Olenko mä ainoa, jonka mielestä toi aktiivimalli on hyvä?
Kyllä sen itsestäänkin tietää, että jollei ikinä käy missään, niin sitä passivoituu tosi nopeasti.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani henkilöt, jotka haluavat tehdä töitä, ovat töissä. Osa kylläkin määräaikaisuuksia ja osa lomautettuna kuukaudeksi tai kahdeksi. Mutta tuntemani työttömät eivät käytännössä haluakaan töihin. Pitäisi kuulemma ilman koulutusta saada joku kevyt virka jossa ei pidä tehdä mitään. Syksyllä tapasin yhden puolitutun (35v naisen), joka ei ole ikinä ollut töissä. Hän kauhisteli että voi joutua tekemään jonkun määräaikaisuuden. Pahinta hänelle oli se, että pitäisi nousta aamulla aikaisin ja koko päivä olisi pilalla. Ei kuulemma jäisi aikaa muuhun. Ja samoin ajattelee kaikki tuntemani 25v-35v pitkäaikais työttömät.
Tämän johdosta olen onnellinen, että joku vähän painostaa heitä ylös sohvalta.
Miten se sinun elämääsi erityisesti vaikuttaa? Mistä olet tässä tapauksessa onnellinen? Olet onnellinen niiden työttömien puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Mä niin näen myös jo silmissäni keskustelut jonkun TE-toimiston (tai täälläpäin kunnan työllisyyspalveluiden) "asiantuntijan" kanssa tästä aiheesta: "En mä tiedä, onko tää kurssi ok aktiivimallissa... En mä myöskään tiedä, mikä on työssäoloehto opetusalalla, ehkä se on kans se 18 h tai sit ei....". Tuntuu nimittäin, ettei sieltäkään saa koskaan mitään selkeätä vastausta tai reipasta "en tiedä, mutta otan selvää" -vastausta.
Kävin tänään Kelassa ja Te-toimistossa kysymässä tätä aktiivihikee.. Hahah kumpikaa lafka ei osannu sanoo yhtään mitään.. Nyt parin päästä koko touhu alkaa, joten tulee kiire niillä ihmisillä opetella systeemit kuntoon. En kovin hyvillä mielin lähteny himaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani henkilöt, jotka haluavat tehdä töitä, ovat töissä. Osa kylläkin määräaikaisuuksia ja osa lomautettuna kuukaudeksi tai kahdeksi. Mutta tuntemani työttömät eivät käytännössä haluakaan töihin. Pitäisi kuulemma ilman koulutusta saada joku kevyt virka jossa ei pidä tehdä mitään. Syksyllä tapasin yhden puolitutun (35v naisen), joka ei ole ikinä ollut töissä. Hän kauhisteli että voi joutua tekemään jonkun määräaikaisuuden. Pahinta hänelle oli se, että pitäisi nousta aamulla aikaisin ja koko päivä olisi pilalla. Ei kuulemma jäisi aikaa muuhun. Ja samoin ajattelee kaikki tuntemani 25v-35v pitkäaikais työttömät.
Tämän johdosta olen onnellinen, että joku vähän painostaa heitä ylös sohvalta.
Et kertonut ikääsi, mutta muista sanasi, kun olet 56-vuotias ja olet jäänyt työttömäksi. Tai sitten jäät työttömäksi päälle nelikymppisenä ja lisäksi sinulla on joku pitkäaikaissairaus kuten reuma. Huomaat, ettet enää olekaan kuuminta hottia.
Minusta se on ihan kiva! Nyt pääsee näyttämään, että on 110% mukana ja pääsee esittelemään osaamistaan duunipaikkoihin, joista voi sitten saada töitä. Voi myös lähettää hakemuksia ja olla 110% mukana. Jos teen tarpeeksi hakemuksia ahkerasti.
Aivan paras ketju ikinä koko maailmassa ikuisesti ja aina xxxx
Vierailija kirjoitti:
Useasti kysynyt. Maksetaanko näistä aktiivitöistä palkkaa? Pitää alkaa oikean työnhaun ohessa soitella nyt näitäkin.
Ei ole olemassa aktiivitöitä, vaan se on niin päin että työnteko väh 18 h / 65 maksupäivää osoittaa aktiivisuuttasi. Palkkatyöstä on kyse kun puhutaan noista 18 tunnista, joka on minimi, ei mikään yleispätevä raja. Vähintään 18 h, ei enintään, huom!
Siis tää ketju on niin <3 <3 <3 Elämä on parasta juuri nyt <3 <3 <3 Have Yourself A Merry Little Christmas (Ympäri vuoden)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee varmasti miljoona alapeukkua. Mutta edesmennyt äitini oli pitkäaikaistyötön ja varmaan masentunutkin. Muistan lapsuudestani, kuinka hän pelkäsi ja vihasi työllistämistoimia, mutta aina kun hän töihin karenssin uhatessa meni, hänen mielialansa kohentui tuntuvasti. Jakson lopulla hän oli saanut uusia ystäviä ja muuttunut paljon energisemmäksi. Ikävä kyllä ne työt aina loppuivat ja hän eristäytyi taas kotiin...
Mutta kaikesta huolimatta olin jo lapsena vastikkeellisen työttömyysturvan kannattaja oman äitini kohdalla.
Tajuatko yhtään, mistä tässä aktiivisuusmallissa on kysymys? Tässä rangaistaan myös niitä valmiiksi aktiivisia työttömiä, jotka tosissaan yrittävät työllistyä, mutta eivät yksi kertaisesti saa töitä, koska avoimia työpaikkoja on niin vähän suhteessa työnhakijoihin.
Kai niitä työhönosoituksia entisaikaankin tuli myös niille, jotka olivat itsenäisesti hakeneet töitä. Joku vanhempi ihminen voi oikaista, jos olen väärässä. Sen muistan, että äiti meni puoleksi vuodeksi töihin pitkän karenssin uhalla. Rajummalta se kuulostaa kuin tämä aktiivimalli. Toisaalta jos käy muutaman päivän jossain kurssilla, ei synny sitä työyhteisöäkään, joka oli äidille tosi iso juttu.
Nuo puolen vuoden työllistämistyöt oli ihan oikeita töitä, joista maksettiin tes:n mukaista palkkaa. Niihin saattoi saada jatkoakin ja siitä sitten vakinaiseksi. Siinä myös työttömyyspäivät nollautuivat ja ansiosidonnainen alkoi alusta. Tuo oli ennen todella hyvä systeemi, tästä tulevasta ei voi puhua samana päivänäkään.
Onko Jaana jo synnyttänyt se demonivauvan?
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa, mutta Suomessa on valitettavan työvastainen ilmapiiri ja edut eli rahat pitäisi saada tilille tekemättä yhtään mitään missään.
Tämäkin muuttuisi sillä siunaamalla sekunnilla, jos työnantajat palkkaisivat ihmisiä töihin.
Mitämitämitä te ihanuudet olette menneet keksimään, höpönassut! <3 Olette parhauksista parhaita muruja! Tämmöisen ketjun aloititte<3 sulonuppuset!
Iso kiitos tuesta tälle meidän kaikkien yhteiselle jutulle!!!!!
T: Petteri
Nou hätä, ainakin noin 100 muuta on kanssasi samaa mieltä. Ja eduskunnassa on tiettävästi keskimääräistä fiksumpaa porukkaa.
Mahtavaa, ootte kaikki ihan mahtavii! Mahtavaa, en keksi muita mahtavia adjektiiveja mut mahtavaa on, keep up the mahtava work leidies.
Oi että!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani henkilöt, jotka haluavat tehdä töitä, ovat töissä. Osa kylläkin määräaikaisuuksia ja osa lomautettuna kuukaudeksi tai kahdeksi. Mutta tuntemani työttömät eivät käytännössä haluakaan töihin. Pitäisi kuulemma ilman koulutusta saada joku kevyt virka jossa ei pidä tehdä mitään. Syksyllä tapasin yhden puolitutun (35v naisen), joka ei ole ikinä ollut töissä. Hän kauhisteli että voi joutua tekemään jonkun määräaikaisuuden. Pahinta hänelle oli se, että pitäisi nousta aamulla aikaisin ja koko päivä olisi pilalla. Ei kuulemma jäisi aikaa muuhun. Ja samoin ajattelee kaikki tuntemani 25v-35v pitkäaikais työttömät.
Tämän johdosta olen onnellinen, että joku vähän painostaa heitä ylös sohvalta.
Miten se sinun elämääsi erityisesti vaikuttaa? Mistä olet tässä tapauksessa onnellinen? Olet onnellinen niiden työttömien puolesta?
Hyvä kysymys. Olen onnellinen siitä, että tästä maasta ei tehtäisi täyttä oleskelu yhteiskuntaa. En halveksi tms. työtöntä, joka ihan oikeasti yrittää päästä töihin. Näitä henkilöitä ei varmasti aktivointi edes häiritse.
Mutta asennetyöttömyys, josta olemme lehdistäkin lukeneet on liian helppoa. Jos tämä yleistyy, niin Suomi on konkursissa. Ja kuten kerroin niin 100% tuntemistani 25-35v pitkäaikaistyöttömistä on sitä siksi etteivät jaksa/viitsi tehdä oikeita töitä. Tähän on tultava loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani henkilöt, jotka haluavat tehdä töitä, ovat töissä. Osa kylläkin määräaikaisuuksia ja osa lomautettuna kuukaudeksi tai kahdeksi. Mutta tuntemani työttömät eivät käytännössä haluakaan töihin. Pitäisi kuulemma ilman koulutusta saada joku kevyt virka jossa ei pidä tehdä mitään. Syksyllä tapasin yhden puolitutun (35v naisen), joka ei ole ikinä ollut töissä. Hän kauhisteli että voi joutua tekemään jonkun määräaikaisuuden. Pahinta hänelle oli se, että pitäisi nousta aamulla aikaisin ja koko päivä olisi pilalla. Ei kuulemma jäisi aikaa muuhun. Ja samoin ajattelee kaikki tuntemani 25v-35v pitkäaikais työttömät.
Tämän johdosta olen onnellinen, että joku vähän painostaa heitä ylös sohvalta.
Et kertonut ikääsi, mutta muista sanasi, kun olet 56-vuotias ja olet jäänyt työttömäksi. Tai sitten jäät työttömäksi päälle nelikymppisenä ja lisäksi sinulla on joku pitkäaikaissairaus kuten reuma. Huomaat, ettet enää olekaan kuuminta hottia.
Ikä on vain numero ja reuma on vain mielentila! Nyt kaikki mukaan menestystalkoisiin!!!
Rakastan tota sun alotusta! Hakemus naps ja mageeseen duuniin! Rakkauskahvi!
Tämä on niin mun näköinen ketju ❤ ❤❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani henkilöt, jotka haluavat tehdä töitä, ovat töissä. Osa kylläkin määräaikaisuuksia ja osa lomautettuna kuukaudeksi tai kahdeksi. Mutta tuntemani työttömät eivät käytännössä haluakaan töihin. Pitäisi kuulemma ilman koulutusta saada joku kevyt virka jossa ei pidä tehdä mitään. Syksyllä tapasin yhden puolitutun (35v naisen), joka ei ole ikinä ollut töissä. Hän kauhisteli että voi joutua tekemään jonkun määräaikaisuuden. Pahinta hänelle oli se, että pitäisi nousta aamulla aikaisin ja koko päivä olisi pilalla. Ei kuulemma jäisi aikaa muuhun. Ja samoin ajattelee kaikki tuntemani 25v-35v pitkäaikais työttömät.
Tämän johdosta olen onnellinen, että joku vähän painostaa heitä ylös sohvalta.
Miten se sinun elämääsi erityisesti vaikuttaa? Mistä olet tässä tapauksessa onnellinen? Olet onnellinen niiden työttömien puolesta?
Hyvä kysymys. Olen onnellinen siitä, että tästä maasta ei tehtäisi täyttä oleskelu yhteiskuntaa. En halveksi tms. työtöntä, joka ihan oikeasti yrittää päästä töihin. Näitä henkilöitä ei varmasti aktivointi edes häiritse.
Mutta asennetyöttömyys, josta olemme lehdistäkin lukeneet on liian helppoa. Jos tämä yleistyy, niin Suomi on konkursissa. Ja kuten kerroin niin 100% tuntemistani 25-35v pitkäaikaistyöttömistä on sitä siksi etteivät jaksa/viitsi tehdä oikeita töitä. Tähän on tultava loppu.
No kyllä häiritsee. Olen hakenut aktiivisesti töitä,käynyt useissa haastatteluissa,käynyt monta kurssia ja neljä työkokeilua. Olen opiskellut kaksi ammattitutkintoa. Ei voisi vähempää kiinnostaa enää mikään kurssittelu ja ilmaistyö, ei saa*ana!
Joillekin se sopii. Ystäväni on pitkäaikaistyötön ja hän odottaa aina innolla seuraavaa työllistämisjaksoa tai kurssia, ja hän masentuu helposti kurssien välillä.
Hän on vähän heikkolahjainen (nykyään on varmaan joku hienompi termi tuollekin), käynyt erityisluokalla peruskoulun ja sen jälkeen jonkun lyhyen ammattikurssin lastenohjaajaksi. Nykyään ei sillä koulutuksella enää pääse päiväkotiin töihin, ennen pääsi.
Hänellä ei ole oikein kykyjä hakea töitä itse.
En usko että aktiivimallista on mitään hyötyä esim. työttömälle akateemiselle, mutta noille elämänhallinnaltaan puutteellisille varmaan on.