Lue keskustelun säännöt.
Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7965)
Vierailija kirjoitti:
Kaveri lainasi euron eikä koskaan antanut takaisin. Jäi kyllä vaivaamaan, vaikka onkin pikkujuttu
Nämä pienet jutut kertoo lainaajasta kaikkein eniten. Isommissa summissa voi olla oikeasti joskus vaikeuksia maksun kanssa, mutta Euron velan pystyy maksamaan takaisin kuka tahansa. Jos sitäkään ei halua tehdä niin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten vanhempani olivat mökillä ja heräsivät yöllä siihen kun joku ryskyttää ja hakkaa ulko-ovea. Mökki on "keskellä ei-mitään" ja siellä kulkee harvoin autoja. Soittivat minulle seuraavana päivänä että olinko kenties käynyt siellä. Tuota ryskytystä oli kestänyt pari minuuttia. Tuo jäi vaivaamaan meitä kaikkia, oliko kyseessä joku eksynyt hullu vai hädässä oleva ( joka olisi luultavasti huutanutkin jotain).
Poro käynyt hankaamassa sarviaan oveen tai hirvi tai joku muu elukka rymistellyt?
Matkustin Saksassa opiskelevan ystäväni luokse lomalle ja jo kentällä huomasin että en ollut tervetullut. Koko lomani ajan hän oli poissaoleva ja jopa ilkeä.
Lähtiessäni yritti edes tsempata, lähetti lahjan kummilapselleen (on poikani kummi).
Sen koomin en kuullut hänestä enää, ei vastannut puheluihini.
Ylpeyttäni (koin itseni hylätyksi)en koskaan pystynyt kysymään mikä tuli ja myöhemmin hän oli vaihtanut numeronsa.
Jäi mysteeriksi mitä tein väärin ja jos tein, miksi hän ei avautunut siitä. Asia pyörii mielessäni, koska vietimme koko nuoruutemme yhdessä ja pum! hän on poissa.
Itse en muista tätä, mutta minulle on kerrottu, että kun siskoni ja veljeni (kaksoset) syntyivät niin täti oli hoitamassa minua ja kuutta vanhempaa sisarustani. Olin sängyssä nukkumassa kun olin yllättäen herännyt ja todennut, että "Nyt syntyi veli", nukahtanut, mutta herännyt uudelleen 15 minuutin päästä ja todennut, että "Nyt tuli pieni sisko", jonka jälkeen olin jälleen nukahtanut. Jostain syystä tilanne oli jäänyt tädin mieleen siksi, että en ollut aikaisemmin sanonut kuin parin sanan lauseita ja olin sanonut nuo lauseet juuri sillä hetkellä kuin veli ja sisko syntyivät. Tämä tapahtui 1993 kun olin 1v5kk. Myöhemmin sain vielä 7 veljeä ja 8 siskoa, mutta näiden syntyessä olin nukkunut normaalisti.
Suurperheen lapsi ov. kirjoitti:
Itse en muista tätä, mutta minulle on kerrottu, että kun siskoni ja veljeni (kaksoset) syntyivät niin täti oli hoitamassa minua ja kuutta vanhempaa sisarustani. Olin sängyssä nukkumassa kun olin yllättäen herännyt ja todennut, että "Nyt syntyi veli", nukahtanut, mutta herännyt uudelleen 15 minuutin päästä ja todennut, että "Nyt tuli pieni sisko", jonka jälkeen olin jälleen nukahtanut. Jostain syystä tilanne oli jäänyt tädin mieleen siksi, että en ollut aikaisemmin sanonut kuin parin sanan lauseita ja olin sanonut nuo lauseet juuri sillä hetkellä kuin veli ja sisko syntyivät. Tämä tapahtui 1993 kun olin 1v5kk. Myöhemmin sain vielä 7 veljeä ja 8 siskoa, mutta näiden syntyessä olin nukkunut normaalisti.
Onko teitä oikeasti 24? :0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurperheen lapsi ov. kirjoitti:
Itse en muista tätä, mutta minulle on kerrottu, että kun siskoni ja veljeni (kaksoset) syntyivät niin täti oli hoitamassa minua ja kuutta vanhempaa sisarustani. Olin sängyssä nukkumassa kun olin yllättäen herännyt ja todennut, että "Nyt syntyi veli", nukahtanut, mutta herännyt uudelleen 15 minuutin päästä ja todennut, että "Nyt tuli pieni sisko", jonka jälkeen olin jälleen nukahtanut. Jostain syystä tilanne oli jäänyt tädin mieleen siksi, että en ollut aikaisemmin sanonut kuin parin sanan lauseita ja olin sanonut nuo lauseet juuri sillä hetkellä kuin veli ja sisko syntyivät. Tämä tapahtui 1993 kun olin 1v5kk. Myöhemmin sain vielä 7 veljeä ja 8 siskoa, mutta näiden syntyessä olin nukkunut normaalisti.
Onko teitä oikeasti 24? :0
Ei, vaan kolme. Minä ja ne kaksoset.
Etiäiset on tuttuja asioita mutta en tiedä mihin kategoriaan tämä kuuluu.
Olin ystävättäreni luona vieraisilla ja illalla lähdettiin baariin. Vaikka ilta oli hauska, minua lifti-reissun jälkeen uuvutti.
Minulla oli vara-avain ja läksin nukkumaan.
Ystäväni jäi vielä jatkamaan iltaa tuttujensa kansa.
Menin nukkumaan vieraspatjalle. Parvisänky oli yläpuolellani. Heräsin kun ystävä tuli aamulla kotiin,
avain rapisi ovessa. Hän laittoi takkinsa hengariin. Sitten hän meni vessaan, veti sen. Vanha korkkimatto sihahteli kun hän kulki avojaloin keittiöön. Hän laski vettä hanasta vettä juodakseen
Ystävä ei jaksanut kiivetä parvisänkyyn , joten hän tuli viereeni nukkumaan.
Patja laskeutui selkäni takana kun hän tuli viereeni. Nukuin naama seinään päin ja tein hänelle tilaa. Peitteiden kahinan ja mukavan nukkuma-asennon jälkeen nukuimme makeasti.
Päivällä heräsin kun ystäväni tuli ulkoa. Kysyin missä hän käväisi ja ettenpä herännyt kun hän läksi ulos.
Hän katsoi minua hölmistyneenä ja kertoi että nyt hän vasta tuli kotiin, oli jäänyt frendiensä kanssa juttelemaan ja yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurperheen lapsi ov. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurperheen lapsi ov. kirjoitti:
Itse en muista tätä, mutta minulle on kerrottu, että kun siskoni ja veljeni (kaksoset) syntyivät niin täti oli hoitamassa minua ja kuutta vanhempaa sisarustani. Olin sängyssä nukkumassa kun olin yllättäen herännyt ja todennut, että "Nyt syntyi veli", nukahtanut, mutta herännyt uudelleen 15 minuutin päästä ja todennut, että "Nyt tuli pieni sisko", jonka jälkeen olin jälleen nukahtanut. Jostain syystä tilanne oli jäänyt tädin mieleen siksi, että en ollut aikaisemmin sanonut kuin parin sanan lauseita ja olin sanonut nuo lauseet juuri sillä hetkellä kuin veli ja sisko syntyivät. Tämä tapahtui 1993 kun olin 1v5kk. Myöhemmin sain vielä 7 veljeä ja 8 siskoa, mutta näiden syntyessä olin nukkunut normaalisti.
Onko teitä oikeasti 24? :0
Ei, vaan kolme. Minä ja ne kaksoset.
"Myöhemmin sain vielä 7 veljeä ja 8 siskoa, mutta näiden syntyessä olin nukkunut normaalisti."
?
Katselin ikkunasta kun mieheni ajoi autollaan ( harvinainen harraste-auto Suomessa) pihaan, peruutteli aikansa ja laittoi lopulta auton parkkiin. Ihmettelin miksi ajovalot eivät olleet päällä. Menin heti ulkorappusille sanomaan tästä mutta eipä ollut pihalla ketään. Ei autoa, ei miestä meidän pienellä omakotitalon pihalla. Tiekin oli autio molempiin suuntiin.
Mies tuli parin tunnin päästä kotiin ja ihmetteli , kun kerroin että hän käväisi pihassamme jo pari tuntia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkku antoi minulle tarokki-kortit. "En tajua näistä mitään, koeta josko nämä kertovat sinulle mitään",
Aikani pyörittelin kortteja ja yritin tutustua niihin. Tiedän, että tarokki- kortit ovat ihmisten piirtämiä kuvakortteja ja ihmiset ovat tehneet selitykset noille koreille korteille.
Huvikseni ja naureskellen rupesin "ennustamaan" tarokki-korteilla ensin perheen jäsenille, ystävilleni, ystävien ystäville ja lopulta ihmisille joista en tiennyt kuin syntymäajan.
Kummallista kyllä, kaikki "ennustamani" asiat pieniä, erikoisia yhtymäkohtia myöten ovat toteutuneet.
Itse en usko pätkääkään noihin kortteihin mutta ihmiset pyytävät minua edelleen " katsomaan" tarokki-korteista. Katson kyllä mutta muistutan ja tarkennan aina, että tarokki-kortit ovat vain ihmisten piirtämiä kirjavia kortteja eikä niihin pidä uskoa.
Tämä hölmö harrastus on jatkunut kohta parikymmentä vuotta. Onneksi en ikinä ole tästä höperyydestä ottanut rahaa.
Mutta selittäkää, te viisaat, miksi osaan muka ennustaa? Ja nimen omaan ihmisistä, joista en tiedä kuin syntymäajan.
Nii varmaan.
Mutta ei se mitään, viihdyttäviä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme rivitalossa, tien toisella puolella on veneranta sekä epävirallinen uimaranta. Eräänä kesäyönä en saanut unta, mies oli reissussa ja poika mummolassa ,joten vaeltelin siinä tehden kaikenlaista, kunnes menin juomaan mehua takapihalle. Oli ihan hiljaista, kello ehkä 2.00. Äkkiä rannalta alkoi kuulua naisen kirkumista ja mieleen tuli, että nyt jotakuta tapetaan tai raiskataan , outoa kuitenkin oli etten nähnyt MITÄÄN vaikka minulla oli suora näköyhteys (noin 10 metriä pihaltamme rantaan, ei puita välissä) , kuu paistoi, ja huudon voimakkuudesta päätellen kirkuja oli lähellä.
Näpytin hätänumeron valmiiksi ja kävelin tien yli huutaen, että kuka siellä ja poliisit on soitettu, vastausta ei kuulunut vain huuto joka sitten loppui kuin seinään. Kävelin veneiden luo, ei ketään missään, ei vaatteita eikä kenkiä ( jos joku olisi mennyt humalapäissään uimaan) eikä verijälkiä (jos jotain vökivaltaista olisi sattunut), vain rauhassa liplattava vesi, johon kuu heijastui. Soitin kuitenkin hätänumeroon, poliisi tuli ja ambulanssi. Nothing.
Aamulla juttelin seinänaapurini kanssa, ei ollut kuullut mitään. On erikoista, että ihminen joka valitti mieheni yskän pitävän häntä hereillä, ei ollut kuullut jonkun kirkuvan kurkku suorana käytännössä takapihallamme!
Jokin eläin tai vesilintu? Ne pitää joskus uskomattoman kamalia ääniä.
Oikeasti? Olemme asuneet tässä rannan vieressä 8v, enkä ollut IKINÄ aikaisemmin kuullut moista meteliä ,yöllä tai päivällä! Pari kertaa kurkilauman huutoa kyllä ja sorsien kaakattamista usein, mutten ikinä naisen  n kuinmisompi ryhmä lenåå;kirkumista.
Kyllä ihmisen kirkumisen erottaa eläimen äänistä. Siellä on todennäköisesti jossain - ehkä jopa rannan toisella puolella koska äänet kulkevat vettä pitkin hyvinkin kauas - ollut jotain ja ihminen toimi fiksusti kun soitti häkeen.
Esimerkiksi lampaan määkinä yöllä kuulostaa hyvin ihmismäiseltä ja jokin lintulauma kuulosti lenkkipolulla siltä, kuin kovasti puhuva ryhmä olisi tullut kauempaa vastaan. Puheesta ei saanut selvää. Että eipä ihmisen ääntä aina erota eläimen äänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosimallia 1981 kirjoitti:
Muistan, kuinka luokallani oli yläasteella muutaman kuukauden ajan tyttö, joka käyttäytyi erittäin kummallisesti ja oli usein todella väkivaltainen muita oppilaita kohtaan välitunneilla. Hänet sitten siirrettiin ilmeisesti sairaalakouluun, koska hän joutui sairaalaan psyykkisten ongelmien vuoksi, mutta kun olin luokkakokouksessa jossa oli kaikki luokkani oppilaat, mutta ei tämä tyttö ja kun otin kyseisen tytön puheeksi, niin kukaan muu ei muistanut häntä. Minä kuitenkin muistan hänet selvästi, nimen ja kaikki, mutta kaikki muut sanoivat, että ei luokallamme ole voinut olla tällaista tyttöä.
Minä muistan kun pienenä kävimme talvella tutuillamme toisella paikkakunnalla. Tuttujen lapset ja heidän kaverinsa veivät meidät metsään leikkimään. Menimme tiettyyn paikkaan jossa pystyi laskemaan liukurilla ja siellä oli mielettömän kaunista. Kävimme tuolla pariinkin kertaan. Seuraavana talvena pyysin että mennään taas sinne niin kukaan noista lapsista ei muistanut olleensa sellaisessa paikassa. Minäkin muistan paikan hyvin selvästi, mutta kukaan ei tiennyt siitä mitään. En ymmärrä kun ei se mikään unikaan ole voinut olla.
Joskus ihmisille käy tällaisia kummallisia aika-avaruusrepeämiä. Itselleni on käynyt tuo, että yksi ihminen väitti kivenkovaa olleeni heidän kanssaan yhdellä koskealla uimassa ja siitä lähteneeni tutkimaan yhtä hylättyä myllyä. En muistanut koko reissusta yhtään mitään ja voin lyödä pääni pantiksi etten ole käynyt siellä. Sen muisti myös muutama muukin, joten keksittyä tuo juttu ei ollut.
Jos on ollut lapsuudessa/ nuoruudessa/ opiskeluaikana tiivis porukka, niin jäsenet muistavat sen kokonaisuutena, että joka jutussa ovat olleet kaikki mukana. Itsekin olen saanut kuulla olleeni mukana jutuissa, joissa en varmasti ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun isä ja äiti erosivat äiti osti rivarikämpän ja sieltä seinän takaa kuului ihan hirveää meteliä!
Lapsen epäselvää huutoa, töminää, raapimista seinistä, muutettiin marraskuussa ja koko alkualvi ihmeteltiin sitä mekkalaa, outoa oli ettei siellä ollut valoja eikä me koskaan nähty tätä naista tai lasta, äiti alkoikin pelätä ettei siellä ole kaikki hyvin. Äiti harkitsi nimetöntä lastensuojeluilmoitusta mutta valitti ensin isännöitsijälle metelistä... Ja ihan hyvä, sillä isännöitsijä kertoi että naapuriasunto on tyhjä !
Kyseessä oli siis päätykämppä, jossa me olimme ainoat naapurit. Ihmettelin äidille, miksi tyhjän asunnon keittiöön oli jätetty sälekaihtimet jotka olivat tiukasti kiinni, niin ettei sisään nähnyt ja epäilin vähän asiaa. Kävin sitten hiippailemassa naapurin takapihalla ja näin pimeän olkkarin, ei verhoja eikä huonekaluja eli tyhjä se tosiaan oli !
Tuon jälkeen oli aika friikkiä kuunnella niitä ääniä ja äiti koetti kömpelösti ehdottaa, että ääni kaikui hassusti jostain muusta asunnosta. Ääniä kuului pitkin kevättä ja sitten kesällä tajusimme, ettei mitään ollut kuulunut pitkään aikaan . Syksyllä asuntoon muutti uudet asukkaat.
Villi veikkaus; äänet todellakin kaikui tyhjän asunnon viereisestä asunnosta. Siis putkien kautta tms. Ehkä niitä fiksailtiin tai jotain jolloin äänet hävisi. Ihan hyvin mahdollista.
Tyhjällä asunnolla ei ollut muita viereisiä asuntoja kuin tuo kirjoittajan äidin asunto.
Rivitalossa kaikki asunnot ovat ”vierekkäisiä”. Putkia pitkin saattaa ääni kuulua mistä suunnasta tahansa ja ”paikantua” aivan väärin.
HuohJ kirjoitti:
Minua häiritsee vieläkin eräs mies.
Meillä oli juttua joskus muutamiavuosia sitten kun olin 18v. Mies oli ihan unelma, hyvän näköinen, kiltti, seksikäs ym ym. Ongelma että mies oli vähän liian ujo, kun siihen aikaan itse olin aika menevä.
Exäni tuli sitten meidän jutun väliin, minä typeränä menin säätämään exän kanssa humalassa ja sitten seuraavana päivänä päätin rehellisesti kertoa miehelle mitä tapahtui. Tietenkin tämä mies suuttui ja sanoi että hoida entiset asiasi ennenkuin aloitat uutta. Olin todella pettynyt itseeni ja surullinen, rakastin tätä miestä, meillä oli aina kivaa, hän suuteli ja kyöhnäsi minun kanssa kavereidensa nähden ilman häpeää. Ujoutensa vuoksi ja minun menevyyteni vuoksi en ihan varmaksi uskonut että tämä mies rakastaa myös minua.
Kun pilasin suhteen, kuulin jälkeenpäin että mies oli puhunut kaikille että on onnellinen ja rakastaa minua niin paljon.
Olin entistä surullisempi. Löysin silti miehen jonka kanssa tein lapsen ja olemme vieläkin yhdessä, mutta koskaan en ole tuntenut tätä miestä kohtaan samaa kuin sitä ihanaa miestä. Minua kaduttaa tämän jutun pilaaminen edelleen ja ajattelen sitä miestä vieläkin melkein jokapäivä.
Haluaisin kertoa tämän kaiken sille miehelle, mutta en enää voi. Se mies luulee että se oli minulle vain mitätön säätö, mutta asia ei todellakaan ole niin vaan se oli unelma jonka itse rikoin. Enkä saa takaisin.Jospa saitte tekstistä selville asian, kun kirjoitin niin nopeasti.
Tekstisi olis elkein, tiedän täsmälleen mitä tarkoitat. Itselleni on käynyt juuri näin. Vuosia myöhemmin kuulin, että ihastuminen oli ollut molemminpuolista, mutta äänekkäämmät ja sosiaalisempaa pojat veivät tuolloin voiton. Olet siinä suhteessa tyypillinen nainen. Se lähellä oleva ei kelpaa, kun se on siinä. Pitää tavoitella jotakin, muita muutkin tavoittelevat. Siinä on miehen ja naisen ero. Nainen tavoittelee samaa miestä, jota muutkin naiset haluavat. Miehelle ei naisen arvo nouse, jos nainen menee ihastumisvaiheessa jollekin toiselle. Moni mies on kuitenkin nuorena ujo, joten varmasti ilahtuisivat, jos luovuttaisiin perinteisestä käsityksestä, että pelkästään miehen pitää tehdä aloite.
Vierailija kirjoitti:
HuohJ kirjoitti:
Minua häiritsee vieläkin eräs mies.
Meillä oli juttua joskus muutamiavuosia sitten kun olin 18v. Mies oli ihan unelma, hyvän näköinen, kiltti, seksikäs ym ym. Ongelma että mies oli vähän liian ujo, kun siihen aikaan itse olin aika menevä.
Exäni tuli sitten meidän jutun väliin, minä typeränä menin säätämään exän kanssa humalassa ja sitten seuraavana päivänä päätin rehellisesti kertoa miehelle mitä tapahtui. Tietenkin tämä mies suuttui ja sanoi että hoida entiset asiasi ennenkuin aloitat uutta. Olin todella pettynyt itseeni ja surullinen, rakastin tätä miestä, meillä oli aina kivaa, hän suuteli ja kyöhnäsi minun kanssa kavereidensa nähden ilman häpeää. Ujoutensa vuoksi ja minun menevyyteni vuoksi en ihan varmaksi uskonut että tämä mies rakastaa myös minua.
Kun pilasin suhteen, kuulin jälkeenpäin että mies oli puhunut kaikille että on onnellinen ja rakastaa minua niin paljon.
Olin entistä surullisempi. Löysin silti miehen jonka kanssa tein lapsen ja olemme vieläkin yhdessä, mutta koskaan en ole tuntenut tätä miestä kohtaan samaa kuin sitä ihanaa miestä. Minua kaduttaa tämän jutun pilaaminen edelleen ja ajattelen sitä miestä vieläkin melkein jokapäivä.
Haluaisin kertoa tämän kaiken sille miehelle, mutta en enää voi. Se mies luulee että se oli minulle vain mitätön säätö, mutta asia ei todellakaan ole niin vaan se oli unelma jonka itse rikoin. Enkä saa takaisin.Jospa saitte tekstistä selville asian, kun kirjoitin niin nopeasti.
Tekstisi olis elkein, tiedän täsmälleen mitä tarkoitat. Itselleni on käynyt juuri näin. Vuosia myöhemmin kuulin, että ihastuminen oli ollut molemminpuolista, mutta äänekkäämmät ja sosiaalisempaa pojat veivät tuolloin voiton. Olet siinä suhteessa tyypillinen nainen. Se lähellä oleva ei kelpaa, kun se on siinä. Pitää tavoitella jotakin, muita muutkin tavoittelevat. Siinä on miehen ja naisen ero. Nainen tavoittelee samaa miestä, jota muutkin naiset haluavat. Miehelle ei naisen arvo nouse, jos nainen menee ihastumisvaiheessa jollekin toiselle. Moni mies on kuitenkin nuorena ujo, joten varmasti ilahtuisivat, jos luovuttaisiin perinteisestä käsityksestä, että pelkästään miehen pitää tehdä aloite.
Mistä sä oikein vedät nuo olkinukkesi aina. Sanoiko tuon kirjoittaja että hän tavoitteli jotain mitä muut naiset tavoittelivat? Pöh. Kyse on siitä että se menevämpi mies yksinkertaisesti jyrää reippaudellaan ja aloitteellisuudellaan nössön. Reippaan miehen kanssa on hauskaa kun kaikki on nuorena tyypillisesti humalassa, ei silloin ketään huvita istua sohvalla kyhnyttämässä. Ja sinä väännät näistä sitten tuollaisia teorioita joiden äärellä uhriudut ja tehokkaasti estät itseäsi pariutumsta kaikesta tihkuvan katkeruuden takia... No hyvä loppuelämää sen olkiukon kanssa sitten, nauttikaa toisistanne....
Ei hätää. Kyseessä oli lehtopöllö. Sen kirkaisu on niin ihmismäinen, että viisainkin menee vipuun.
Toinen (en nyt tarkoita tätä tapausta) erikoisen kammottava ääni on ketun rääky-haukku. Syksyllä pimeässä kuuluu ja säikäyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme rivitalossa, tien toisella puolella on veneranta sekä epävirallinen uimaranta. Eräänä kesäyönä en saanut unta, mies oli reissussa ja poika mummolassa ,joten vaeltelin siinä tehden kaikenlaista, kunnes menin juomaan mehua takapihalle. Oli ihan hiljaista, kello ehkä 2.00. Äkkiä rannalta alkoi kuulua naisen kirkumista ja mieleen tuli, että nyt jotakuta tapetaan tai raiskataan , outoa kuitenkin oli etten nähnyt MITÄÄN vaikka minulla oli suora näköyhteys (noin 10 metriä pihaltamme rantaan, ei puita välissä) , kuu paistoi, ja huudon voimakkuudesta päätellen kirkuja oli lähellä.
Näpytin hätänumeron valmiiksi ja kävelin tien yli huutaen, että kuka siellä ja poliisit on soitettu, vastausta ei kuulunut vain huuto joka sitten loppui kuin seinään. Kävelin veneiden luo, ei ketään missään, ei vaatteita eikä kenkiä ( jos joku olisi mennyt humalapäissään uimaan) eikä verijälkiä (jos jotain vökivaltaista olisi sattunut), vain rauhassa liplattava vesi, johon kuu heijastui. Soitin kuitenkin hätänumeroon, poliisi tuli ja ambulanssi. Nothing.
Aamulla juttelin seinänaapurini kanssa, ei ollut kuullut mitään. On erikoista, että ihminen joka valitti mieheni yskän pitävän häntä hereillä, ei ollut kuullut jonkun kirkuvan kurkku suorana käytännössä takapihallamme!
Jokin eläin tai vesilintu? Ne pitää joskus uskomattoman kamalia ääniä.
Oikeasti? Olemme asuneet tässä rannan vieressä 8v, enkä ollut IKINÄ aikaisemmin kuullut moista meteliä ,yöllä tai päivällä! Pari kertaa kurkilauman huutoa kyllä ja sorsien kaakattamista usein, mutten ikinä naisen  n kuinmisompi ryhmä lenåå;kirkumista.
Kyllä ihmisen kirkumisen erottaa eläimen äänistä. Siellä on todennäköisesti jossain - ehkä jopa rannan toisella puolella koska äänet kulkevat vettä pitkin hyvinkin kauas - ollut jotain ja ihminen toimi fiksusti kun soitti häkeen.
Esimerkiksi lampaan määkinä yöllä kuulostaa hyvin ihmismäiseltä ja jokin lintulauma kuulosti lenkkipolulla siltä, kuin kovasti puhuva ryhmä olisi tullut kauempaa vastaan. Puheesta ei saanut selvää. Että eipä ihmisen ääntä aina erota eläimen äänestä.
Äh, olen tuo joka kirjoitti lehtöpöllöstä ja ketun rähinä-haukusta. En muistanut vaan lainata keskustelua.
Suorastaan kiusaksi asti näen unia eräästä 90-luvun exästäni. Unessa minulle näytetään kaikki mitä hänelle kuuluu. En ole häneen yhteydessä mutta yhteiset tuttavamme kertovat hänen kuulumisiaan. En ole ilennyt sanoa, että joo tiedän kyllä jo.
Poikaystäviä on tähän ikään ollut jo monia, mutta unet näyttävät ainoastaan tätä tiettyä henkilöä.
Tulisin mainiosti toimeen ilman näitä uutis-unia.
Kaupungilla kulkiessa voi mukaan tarttua vaikka mitä. Paikoissa missä on puluja, on myös höyheniä. Esim.julkisen rakennuksen tuulikaappiin niitä kerääntyy ulkoa tulevan ilmavirran mukana.