Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
16.12.2017 |
Tuskin moni nuori haluaa opiskella toisten palvelijaksi?
Kommentit (145)
Itse en kouluaikana olisi halunnut lukea kieliä ollenkaan. Niin vain kävi että jouduin töihin teollisuuden vientihommiin ruotsalais-sveitsiläiseen yritykseen ja olen yli 20 työvuoden aikana asunut yli 10 maassa mm. Ruotsissa. Puhun nykyisin sujuvasti viittä kieltä ja auttavasti lisäksi kolmea muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten motivaatio, tai sen puute, ruotsin opiskeluun tulee näkemykseni mukaan yleensä kotoa vanhemmilta.
Ei, vaan motivaation puute tulee siitä, että ruotsin kieltä ei tarvita missään koululuokan ulkopuolella. Ei nuori motivoidu siihen, että luepa nyt kiltisti ruotsia, niin voit sitten 10 vuoden päästä nöyrästi palvella suomenruotsalaisia!
No en mä itseäni tai lastani tuolla motivoi. Kiinnostus kielten opiskeluun on ihan luonnollista minulle, enkä ole koskaan kokenut mitään kouluainetta toista pakollisemmaksi. Tuo nöyrän palvelemisen asenne kuulostaa musta oudolta. Yhtä hyvin voi olla, ja onkin, hyötyä ruotsista kuin englannista tai ranskasta. Ja miksei asiakspalvelutyössä palvelisi asiakkaita heidän kielellään, jos kerran osaa?
No se on kuitenkin pakkoruotsin virallinen perustelu. Pakkoruotsista ei voida luopua, koska ruotsinkielisiä pitää palvella ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten motivaatio, tai sen puute, ruotsin opiskeluun tulee näkemykseni mukaan yleensä kotoa vanhemmilta.
Ei, vaan motivaation puute tulee siitä, että ruotsin kieltä ei tarvita missään koululuokan ulkopuolella. Ei nuori motivoidu siihen, että luepa nyt kiltisti ruotsia, niin voit sitten 10 vuoden päästä nöyrästi palvella suomenruotsalaisia!
Tuota, tällä logiikalla, niin mihin tarvitset sitten muita kieliä? Tai puukässää, liikuntaa, kuvaamataitoa, musiikkia? Ei noidenkaan opiskelu tarkoita sitä, että niitä tarvisi yhtään mihinkään koululuokan ulkopuolella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit että tutkimuksen tekijä on Barner-Rasmussen, joka ei edusta Magmaa vaikka jälkimmäinen tutkimuksen on tilannut.
Niin, yllättäen Magma (RKP) tilaa tutkimuksen Hankenin (RKP) tutkijalta... Ei varmaan ollut tutkimusta tilattaessa epäselvyyttä, mikä tutkimustuloksen pitää olla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella:
B2C:tä lukuun ottamatta ruotsin kielen taito nähdään "hauskana lisänä", mutta kaikki työasiat hoituvat ruotsalaisten kanssa englanniksi. Ei tällaista mahdollista hassua kahvipöytäkeskustelua varten ole mitään järkeä pakottaa koko kansaa lukemaan pakkoruotsia, kun se ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätöntä työn kannalta.
Miten voit väittää, että "ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista"? Mikä määrä muka on riittävä, kun nyt 5% kansasta osaa natiivisti ruotsia ja loput on pakotettu opiskelemaan ruotsia joka kouluasteella?
Ei ole kysymys "hauskasta lisästä" jos Tornionlaakson paikalliset suomalaisyritykset jättävät laajentumatta Ruotsin puolelle kielitaidon puutteen vuoksi. Kun puhutaan SME-sektorista (joka eniten työllistää ja vie), ei englanti ole mikään itsestäänselvyys myöskään Pohjoismaissa. Mieti nyt itse, lähdetkö sinä Savoon myymään tavaraa tai palvelua englanniksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella:
B2C:tä lukuun ottamatta ruotsin kielen taito nähdään "hauskana lisänä", mutta kaikki työasiat hoituvat ruotsalaisten kanssa englanniksi. Ei tällaista mahdollista hassua kahvipöytäkeskustelua varten ole mitään järkeä pakottaa koko kansaa lukemaan pakkoruotsia, kun se ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätöntä työn kannalta.
Miten voit väittää, että "ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista"? Mikä määrä muka on riittävä, kun nyt 5% kansasta osaa natiivisti ruotsia ja loput on pakotettu opiskelemaan ruotsia joka kouluasteella?
Ei ole kysymys "hauskasta lisästä" jos Tornionlaakson paikalliset suomalaisyritykset jättävät laajentumatta Ruotsin puolelle kielitaidon puutteen vuoksi.
Torniojokilaaksossa puhutaan suomea (meänkieltä) Ruotsinkin puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten motivaatio, tai sen puute, ruotsin opiskeluun tulee näkemykseni mukaan yleensä kotoa vanhemmilta.
Ei, vaan motivaation puute tulee siitä, että ruotsin kieltä ei tarvita missään koululuokan ulkopuolella. Ei nuori motivoidu siihen, että luepa nyt kiltisti ruotsia, niin voit sitten 10 vuoden päästä nöyrästi palvella suomenruotsalaisia!
No en mä itseäni tai lastani tuolla motivoi. Kiinnostus kielten opiskeluun on ihan luonnollista minulle, enkä ole koskaan kokenut mitään kouluainetta toista pakollisemmaksi. Tuo nöyrän palvelemisen asenne kuulostaa musta oudolta. Yhtä hyvin voi olla, ja onkin, hyötyä ruotsista kuin englannista tai ranskasta. Ja miksei asiakspalvelutyössä palvelisi asiakkaita heidän kielellään, jos kerran osaa?
No se on kuitenkin pakkoruotsin virallinen perustelu. Pakkoruotsista ei voida luopua, koska ruotsinkielisiä pitää palvella ruotsiksi.
Pakollisiin asioihinkin voi asennoitua toisin. Mulle on ihan sama, onko ruotsin tai jonkun muun aineen opiskelu pakollista, jos mä pidän siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella: https://www.google.fi/amp/s/amp.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/handeln-…
Aika harvalla yrityksellä on resursseja lähteä valloittamaan Venäjää, espanjankielisestä maailmasta nyt puhumattakaan. Se vienti toimisi yhtä hyvin, ellei paremmin, fiksummalla maahanmuuttopolitiikalla.
Eikö kaupankäynti olekaan kaksisuuntaista? Eikö nyt olisi jo aika vastavuoroisesti vaatia ruotsalaisilta suomen osaamista, jotta kaupankäyntiä saadaan lisättyä?
Missä mielessä kaksisuuntaista? Myyjä myy jos onnistuu ostajan vakuuttamaan, eli ei se mitenkään kaksisuuntaista ole.
Ruotsi on Suomelle tärkeämpi vienti- kuin tuontimielessä, joten emme ole kaksisuuntaisia myöskään siinä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella: https://www.google.fi/amp/s/amp.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/handeln-…
Aika harvalla yrityksellä on resursseja lähteä valloittamaan Venäjää, espanjankielisestä maailmasta nyt puhumattakaan. Se vienti toimisi yhtä hyvin, ellei paremmin, fiksummalla maahanmuuttopolitiikalla.
Eikö kaupankäynti olekaan kaksisuuntaista? Eikö nyt olisi jo aika vastavuoroisesti vaatia ruotsalaisilta suomen osaamista, jotta kaupankäyntiä saadaan lisättyä?
Missä mielessä kaksisuuntaista? Myyjä myy jos onnistuu ostajan vakuuttamaan, eli ei se mitenkään kaksisuuntaista ole.
Ruotsi on Suomelle tärkeämpi vienti- kuin tuontimielessä, joten emme ole kaksisuuntaisia myöskään siinä mielessä.
Juuri uutisoitiin, että "Ruotsi suunnittelee siviilipuolustusta, jonka luomisen keskeisessä osassa on yhteistyö Suomen kanssa".
Siis Ruotsi haluaa tehdän yhteistyötä Suomen kanssa, joten sinun logiikallasi kaikkien ruotsalaisten pitää ensin opiskella suomea, jotta yhteistyö voisi olla mahdollista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
En ole tuo joka edellisen kirjoitti, mutta se pakkomielle ruotsiin tuntuu kyllä olevan enemmän siellä vastustajien leirissä. Mitä näin sivusta seuranneena olen havainnut näitä avauksia tännekin ilmestyvän..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Nimenomaan menneisyyteen tähtäävä firma panostaa ruotsiin. Tulevaisuudessa ruotsin tarve on olematon.
Miksi, voitko perustella? Lähtökohta kuitenkin on sama - ruotsinkieliset puhuvat mielellään ruotsia, eikä asiakaspalvelun kokemus ainakaan kielitaidosta pienene. Päinvastoin, asiakaspalvelun laadulla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys, olemmehan jo nyt vuosi vuodelta enemmän palveluyhteiskunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Nimenomaan menneisyyteen tähtäävä firma panostaa ruotsiin. Tulevaisuudessa ruotsin tarve on olematon.
Miksi, voitko perustella? Lähtökohta kuitenkin on sama - ruotsinkieliset puhuvat mielellään ruotsia, eikä asiakaspalvelun kokemus ainakaan kielitaidosta pienene. Päinvastoin, asiakaspalvelun laadulla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys, olemmehan jo nyt vuosi vuodelta enemmän palveluyhteiskunta.
Ruotsinkieliset on hyvin pieni vähemmistö. Muiden kielten puhujia on jatkuvasti enemmän ja näiden palvelemiseen firmat tietysti panostavat aiempaa enemmän. Esim. Itä-Suomessa saa palveluja venäjäksi.
Siellä, missä aidosti on tarvetta ruotisn kielelle (esim. Vaasan ympäristö) myös ne palvelijat on ruotsinkielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit että tutkimuksen tekijä on Barner-Rasmussen, joka ei edusta Magmaa vaikka jälkimmäinen tutkimuksen on tilannut.
Niin, yllättäen Magma (RKP) tilaa tutkimuksen Hankenin (RKP) tutkijalta... Ei varmaan ollut tutkimusta tilattaessa epäselvyyttä, mikä tutkimustuloksen pitää olla...
Hankenilla on sen verran tieteellistä meriittiä takanaan ettei sinunkaltaisten puskista huutelijoiden juttuja voi ottaa kovin vakavasti, mutta sinähän voit mielellään osoittaa meille ne tutkimuksen tieteelliset virheet niin jatketasn keskustelua sitten siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit että tutkimuksen tekijä on Barner-Rasmussen, joka ei edusta Magmaa vaikka jälkimmäinen tutkimuksen on tilannut.
Niin, yllättäen Magma (RKP) tilaa tutkimuksen Hankenin (RKP) tutkijalta... Ei varmaan ollut tutkimusta tilattaessa epäselvyyttä, mikä tutkimustuloksen pitää olla...
Hankenilla on sen verran tieteellistä meriittiä takanaan ettei sinunkaltaisten puskista huutelijoiden juttuja voi ottaa kovin vakavasti, mutta sinähän voit mielellään osoittaa meille ne tutkimuksen tieteelliset virheet niin jatketasn keskustelua sitten siitä.
Kielipoliittisesti Hankenilta on ihan turha odottaa puolueettomia tutkimuksia, kun suurin osa henkilökunnasta on puoluekirjalla työpaikkansa saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella:
B2C:tä lukuun ottamatta ruotsin kielen taito nähdään "hauskana lisänä", mutta kaikki työasiat hoituvat ruotsalaisten kanssa englanniksi. Ei tällaista mahdollista hassua kahvipöytäkeskustelua varten ole mitään järkeä pakottaa koko kansaa lukemaan pakkoruotsia, kun se ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätöntä työn kannalta.
Miten voit väittää, että "ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista"? Mikä määrä muka on riittävä, kun nyt 5% kansasta osaa natiivisti ruotsia ja loput on pakotettu opiskelemaan ruotsia joka kouluasteella?
Ei ole kysymys "hauskasta lisästä" jos Tornionlaakson paikalliset suomalaisyritykset jättävät laajentumatta Ruotsin puolelle kielitaidon puutteen vuoksi.
Torniojokilaaksossa puhutaan suomea (meänkieltä) Ruotsinkin puolella.
Kyllä, mutta laajentumalla Ruotsiin ei riitä yksi rajakaistale, varsinkin kun siellä Ruotsin puolella pitäisi osata kieliä myös muiden kuin paikallisten kanssa.
Mutta hei, sulla on näköjään parempi tieto tästä kuin niillä paikallisilla yrittäjillä, joten mikset menisi heille kertomaan miten homma toimii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Kysymys pakollisesta ruotsista on laajemman keskustelun asia, mutta toisin kuin tässäkin keskustelussa on esitetty, a) ruotsin kieli on kaupankäynninkin osalta yksi tärkeimmistä kielistä mitä suomalainen voi oppia, ja b) meillä ei ole tarpeeksi ruotsin osaamista varsinkaan kaupallisella puolella: https://www.google.fi/amp/s/amp.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/handeln-…
Aika harvalla yrityksellä on resursseja lähteä valloittamaan Venäjää, espanjankielisestä maailmasta nyt puhumattakaan. Se vienti toimisi yhtä hyvin, ellei paremmin, fiksummalla maahanmuuttopolitiikalla.
Eikö kaupankäynti olekaan kaksisuuntaista? Eikö nyt olisi jo aika vastavuoroisesti vaatia ruotsalaisilta suomen osaamista, jotta kaupankäyntiä saadaan lisättyä?
Missä mielessä kaksisuuntaista? Myyjä myy jos onnistuu ostajan vakuuttamaan, eli ei se mitenkään kaksisuuntaista ole.
Ruotsi on Suomelle tärkeämpi vienti- kuin tuontimielessä, joten emme ole kaksisuuntaisia myöskään siinä mielessä.
Juuri uutisoitiin, että "Ruotsi suunnittelee siviilipuolustusta, jonka luomisen keskeisessä osassa on yhteistyö Suomen kanssa".
Siis Ruotsi haluaa tehdän yhteistyötä Suomen kanssa, joten sinun logiikallasi kaikkien ruotsalaisten pitää ensin opiskella suomea, jotta yhteistyö voisi olla mahdollista?
Yhteistyö vai kaupanteko? Kaksi eri asiaa.
Missä te oikein törmäättä näihin ruotsalaisiin, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä englanniksi? Itse olen paljonkin ollut tekemissä pohjoismaalaisten kanssa ja aina käytetään englantia ja se ollut ihan luontevaa kaikille osapuolille.
Ymmärrän tietysti sen, jos suomalainen firma haluaa myydä suoraan ruotsalaisille kuluttaja-asiakkaille, että silloin pitää tietysti osata ruotsia, mutta yleensä tällaisissa tilanteissa palkataan paikallisia hoitamaan sitä kuluttajakauppaa.
Alue: Aihe vapaa
No en mä itseäni tai lastani tuolla motivoi. Kiinnostus kielten opiskeluun on ihan luonnollista minulle, enkä ole koskaan kokenut mitään kouluainetta toista pakollisemmaksi. Tuo nöyrän palvelemisen asenne kuulostaa musta oudolta. Yhtä hyvin voi olla, ja onkin, hyötyä ruotsista kuin englannista tai ranskasta. Ja miksei asiakspalvelutyössä palvelisi asiakkaita heidän kielellään, jos kerran osaa?