Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
16.12.2017 |
Tuskin moni nuori haluaa opiskella toisten palvelijaksi?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
Kuinka monelle tää ruotsin opettelu on oikeasti ongelmallista? En taida tietää kovinkaan montaa sellaista ihmistä. Ja jos ruotsi ei suju, niin voitte samantien kuopata haaveet saksan, ranskan tai venäjän opiskelusta. Alkeiskurssin voi toki käydä, mutta yhtä tyhjäksi jää siitä saatu hyöty kuin ruotsin kursseiltakin. Jos ei ole kielipäätä tai opiskelu on muillakin osa-alueilla haastavaa niin ei se taida yhden oppiaineen syy olla.
Miksi te idioottipakkoruotsittajat aina kuvittelette, että pakkoruotsin vastustus johtuu siitä, että ruotsi koettaisiin vaikeaksi? Ei se ole vaikea, mutta se on TURHA! Kielen oppimisessa oleellisinta on motivaatio, joka lisääntyy huomattavasti, kun kielen opiskelun perusteluna ei ole narsististen RKP:läisten palveleminen, vaan jokin oppilaaseen itseensä liittyvä.
En mä ole pakkoruotsittaja. Missä niin luki? Jäitä hattuu nyt vaan. Te kiihkovastustajat olette siitä hellyttäviä, että näette pakkoruotsitusta sielläkin missä sitä ei ole :)
Musta sen vois hyvin tehdä valinnaiseksi, avaisi myös enemmän työmahdollisuuksia länsirannikolla niille, jotka sitä kieltä osaa. Sanoin vaan että ei muiden kielien opettelustakaan mitään tule, JOS syynä ruotsin vastustamiseen on se, että sitä ei opi. Asenteella on myös iso vaikutus. Jos vanhemmat ovat sellaisia, jotka huoletta mollaavat ja väheksyvät kaikkea mikä itseä ei kiinnosta, niin tokihan se asenne tarttuu myös lapsiin jne.
T. tuon edellisen kommentin kirjoittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Tarkoitit varmaankin B2C:tä? B2B hoidetaan käytännössä aina englanniksi.
Tarkoitan nimenomaan B2B:tä, joka tutkimustenkin mukaan hoituu Suomen ja Ruotsin välillä useimmiten ruotsiksi:
http://magma.fi/post/2011/10/24/ruotsin-kielesta-edelleen-hyotya-elinke…
Magma on RKP:n oma järjestö, joten sen tutkimuksilla on arvoa yhtä paljon kuin vessapaperilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Firmojen kannattaa panostaa ruotsin kieleen maksukykyisen asiakaspotentiaalin takia. Toki venäjäänkin, mutta ainakin B2B-maailmassa Venäjä on ennemminkin maa jonka painoarvo vähenee sitä mukaa kun se muuttuu entistä suljetummaksi ja taloudellisesti merkityksettömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Magma on RKP:n oma järjestö, joten sen tutkimuksilla on arvoa yhtä paljon kuin vessapaperilla.
Huono vertaus. Vessapaperista on konkreettista hyötyä. RKP:n tutkimuksista vain haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Tarkoitit varmaankin B2C:tä? B2B hoidetaan käytännössä aina englanniksi.
Tarkoitan nimenomaan B2B:tä, joka tutkimustenkin mukaan hoituu Suomen ja Ruotsin välillä useimmiten ruotsiksi:
http://magma.fi/post/2011/10/24/ruotsin-kielesta-edelleen-hyotya-elinke…
Magma on RKP:n oma järjestö, joten sen tutkimuksilla on arvoa yhtä paljon kuin vessapaperilla.
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Firmojen kannattaa panostaa ruotsin kieleen maksukykyisen asiakaspotentiaalin takia. Toki venäjäänkin, mutta ainakin B2B-maailmassa Venäjä on ennemminkin maa jonka painoarvo vähenee sitä mukaa kun se muuttuu entistä suljetummaksi ja taloudellisesti merkityksettömäksi.
Suomessa ei ole oikeasti kaksikielisiä alueita kuin joitakin pikkukuntia rannikoilla. Esim. Helsingissä ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti. Ruotsin kielen merkitys vähenee jatkuvasti, kun englanti on vakiintunut yhteistyökieleksi kansainvälisessä kaupassa myös pohjoismaissa. Mielikuva "maksukykyisistä ruotsinkielisistä", joiden peppua pitää nuolla puhumalla heille ruotsia, alkaa olla historiaa. Suomenruotsalaiset puhuvat muutamaa RKP-änkyrää lukuun ottamatta ihan mielellään suomea, kun se käytännössä tarkoittaa sitä, että asiat hoituvat vaivattomammin kuin kyykyttämällä sitä kouluruotsia takellellen puhuvaa asiakaspalvelija vaatimalla häneltä ruotsinkielistä palvelua.
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella: https://www.google.fi/amp/s/amp.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/handeln-…
Aika harvalla yrityksellä on resursseja lähteä valloittamaan Venäjää, espanjankielisestä maailmasta nyt puhumattakaan. Se vienti toimisi yhtä hyvin, ellei paremmin, fiksummalla maahanmuuttopolitiikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella:
B2C:tä lukuun ottamatta ruotsin kielen taito nähdään "hauskana lisänä", mutta kaikki työasiat hoituvat ruotsalaisten kanssa englanniksi. Ei tällaista mahdollista hassua kahvipöytäkeskustelua varten ole mitään järkeä pakottaa koko kansaa lukemaan pakkoruotsia, kun se ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätöntä työn kannalta.
Miten voit väittää, että "ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista"? Mikä määrä muka on riittävä, kun nyt 5% kansasta osaa natiivisti ruotsia ja loput on pakotettu opiskelemaan ruotsia joka kouluasteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kotoisin alueelta, jolla nykymantran mukaan "olisi parempi opiskella venäjää kuin ruotsia". Onneksi näin ei kuitenkaan ollut, koska olen asunut koko aikuisikäni rannikolla. Työurani alkuun pääsemisessä ruotsin kielen osaamisella oli suuri merkitys, sittemmin merkitys on vähentynyt. Olen siis todella tyytyväinen, että olen saanut opiskella ruotsia. En vielä yläasteikäisenä olisi osannut ajatella missä tulen asumaan ja millaisissa töissä toimimaan.
Lasten motivaatio, tai sen puute, ruotsin opiskeluun tulee näkemykseni mukaan yleensä kotoa vanhemmilta. Tämän keskustelun luettuani en ihmettele lainkaan, että lapsianne ei kiinnosta. Jos ala-asteikäisen mielipide on muutaman tunnin jälkeen, että ruotsi on ihan p*ska ja turha kieli, ei ole vaikeaa arvata, kenen asenteesta oikeasti on kyse.
Olen opiskellut koulussa neljää vierasta kieltä ja aikuisena kahta lisää. Myös lapseni on kiinnostunut kielistä, opiskelee kolmea vierasta kieltä ja ruotsi on yksi hänen lempiaineistaan.
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella: https://www.google.fi/amp/s/amp.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/handeln-…
Aika harvalla yrityksellä on resursseja lähteä valloittamaan Venäjää, espanjankielisestä maailmasta nyt puhumattakaan. Se vienti toimisi yhtä hyvin, ellei paremmin, fiksummalla maahanmuuttopolitiikalla.
Eikö kaupankäynti olekaan kaksisuuntaista? Eikö nyt olisi jo aika vastavuoroisesti vaatia ruotsalaisilta suomen osaamista, jotta kaupankäyntiä saadaan lisättyä?
Vierailija kirjoitti:
Lasten motivaatio, tai sen puute, ruotsin opiskeluun tulee näkemykseni mukaan yleensä kotoa vanhemmilta.
Ei, vaan motivaation puute tulee siitä, että ruotsin kieltä ei tarvita missään koululuokan ulkopuolella. Ei nuori motivoidu siihen, että luepa nyt kiltisti ruotsia, niin voit sitten 10 vuoden päästä nöyrästi palvella suomenruotsalaisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Nimenomaan menneisyyteen tähtäävä firma panostaa ruotsiin. Tulevaisuudessa ruotsin tarve on olematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Fiksut nuoret tekevät läksynsä ja lukevat kokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Fiksut nuoret tekevät läksynsä ja lukevat kokeisiin.
Fiksut nuoret tekevät ruotsin tunneilla matematiikan ja fysiikan lisätehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Firmojen kannattaa panostaa ruotsin kieleen maksukykyisen asiakaspotentiaalin takia. Toki venäjäänkin, mutta ainakin B2B-maailmassa Venäjä on ennemminkin maa jonka painoarvo vähenee sitä mukaa kun se muuttuu entistä suljetummaksi ja taloudellisesti merkityksettömäksi.
Suomessa ei ole oikeasti kaksikielisiä alueita kuin joitakin pikkukuntia rannikoilla. Esim. Helsingissä ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti. Ruotsin kielen merkitys vähenee jatkuvasti, kun englanti on vakiintunut yhteistyökieleksi kansainvälisessä kaupassa myös pohjoismaissa. Mielikuva "maksukykyisistä ruotsinkielisistä", joiden peppua pitää nuolla puhumalla heille ruotsia, alkaa olla historiaa. Suomenruotsalaiset puhuvat muutamaa RKP-änkyrää lukuun ottamatta ihan mielellään suomea, kun se käytännössä tarkoittaa sitä, että asiat hoituvat vaivattomammin kuin kyykyttämällä sitä kouluruotsia takellellen puhuvaa asiakaspalvelija vaatimalla häneltä ruotsinkielistä palvelua.
Suomen kaksikieliset alueet ovat jostain syystä myös ne alueet joilla ne vientiyritykset sijaitsevat, ja joissa työllisyystilanne on paras ja jopa sellainen että ammattilaisista on pulaa, kun ne suomenkieliset työttömät toiselta puolen maata eivät kielitaitoon vedoten kykene muuttamaan.
Helsingissä on ruotsinkielisiä yli 30 000, eli enemmän kuin suomalaisessa kunnassa asukkaita keskimäärin. Ei sinulla myöskään vaikuta olevan mitään oikeata käsitystä pohjoismaisesta yhteistyökielestä. Mihin tutkimukseen väitteesi perustuu?
Epäilemättä ruotsinkielinen vaihtaa suomeen jos ei aspa ruotsia osaa. Mutta siinähän se ongelman ydin onkin - asiakas joutuu mukautumaan aspan osaamiseen, usein myös tilanteissa joissa laki velvoittaisi ruotsinkieliseen palveluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit että tutkimuksen tekijä on Barner-Rasmussen, joka ei edusta Magmaa vaikka jälkimmäinen tutkimuksen on tilannut.
Tarkoitan nimenomaan B2B:tä, joka tutkimustenkin mukaan hoituu Suomen ja Ruotsin välillä useimmiten ruotsiksi:
http://magma.fi/post/2011/10/24/ruotsin-kielesta-edelleen-hyotya-elinke…