Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
16.12.2017 |
Tuskin moni nuori haluaa opiskella toisten palvelijaksi?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.
Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.
Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.
Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.
Pärjäätkö sillä espanjallasi Espanjassa? Itselläni oli suuria vaikeuksia pärjätä edes Englannissa kouluenglannillani, joka oli vahva laudatur.
Anteeksi mutta miten voi olla mahdollista että et pärjää englannilla Englannissa? Milloin olet päässyt ylioppilaaksi?
Oletko itse pärjännyt omallasi? Minä olen asunutkin Englannissa vuosia, ja silti säännöllisesti tulee kieliasioissa eteen erilaisia ongelmatilanteita. Ammatillisesti kesti vuosia, ennen kuin pärjäsin edes yksinkertaisissa asiakaspalvelutilanteissa omalla alallani. Ja juu, todellakin kirjoitin laudaturin ja olin vieläpä naimisissa britin kanssa at the time.
En käsitä näitä tyyppejä, jotka jollain kouluespanjalla voivat vaan mennä Espanjaan ja alkaa elää täysipainoista elämää. Ihmehoudineja mielestäni, tai sitten eivät vaan osaa mitään kieltä kunnolla.
Taattua AV-logiikkaa! "Koska minä en osaa, että tekään". Aika moni lähtee lukion aikana vaihtoon toiseen maahan ja siellä on pakko pärjätä vieraalla kielellä. Yleensä se sujuu ihan ongelmitta. Kaverini oli vaihdossa Argentiinassa ja siellä oli pakko osata espanjaa ja hyvin hänelläkin meni siellä lukion espanjan pohjalta. Se että sinä et pärjää kielitaidollasi ei tarkoita että kaikki olisivat samanlaisia vatipäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.
Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.
Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.
Veli pystyi viiden koulusaksavuoden jälkeen opiskelemaan kaupallusen alan yliopistotutkinnon tutkintoom asti Saksassa. Eikä ole ainoa. Sukulaismies taas on töissä Saksassa. Koulusaksa ja pari kurssia yliopistossa pohjalla. Esimerkkejä löytyy ja muitakin kuin saksa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
Kuinka monelle tää ruotsin opettelu on oikeasti ongelmallista? En taida tietää kovinkaan montaa sellaista ihmistä. Ja jos ruotsi ei suju, niin voitte samantien kuopata haaveet saksan, ranskan tai venäjän opiskelusta. Alkeiskurssin voi toki käydä, mutta yhtä tyhjäksi jää siitä saatu hyöty kuin ruotsin kursseiltakin. Jos ei ole kielipäätä tai opiskelu on muillakin osa-alueilla haastavaa niin ei se taida yhden oppiaineen syy olla.
No jo on taas kommentti.
Ihan ensiksikin motivaatio on se asia numero yksi. Kieltä pitää haluta oppia.
Miksi ihmeessä kuvittelet ruotsin jonkinlaiseksi välttämättömäksi pohjaksi kaikelle kielenoppimiselle? Tolla logiikallahan ruotsia pitäis aina ja kaikkialla opiskella ihan ekana kielenä kaikkialla maailmassa, koska se mittaa ja on pohja kaikelle kielitaidolle. Jos ei opi ruotsia, niin hyvästi kaikki kielitaito.
Oliskohan tässä kyse esim. siitä, että kun aloittaa jonkin kielen tarpeeksi varhain ja siihen on motivaatiota, sen oppii. Mun esikoinen puhuu loistavaa englantia (koska on käynyt koulunsa englanniksi) ja melko sujuvaa kiinaa (koska olemme asuneet Kiinassa ja siellä opiskeli kiinaa neljä vuotta). Aloitti ranskan 8. luokalla ja on oppinut sitäkin hyvin. Aloitti myös ruotsin 8. luokalla ja se takkuilee, syystä tai toisesta. Sai kyllä päättötodistukseen ysillä siitä kympin, mutta tuskailee sen kanssa, inhoaa sitä ja kokee sen vaikeaksi.
Jos nyt minulta kysytään, niin parempi olis ollut jättää ruotsi kokonaan opiskelematta ja jatkaa kiinaa sen tilalla, mutta ei onnistu. Olisin tästä myös maksanut, eli en odottanut yhteiskunnalta yksityisopetusta, vaan tenttimistä tms. systeemiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.
Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.
Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.
Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.
Pärjäätkö sillä espanjallasi Espanjassa? Itselläni oli suuria vaikeuksia pärjätä edes Englannissa kouluenglannillani, joka oli vahva laudatur.
Anteeksi mutta miten voi olla mahdollista että et pärjää englannilla Englannissa? Milloin olet päässyt ylioppilaaksi?
Oletko itse pärjännyt omallasi? Minä olen asunutkin Englannissa vuosia, ja silti säännöllisesti tulee kieliasioissa eteen erilaisia ongelmatilanteita. Ammatillisesti kesti vuosia, ennen kuin pärjäsin edes yksinkertaisissa asiakaspalvelutilanteissa omalla alallani. Ja juu, todellakin kirjoitin laudaturin ja olin vieläpä naimisissa britin kanssa at the time.
En käsitä näitä tyyppejä, jotka jollain kouluespanjalla voivat vaan mennä Espanjaan ja alkaa elää täysipainoista elämää. Ihmehoudineja mielestäni, tai sitten eivät vaan osaa mitään kieltä kunnolla.
Tää kyllä kuulostaa siltä, että kielen hahmottamisessa on isoja ongelmia. Siis yksinkertaiset asiakaspalvelutilanteet omalla alalla. Toki jos se on jotain aivan älyttömän spesifiä sanastoa, mutta että ihan vuosia ja samaan aikaan on naimissa britin kanssa?
Minä ja lukuisat muut ospikelukaverit lähdimme opiskelijavaihtoon yliopistossa ja aivan mainiosti pärjättiin britanniassa. Minä lähdin vieläpä Skotlantiin ja silti pärjäsin aivan hyvin. Glasgown alueelta tulleilla oli omasta mielestä hankalin murre, mutta kyllä heitäkin oppi ymmärtämään muutamassa kuukaudessa.
Sosiaalisesti loistavan kielitaidon oppii kuukausissa jos oleskelee täysin englanninkielisessä ympäristössä ja pohjalla on jotain opintoja. 7-vuotias poikani oppi ilman mitään pohjaa enkun 3,5 kuukauden aikana niin, että pärjäsi koulussa kaikissa eteentulevissa sosiaalisissa tilanteissa. Toki oikeinkirjoitus, synonyymit, laaja sanasto jne. vie eliniän, niinhän se vie enkunkielisillä natiiveillakin.
Vai onko tässä suomalaisittain rima niin korkealla, että suuta ei uskalla avata ennenkuin on miettinyt mielessään kieliopiltaan ja ääntämiseltään täydellisen lauseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.
Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.
Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.
Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.
Pärjäätkö sillä espanjallasi Espanjassa? Itselläni oli suuria vaikeuksia pärjätä edes Englannissa kouluenglannillani, joka oli vahva laudatur.
Anteeksi mutta miten voi olla mahdollista että et pärjää englannilla Englannissa? Milloin olet päässyt ylioppilaaksi?
Oletko itse pärjännyt omallasi? Minä olen asunutkin Englannissa vuosia, ja silti säännöllisesti tulee kieliasioissa eteen erilaisia ongelmatilanteita. Ammatillisesti kesti vuosia, ennen kuin pärjäsin edes yksinkertaisissa asiakaspalvelutilanteissa omalla alallani. Ja juu, todellakin kirjoitin laudaturin ja olin vieläpä naimisissa britin kanssa at the time.
En käsitä näitä tyyppejä, jotka jollain kouluespanjalla voivat vaan mennä Espanjaan ja alkaa elää täysipainoista elämää. Ihmehoudineja mielestäni, tai sitten eivät vaan osaa mitään kieltä kunnolla.
Tää kyllä kuulostaa siltä, että kielen hahmottamisessa on isoja ongelmia. Siis yksinkertaiset asiakaspalvelutilanteet omalla alalla. Toki jos se on jotain aivan älyttömän spesifiä sanastoa, mutta että ihan vuosia ja samaan aikaan on naimissa britin kanssa?
Minä ja lukuisat muut ospikelukaverit lähdimme opiskelijavaihtoon yliopistossa ja aivan mainiosti pärjättiin britanniassa. Minä lähdin vieläpä Skotlantiin ja silti pärjäsin aivan hyvin. Glasgown alueelta tulleilla oli omasta mielestä hankalin murre, mutta kyllä heitäkin oppi ymmärtämään muutamassa kuukaudessa.
Sosiaalisesti loistavan kielitaidon oppii kuukausissa jos oleskelee täysin englanninkielisessä ympäristössä ja pohjalla on jotain opintoja. 7-vuotias poikani oppi ilman mitään pohjaa enkun 3,5 kuukauden aikana niin, että pärjäsi koulussa kaikissa eteentulevissa sosiaalisissa tilanteissa. Toki oikeinkirjoitus, synonyymit, laaja sanasto jne. vie eliniän, niinhän se vie enkunkielisillä natiiveillakin.
Vai onko tässä suomalaisittain rima niin korkealla, että suuta ei uskalla avata ennenkuin on miettinyt mielessään kieliopiltaan ja ääntämiseltään täydellisen lauseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana tienaa Norjassa 2 k€/kk enemmän kuin suomessa. Ruotsilla pärjää siellä kohtuullisesti. Eli parempi palkka voisi motivoida ihmisten auttamisesta kiinnostuneita.
Jos tuo on totta niin se on hyvä syy kieltää ruotsin kielen opiskelu. Jos joku kieli aiheuttaa aivovuotoa se on tietenkin huono asia. Ei Suomella ole tarkoitus kouluttaa ihmisiä ulkomaiden työmarkkinoille varsinkin kun opiskelu kustannetaan valtion pussista. Eri asia on jos opiskelija maksaa itse opiskelunsa kuten USAssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Tarkoitit varmaankin B2C:tä? B2B hoidetaan käytännössä aina englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin moni nuori haluaa opiskella toisten palvelijaksi?
Ai jaa, no meille vanhuksille on sitten töitä aspassa tiedossa! Hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär pääsi lentokentälle töihin, koska osaa ruotsia. Kielivaatimus oli ehdoton, koska suuri osa lennoista lennetään Ruotsiin. Lentoemännän tai lentokapteenin ammateista on turha haaveilla ilman ruotsin osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Tytär pääsi lentokentälle töihin, koska osaa ruotsia. Kielivaatimus oli ehdoton, koska suuri osa lennoista lennetään Ruotsiin. Lentoemännän tai lentokapteenin ammateista on turha haaveilla ilman ruotsin osaamista.
Ei ole kuulemma Ryanairilla ruotsin kielen vaatimusta. Varmaan esim. Singapore Airlinesillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytär pääsi lentokentälle töihin, koska osaa ruotsia. Kielivaatimus oli ehdoton, koska suuri osa lennoista lennetään Ruotsiin. Lentoemännän tai lentokapteenin ammateista on turha haaveilla ilman ruotsin osaamista.
Jaa. Mikä lentokenttä mahtaa olla kyseessä? Ruotsissa sijaitsee ilmeisesti? Suomessa taitaa olla Maarianhamina ainoa, josta on suuri osa lentoyhteyksistä Ruotsiin.
Esim. skandinaavinen Norwegian ei Suomen lennoillaan kuuluta lainkaan ruotsiksi. Vain suomi ja englanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.
Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.
Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.
Suomessa ei opi ranskaa tai espanjaa koska sen paikan vie pakkoruotsi. Pakkoruotsia ei kannata opiskella edes vapaaehtoisesti.
Mulla on ollut ruotsalainen tyttöystävä. Puhuttiin aina englantia (suhde kesti kolme vuotta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ai, eli mikään muu maa kuin Suomi ei käy kauppaa Ruotsin kanssa, koska B2B-myyntiä voi tehdä vain ruotsin kielellä?
Herääpä nyt sieltä RKP:läisistä unelmistasi todellisuuteen. Englanti on jo pitkään ollut kansainvälisen kaupankäynnin kieli Ruotsissakin kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta.
Myyntiä saadaan aikaiseksi eri perustein, joista yksi on luonnollisesti palvelun laatu. Tässä ei voi vähätellä ostajan kielen osaamista. Sama pätee luonnollisesti muihinkin maihin, mutta Ruotsi nyt keskimäärin on läheisin, tärkein ja suurin vientikumppani Suomelle. Jos ruotsalaiset eivät koe pystyvänsä kommunikoimaan Suomeen ruotsilla, emme erottaudu siinä enää muista kilpailijamaista.
Millä meriitein sinä täällä puhut kaupankäynnin kielistä? Itselläni on vuosien kokemus investointipankin leivissä ja fokus nimenomaan suomalaisissa vientiyrityksissä - uskoisin tietäväni näistä asioista jonkun verran sinua enemmän.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kokkolalaisyrittajat-loysivat-ruotsin-…
Suomi menettää paljon bisnespotentiaalia siinä että ainoastaan sisämarkkinoilla toimivat, sinänsä laadukkaat yritykset eivät kykene laajentamaan naapurimaahan kun ei löydy tarvittavaa kielellistä ja kulttuurista pääomaa siihen tarkoitukseen. Tätä harmitellaan ennen kaikkea Tornion alueella.
Mikä ihmeen järki on pakko-opettaa kaikille pienen Ruotsin valtion kieltä, kun paljon suuremmat kauppamahdollisuudet olisivat isompien maiden kuten Saksan, Ranskan, espanjankielisen maailman (500 miljoonaa ihmistä) ja Venäjän kanssa, jos vaan kielitaitoa löytyisi? Kyllä Ruotsin kauppaa varten riittää se ruotsin taito, joka on suomenruotsalaisilla ja ruotsia vapaaehtoisesti lukevilla.
Minun lukiolainen opiskelee ruotsia ihan siinä missä kaikkea muutakin, ei mitään motivaatio-ongelmia. Johtuisiko siitä että en ole täältä kotoa päin hänelle syöttänyt sitä ruotsin kauheutta. Itse teette lasten elämästä vaikeaa kun annatte kotoa sen asenteen että ruotsi on hyi. Niin kauan kuin sitä pitää kaikkien opiskella, niin eikö vanhempien olisi helpompaa vain kannustaa. Mitä se auttaa että aivopestään lapsi vihaamaan yhtä kouluainetta. Halutessanne voitte äänestää persuja jotka sitten lainsäädännön kautta yrittävät vaikuttaa siihen että se ruotsi katoaa koulusta.
Miksi te idioottipakkoruotsittajat aina kuvittelette, että pakkoruotsin vastustus johtuu siitä, että ruotsi koettaisiin vaikeaksi? Ei se ole vaikea, mutta se on TURHA! Kielen oppimisessa oleellisinta on motivaatio, joka lisääntyy huomattavasti, kun kielen opiskelun perusteluna ei ole narsististen RKP:läisten palveleminen, vaan jokin oppilaaseen itseensä liittyvä.