sinua - vaan 'seurustelua' yleensä, eli jos hän veisi sinut mukanaan, tulisi kaikille ilmi, että hän harrastaa seksiä? Tiedän tämän kuulostavan hassulta, mutta olen törmännyt näihin tapauksiin, niin miehissä kuin naisissakin ammattini puolesta...
Vierailija kirjoitti:
Minun uusi puolisoni on maalaispitäjän kantasuvusta ja itse olen myös tällaisen edustaja. Hauskaa tässä on se, että hänen sukunsa on savolaisia, joita pidetään anteliaina ja sosiaalisina ihmisinä. Minä en kelpaa hänen sukunsa kekkereihin, vaikka olemme jo useamman vuoden eläneet etäsuhteessa. Mies edustaa siellä yksinään jos edustaa. Minä taas olen pohjalaiselta alueelta ja siellä on itsestään selvää, että mies tulee mukanani ja jopa jokaisessa joulukortissakin on hänen nimensä.
Että kyllä tässä on suuret poikkeavuudet, kuka lasketaan perheeseen ja kuka ei. Jos olisin sinä niin miettisin vielä uudemman kerran, että onko noin sisäänpäin hengittävä suku lainkaan mukava ja jos kihlattusi ei edes näe tuossa kohtelussa mitään väärää, niin onko hänen tunteensa aidot ja oletko hänelle riittävän hyvä.
Nostaisin kyllä kytkintä ja se on moido.. Kihlattusi voi olla onnellisempi sukunsa kuin sinun kanssa, mammanpoika.
Minusta ap:n kihlatulle pitäisi riittää signaaliksi se, ettei ap tunne oloaan hyväksytyksi tai rakastetuksi tässä järjestelyssä. Kylmää kyytiä ap:n kihlatulta, sanon minä.
Miehen suku meilläkin on hyvin itseään arvostava, melkolailla sisäänpäinlämpiävä ja viihtyy keskenään juhlien, mutta aina minut on pyydetty mukaan miehen rinnalle. Yhdessäolomme tuli suvun tietoon kihlauksen myötä, oma valintamme, ja siitä lähtien on meitä kohdeltu kuin yksikköä.
Joulut olemme viettäneet vuorovuosittain kummankin synnyinperheen perheen parissa. Joulut olemme aina olleet yhdessä.
Mies ei olisi varmaan edes suostunut harkitsemaan mitään suvun yhteistapahtumia ilman minua, mutta muutaman kerran olen patistanut hänet menemään yksin ollessani itse joko muuten estynyt tai vaihtoehtoisesti vain liian väsynyt töistä tms. Niillä kerroilla seurauksena on ollut kysely siitä minne minä jäin.
Onpas joulunvietoista tehty ihmeellinen itsekorostuksen, syrjinnän, eriarvoistamisen ja monenmoisen patsastelun väline.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö höpö, taisit lukea brittihovin käytännöstä.
Minusta kuulostaa nimenomaan siltä että miehesi ei halua sinua sinne eikä halua viettää joulua kanssasi. Sori mutta itse en menisi tuollaisen ihmisen kanssa naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin mä menen oman perheen kanssa viettämään joulua ja mies omansa. Näin on ollut aina ja ainoa asia mistä tulee erimielisyyttä on se kumpi ottaa koiran mukaan. En ymmärrä mikä tuossa on ongelma? Ap ei halua viettää joulua oman perheen kanssa?
Etkö siis ajattele, että sinä ja miehesi (ja koira) olette nyt oma perheenne?
No ollaan me tavallaan mutta molemmilla on myös se oma perhe eli vanhemmat ja sisarukset. Me vietetään kaikki muut juhlat miehen kanssa yhdessä joten musta on vaan hyvä että on edes yksi juhla milloin ollaan vaan sen oman perheen kanssa. Asia olisi eri jos olisi lapsia sillä haluaisin heille vähintään yhtä ihania muistoja joulusta kuin itselläni on. Ei tuo koira taida näistä ymmärtää.
Mä en saa tuosta ajatuksesta yhtään kiinni. Meillä on ollut aina niin, että joulut ollaan vuorovuosin vanhempien luona. Haluan viettää jouluni sekä mieheni että sukulaisteni ja miehen sukulaisten kanssa.
Niin no meille molemmille joulu on aina ollut tärkeä ja se juhla joka ollaan perheen kanssa eikä kenelläkään ole kiire mihinkään voi vain olla ja viettää aikaa yhdessä. En mistään hinnasta jättäisi yhtään joulua viettämättä perheeni kanssa eikä mieskään halua. Vanhemmillemmekin on tärkeää että kaikki ovat paikalla ja sisaruksia on mukava nähdä kun asuvat aika kaukana niin ei nähdä kovin usein.
Mutta kun kaikki eivät ole silloin paikalla, jos sinä puutut miehesi sukulaisten joulunvietosta tai mies sinun sukusi. Joten en vain ymmärrä. Mutta kaikki tekevät tietty niin kuin parhaaksi näkevät.
Mitenniin? Meillä on meidän oma ”perhe” ja myös omat eli se lapsuuden perhe. En ymmärrä miksi kaksi ihmistä eivät voisi elää yhdessä mutta samalla myös erillään. En oikein osaa selittää mutta ei meillä olla mikään yksi pariskunta joka tekee kaiken yhdessä vaan kaksi ihmistä jotka jakavat elämäänsä mutta on myös omia juttuja.
Vaikka olisi naimisissa ei silti välttämättä kuulu perheeseen. Perhe on paljon enemmän eikä kenenkään perheeseen voi väkisin änkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin mä menen oman perheen kanssa viettämään joulua ja mies omansa. Näin on ollut aina ja ainoa asia mistä tulee erimielisyyttä on se kumpi ottaa koiran mukaan. En ymmärrä mikä tuossa on ongelma? Ap ei halua viettää joulua oman perheen kanssa?
Etkö siis ajattele, että sinä ja miehesi (ja koira) olette nyt oma perheenne?
No ollaan me tavallaan mutta molemmilla on myös se oma perhe eli vanhemmat ja sisarukset. Me vietetään kaikki muut juhlat miehen kanssa yhdessä joten musta on vaan hyvä että on edes yksi juhla milloin ollaan vaan sen oman perheen kanssa. Asia olisi eri jos olisi lapsia sillä haluaisin heille vähintään yhtä ihania muistoja joulusta kuin itselläni on. Ei tuo koira taida näistä ymmärtää.
Mä en saa tuosta ajatuksesta yhtään kiinni. Meillä on ollut aina niin, että joulut ollaan vuorovuosin vanhempien luona. Haluan viettää jouluni sekä mieheni että sukulaisteni ja miehen sukulaisten kanssa.
Niin no meille molemmille joulu on aina ollut tärkeä ja se juhla joka ollaan perheen kanssa eikä kenelläkään ole kiire mihinkään voi vain olla ja viettää aikaa yhdessä. En mistään hinnasta jättäisi yhtään joulua viettämättä perheeni kanssa eikä mieskään halua. Vanhemmillemmekin on tärkeää että kaikki ovat paikalla ja sisaruksia on mukava nähdä kun asuvat aika kaukana niin ei nähdä kovin usein.
Mutta kun kaikki eivät ole silloin paikalla, jos sinä puutut miehesi sukulaisten joulunvietosta tai mies sinun sukusi. Joten en vain ymmärrä. Mutta kaikki tekevät tietty niin kuin parhaaksi näkevät.
Mitenniin? Meillä on meidän oma ”perhe” ja myös omat eli se lapsuuden perhe. En ymmärrä miksi kaksi ihmistä eivät voisi elää yhdessä mutta samalla myös erillään. En oikein osaa selittää mutta ei meillä olla mikään yksi pariskunta joka tekee kaiken yhdessä vaan kaksi ihmistä jotka jakavat elämäänsä mutta on myös omia juttuja.
Joulun haluaa viettää rakkaintensa kanssa. Te ette ilmeisesti ole toisillenne rakkaimpia. Ihan kuin ap:n mies ei pidä ap:ta rakkaimpanaan. En osaa ymmärtää muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin mä menen oman perheen kanssa viettämään joulua ja mies omansa. Näin on ollut aina ja ainoa asia mistä tulee erimielisyyttä on se kumpi ottaa koiran mukaan. En ymmärrä mikä tuossa on ongelma? Ap ei halua viettää joulua oman perheen kanssa?
Etkö siis ajattele, että sinä ja miehesi (ja koira) olette nyt oma perheenne?
No ollaan me tavallaan mutta molemmilla on myös se oma perhe eli vanhemmat ja sisarukset. Me vietetään kaikki muut juhlat miehen kanssa yhdessä joten musta on vaan hyvä että on edes yksi juhla milloin ollaan vaan sen oman perheen kanssa. Asia olisi eri jos olisi lapsia sillä haluaisin heille vähintään yhtä ihania muistoja joulusta kuin itselläni on. Ei tuo koira taida näistä ymmärtää.
Mä en saa tuosta ajatuksesta yhtään kiinni. Meillä on ollut aina niin, että joulut ollaan vuorovuosin vanhempien luona. Haluan viettää jouluni sekä mieheni että sukulaisteni ja miehen sukulaisten kanssa.
Niin no meille molemmille joulu on aina ollut tärkeä ja se juhla joka ollaan perheen kanssa eikä kenelläkään ole kiire mihinkään voi vain olla ja viettää aikaa yhdessä. En mistään hinnasta jättäisi yhtään joulua viettämättä perheeni kanssa eikä mieskään halua. Vanhemmillemmekin on tärkeää että kaikki ovat paikalla ja sisaruksia on mukava nähdä kun asuvat aika kaukana niin ei nähdä kovin usein.
Mutta kun kaikki eivät ole silloin paikalla, jos sinä puutut miehesi sukulaisten joulunvietosta tai mies sinun sukusi. Joten en vain ymmärrä. Mutta kaikki tekevät tietty niin kuin parhaaksi näkevät.
Mitenniin? Meillä on meidän oma ”perhe” ja myös omat eli se lapsuuden perhe. En ymmärrä miksi kaksi ihmistä eivät voisi elää yhdessä mutta samalla myös erillään. En oikein osaa selittää mutta ei meillä olla mikään yksi pariskunta joka tekee kaiken yhdessä vaan kaksi ihmistä jotka jakavat elämäänsä mutta on myös omia juttuja.
Joulun haluaa viettää rakkaintensa kanssa. Te ette ilmeisesti ole toisillenne rakkaimpia. Ihan kuin ap:n mies ei pidä ap:ta rakkaimpanaan. En osaa ymmärtää muuta.
No sitten et ymmärrä. Ihmiset haluavat elää elämää eri tavoin eikä mikään ole väärä tai huonompi pääasia on että on itse onnellinen. Meillä on vuoden jokainen muu päivä aikaa olla toistemme kanssa ja joulu on aina ollut se erityinen juhla joka vietetään tietyllä tavalla. Ei se sitä sano ettei toinen olisi rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin mä menen oman perheen kanssa viettämään joulua ja mies omansa. Näin on ollut aina ja ainoa asia mistä tulee erimielisyyttä on se kumpi ottaa koiran mukaan. En ymmärrä mikä tuossa on ongelma? Ap ei halua viettää joulua oman perheen kanssa?
Etkö siis ajattele, että sinä ja miehesi (ja koira) olette nyt oma perheenne?
No ollaan me tavallaan mutta molemmilla on myös se oma perhe eli vanhemmat ja sisarukset. Me vietetään kaikki muut juhlat miehen kanssa yhdessä joten musta on vaan hyvä että on edes yksi juhla milloin ollaan vaan sen oman perheen kanssa. Asia olisi eri jos olisi lapsia sillä haluaisin heille vähintään yhtä ihania muistoja joulusta kuin itselläni on. Ei tuo koira taida näistä ymmärtää.
Mä en saa tuosta ajatuksesta yhtään kiinni. Meillä on ollut aina niin, että joulut ollaan vuorovuosin vanhempien luona. Haluan viettää jouluni sekä mieheni että sukulaisteni ja miehen sukulaisten kanssa.
Niin no meille molemmille joulu on aina ollut tärkeä ja se juhla joka ollaan perheen kanssa eikä kenelläkään ole kiire mihinkään voi vain olla ja viettää aikaa yhdessä. En mistään hinnasta jättäisi yhtään joulua viettämättä perheeni kanssa eikä mieskään halua. Vanhemmillemmekin on tärkeää että kaikki ovat paikalla ja sisaruksia on mukava nähdä kun asuvat aika kaukana niin ei nähdä kovin usein.
Mutta kun kaikki eivät ole silloin paikalla, jos sinä puutut miehesi sukulaisten joulunvietosta tai mies sinun sukusi. Joten en vain ymmärrä. Mutta kaikki tekevät tietty niin kuin parhaaksi näkevät.
Mitenniin? Meillä on meidän oma ”perhe” ja myös omat eli se lapsuuden perhe. En ymmärrä miksi kaksi ihmistä eivät voisi elää yhdessä mutta samalla myös erillään. En oikein osaa selittää mutta ei meillä olla mikään yksi pariskunta joka tekee kaiken yhdessä vaan kaksi ihmistä jotka jakavat elämäänsä mutta on myös omia juttuja.
Joulun haluaa viettää rakkaintensa kanssa. Te ette ilmeisesti ole toisillenne rakkaimpia. Ihan kuin ap:n mies ei pidä ap:ta rakkaimpanaan. En osaa ymmärtää muuta.
No sitten et ymmärrä. Ihmiset haluavat elää elämää eri tavoin eikä mikään ole väärä tai huonompi pääasia on että on itse onnellinen. Meillä on vuoden jokainen muu päivä aikaa olla toistemme kanssa ja joulu on aina ollut se erityinen juhla joka vietetään tietyllä tavalla. Ei se sitä sano ettei toinen olisi rakas.
No, toivottavasti teille ei niitä lapsia tule, ettei tarvii riidellä kumpi joutuu ottamaan lapset mukaan joulunviettoon.
Voittehan tehdä sopimuksen, toinen ottaa koiran ja toinen lapset mukaansa. Ja sitten jokatoinen joulu toisinpäin.
Eihän sitä vanhoja hyviä rutiineja lasten takia kannata vaihtaa.
Toisinkinpäin voi olla. Exäni lapsuudenperheen jouluun en olisi koskaan halunnut edes mennä. Syystä, että olin koko suvun mielestä huono vaimo. Ja kuitenkaan en ollut sen kummempi kuin kaupunkilaistyttö, joka erehtyi naimisiin pilallehemmotellun perheen nuorimmaisen kanssa.
Pakko oli kuitenkin mennä ja esittää iloista naamaa. Umpijuntit miehen sukulaiset ja heidän omituiset tapansa.
Exästä tosiaan tuli sittemmin ex ja ihan syystä.
Olisit iloinen, ettei sinua pakoteta sinne mukaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin mä menen oman perheen kanssa viettämään joulua ja mies omansa. Näin on ollut aina ja ainoa asia mistä tulee erimielisyyttä on se kumpi ottaa koiran mukaan. En ymmärrä mikä tuossa on ongelma? Ap ei halua viettää joulua oman perheen kanssa?
Etkö siis ajattele, että sinä ja miehesi (ja koira) olette nyt oma perheenne?
No ollaan me tavallaan mutta molemmilla on myös se oma perhe eli vanhemmat ja sisarukset. Me vietetään kaikki muut juhlat miehen kanssa yhdessä joten musta on vaan hyvä että on edes yksi juhla milloin ollaan vaan sen oman perheen kanssa. Asia olisi eri jos olisi lapsia sillä haluaisin heille vähintään yhtä ihania muistoja joulusta kuin itselläni on. Ei tuo koira taida näistä ymmärtää.
Mä en saa tuosta ajatuksesta yhtään kiinni. Meillä on ollut aina niin, että joulut ollaan vuorovuosin vanhempien luona. Haluan viettää jouluni sekä mieheni että sukulaisteni ja miehen sukulaisten kanssa.
Niin no meille molemmille joulu on aina ollut tärkeä ja se juhla joka ollaan perheen kanssa eikä kenelläkään ole kiire mihinkään voi vain olla ja viettää aikaa yhdessä. En mistään hinnasta jättäisi yhtään joulua viettämättä perheeni kanssa eikä mieskään halua. Vanhemmillemmekin on tärkeää että kaikki ovat paikalla ja sisaruksia on mukava nähdä kun asuvat aika kaukana niin ei nähdä kovin usein.
Mutta kun kaikki eivät ole silloin paikalla, jos sinä puutut miehesi sukulaisten joulunvietosta tai mies sinun sukusi. Joten en vain ymmärrä. Mutta kaikki tekevät tietty niin kuin parhaaksi näkevät.
Mitenniin? Meillä on meidän oma ”perhe” ja myös omat eli se lapsuuden perhe. En ymmärrä miksi kaksi ihmistä eivät voisi elää yhdessä mutta samalla myös erillään. En oikein osaa selittää mutta ei meillä olla mikään yksi pariskunta joka tekee kaiken yhdessä vaan kaksi ihmistä jotka jakavat elämäänsä mutta on myös omia juttuja.
Minkä ikäinen olet?
Meillä ollaan kyllä otettu poikien tyttöystävätkin mukaan joulunviettoon, jos vain itse ovat halunneet tulla. Vaikka eivät ole olleet kihloissa tai naimisissa. Ja pojatkin ovat näköjään kelvanneet tyttöystäviensä joulunviettoon, koska aina eivät sitten ole tulleet viettämään joulua meille, vaan menneet tyttöystäviensä vanhempien luo joulunviettoon.
Tuo ei tule muuttumaan. Minua ei myöskään kutsuttu anopin eläessä sukujuhliin, koska anoppi ei 10 vuoden aikana koskaan puhunut sanaakaan minulle. Enää ei edes kiinnosta. Mies on käynyt lyhyesti tervehtimässä vanhempiaan ja joulut olemme alusta asti viettäneet yhdessä. Olisi koomista jos aikuinen mies viettäisi joulun iskän ja äipän kanssa puolison kökkiessä yksin kotona 😂
Nyt tuli joku aikasiirtymä 50-luvulta, nainen ’valmistaa’ miehelle joulun.