Mistä johtuu, että lapsi oppii muita hitaammin ja taidot ovat heikot
ihan ekaluokalta lähtien? Luin tuossa pedagogista arviota, ja näin asia vain on. Tehostettua tukea saa, mutta se ei korjaa asiaa tällä hetkellä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä taitaa olla vain ihan perinteinen tyhmyys. Ei kaikki ole Einsteineja.
Te ootte tyhmiä! Ei lapsi voi olla TYHMÄ. Lapsi on tietämätön ja on koulussa oppiakseen. Joo, kaikki ei ei oo einsteineja mutta hitaita kyllä voivat olla.
Ap, Miten lapsi on kehittynyt tähän asti? Puhe ja motoriikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä taitaa olla vain ihan perinteinen tyhmyys. Ei kaikki ole Einsteineja.
Te ootte tyhmiä! Ei lapsi voi olla TYHMÄ. Lapsi on tietämätön ja on koulussa oppiakseen. Joo, kaikki ei ei oo einsteineja mutta hitaita kyllä voivat olla.
Ap, Miten lapsi on kehittynyt tähän asti? Puhe ja motoriikka?
Kyllä lapsi voi vaan olla tyhmä. Tässä tapauksessa luultavasti peritty ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika oppii hitaammin ja ei ole pitkäjänteisyyttä. Tehtävien aloittamiseen ja ohjeiden kuuntelemiseen tarvitsee tukea. Ei häiriköi muita ja on hyvät vuorovaikutustaidot. On syntynyt marraskuun loppupuolella. Nyt kirjoittaminen ei etene toivotusti. Olen todella ahdistunut kun en keksi mitä tekisin. Ap
Ja silti sun mielestä poikasi on ihan normilapsi? Eih...
Te voitte harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Eikä kaikki edes opi kirjoittamaan ja lukemaan kunnolla.
Kirjoittaminen ei etene toivotusti, siis monet oppivat jo kolmevuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan, ei joku syntymäajankohta tuohon liity millään tavalla. Jos ei ekaan luokkaan mennessä osaa lukea ja kirjoittaa, jossain mättää ja pahasti. Kyllä normaalilapsen tulee viisivuotiaana osata kirjoittaa ja lukea.
No ei todellakaan tarvitse osata. Ekaluokan jouluna jos ei ole oppinut niin voi alkaa miettiä, miksi?
Jokin perustehan on teillä open ja vanhempien kanssa ollut, kun lapsi on siirretty jo näin aikaisessa vaiheessa teh. tukeen. Jos se on jäänyt epäselväksi, kannattaa konsultoida opea/erkkaa vielä asiasta. Ja jos vanhempi on eri mieltä ped. suun tekstistä, niin silloin yhteys kouluun. On tarkoitus, että myös vanhemmat kuittaavat tekstin...
Mutta tukeahan laspen täytyy saada, siihen on oikeutettu. Kannattaa vaatia tukiopetusta opelta. Kotona säännöllisiä lukutreenejä, tai etenkin tavuja.Ihan ääneen lukien ja paljon toistoa.On tietysti myös hyvä, että kotona luetaan satuja tms. ääneen, koska se kasvattaa sanavarastoa jalisää kielitajua. Myös Niilo Mäki-Instituutin Lukimat-ohjelma hyvä, koska jankkaa vihjeitä niin kauan että oppii.
Kirjoittaminen tulee monesti jäljessä. Sanat joita lukee niin kannattaa opettaa tavuttamaan ne hyvin ja kirjoittaa tavuilla ainakin 2. lk jouluun asti, jotta tavutustaito vahvistuu. Näen oassa luokassani usein niitä oppilaita, joiden kanssa alkuopetuksessa härtäilty ja tavut jätetty liian aikaisin kirjoituksesta pois. Se jos mikä kostautuu viimeistään nelosella...
Kirjoittamisessa myös toistoa, toistoa, toistoa. Kunnnollista lauseiden rakentelua. Virheet korjataan. tavut selkeinä. Tehtävät tehdään virkeinä, ei iltamyöhään. Jos motoriikka on heikko, käyttääkö poika kynätukea?
Itse suosittelen luokan tuplaamista usein ekalla - viimeistään tokalla luokalla. Se ei ole häpeä, vaan silloin vahvistuvat kivijalkataidot, joihin myöhempi oppiminen pohjautuu. myös lapsen itsetunto kasvaa yleensä tuplausvuonna, kun hän saa kokea, että on oppinut ja pysyy muiden mukana.
Lapset vain ovat erilaisia. Yksi on hyvä yhdessä, toinen toisessa. Turhaa vertailua tulisi välttää. Kaikki eivät koskaan ole huippuja akateemisissa taidoissa, mutta saattavat olla aikanaan maailman parhaita työntekijötä.
Eskarissa hommat vielä sujuvat usein eri lailla kuin koulussa, jossa vaaditaan pitkää keskittymistä. Tosin loppuvuoden lapsilla kypsymättömyys saattaa näyttäytyä esim. leikillisyytenä - Lapsi on vielä niin pieni, että leikki on hänen työtään, ei työskentely. Jotkut lapset kypsyvät tästä iän myötä. Omassa kunnassani mahdollisuus eskarin tuplaukseen annetaan enää ainoastaan 11 -vuotista opetussuunnitelmaa käyville.
Isossa luokassa oppiminen on erilaista kuin kotona. Sata asiaa vie huomion epäolennaisuuksiin. On vaikea keskittyä. Kotonahan oppimistapahtuma on aika lailla yksin tapahtuvaa. Onhan luokan oppituntien rakenne strukturoitu? Silloin epävarmallakin lapsella on mahdollisuus tietää, mitä päivän aikana tapahtuu, ettei tarvitse turhia jännittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä taitaa olla vain ihan perinteinen tyhmyys. Ei kaikki ole Einsteineja.
Te ootte tyhmiä! Ei lapsi voi olla TYHMÄ. Lapsi on tietämätön ja on koulussa oppiakseen. Joo, kaikki ei ei oo einsteineja mutta hitaita kyllä voivat olla.
Ap, Miten lapsi on kehittynyt tähän asti? Puhe ja motoriikka?
On kehittynyt normaalisti. Puheessa oli r-vikaa, joka korjaantui puheopetuksella. Hieno motoriikka on open mukaan vasta kehittymässä, ja pitkäjänteisyys. Kiitosta on saanut hyvistä liikunnallisista taidoista sekä käsitöissä on hyvä. Kotona tykkää maalailka taulua tai kokkailla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä johtuu siitä että lapsi on syntynyt vain muutama päivä ennen uutta vuotta. Joskus syytä ei vaan löydetä, taidot voivat ottaa harppauksen jossain vaiheessa.
Syntymäajalla ei sinänsä ole merkitystä vaan neurologisilla häiriöillä, kuten autismin kirjo, add, adhd, lukivaikeudet jne.Kannattaisi ap:n vaan alkaa viedä lastansa asiantuntijoille, jos koulussa ollaan tumput suorina. Mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä parempi ja oppimisvaikeuksiin saa apua.
Ja lukeminen on hidasta. Sekä matikassa kymmen järjestelmä on haastava. Missähän vaiheessa luokan tuplaaminen tai pienryhmään siirtyminen on ajankohtaista ottaa puheeksi? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä johtuu siitä että lapsi on syntynyt vain muutama päivä ennen uutta vuotta. Joskus syytä ei vaan löydetä, taidot voivat ottaa harppauksen jossain vaiheessa.
Syntymäajalla ei sinänsä ole merkitystä vaan neurologisilla häiriöillä, kuten autismin kirjo, add, adhd, lukivaikeudet jne.Kannattaisi ap:n vaan alkaa viedä lastansa asiantuntijoille, jos koulussa ollaan tumput suorina. Mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä parempi ja oppimisvaikeuksiin saa apua.
Meille koulupsykologi kyllä sanoi että syntymäajalla on todellakin merkitystä. Pääosin tammikuussa syntyvät ovat lähes vuoden edellä taidoissa joulukuisiin verraten.
Meilläkin lapsi saanut tehostettua tukea muttei mitään diagnoosia ole koskaan ollut.
Yleensä toka tuplataan, koska ne nivelet on kolmoselle ja seiskalle mennessä.
Ihmettelen kyllä näitä juttuja, kun on täysin sekavaa. Taitaa olla provo.
Kirjoitustyyli muistuttaa sitä liian pienessä mökissä asuvaa ammattivalittajaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä menee raja milloin mennään vuotta myöhemmin/vuotta aikaisemmin?
Öh.
1.1. alkaa aina vuosi...
Öh, milloin lapsen kehitys on sen verran perässä, että ei menekään kouluun vuotta normaalia myöhemmin, vaan vuotta normaalia aiemmin = pidennetty oppivelvollisuus = 11 vuotinen peruskoulu?
Miten nuo edes liittyy tähän???
Lapset menee yleensä kouluun sinä vuonna kun täyttäcät 7.
Nykyään on aika yleistä että menee jo vuotta aiemmin tai vuotta myöhemmin.
Tunnen molempia malleja. Oma siskoni meni aikoinaan etuajassa, kaverini lapsi samoin, samoin naapurin nuorin. Oma kuopukseni meni vuotta myöhemmin.
Aika loogistahan tuo on kun käytännössä ikäeroa saattaa olla vain pari päivää tai viikkoa.
Ja jos kaikki ajattelisi samalla lailla, hetken päästä lokakuussa syntyneet olisivat luokkansa nuorimpia ja melkein vuoden kehityksessä muita jäljessä. Ja sitten heinäkuussa syntyneet...
?
Niin tokihan sitä voi kehittää itselleen ongelman aivan kaikesta, myös siitä miten ventovieraat perheet toimii.
Itse en osaa nähdä ongelmaa, kun tajuan, että joulukuun lopussa syntynyt lapsi voi kuulua ns väärään vuoteen tai tammikuussa syntynyt perheen nuorin lapsi on enemmänkin edellisvuotta.
Kielikoulujen pääsykokeista muuten näkee selkeästi sen miten epäreilu se koulunaloitusikä on, jos se tulkitaan kirjainellisesti. Esim esikoiseni luokalla 24 oppilaata oli syntynyt aikavälillä helmikuu-toukokuu. Yksi ainoa syyskuussa syntynyt pääsi läpi testistä.
Höpöä. Omani on syntynyt joulukuussa ja pääsi heti haluamalleen painotusluokalle ja muitakin loppuvuonna syntyneitä siinä luokassa on. Ottakaa huomioon ikävuodet 1-6 ja mitä kotona on annettu virikkeitä! Todellakaan ei kannata ajatella, että emme tee yhtään mitään vaan kyllä se koulussa oppii! Ei. Lukeminen on lapselle aivan olellinen taito ja sen oppii, kun vanhempi lukee paljon lapselle. Näin opin itsekin.Siinä syntyy käsitys tavuista, sanoista ja lauseista aivan itsestään. Myös kiinnostus ja lukuhalu kasvavat. Hyvä lukutaito korreloi myös kirjoitustaidon kanssa,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä johtuu siitä että lapsi on syntynyt vain muutama päivä ennen uutta vuotta. Joskus syytä ei vaan löydetä, taidot voivat ottaa harppauksen jossain vaiheessa.
Syntymäajalla ei sinänsä ole merkitystä vaan neurologisilla häiriöillä, kuten autismin kirjo, add, adhd, lukivaikeudet jne.Kannattaisi ap:n vaan alkaa viedä lastansa asiantuntijoille, jos koulussa ollaan tumput suorina. Mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä parempi ja oppimisvaikeuksiin saa apua.
Juuri syksyllä julkaistiin tutkimus, että loppuvuodesta syntyneet saavat enemmän adhd-diagnooseja kuin muut. Erot alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä näkyvät joissakin tapauksissa koko peruskoulun ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä menee raja milloin mennään vuotta myöhemmin/vuotta aikaisemmin?
Öh.
1.1. alkaa aina vuosi...
Öh, milloin lapsen kehitys on sen verran perässä, että ei menekään kouluun vuotta normaalia myöhemmin, vaan vuotta normaalia aiemmin = pidennetty oppivelvollisuus = 11 vuotinen peruskoulu?
Miten nuo edes liittyy tähän???
Lapset menee yleensä kouluun sinä vuonna kun täyttäcät 7.
Nykyään on aika yleistä että menee jo vuotta aiemmin tai vuotta myöhemmin.
Tunnen molempia malleja. Oma siskoni meni aikoinaan etuajassa, kaverini lapsi samoin, samoin naapurin nuorin. Oma kuopukseni meni vuotta myöhemmin.
Aika loogistahan tuo on kun käytännössä ikäeroa saattaa olla vain pari päivää tai viikkoa.
Ja jos kaikki ajattelisi samalla lailla, hetken päästä lokakuussa syntyneet olisivat luokkansa nuorimpia ja melkein vuoden kehityksessä muita jäljessä. Ja sitten heinäkuussa syntyneet...
?
Niin tokihan sitä voi kehittää itselleen ongelman aivan kaikesta, myös siitä miten ventovieraat perheet toimii.
Itse en osaa nähdä ongelmaa, kun tajuan, että joulukuun lopussa syntynyt lapsi voi kuulua ns väärään vuoteen tai tammikuussa syntynyt perheen nuorin lapsi on enemmänkin edellisvuotta.
Kielikoulujen pääsykokeista muuten näkee selkeästi sen miten epäreilu se koulunaloitusikä on, jos se tulkitaan kirjainellisesti. Esim esikoiseni luokalla 24 oppilaata oli syntynyt aikavälillä helmikuu-toukokuu. Yksi ainoa syyskuussa syntynyt pääsi läpi testistä.
Höpöä. Omani on syntynyt joulukuussa ja pääsi heti haluamalleen painotusluokalle ja muitakin loppuvuonna syntyneitä siinä luokassa on. Ottakaa huomioon ikävuodet 1-6 ja mitä kotona on annettu virikkeitä! Todellakaan ei kannata ajatella, että emme tee yhtään mitään vaan kyllä se koulussa oppii! Ei. Lukeminen on lapselle aivan olellinen taito ja sen oppii, kun vanhempi lukee paljon lapselle. Näin opin itsekin.Siinä syntyy käsitys tavuista, sanoista ja lauseista aivan itsestään. Myös kiinnostus ja lukuhalu kasvavat. Hyvä lukutaito korreloi myös kirjoitustaidon kanssa,
Ei ole höpöä.
Kai tajuat että siinä on pahimmillaan vuoden ikäero. Ei se kuusivuotias vaan ole yhtä vanha kuin seitsenvuotias. Ja ikävuosien 1-6 aikana hänen kanssaan on ehditty vuosi pitempään kaikkea!
Onko lapsesi siis kielikoulussa?
52: on todella suuri ero onko syntynyt tammikuussa vaiko joulukuussa! Jos teidän lapsella menee hyvin, eihän se tarkoita, että muilla menee. Tammikuussa syntyneet ovat vuoden vanhempia ja saavat siitä isoa etua aivan kaikessa.
Aloittajalle ihan vaan tiedoksi, että syitä tähän ongelmaanne voi olla lukuisia, mutta yksi on varmaa: vastausta et saa Vauva-palstalla. Terkuin neuropsykologi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä taitaa olla vain ihan perinteinen tyhmyys. Ei kaikki ole Einsteineja.
Te ootte tyhmiä! Ei lapsi voi olla TYHMÄ. Lapsi on tietämätön ja on koulussa oppiakseen. Joo, kaikki ei ei oo einsteineja mutta hitaita kyllä voivat olla.
Ap, Miten lapsi on kehittynyt tähän asti? Puhe ja motoriikka?
On kehittynyt normaalisti. Puheessa oli r-vikaa, joka korjaantui puheopetuksella. Hieno motoriikka on open mukaan vasta kehittymässä, ja pitkäjänteisyys. Kiitosta on saanut hyvistä liikunnallisista taidoista sekä käsitöissä on hyvä. Kotona tykkää maalailka taulua tai kokkailla. Ap
Vai että oikein hieno motoriikka.
Kai sinä nyt ole lapsesi läksyt aina tarkistanut ja tiedät miten lukeminen ja kirjoittaminen sujuu?
Miten voi olla hyvä käsitöissä, jos hieno motoriikka vasta kehittymässä?
Eikö eskarissa muka huomattu mitään?
Voisiko olla kyseessä ADD? Eli ongelmia tarkkaavaisuudessa ja keskittymiskyvyssä. Add:n ei liity ylivilkkautta toisin kuin ADHD:n. Kannattaa perehtyä aiheeseen, netistä löytyy paljon tietoa.
Syödäänkö teillä liikaa kevyttuotteita? Aivot tarvitsevat hyvälaatuista rasvaa toimiakseen kunnolla.
Millaisia pedagogisia arviointeja teillä muilla on, joilla tehostettu tuki?
Miksi lapset harrastavat urheilua niin paljon, vaikka lukemiseen kannattaisi kannustaa.