Lue keskustelun säännöt.
Kysely, onko teilläkin nainen aktiivinen projektipäällikkö ja mies vetäytyvä juoksupoika?
20.12.2017 |
Taas on ollut paljon eri medioissa tästä asetelmasta, että nainen hoitaa perheen ajattelutyön/kaiken koordinoinnin/puhumisen ja mies vetäytyy kaikesta vastuusta suorittaen korkeintaan naisen käskyjä, ei edes puhu jne. Meillä on tällainen asetelma ja se ahdistaa minua todella syvästi. En olisi ikinä uskonut, että ajaudu tällaiseen suhteeseen. Kun yritän hoitaa yhteisiä asioita, Palkintona on, että sitä kutsutaan nalkuttamiseksi. Sanana jo todella loukkaava. Äsken juuri oli Paluu Alttarille-ohjelmassa vastaavan tyyppinen pariskunta. Minua helpottaisi tietää, onko tämä todella yleistä? Kokeeko muut sen ongelmana vai pitäisikö vaan yrittää olla tyytyväinen? Mitään ratkaisuja tilanteeseen muita kuin ero?
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toisinpäin kommunikaation ja parisuhteen osalta. Kannattaa tehdä selväksi mahdollisimman pian, että molempien täytyy ottaa vastuu ja tuoda oma panoksensa suhteeseen sekä tulla puolitiehen vastaan. Pelisäännöt selväksi, ettet jää yksin kynnysmatoksi. Kärsivällisyyttä tarvitset, paljon. Kummankaan ei pitäisi sanella diktaattorin elkein vaan heittää palloa puolisolle rakentavassa hengessä.
Tuo asetelma syntyy helposti siten, että miestä eivät tietyt asiat kiinnosta ja hän ulkoistaa ne vaimolle lauseella "kun sinä olet siinä niin paljon parempi".
Ei. Olemme molemmat enemmän pohtijota kuin puuhaajia. Molemmilta sujuu suunnittelu ja organisointi. Suunnitelmien toteuttaminen on tylsää, mutta kärsimme sen yhdessä tehden.
Esim. ruuanlaitossa kumpi tahansa voi suunnitella menun ja ostoslistan ym, mutta kauppaan meneminen on molemmille vastenmielistä. Joko menemme sinne vuoropäivinä tai sitten käymme yhdessä, niin saamme tavarat kerättyå nopeammin.
Mies kaipaa enemmän järjestystä kotona kuin minä, joten hän yleensä on se, joka ehdottaa siivoamista. Minä voisin olla vaikka kuukauden siivoamatta. Olemme jakaneet siivoustyöt puoliksi, ja siivouspäivänä kumpikin tekee oman listansa työt mukisematta.
Luojan kiitos ei ole tuollaista! En suostuisi ikinä olemaan vastuussa kaikesta. Olisiko syynä se, että suhteen alussa nainen on koettanut olla mieliksi passaamalla miestä ja asetelmasta on tullut pysyvä?
Olen huomannut että osa kavereistani ottaa ihan itse itselleen kaiken työn. Roolit syntyvät juuri tuolla tavalla. Jos toinen vain tekee kaiken, toiselle ei jää tehtävää. Ja pian tilanteesta on tullut se suhteen ”oletustila” jonka muuttaminen vaatii keskusteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olette miehenne valinneet ja muutoinkin kyseessä on oma luonteenne ja käyttäytymismallinne.
Taas ulkoistetaan kaikki naisten vastuu omasta toiminnastaan muiden niskoille.
Valitettavasti meilläkin on 25 vuoden aikana ajauduttu tuohon. Ennen niin spontaani ja oma-aloitteinen mies on nykyään kuin robotti jolta voi tilata palveluksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole. Ja jos sellaiseksi alkaisi mennä niin se olisi ero.
Meillä on dynaaminen valtatasapaino, molemmat samanarvoisessa asemassa ja kumpikaan ei pomottele millään tavoin toista osapuolta.
Aviossa 15 vuotta.
Vastaavanlainen mies olisi alistava psykopaattinarsisti, mutta jostain syystä nainen on sankari ja "projektipäällikkö".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tässä tullaan taas kerran siihen, ettei pitäisi muuttaa kiireellä yhteen. Kun riittävän pitkään seurustelee (viettämällä tietysti aikaa yhdessä vuoroin molempien kotona), niin huomaa miten arki alkaa rullata.
Vierailija kirjoitti:
Vastaavanlainen mies olisi alistava psykopaattinarsisti, mutta jostain syystä nainen on sankari ja "projektipäällikkö".
Ei välttämättä. On myös vetäytyviä ja puhumattomia passiivisia naisia. Jompikumpi joutuu yleensä väistämättä olemaan ongelmien ja muiden asioiden kohdalla aktiivisempi, jos toinen ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä asioissa? Meillä ainakin on muotoutunut jonkinlainen työnjako.
Meillä vaimo ei edes tankkaa autoa, puhumattakaan että tarkastaisi öljyjä, renkaanpaineita, tuulilasin pesunestettä tai muuta sellaista. Varmaan jäisi tien päälle, jos jättäisin auton tankkaamatta. Samoin talossa ei mikään pelaisi, jos luottaisin vaimon projektipäällikön kykyihin. Samoin vaimo tuntuu olettavan, että tottakai minä käyn kaupassa. Joskus kun olen ollut illan töissä, enkä ole varannut jääkaappiin ruokaa, niin on ihmetellyt kun ei ole mitään ruokaa.
Vaimo kyllä on selkeästi aktiivisempi sosiaalisten suhteiden saralla. Jos siinä nojattaisiin vain minun aktiivisuuteeni, niin meillä tuskin kävisi kovin paljon vieraita.
Lasten asioita hoidetaan kummatkin melko tasapuolisesti. Minä ehkä enemmän lasten harrastustoimintaan liittyviä asioita ja vaimo enemmän lasten terveyteen liittyviä asioita. Kouluasioista olemme kummatkin kärryillä.
Onpahan taas mielenkiintoisia tulkintoja ketjussa :D
Meillä on juuri tuollaista, tarkoittaen tätä:
minä teen kaiken ajatustyön, ja mies tekee itse toteutuksen – jos tekee. Ja on sitä mieltä, että hän sen homman sitten hoiti.
Otan siis selvää asioista: teen tuote- ja hintavertailua, selvitän aikatauluja, osoitteita ja ruuhkattomia reittejä, tutkin tarjontaa, otan selvää erityisruokavalioista, yms. yms. yms.
Hän vain menee ja toimii minun valmistelujeni mukaan, ja "hoitaa homman kotiin".
Laittakaa Googleen "metatyö".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista yleistämistä taas, että oksat pois.
"Yhyy, ei kaikki naiset ole samanlaisia!" , vai miten se vakiovirtenne taas menikään?
Naiset makaavat vuosikausia kotona lasten varjolla, ja päättävät jouluverhoista , kynttiläkupeista ja lasten sukkien väristä tiistaisin. Ja sitten ihmetellään miksi mies ei osallistu ?
Entä tunneasioista puhuminen? Oletteko siinäkin se aktiivinen osapuoli vai onko kumpikaan?
Metatyö on olemassa vain naisten mielissä. Mies hoitaisi samat asiat pelkällä intuitiolla, jos vaan antaisitte asian olla.
Vierailija kirjoitti:
Metatyö on olemassa vain naisten mielissä. Mies hoitaisi samat asiat pelkällä intuitiolla, jos vaan antaisitte asian olla.
No kun ei hoida. Mahdollisuuksia on kyllä annettu.
Kun tyhmyri yleistää oman suheosastonsa muihin, kertoo paljon yleistäjästä.
Kun mies on vaativa, naikkonen yrittää uhriutua.
Kyllä on juuri näin! Että risoo 😡 mikään ystävällisyys, mielipiteiden kysyminen, keskusteluyritys...mikään ei toimi. On jopa useita kertoja sanonut, että odottaa ja haluaa, että hänelle sanotaan mitä pitää tehdä. Kun sanon, olen nalkuttaja, päällepäsmääjä, hänen asioihinsa puuttuja ja kaikkea muuta. Tällä hän siis petaa sitä, että hän vaikuttaa helpolta ja sopeutuvalta, minä komentelijalta ja peeltä ihmiseltä...
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kenenkään pitää yrittää tällä tavalla tuhota liittoaan, pyrkimällä johonkin outoon vastakkaisasetteluun.
On. Minä olen se, joka perhettä johtaa. Mies muiden lasten mukana juoksupoikana. Tekee mitä käsketään, mutta ei koskaan mitään oma-aloitteisesti.