Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin paljon työttömiä? Miksi ei saa töitä? En veetuile, haluan että selitätte!
19.12.2017 |
Itse aloitin työt 18-vuotiaana, nyt ikää 27 ja töitä olen saanut aina kun olen hakenut. Olen ollut kahviloissa, kaupassa ja tarjoilijana sekä pienen hetken puhelinmyyjänä (oli paskaa). Samalla kun olin kaupassa, opiskelin itseni sh amk ja työllistyin heti valmistumisen jälkeen ja niissä hommissa olen ollut nyt kaksi vuotta kahdessa eri paikassa. Jokaiseen paikkaan mihin olen hakenut olen myös päässyt. Ei se kahvilatyö tai kauppa ehkä mukavinta mahdollista ole, mutta jos ongelma on työttömyys niin miksi ei vaikkapa kaupan kassalle pääse? Vai onko vaatimukset sitten niin korkealla? Missä vika? Myöskään tutuistani kukaan ei ole jäänyt työttömäksi, jokaiselle löytynyt jotain.
Selittäkää siis tyhmälle, miksi työtä ei löydy, vai ollaanko vaan nirsoja.
Kommentit (519)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työstä pitää saada palkka jolla pärjää, ei sitä että voisi ostaa ylimääräistä, vaan niin että pystyy kattamaan asumiskulut, ruoan ja terveydenhoitomenot.
Miten niin pitää?
En pane ajatusta pahakseni sinänsä, mutta kenen se riittävä palkka pitää maksaa?
Miten paljon työntekijän pitää tehdä työtä, että hän on oikeutettu saamaan em. riittävän palkan?
Onko hän velvoitettu johonkin muuhun? Kouluttautumiseen esimerkiksi? Siis palkan vastineeksi?Entä, jos ei saa riittävää palkkaa? Mitäs sitten tapahtuu?
Entä, jos ei pysty tarjoamaan riittävää palkkaa? Mitkä sanktiot?
Se on helppoa huudella trapetsilta, kun turvaverkko on viritetty alle. Voisiko kuitenkin vähän vaatia, että aaveellakin perusteltaisiin, mistä se palkka oikein sinne ihmiselle tupsahtaa, vai Jumalako sen maksaa?
Työn tekemisen ja palkan maksamisen idea on se, että toinen antaa työpanoksen ja toinen korvaa sen rahasummalla x. Jos tällä toisella ei ole varaa maksaa työpanoksesta rahasummaa x, liiketoiminta ei ole kannattavaa ja sitä ei tietenkään pidä sitten yrittääkään pyörittää. Yrityksen pitää olla kannattava samalla tavalla kuin työssäkäynnin pitää olla kannattavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herranjumala, kyllä teillä hemmetin hyviä syitä löytyy, löytyy myös nöyryyttä alistua kurjuuteen ja oravanpyörään, vaan ei rahtustakaan halua ja tahtoa! :D No, mädäntykää sitten laaja-alaisine näkemyksinenne sinne ikijuurillenne velkaisiin perheasuntoihinne, joissa lapsille ei koskaan tule mielenterveysongelmia, ja älkää herranjumala vaan tehkö ikinä mitään, ettette vaan tee nöyryyttäviä virheitä ja millään ei näin ollen ole yhtään mitään negatiivista vaikutusta mihinkään. Onneksi olette päättäväisyyden ja uhriutumisen vimmassanne oikeassa kaikissa näissä yhteiskunnallisissa haasteissa, joita ylitsepääsemättömiksi ongelmiksikin voi kutsua, samalla kun marttyyrin kyynel silmäkulmastanne tipahtaa kun Herrat Päättäjät, Jyrmyautoriteetit ja
Wiisaat Arkadianmäen Ukot nipistävät kolmekymppiä työttömyystuista ("yleislakko! barrikaadelle! eiku... emmäjaksa, kauhee vaiva")
No se on morjens, hauskaa elämää! o/ Onneksi en ole te!
Ravintola-alalla jatkuvasti pulaa tekijöistä. Vuokrafirmaan vaan haastatteluun ja sieltä pääsee kyllä vaikka heti tiskaamaan. Muuta koulutusta tarvitse kuin hygieniapassin. Siitä sitten vaan eteenpäin uralla vaikka keittiöpäälliköksi asti, jos kiinnostusta on. Ei vaan noin fyysinen homma monelle kermaperseelle kelpaa. "Paskahommaa" on eräskin maisteri aikanaan tokaissut.
Toinen työllistävä ala on myyntityö. Onhan näitä muitakin, mutta kun aina vaaditaan heti kovaa palkkaa ja helppoa hommaa niin minkäs teet. Ei voida tehdä osa-aikatyötä, ei minkäänlaista joustoa työttömän työntekijän puolelta. Vakityö heti ja palkkaa pitää saada vähintään 3000 kk, muuten ei viitsitä työtä hakea.
Samat alat vuodesta toiseen kärsivät tekijäpulasta samaan aikaan kun tietyt työttömät sylkevät kattoon ja piereskelevät kotisohvillaan. Ehkä ihan hyvä juttu, että alkavat nyt kurittaa tällaisia loisia.
Omalla alallani työttömyys on rakenteellista ja ahneiden laivavarustamoiden aikaan saannosta. Miksi palkata esimerkiksi Suomalainen moottori mies tai matruusi n. 1800€/kk perus kuukausipalkalla jos tilalle voi ottaa 1200$ (valuuttakurssi muunnoksenahan tämä hatusta heitettynä on lähempänä 1000€/kk palkka) samaan hommaan filippiinin.
Jos saman homman tekee idän ihme noin puolet halvemmalla niin kumma kun ei nuoria juuri koulusta valmistuneita Suomi seiloreita palkata kauppa-aluksille kuin murto-osa. Jos olette seuranneet vaikkapa uutisointia näistä meri jutuista kuten se eräs Suomalainen alus kun pohjanmerellä pelasti tässä taannoin merihädästä muita merimiehiä ja oli iltasanomien uutisissa kuva kyseisen laivan miehistöstä niin panitteko merkille: n. 16 henkisessä miehistössä oli ehkä 4 tai 5 Suomalaista....
Kertoo karua kieltä työllisyydestä. Olisi hauska nähdä jos vastaavaa tulisi muillekkin aloille, esimerkiksi hoiva-alalle vain 20-30% työntekijöistä jäisi Suomalaisis ja loput olisi vaikkapa niitä filippiinejä - taitaisi aika kova itku ja kapina tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työstä pitää saada palkka jolla pärjää, ei sitä että voisi ostaa ylimääräistä, vaan niin että pystyy kattamaan asumiskulut, ruoan ja terveydenhoitomenot.
Miten niin pitää?
En pane ajatusta pahakseni sinänsä, mutta kenen se riittävä palkka pitää maksaa?
Miten paljon työntekijän pitää tehdä työtä, että hän on oikeutettu saamaan em. riittävän palkan?
Onko hän velvoitettu johonkin muuhun? Kouluttautumiseen esimerkiksi? Siis palkan vastineeksi?Entä, jos ei saa riittävää palkkaa? Mitäs sitten tapahtuu?
Entä, jos ei pysty tarjoamaan riittävää palkkaa? Mitkä sanktiot?
Se on helppoa huudella trapetsilta, kun turvaverkko on viritetty alle. Voisiko kuitenkin vähän vaatia, että aaveellakin perusteltaisiin, mistä se palkka oikein sinne ihmiselle tupsahtaa, vai Jumalako sen maksaa?
Suomessa lain mukaan tulee maksaa työehtosopimusten mukaiset palkat. Eli pitää.
TES:sistä löytynee paljon muutakin jännää vastauksena kysymyksiisi.
Jos ei asianmukaisia palkkoja tai homma kusee näin muuten --> liitto hyppää niskaan. Näin yksinkertaistettuna.Ja mistä se palkka tupsahtaa - niin, noh, riippuu kenen näkövinkkelistä puhutaan. Jos puhutaan itsekseen kituuttavasta yrityksestä, joka maksaa nihkeästi palkkoja, ehkä se toiminta nyt vain ei ole niin kannattavaa, että kannattaisi palkata ylipäätään. Toisin sanoen, ehkei kannattaisi yrittämistä tarjota niin hanakasti vastauksena työttömyyteen, kun se ei todellisuudessa ole ratkaisu kuin havoille.
Nyt tuli kyllä nelonen sulle tästä kansantaloustieteen pistarista. Ja miinus vielä päälle. VMP..
Etkö ois vaan voinu sanoo, ettet tiedä!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työstä pitää saada palkka jolla pärjää, ei sitä että voisi ostaa ylimääräistä, vaan niin että pystyy kattamaan asumiskulut, ruoan ja terveydenhoitomenot.
Miten niin pitää?
En pane ajatusta pahakseni sinänsä, mutta kenen se riittävä palkka pitää maksaa?
Miten paljon työntekijän pitää tehdä työtä, että hän on oikeutettu saamaan em. riittävän palkan?
Onko hän velvoitettu johonkin muuhun? Kouluttautumiseen esimerkiksi? Siis palkan vastineeksi?Entä, jos ei saa riittävää palkkaa? Mitäs sitten tapahtuu?
Entä, jos ei pysty tarjoamaan riittävää palkkaa? Mitkä sanktiot?
Se on helppoa huudella trapetsilta, kun turvaverkko on viritetty alle. Voisiko kuitenkin vähän vaatia, että aaveellakin perusteltaisiin, mistä se palkka oikein sinne ihmiselle tupsahtaa, vai Jumalako sen maksaa?
Otetaanpas vään tilastotietoa avuksi:
Yhteiskunnan palkkasumma ei ole kasvanut muutamaan vuoteen, ei edes nyt, vaikka meillä on nousuhdanne. Talouden palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa vähemmän kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus.
Pääomatulojen osuus sitä vastoin on kasvanut merkittävästi. Tosin pääomatuloista satavat verot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.
Suomalaiset ovat ahkeria työntekijöitä.
Suomalaiset ovat Euroopan kärkipäätä aktiivisuudessaan kehittää omaa osaamistaan ja työtään. Jopa kaksi viidestä hoitaa työasioita päivittäin tai viikoittain myös vapaa-ajallaan ilman erillistä korvausta.
Kansainvälisen aikuisten osaamistutkimuksen mukaan Suomessa aikuisväestön osaaminen ja taitojen käyttö työssä ovat huipputasoa.
Suomalaisilla on vahva työmoraali. He eivät livahda kahville tai tupakalle heti, kun esimies kääntää selkänsä. Suomalaiset työorganisaatiot ovatkin tästä syystä kansainvälisesti verraten hyvin itseohjautuvia, eikä mikromanageerausta juuri tarvita.
Määräaikaisen palkkatyön yleisyys on hieman vähentynyt ja maatalousyrittäjien määrä ja osuus romahtanut. Sen sijaan 2000-luvulla on selvästi lisääntynyt erityyppinen yksin yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentely.
Yksi työelämän tendenssi vie kohti hyvin palkattuja, kiinnostavia, vakituisia ja osaamista edellyttäviä tehtäviä. Toinen tämän kanssa vastakkainen tendenssi johtaa siihen, että myös epävarmat ja huonosti palkatut rutiinitehtävät yleistyvät. Nämä tendenssit eivät ole luonnonlakeja. Kysymys on myös siitä, millaista työ- ja sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan.
Yksinkertaiset kysymykset, käsittämättömät vastaukset..
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala, kyllä teillä hemmetin hyviä syitä löytyy, löytyy myös nöyryyttä alistua kurjuuteen ja oravanpyörään, vaan ei rahtustakaan halua ja tahtoa! :D No, mädäntykää sitten laaja-alaisine näkemyksinenne sinne ikijuurillenne velkaisiin perheasuntoihinne, joissa lapsille ei koskaan tule mielenterveysongelmia, ja älkää herranjumala vaan tehkö ikinä mitään, ettette vaan tee nöyryyttäviä virheitä ja millään ei näin ollen ole yhtään mitään negatiivista vaikutusta mihinkään. Onneksi olette päättäväisyyden ja uhriutumisen vimmassanne oikeassa kaikissa näissä yhteiskunnallisissa haasteissa, joita ylitsepääsemättömiksi ongelmiksikin voi kutsua, samalla kun marttyyrin kyynel silmäkulmastanne tipahtaa kun Herrat Päättäjät, Jyrmyautoriteetit ja
Wiisaat Arkadianmäen Ukot nipistävät kolmekymppiä työttömyystuista ("yleislakko! barrikaadelle! eiku... emmäjaksa, kauhee vaiva")No se on morjens, hauskaa elämää! o/ Onneksi en ole te!
Onneksi minäkään, työssäkäyvä nettomaksaja ja piensijoittaja, en ole kuin sinä.
Minä hankin oikeaa tietoa työllisyydestä, työttömyydestä, harjoitetusta politiikasta ja sen seurauksena varallisuuden jakautumisesta, enkä luule tai oleta mitään.
Minulla on myös ns. sosiaalinen omatunto, joka ei anna myöten lyödä lyötyä.
Minä olen asemassani hyvinvointivalton ansiosta, kuten suurin osa hyvässä semassa olevista (perintörikkaat ovat asia erikseen).
Hyvinvointivaltiota on ajettu alas jatkuvasti 90-luvun puolivälistä lähtien. Sen seurauksena on tilastoissa havaittavissa selkeä sosiaalisen nousun hidastuminen, suorastaan vaikeutuminen. Se ei ole yhteiskunnan etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työstä pitää saada palkka jolla pärjää, ei sitä että voisi ostaa ylimääräistä, vaan niin että pystyy kattamaan asumiskulut, ruoan ja terveydenhoitomenot.
Miten niin pitää?
En pane ajatusta pahakseni sinänsä, mutta kenen se riittävä palkka pitää maksaa?
Miten paljon työntekijän pitää tehdä työtä, että hän on oikeutettu saamaan em. riittävän palkan?
Onko hän velvoitettu johonkin muuhun? Kouluttautumiseen esimerkiksi? Siis palkan vastineeksi?Entä, jos ei saa riittävää palkkaa? Mitäs sitten tapahtuu?
Entä, jos ei pysty tarjoamaan riittävää palkkaa? Mitkä sanktiot?
Se on helppoa huudella trapetsilta, kun turvaverkko on viritetty alle. Voisiko kuitenkin vähän vaatia, että aaveellakin perusteltaisiin, mistä se palkka oikein sinne ihmiselle tupsahtaa, vai Jumalako sen maksaa?
Työn tekemisen ja palkan maksamisen idea on se, että toinen antaa työpanoksen ja toinen korvaa sen rahasummalla x. Jos tällä toisella ei ole varaa maksaa työpanoksesta rahasummaa x, liiketoiminta ei ole kannattavaa ja sitä ei tietenkään pidä sitten yrittääkään pyörittää. Yrityksen pitää olla kannattava samalla tavalla kuin työssäkäynnin pitää olla kannattavaa.
Yritys on kannattava minulle, mutta mistäs sulle saatais töitä. ?
Sitähän sä valitit. Että kukaan ei ota sua töihin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aloitin työt 18-vuotiaana, nyt ikää 27 ja töitä...
Selittäkää siis tyhmälle, miksi työtä ei löydy, vai ollaanko vaan nirsoja.
300 000 työtöntä, vapaita työpaikko 30 000. Osaatko laskea??
No höpöhöpö. Ei ne kaikki työpaikat mollissa ole.
Miksi ei?
Koska ne ovat duurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fyysinen sairaus rajoittaa raskaiden töiden vastaanottamista. Ensimmäinen tutkinto tehty 2000 luvulla amk tasonen. Nyt opiskelen maisteriksi. Töitä tehnyt viimeisen 4 vuoden aikana vajaa 2 kk. Tukia ei tule, mutta oon osannu säästää aikanaan kun nuorena olin töissä. Tuskin koskaan mihkä töihin pääsenkään. kituuttelen nyt opiskelijan kirjoilla ennen kuin joudun te-toimiston riepoteltavaksi. Eikä enä ees ahista toi työjuttu kun jo jotenkin asennoitunut että ei tässä välttämättä töihin pääse. Ikää kohta 40.
Lähetäänpä siitä oletuksesta, että tosiaan töitä riittäisi kaikille työttömille, joten minulla onkin teille ehdotus:
Ensinnäkin lopetettaisiin kaikki ilmaistyö, työharjoittelut yms. p*skat jotka lähinnä kaunistavat tilastoja, mutta näistä ei todellisuudessa ole mitään hyötyä.
Seuraavaksi jokaiselle työttömälle osoitetaan työpaikka (näitähän siis teidän mukaanne on), jonka kieltäytymisestä tuet lähtisivät. Työnantaja olisi myös pakotettu ottamaan tämä työtön töihin ja tarjoamaan tälle minimipalkka, lähetään vaikka 1200 eurosta nettona, sillä itse ainakin pärjäisin, lisäksi toki muutkin työedut, eläkkeet yms.. Näitä osoitettuja töitä tehdessä olisi sitten mahdollisuus hakea niitä omia töitä tai parempi palkkaisia töitä.
Toiseksi ne ihmiset jotka ovat oikeasti työkyvyttömiä tulisi päästää helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle tai sitten sairaspäivärahaoikeutta tulisi jatkaa pidemmälle kuin nykyään, ei olisi enää sairaat pilaamassa tilastoja. Toisin sanoen kelan "lääkäreiden" toimintaa tulisi seurata ja ehkä tällöin monet ihmiset, jotka eivät todella pysty työelämään saisivat viimein helpotuksn elämälleen.
Miksi tämä ei käy? Siksi koska niitä palkanmaksajia EI vain yksinkertaisesti ole. Oletetaan, että ihminen tekee ilmaistyötä orjapalkalla, jolla ei todellisuudessa elä. Olen lähes varma, että suurin osa työttömistä todella lähtisi pienelläkin palkalla tekemään työtä, jos sitä vain olisi. Toki on olemassa oikeasti ihmisiä, jotka haluavat maata p*rseellään kotona, mutta näitä ihmisiä rankaisemalla rangaistaan myös niitä, jotka todella eivät töihin pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä työllisyyskeskustelussa aina unohdetaan, että ihmisiä kyllä palkattaisiin, jos heistä olisi firmalle rahallisesti enemmän tuloa kuin menoa. Sitä voi jokainen kohdallaan miettiä. Tuoko työpanokseni työnantajalle enemmän rahaa sisään kuin palkkani sivukuluineen, joko suoraan tai välillisesti esim säästettynä aikana.
Jokainen yrittäjä osaa laskea tämän, suurin osa ihmisistä ei vaan halua tehdä työtä yrittäjäriskillä. Silti omaa arvoaan ja hyötyään kannattaa ihan jokaisen, myös työssä olevan, pohtia kriittisesti.
Työelämä menee muutenkin yhä enemmän siihen suuntaan, että vakityötä ei ole, vaan jokainen myy itseään ja osaamistaan tuntiperusteisesti. Voi hyvin olla, että 20 vuotta eteenpäin ei enää olekaan muunlaista työtä. Siihen kannattaa asennoitua, eikä jäädä haikailemaan menneitä.
Minä hain valmistumiskeväänä kahdeksaakymmentä työpaikkaa! Pääsin kolmeen haastatteluun ja sain lopulta töitä. Jos olisin tehnyt "vain" 70 hakemusta parin kuukauden sisällä, olisin jäänyt työttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku perehtynyt osuuskuntatoimintaan? Olen ymmärtänyt, että osuuskunnassa työtönkin voi tehdä töitä ilman, että sieltä mahdollisesti saatava tulo vaikuttaa tukiin, jos se kirjataan oikein. Olisiko tyyliin, että hommaa kohdellaan pääomatuloina tms?
Tietääkö joku tarkemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille ei kelpaa "huonommat" työt, siitä monen työttömyys johtuu. Sitten on erikseen sairaat ja mielenterveysongelmaiset.
Ei pidä paikkaansa - siivoamaankaan ei pääse ilman koulutusta ja kokemusta eikä kaupan kassallekaan edes osapäiväiseksi.
Siivoojaksi? Voi, kyllä pääsee.
Kaikista helpoiten pääsee sellaiseen yritykseen, jonka ammattilaiset tietävät kiertää kaukaa. Toisin sanoen tällaisessa yrityksessä työolot ovat tolkuttoman huonot ihan jo työturvallisuudesta alkaen, puhumattakaan koko alalle tyypillisistä kohdemitoituksista.
Jos ei ole turhan nirso, voi päästä myös nollasopimuksella tekemään esimerkiksi kaksi työtuntia tiistaina ennen virka-ajan alkamista, ja 40 minuuttia sitten illalla virka-ajan jälkeen. Ja jos olet oikein ansioitunut työntekijä, saatat saada vakituiset osa-aikakohteet, jotka opit rytmittämään mielekkäästi omaan elämääsi. Jos haluat mitään tuon inhimillisempää, silloin koulutus on syytä käydä.
Terveisin alaa kokeillut, ja myös hyvin nopeasti alalta poistunut
Mitä epäinhimillistä tästä piti löytää.
Parempaakin työtä kannattaa tavoitella, mutta kyllä työ kuin työ pitää olla kriteeri. Kuvaamasi sopii varsin hyvin etenkin nuorille ja sehän on työ, jonka mukaan elämä suunnitellaan.Työ jonka palkalla elää, ja josta jää voitolle. :-)
Niin?
Olen kyllä ollut siivoojana ja minusta palkka ei ollut hyvä. Piti ottaa toinenkin työ ja sitten alkoi jo riittää minun makuuni, koska en halunnut tinkiä esim. omasta (vuokra-)asunnosta.Mutta, että jonkun muun pitäisi kustantaa toisille kämpät ja muut? Ja jotkut vielä kauhisteli, jokin aika sitten, että Saksassa moni tekee kahta työtä. (35-38h/vko). Se on ihan Ok. Se on ihan inhimillistä. Mummoni teki aikanaan kolmea työtä ja hän oli vielä viiden alaikäisen leskiäiti.
Ei se ole mikään kauhukertomus se on elämää.Jos tässä puhutaan henkilökohtaisista mielipiteistä, sitten koen asiakseni sanoa, että hyvinvointivaltiossa EI OLE inhimillistä, että ihmisen tulee uhrata kaikki liikenevä vapaa-aikansa työnteolle saadakseen yhden pienipalkkaisen kokoaikatyön ansion, viis siitä, kenen mummonkaimanhessu on niin elänyt.
Hyvinvointivaltio on kupla.
Ihmiset ovat vain lakanneet lisääntymästä (elätettävien määrän lasku= elintason nousu).
Ihmiset ovat myös lakanneet ostamasta suomalaista. Nouseehan se elintaso, jos suomalaisella palkalla tai tuella elintasoshoppaa itselleen kaiken jostain Kiinasta.Minun elintaso on huomattavan huono. Vuokrakämppä kauempana, ei varaa pitää autoa, ei kerry säästöjä, ei lomamatkoja, ei harrastuksia, ei sisustusta, vanhat vaatteet, elektroniikkaa hyvin niukasti, (koko perheessä yksi läppäri ja kaksi kännykkää) vaikka tienaan lähes ylimmän tulodesiilin alarajan, koska minulla on elätettäviä ja ostan vain suomalaista. Mielelläni käyttäisin siis enemmän tienaamiani rahoja, enkä makselisi kaiken maailman pummien pleikkareita. Minulla on sentään lapsia.
No ainakaan en ole pummi, enkä kuormastasyöjä.
Ihan kupla koko hyvinvointivaltio, olette vain ahneita.
Tosiasia on kuitenkin, että sinun veroillasi ei makseta edes niitä rahoja, joita yhteiskunta käyttää noihin "elätettäviisi".
Suomalainen on tullut 25 ikävuoteensa mennessä maksamaan yhteiskunnalle keskimäärin 300 000 euroa. Jos koulutus on pitkä ja kallis, voi helposti tulla lisää vilä 100 000 €. Niinpä muuten nettomaksajaksi siirrytään vasta sitten, kun veroissaan on maksanut tuon "velkansa" yhteiskunnalle.
Miten muuten kykenet ostamaan vain suomalaista, kun täällä ei enää juurikaan valmisteta mitään....ei siis kovin uskottavaa juttua. mutta uskottavuutesi ve ijo lause "kaikkien pummien pleikkareita". Tuo lause kertoo siitä, että luulet paljon, mutta tiedät vain vähän.
Minä olen ollut nettomaksaja oikeasti jo 20 vuotta, eikä se harmita minua lainkaan. Tai sikäli kyllä, että verotuskäytäntömme ei ole oikeudenmukainen. Meidän suurituloisten veronmaksua on alennettu jo reilut parikymmentä vuotta ja samaan aikaan on lisätty pieni- ja keskituloisten veronmaksuosuutta, mitä en mitenkään pidä oikeudenmukaisena.
No olihan potaskaa!
Valkoinen mustaksi vaan..?
Väität siis, että minä maksan vasta omaa osuuttani yhteisistä menoista, vaikka teen ahkerasti työtä ja elätän itse itseni ja perheeni?
Tajunnetko ollenkaan miltä saat työttömän panoksen kuulostamaan? Vaikka päivänselväähän se on.. sitä ei ole ! On vain muilta hamuava käsi.
Minäkin maksan mielelläni yhteisiä menoja. En sitä, että muut ei hoida itseänsä, perhettänsä eikä läheisiänsä. Minä hoidan, jopa sellaisissa kohden mitkä on minunkin mielestä järkevää olla yhteisiä menoja (päiväkoti, peruskoulu).
Olet väärässä siinäkin, ettenkö ostaisi suomalaista. Minulla on olevinaan hyvät tulot, mutta siihen se viimeistään kuluu, että haluaa maksaa muillekin palkan eikä pihistellä toisten elämisestä. Se on tosiasia, se on todellinen elintaso.. Kaikki muu on elintasoshoppailua. Ja sinä yrität väittää, että minä teen väärin?
On niin kova vinkuminen käynnissä mitä kaikkea pitäisi kenenkin saada, että kukaan ei edes kuule, kun yrittää sanoa, että lopettakaa se toisiltanne varastaminen.
Väität, että sinulla on varaa maksaa veroja moninkertaisesti pienituloisen maksuun nähden.
Onko sinulla olevinaan kovinkin suuret tulot. Omani taisin jo kertoa. Mutta onko se minun syyni, että sinulla ei ole mitään kuluja? Oletko kovastikin pihistellyt lapsiluvussa? Ostatko sinä kaiken Kiinasta, väitäthän, että Suomessa ei valmisteta mitään..? Kyllä minä löydän suomalaista (se on vaivalloista). Hoidatko itse läheisesi vai sosialisoitko kaiken vastuusi?
En tietenkään usko, että tulonsiirrot poistamalla ja tasavero (prosenttiin) siirtymällä päästään noin vain kahteenkymmeneen prosenttiyksikköön. Mutta varmasti saan käyttää monta tonnia enemmän vuodessa itse ansaitsemaani rahaa. Lisäksi on palveluita, joita voi karsia ja maksuja joita voi nostaa.
Ei se mikään maailmanloppu kenellekään ole. Porukka on vaan kovin kovin hemmoteltuja. Ja kaikki tämä on pelkkä kupla.
Korostan, että en riistä ketään, minulle kelpaa se, että muidenkin tekemä työ maksaa. Mutta rikkaat ja köyhät, kaikki ajattelevat vain omaansa, riistätte toinen toisianne ja samalla minuakin. Ja vielä tekee mieli syyttää minua? Kerro sinäkin itsestäsi, jos tahdot vai keräsitkö vaan pisteet äänestäjiltä?
Pleikkarin maininnalla viittasin vain aikaisempaan viestiin, jossa kukalie "ossi" uhosi jatkavansa pleikan peluutaan.
"Olen kyllä eri mieltä oppisopimuksen kustannuksista. Meidän alallamme (sähkäri), vaatii jatkuvaa valvontaa eli käytännössä menisi hyväntekeväisyydeksi. Joko kaveri seuraa mua tai mä kaveria ja jos hommat venyy harjoittelijan takia ei asiakas sitä ylityötä ole maksamassa, se on varma. Mietipä mitä itse maksaisit, vaikka kiukaan kytkennästä.?
Toki firmoillakin on yhteiskuntavastuuta, mutta onhan tuo iso kuluerä."
Mitäs mieltä olet siitä, että työtön (epätoivoinen) ihminen hankkii työharjoittelupaikan, jossa tekee työtä ilmaiseksi eli käytännössä hyväntekeväisyyyttä? Toki harjoittelija saa nimelliskorvauksen HARJOITTELUSTAAN, mutta aika monet teetättävät harjoittelijalla täyspäiväistä työtä - vieläpä alalla, missä harjoittelijalla on alan pätevyys, koulutus ja työkokemus.
Kenen hyväntekeväisyydestä on loppujen lopuksi kyse? Tietenkin työttömän, jota työharjoittelusysteemin hyväksikäyttää härskisti! Oletko kuullut, että työharjoittelun jälkeen esim. maisteri työllistyisi?
Vierailija kirjoitti:
Tässä työllisyyskeskustelussa aina unohdetaan, että ihmisiä kyllä palkattaisiin, jos heistä olisi firmalle rahallisesti enemmän tuloa kuin menoa. Sitä voi jokainen kohdallaan miettiä. Tuoko työpanokseni työnantajalle enemmän rahaa sisään kuin palkkani sivukuluineen, joko suoraan tai välillisesti esim säästettynä aikana.
Jokainen yrittäjä osaa laskea tämän, suurin osa ihmisistä ei vaan halua tehdä työtä yrittäjäriskillä. Silti omaa arvoaan ja hyötyään kannattaa ihan jokaisen, myös työssä olevan, pohtia kriittisesti.
Työelämä menee muutenkin yhä enemmän siihen suuntaan, että vakityötä ei ole, vaan jokainen myy itseään ja osaamistaan tuntiperusteisesti. Voi hyvin olla, että 20 vuotta eteenpäin ei enää olekaan muunlaista työtä. Siihen kannattaa asennoitua, eikä jäädä haikailemaan menneitä.
Valitettavasi väitteesi ei pidä paikkaansa, vai mitä sanot niistä lukuisista suuria voittoja tahkoavista pörssiyrityksistä, jotka ovat voitoistaan huolimatta vähentäneet henkilökuntansa minimiin? Kolikon kääntöpuolella on sitten töihin jäljelle jääneiden sairastuminen työuupumukseen, jonka hintalappu yhteiskunnalle on merkittävä, vähintään 25 mrd, mutta jopa 40 mrd, lähteestä riippuen.
Suomessa mentiin reilut viisi vuotta niin, että keskivertoyritys ei investoinut edes pääoman kulumisen vertaa.
Asiaa hämmästeltiin, jopa EK:ssa, etenkin, kun rahoitusta oli tarjolla hyvin ja hyvinkin edulliseen hintaan.
Yritykset keskittyivät saneeraamaan toimintaansa investointien sijaan.
Tällöin ei voi odottaa myöskään talouskasvua, koska kasvun edelytyksenä on aina investoinnit.
Toisaalta myöskään tuottavuus ei kasvanut. Tuottavuutta selitetään usein noin, kuten sinäkin, eli työntekijän tuottavuudella, mutta työntekijöitä suurempi merkitys on tuottavuudessakin investoinneilla. Ja niitä kun ei ollut, ei myöskään tuottavuus kasvanut.
Yritykset keskittyivät jakamaan tuloksensa ulos ennätyssuurina osinkoina. Osingot todelllakin ovat olleet jo muutaman vuoden ajan ennätyssuuret.
Suursijoittajien lyhyet tuotto-odotukset ovat globaali ongelma. Tästä syystä yritykset eivät investoi ja hakevat voiton kasvua vain henkilöstöä vähentämällä.
Nyt, kun investointimme ovat viimein käynnistyneet, saamme myös talouskasvua. Investoimattomuus johti siihen, että kysynnän nyt kasvaessa yritykset eivät kykene tyydyttämään kysyntää, eli ne eivät kykene toimittamaan niin paljoa kuin asiakkaat haluaisivat ostaa. Myyvät siis ei-oota.
Jos investoinnit olisi hoidettu ajallaan, olisi tämänhetkinen talouskasvumme nykyistä vielä suurempaa.
Samoin tarjolla olevien työpaikkojen. Työttömyysongelmaa se ei kokonaan ratkaisisi, koska osalla työttömistä on osaaminen sellaista, että sitä ei enää tarvita.
Hallituskin suuressa tyhmyydessään leikkasi koulutuksesta, joten pikaista paranemista on turha odottaa.
Samaan aikaan yritykset myös lakkasivat kouluttamasta henkilökuntaansa, siitäkin huolimatta, että koulutuksesta on sovittu työmarkkinaratkaisuissa.
Ahneen lopun tiedämme kaikki. Nyt ennustetaan talouden globaalia romahdusta jo useammalta suunnalta.
Mitään ei ole opittu historiasta. Yhdysvallat vapauttaa finanssisektoria sääntelystä, vaikka edelliseen syvään lamaan ja pankkien kaatumiseen johti nimenomaan sääntelyn puute. Korjausliike tehtiin sääntelemälllä, nyt sitä taas vapautetaan.
Suomen 90-luvun lama oli samalla tavalla itse aiheutettu; kokoomus vaati rahoitusmarkkinoiden vapauttamista sääntelystä, mikä johti talouden ylikuumenemiseen, kasinotalouteen ja äärettömän syvään lamaan, jonka seurauksista kärsimme edelleen. Osa pitkäaikaistyöttömyydestäkin juontaa juurensa tuosta itse aiheutetusta lamasta. Samoin pysyvä ja kasvava köyhyys.
Työttömiä on niin paljon kahdesta syystä:
1) Yhteiskunta maksaa niin paljon, että jokaisella työttömällä on varaa maata kotona pelaamassa pleikkaa oman katon alla. Ei tule vilu eikä nälkä.
2) Työttömillä ei ole sellaisia taitoja, joista kukaan haluaisi maksaa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
"Olen kyllä eri mieltä oppisopimuksen kustannuksista. Meidän alallamme (sähkäri), vaatii jatkuvaa valvontaa eli käytännössä menisi hyväntekeväisyydeksi. Joko kaveri seuraa mua tai mä kaveria ja jos hommat venyy harjoittelijan takia ei asiakas sitä ylityötä ole maksamassa, se on varma. Mietipä mitä itse maksaisit, vaikka kiukaan kytkennästä.?
Toki firmoillakin on yhteiskuntavastuuta, mutta onhan tuo iso kuluerä."
Mitäs mieltä olet siitä, että työtön (epätoivoinen) ihminen hankkii työharjoittelupaikan, jossa tekee työtä ilmaiseksi eli käytännössä hyväntekeväisyyyttä? Toki harjoittelija saa nimelliskorvauksen HARJOITTELUSTAAN, mutta aika monet teetättävät harjoittelijalla täyspäiväistä työtä - vieläpä alalla, missä harjoittelijalla on alan pätevyys, koulutus ja työkokemus.
Kenen hyväntekeväisyydestä on loppujen lopuksi kyse? Tietenkin työttömän, jota työharjoittelusysteemin hyväksikäyttää härskisti! Oletko kuullut, että työharjoittelun jälkeen esim. maisteri työllistyisi?
Kuten sanoin meidän alalla ei ole mahdollista vain teetättää työtä, ainoa vaihtoehto on harjoitella valvotusti ja silloin se on kustannus, toki pienempi kuin, jos pitäisi palkkaakin maksaa.
Minusta oleellista opiskelussa on juuri se, että sen pitää olla rajallinen aika, josta selviydyttyään henkilö pitää ottaa ansiotyöhön. Ja sen harjoittelun aikana pitää aidosti olla opetusta ja valvontaa. Tarjoilijaharjoittelijan perässä ei varmaan tarvitse kulkea, mutta sählärin perässä täytyy.
Harjoittelua vain sen verran kuin milläkin alalla tarvii.
Väärin on aina väärin. Jos ihmistä riistetään se on väärin, mutta
älä sinäkään suotta yleistä.
Onko sinulla työnantajakokemusta alaltani/alalta josta puhut? Vai mistä tiedät toisen puolen edut, haitat. ?
Otetaanpas vään tilastotietoa avuksi:
Yhteiskunnan palkkasumma ei ole kasvanut muutamaan vuoteen, ei edes nyt, vaikka meillä on nousuhdanne. Talouden palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa vähemmän kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus.
Pääomatulojen osuus sitä vastoin on kasvanut merkittävästi. Tosin pääomatuloista satavat verot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.
Suomalaiset ovat ahkeria työntekijöitä.
Suomalaiset ovat Euroopan kärkipäätä aktiivisuudessaan kehittää omaa osaamistaan ja työtään. Jopa kaksi viidestä hoitaa työasioita päivittäin tai viikoittain myös vapaa-ajallaan ilman erillistä korvausta.
Kansainvälisen aikuisten osaamistutkimuksen mukaan Suomessa aikuisväestön osaaminen ja taitojen käyttö työssä ovat huipputasoa.
Suomalaisilla on vahva työmoraali. He eivät livahda kahville tai tupakalle heti, kun esimies kääntää selkänsä. Suomalaiset työorganisaatiot ovatkin tästä syystä kansainvälisesti verraten hyvin itseohjautuvia, eikä mikromanageerausta juuri tarvita.
Määräaikaisen palkkatyön yleisyys on hieman vähentynyt ja maatalousyrittäjien määrä ja osuus romahtanut. Sen sijaan 2000-luvulla on selvästi lisääntynyt erityyppinen yksin yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentely.
Yksi työelämän tendenssi vie kohti hyvin palkattuja, kiinnostavia, vakituisia ja osaamista edellyttäviä tehtäviä. Toinen tämän kanssa vastakkainen tendenssi johtaa siihen, että myös epävarmat ja huonosti palkatut rutiinitehtävät yleistyvät. Nämä tendenssit eivät ole luonnonlakeja. Kysymys on myös siitä, millaista työ- ja sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan.