Lue keskustelun säännöt.
Kysely, onko teilläkin nainen aktiivinen projektipäällikkö ja mies vetäytyvä juoksupoika?
20.12.2017 |
Taas on ollut paljon eri medioissa tästä asetelmasta, että nainen hoitaa perheen ajattelutyön/kaiken koordinoinnin/puhumisen ja mies vetäytyy kaikesta vastuusta suorittaen korkeintaan naisen käskyjä, ei edes puhu jne. Meillä on tällainen asetelma ja se ahdistaa minua todella syvästi. En olisi ikinä uskonut, että ajaudu tällaiseen suhteeseen. Kun yritän hoitaa yhteisiä asioita, Palkintona on, että sitä kutsutaan nalkuttamiseksi. Sanana jo todella loukkaava. Äsken juuri oli Paluu Alttarille-ohjelmassa vastaavan tyyppinen pariskunta. Minua helpottaisi tietää, onko tämä todella yleistä? Kokeeko muut sen ongelmana vai pitäisikö vaan yrittää olla tyytyväinen? Mitään ratkaisuja tilanteeseen muita kuin ero?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
On. Mies kyllä tekee ja vielä erittäin hyvin, mutta ei mitään oma-aloitteisesti. Aina pitää erikseen pyytää ja sitten kyllä hoitaa ihan mukisematta. Ei vaan käy mielessä, että pyykkiä voi pestä ennen kuin loppuu vaatteet tai tiskikoneen voi laittaa päälle heti kun se on täysi ja että kaupassa voi käydä ostamassa ihan itsekin ruokaa. Aina kun mies on kotona vapaapäivinä mun pitää kertoa, että tee tuosta itelles ruokaa tai mies on syömättä päivän.
Esim. Nyt joulun alla mies on ollut lomalla ja tälle päivälle jouduin tekemään ihan tehtävälistan, että mitä asioita pitäis olla ennen joulua tehtynä ja sanomaan, että ois tosi kiva, jos mun ei tarvis tehdä kaikkea yksin, kun mies kuitenkin on lomalla. Just soitti, että kävi kaupassa ja osti koko ostoslistallisen kerralla ja siivosi ja imuroi aamupäivästä. Eli mulle jää vielä lahjojen osto, luutuaminen, leipominen ja aattona kokkaus.
Ei kukaan nälkään kuole. Jos mies on päivän syömättä niin hänen ei sitten ole tarvinnut syödä. Kyllä aikuinen ihminen sitten järjestää itselleen ruokaa, kun on pakko. Pyykinpesu on monesti sellainen valtakunta, että jos sen tekee naisen rutiineista poikkeavalla tavalla, ei tule kuin sanomista. Tai sitten ei yksinkertaisesti ole käsitystä siitä, että mikä on puhtaiden vaatteiden tilanne perheessä.
Miten te naiset muuten sen teette? Kuljetteko te päivittäin kaikkien vaatekomerot läpi tarkistuslistan kanssa, vai mikä teille kertoo sen että puhtaat vaatteet ovat loppumassa? Minä huomaan vasta sitten, kun otan viimeiset bokserit kaapista jalkaan, ja minä asun yksin tällä hetkellä. Miten minä pysyisin kärryillä vielä vaikkapa kolmen lapsen ja vaimon vaatteista? Pysyykö teillä ihan oikeasti päässä Tiina-Liinan jokainen riepu, niiden sijainti ja puhtausaste? Ehkä teidän kannattaa tosiaan pysyä siinä projektipäällikön roolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
dfgdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Mies kyllä tekee ja vielä erittäin hyvin, mutta ei mitään oma-aloitteisesti. Aina pitää erikseen pyytää ja sitten kyllä hoitaa ihan mukisematta. Ei vaan käy mielessä, että pyykkiä voi pestä ennen kuin loppuu vaatteet tai tiskikoneen voi laittaa päälle heti kun se on täysi ja että kaupassa voi käydä ostamassa ihan itsekin ruokaa. Aina kun mies on kotona vapaapäivinä mun pitää kertoa, että tee tuosta itelles ruokaa tai mies on syömättä päivän.
Esim. Nyt joulun alla mies on ollut lomalla ja tälle päivälle jouduin tekemään ihan tehtävälistan, että mitä asioita pitäis olla ennen joulua tehtynä ja sanomaan, että ois tosi kiva, jos mun ei tarvis tehdä kaikkea yksin, kun mies kuitenkin on lomalla. Just soitti, että kävi kaupassa ja osti koko ostoslistallisen kerralla ja siivosi ja imuroi aamupäivästä. Eli mulle jää vielä lahjojen osto, luutuaminen, leipominen ja aattona kokkaus.
Ei kukaan nälkään kuole. Jos mies on päivän syömättä niin hänen ei sitten ole tarvinnut syödä. Kyllä aikuinen ihminen sitten järjestää itselleen ruokaa, kun on pakko. Pyykinpesu on monesti sellainen valtakunta, että jos sen tekee naisen rutiineista poikkeavalla tavalla, ei tule kuin sanomista. Tai sitten ei yksinkertaisesti ole käsitystä siitä, että mikä on puhtaiden vaatteiden tilanne perheessä.
Miten te naiset muuten sen teette? Kuljetteko te päivittäin kaikkien vaatekomerot läpi tarkistuslistan kanssa, vai mikä teille kertoo sen että puhtaat vaatteet ovat loppumassa? Minä huomaan vasta sitten, kun otan viimeiset bokserit kaapista jalkaan, ja minä asun yksin tällä hetkellä. Miten minä pysyisin kärryillä vielä vaikkapa kolmen lapsen ja vaimon vaatteista? Pysyykö teillä ihan oikeasti päässä Tiina-Liinan jokainen riepu, niiden sijainti ja puhtausaste? Ehkä teidän kannattaa tosiaan pysyä siinä projektipäällikön roolissa.
Asun yksin ja myönnän, että en tiedä muistaisinko lastenvaatteita. Ei tarvitse, koska en aio hankkia lapsia, mieskin asuu omassa kodissaan.
En ole koskaan ottanut vastuuta esim. ex-aviomiehen perheen lahjoista, muistamisista tms. Ne jäivät vain hoitamatta, en tiedä tuliko sanomista.
Asian ytimessä on minusta se, että puolet näistä projektipäälliköiden keksimistä projekteista ovat miehen näkökulmasta täysin turhia, eikä niihin ole mitään mielenkiintoa. (uudet kevätverhot, lapsen kaverin syntymäpäivälahja, entisen kummin kaiman 80-vuotiskutsut jne.)
Kotityöt ovat pakollisia, mutta niissäkin tuppaa käymään niin että ne eivät ole miehen mielessä koskaan ensimmäisenä asiana, joten nainen tarttuu niihin ensin ja siitä tulee ajan kuluessa rutiini. Lopulta käy niin, että mies ei ole ollenkaan perillä naisen hyvin rullavasta systeemistä ja jos miestä pyydetään tekemään jotain, se on kömpelöä ja lopputulos joka tapauksessa väärin. Sitten tulee riitaa ja mies ajattelee, että tee itse kun paremmin osaat.
Näin meilläkin. Mies kylläkin yrittää toisinaan. Miehen oma-aloitteisuudesta on ikävä kyllä huonoja kokemuksia: mm. pilalle menneitä vaatekappaleita. Ei osaa pestä pyykkiä edelleenkään. Joten mieluummin juoksupoika, kuin epäpätevä projektinjohtajakumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektipäällikkö-juoksupoika -pariskunnat lienevät niitä, joissa nainen omii vastuun myös lapsista, koska mies ei vaan kertakaikkiaan osaa mitään, ts. tekee asiat eri tavalla kuin vaimo. Näin on ainakin muutaman tuntemani metatyömarttyyrin elämässä.
Sinäkin tunnut näkevän vain tämän yhden aspektin tässä. Joistakin asioista voi toki olla pingottamatta (esim. pukeutuminen), mutta esimerkiksi lapsen allergian hoitoon määrätty erikoisruokavalio on yksinkertaisesti hoidettava kunnolla.
On toki niitä naisia, jotka hoitavat kaiken, koska mies "ei kykene", eli tekee eri tavalla kuin nainen tekisi, ts. naisen mielestä huonommin. Sitten on heitä, joiden mies oi oikeasti kykene. Siis EI HOIDA niitä asioita LAINKAAN, koska ei tule ajatelleeksi.
Totta kai oikeasti vakavat ja tärkeät asiat on hoidettava ja jos vanhempi ei hoida niin jotain on pahasti pielessä. Mutta nuo tietämäni "mies ei osaa" -tapaukset on lähinnä sitä että lapsilla ei ole päällä äidin suunnittelemaa asukokonaisuutta vaan sitä mitä kaapista sattuu löytymään, ulkoillaan eri aikaan kuin äidin mielestä pitäisi, lähdetään mummolaan ja syödään siellä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on nykyisin juoksupojan asemassa. Nouskaa miehet sieltä tohvelin alta ja olkaa miehiä.
Valitettavasti!! Kyllä v-tuttaa. Jos sille päälle sattuu, niin SAATTAA joskus jopa imuroida (tätä tapahtunut viimeksi noin 1x 5vuoden aikana). Koskaan ei pyyhi keittiön pöytää tai tasoja. Koskaan ei tee ruokaa.
Mutta auta armias jos huomaa jonkun omasta mielestään epäkohdan, kyllä on pokkaa huomauttaa rumasti! Moittii minua kun itse ei sormeaan liikauta, k.sipää.
Kaikki lapsiin liittyvät asiat minun hoidettavana. Onneksi ovat jo kohta aikuisia kaikki.
Mies kuuluu tähän kuuluisaan sakkiin joka vähättelee: konehan ne työt tekee ET sinä! Mutta on se kumma että hän ei sitä helppoa napin painallusta saa aikaiseksi.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä sinä sitten ajauduit tällaiseen suhteeseen?
Ei ole. Kummatkin ovat aktiivisia. En kestäisi päivääkään tuollaisessa liitossa, jossa mies pakoilee vastuuta kodin yhteisten asioiden hoitamista ja kaiken kukkuraksi rupee vielä haukkumaan minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole meilläkään. Meillä on sektoroitu työnjako, molemmilla oma tontti ja se hoidetaan metatöineen. Ja koska molemmat ovat tontillaan aktiivisia ja tarkkoja, pystytään tekemään asioita, joita muiden mielestä ei ole mahdollista tehdä tällä tulotasolla.
Ei kai vuosikymmenten parisuhteen jälkeen tarvitse ketään käskyttää tekemään osaansa?
Silloin on joku todella pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin meilläkin. Mies kylläkin yrittää toisinaan. Miehen oma-aloitteisuudesta on ikävä kyllä huonoja kokemuksia: mm. pilalle menneitä vaatekappaleita. Ei osaa pestä pyykkiä edelleenkään. Joten mieluummin juoksupoika, kuin epäpätevä projektinjohtajakumppani.
Ei varmaan niiden miesten tee mieli edes yrittää kun siitäkin tulee sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas mielenkiintoisia tulkintoja ketjussa :D
Meillä on juuri tuollaista, tarkoittaen tätä:
minä teen kaiken ajatustyön, ja mies tekee itse toteutuksen jos tekee. Ja on sitä mieltä, että hän sen homman sitten hoiti.
Otan siis selvää asioista: teen tuote- ja hintavertailua, selvitän aikatauluja, osoitteita ja ruuhkattomia reittejä, tutkin tarjontaa, otan selvää erityisruokavalioista, yms. yms. yms.
Hän vain menee ja toimii minun valmistelujeni mukaan, ja "hoitaa homman kotiin".
Laittakaa Googleen "metatyö".
Meillä meni niin, että kun minä vertailin hintoja taloa varten tai tutkin ravintoloita netistä ulkomaan lomaa varten, niin se oli turhaa nysväämistä. Exän tekemä lastenhaalarin tai saappaiden hintavertailu olikin sitä välttämätöntä ja rasittavaa meta-työtä. Jännästi loppui minulta into ja tilalle tuli passiivisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylimiellyttävä tossu on turvaton puoliso pidemmän päälle. Piilottelee sillä ylimiellyttämisellä sadismiaan.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas mielenkiintoisia tulkintoja ketjussa :D
Meillä on juuri tuollaista, tarkoittaen tätä:
minä teen kaiken ajatustyön, ja mies tekee itse toteutuksen jos tekee. Ja on sitä mieltä, että hän sen homman sitten hoiti.
Otan siis selvää asioista: teen tuote- ja hintavertailua, selvitän aikatauluja, osoitteita ja ruuhkattomia reittejä, tutkin tarjontaa, otan selvää erityisruokavalioista, yms. yms. yms.
Hän vain menee ja toimii minun valmistelujeni mukaan, ja "hoitaa homman kotiin".
Laittakaa Googleen "metatyö".
Siis tekee mitä? Eli sinä teet hinta- ja tuotevertailuja, muttet voi ostaa itse tuotetta vaan mies tekee sen? Selvität erikoisruokavaliot ja sitten mies hoitaa tarjoilut niiden pohjalta?
Kuulostaa todella naiselta, joka makaa sohvalla jakamassa käskyjä ja keksii, että tässä hoidetaan niitä rankkoja metatöitä. Lisää vielä listaan tunnetyöt.
Sinullahan hyvät argumentit ovat.
Itse asiassa on ihan ensimmäinen aiheeseen liittyvä ketju. Aiemmin tänään vastasin ketjuun, jossa kysyttiin, mitä on nalkuttaminen – se liippaa lähimpää. Tämä palsta on minulle aika tuore tuttavuus.
Jos kertomani on niin yleistä kerran, niin voisitkohan sinä hetken käyttää miettien sitä, että ehkä siinä onkin totuuden siemen? Ettei tässä huvikseen uhriuduta ja hankita marttyyrin leimaa?