Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
16.12.2017 |
Tuskin moni nuori haluaa opiskella toisten palvelijaksi?
Kommentit (145)
Täällä sitä vaan jankataan vailla tietoa mistään.
Englannin tulee mielestäni olla pakollinen jokaiselle, koska sillä pärjää lähes missä vain päin palloa. Ja englanti tunkee jopa omaan maahamme, onhan moni yrityksen nimi englanniksi, tuotteiden nimet ovat usein englanninkielisiä, englannista lainataan sanoja jne, ja se on varsin hyvä pohja muille kielille. Sen harjoittaminen on helppoa, kun TV:ssäkin esitetään niin paljon englanninkielisiä ohjelmia ja musiikki on lähes aina englannin- tai suomenkielistä. Englantiin törmää joka paikassa.
Englantia tulisi opettaa pienestä asti, ja antaa lasten keskittyä siihen hyvin.
Musta ruotsin kielellä ei ole missään muodossa tällaista asemaa. Ruotsi on helppo kieli, ja varmasti hyvä pohja, mutta koen englannin ainakin itse olleen paljon parempi tähänkin tarkoitukseen. Olen opiskellut itse lisäksi saksaa koko peruskoulun, ja niin on moni ystäväni. He osaavat saksaa sujuvasti, eivätkä tarvitse englantia ollenkaan Saksassa. Koulussa siis VOI oppia mitä tahansa kieltä hyvin, ja kielen hallintahan paljolti perustuu sen käyttämiseen myös vapaa-ajalla ja omaa motivaatiota. En ole käyttänyt ruotsia koskaan edes palveluammatissani, kun ei ole tarvinnut.
Ruotsissa parhaiten pärjää ruotsilla. Ranskassa ranskalla. Saksassa saksalla. Espanjassa espanjalla. Suomessa englannilla ja suomella, jos palveluammattiin haluaa. Poislukien Vaasa ynnä muut paikat, mutta sekin on valintakysymys, missä asuu. Tämän pitäisi olla valinta, koska esim. näen kiinan kielen tai saksan kielen paljon tärkeämpänä yritysmaailmassa, kuin jonkun ruotsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.
Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja, mutta voi olla mukavampaa saada valita ne taidot itse.
Jos urheilussakin määrättaisiin keskittymään urheilulajin, joka ei kiinnosta, jäisi joku toinen oikeasti kiinnostava laji harrastamatta. Kun kaikkiin mahdollisiin lajeihin ei kuitenkaan pysty panostamaan samanaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Missä te oikein törmäättä näihin ruotsalaisiin, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä englanniksi? Itse olen paljonkin ollut tekemissä pohjoismaalaisten kanssa ja aina käytetään englantia ja se ollut ihan luontevaa kaikille osapuolille.
Ymmärrän tietysti sen, jos suomalainen firma haluaa myydä suoraan ruotsalaisille kuluttaja-asiakkaille, että silloin pitää tietysti osata ruotsia, mutta yleensä tällaisissa tilanteissa palkataan paikallisia hoitamaan sitä kuluttajakauppaa.
Samaa ihmettelen. Mieheni on töissä suuressa ruotsalaisessa yrityksessä, ihan englantia puhuvat. Kun on tarpeeksi suuri yritys, niin toimintaa on ympäri maailmaa. Siellä ei ruotsia puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Nimenomaan menneisyyteen tähtäävä firma panostaa ruotsiin. Tulevaisuudessa ruotsin tarve on olematon.
Miksi, voitko perustella? Lähtökohta kuitenkin on sama - ruotsinkieliset puhuvat mielellään ruotsia, eikä asiakaspalvelun kokemus ainakaan kielitaidosta pienene. Päinvastoin, asiakaspalvelun laadulla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys, olemmehan jo nyt vuosi vuodelta enemmän palveluyhteiskunta.
Ruotsinkieliset on hyvin pieni vähemmistö. Muiden kielten puhujia on jatkuvasti enemmän ja näiden palvelemiseen firmat tietysti panostavat aiempaa enemmän. Esim. Itä-Suomessa saa palveluja venäjäksi.
Siellä, missä aidosti on tarvetta ruotisn kielelle (esim. Vaasan ympäristö) myös ne palvelijat on ruotsinkielisiä.
Se on kaiketi ympäristöriippuvaista missä ruotsia tarvitaan, mutta siksi Helsingissäkin asiasta puhutaan. Jos joku väittää pärjänneensä hyvin ilman ruotsin taitoa vuosikymmenet vain siksi että on tarjonnut ruotsinkielisillekin pelkkää suomea, on kyseessä vain huono asiakaspalvelija, ei mitään muuta.
Suurin osa ruotsinkielisistä puhuu asiakaspalvelijan kanssa mieluummin suomea kuin yrittää selvittää asiansa pakkoruotsia joten kuten osaavalle suomenkielisille. Tämä on ihan fakta. Ja tämän parempaa ruotsin taitoa on ihan turha keneltäkään edellyttää maassa, joka on käytännössä täysin suomenkielinen (pl. muutama yksittäinen rannikkokunta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit että tutkimuksen tekijä on Barner-Rasmussen, joka ei edusta Magmaa vaikka jälkimmäinen tutkimuksen on tilannut.
Niin, yllättäen Magma (RKP) tilaa tutkimuksen Hankenin (RKP) tutkijalta... Ei varmaan ollut tutkimusta tilattaessa epäselvyyttä, mikä tutkimustuloksen pitää olla...
Hankenilla on sen verran tieteellistä meriittiä takanaan ettei sinunkaltaisten puskista huutelijoiden juttuja voi ottaa kovin vakavasti, mutta sinähän voit mielellään osoittaa meille ne tutkimuksen tieteelliset virheet niin jatketasn keskustelua sitten siitä.
Kielipoliittisesti Hankenilta on ihan turha odottaa puolueettomia tutkimuksia, kun suurin osa henkilökunnasta on puoluekirjalla työpaikkansa saanut.
Jos tutkimuksessa on virhe, voinet sen osoittaa? Ei pitäisi olla vaikeaa mikäli tutkimus on jotain muuta kuin puolueeton.
Mitä sinä tiedät Hankenin henkilökunnasta? Helsingin kauppiksen ohella Suomen paras kauppakorkeakoulu aika leveällä marginaalilla niihin muihin (kansainväliset akkreditoinnit, tutkijoiden tieteelliset viittaukset).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellinen perusteluhan tuo on. Ei ruotsinopetuksessa ole yhtään mistään muusta kyse kuin siitä että halutaan pitää suomalaistalonpojat ojennuksessa ja osoittaa näille paikkansa. Kaikki ammattilaiset tietävät että pakkoruotsi on epäonnistunut kokeilu (jonka piti jäädä väliaikaiseksi mutta kuinkas kävikään) ja suomenkielisten ruotsintaidot ovat todella huonot, mutta silti poistamisen sijaan kielenopetuksen aloittamista aikaistetaan ja lisätään. Ruotsinkielisten yhteisöä pelotellaan sillä, että mikäli pakkoruotsitus loppuu, suomalaiset juntit nousevat kapinaan ja kaatavat koko suomenruotsalaisten kulttuurin. Siis ihan oikeasti oletus ruotsinkielisissä piireissä on tämä, siksi he vastustavat pakkoruotsin poistoa hysteerisesti.
Ja tähän loppuun pitää pakosta mainita että olen itse töissä ruotsalaisessa firmassa, työkieli on englanti. Ruotsissa asuvat ruotsalaiset eivät edes ymmärrä suomenruotsia kunnolla, etenkään suomenkielisen puhumana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Nimenomaan menneisyyteen tähtäävä firma panostaa ruotsiin. Tulevaisuudessa ruotsin tarve on olematon.
Miksi, voitko perustella? Lähtökohta kuitenkin on sama - ruotsinkieliset puhuvat mielellään ruotsia, eikä asiakaspalvelun kokemus ainakaan kielitaidosta pienene. Päinvastoin, asiakaspalvelun laadulla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys, olemmehan jo nyt vuosi vuodelta enemmän palveluyhteiskunta.
Ruotsinkieliset on hyvin pieni vähemmistö. Muiden kielten puhujia on jatkuvasti enemmän ja näiden palvelemiseen firmat tietysti panostavat aiempaa enemmän. Esim. Itä-Suomessa saa palveluja venäjäksi.
Siellä, missä aidosti on tarvetta ruotisn kielelle (esim. Vaasan ympäristö) myös ne palvelijat on ruotsinkielisiä.
Se on kaiketi ympäristöriippuvaista missä ruotsia tarvitaan, mutta siksi Helsingissäkin asiasta puhutaan. Jos joku väittää pärjänneensä hyvin ilman ruotsin taitoa vuosikymmenet vain siksi että on tarjonnut ruotsinkielisillekin pelkkää suomea, on kyseessä vain huono asiakaspalvelija, ei mitään muuta.
Suurin osa ruotsinkielisistä puhuu asiakaspalvelijan kanssa mieluummin suomea kuin yrittää selvittää asiansa pakkoruotsia joten kuten osaavalle suomenkielisille. Tämä on ihan fakta. Ja tämän parempaa ruotsin taitoa on ihan turha keneltäkään edellyttää maassa, joka on käytännössä täysin suomenkielinen (pl. muutama yksittäinen rannikkokunta).
Oletko sinä ruotsinkielinen, vai mistä sinä tiedät mitä ruotsinkieliset mieluummin tekevät?
Asiakaspalvelija joka osoittaa kiinnostusta ja halua oppia on tarpeeksi hyvä, ja jolla on ne edellytykset jotta se kielitaito nousisi hyvälle tasolle. Helsingissä kyllä löytyy tälle mahdollisuuksia 30 000 oman asukkaankin edestä. Kielitaitoa osoittava merkki rinnukseen niin siitä se yleensä lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Magma ei ole tehnyt tutkimusta. Toiseksi jos tutkimus mielestäsi ei täytä tieteellisiä standardeja, voinet esittää ne kohdat yksilöidysti. Muussa tapauksessa kannattaa olla aika hiljaa asiasta.
Ai eikö?
"Näin todetaan ajatushautomo Magman laajassa selvityksessä"
Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit että tutkimuksen tekijä on Barner-Rasmussen, joka ei edusta Magmaa vaikka jälkimmäinen tutkimuksen on tilannut.
Niin, yllättäen Magma (RKP) tilaa tutkimuksen Hankenin (RKP) tutkijalta... Ei varmaan ollut tutkimusta tilattaessa epäselvyyttä, mikä tutkimustuloksen pitää olla...
Hankenilla on sen verran tieteellistä meriittiä takanaan ettei sinunkaltaisten puskista huutelijoiden juttuja voi ottaa kovin vakavasti, mutta sinähän voit mielellään osoittaa meille ne tutkimuksen tieteelliset virheet niin jatketasn keskustelua sitten siitä.
Kielipoliittisesti Hankenilta on ihan turha odottaa puolueettomia tutkimuksia, kun suurin osa henkilökunnasta on puoluekirjalla työpaikkansa saanut.
Jos tutkimuksessa on virhe, voinet sen osoittaa? Ei pitäisi olla vaikeaa mikäli tutkimus on jotain muuta kuin puolueeton.
Mitä sinä tiedät Hankenin henkilökunnasta? Helsingin kauppiksen ohella Suomen paras kauppakorkeakoulu aika leveällä marginaalilla niihin muihin (kansainväliset akkreditoinnit, tutkijoiden tieteelliset viittaukset).
Tutkimus oli käytännössä haastattelututkimus. Haastateltavat firmat on helppo valita sellaisiksi, joista saa haluamansa vastaukset. Piiri pieni pyörii. RKP:läinen tilaa RKP:läiseltä tutkimuksen, joka haastattelee RKP:läisiä ja kas, tutkimustulos on yllättäen sellainen kuin tilaaja halusikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Ei mulla mitään pakkomiellettä ole. Ei myöskään englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan tai muihin kieliin, tai muihin asioihin, joista satun pitämään. Suomikin on pienikin tarpeeton kieli, olkoonkin, että se on äidinkieleni. Sitä ja sen kiemuroita on myös pakko opiskella koulussa. Ihmettelen vain tätä valtaisaa vastustusta ruotsin kieltä kohtaan. Mulle se on yksi kiintoisa kieli muiden joukossa, eikä mua yhtään haittaa, että sitä piti koulussa opiskella. Tai muita aineita. Asenteella voi vaikuttaa moneen asiaan; mikä tahansa asia on vastenmielinen, kun sen vastenmielisyyttä oikein antaumuksella ruokkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaiden palvelu heidän omalla kielellään on osa ammattitaitoa. Jos ei nuori itse tätä ymmärrä, niin luulisi sentään vanhempien korjaavan vääristyneet asenteet. Vanhemmuudelle tosin ei aseteta mitään etukäteiskriteeriä, joten tuloksetkin ovat sitten sen mukaisia.
Asiakaspalvelu on ainoa kasvava bisnes jatkossa, koneiden ja robotiikan korvatessa kaiken muun. Jos et tajua tätä, ja sitä että sinulta ei kysytä kuinka motivoitunut asiasta olet, voit unohtaa työuraan liittyvät haaveet.
Ruotsinkieliset osaavat suomea, joten pakkoruotisin opettelu heidän palvelimisekseen on pelkkää simputtamista. Fiksut nuoret ymmärtävät tämän, eivätkä panosta ruotsiin.
Ruotsinkieliset osaavat varmasti ihan itse määritellä suomen osaamisen tasonsa kulloiseenkin asiakaspalvelutilanteeseen sopivaksi, ilman että sinun mielipidettäsi asiaan kaivataan. Fiksu nuori opettelee kaiken tarjolla olevan, eikä varsinkaan luule voivansa määritellä asiakkaiden puolesta kommunikoinnin tapaa.
Tässä ei myöskään ole kyse suomenruotsalaisten palvelemisesta, vaan siitä että b2b-myynti Ruotsiin tapahtuu edelleen pääsääntöisesti ruotsiksi. Maksavan asiakkaan kielellä
Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palvelua ruotsiksi. Se koskaa vain valtiota ja kaksikielisten kuntien viranomaisia.
Firmojen ei kannata panostaa ruotsin kieleen muutaman RKP-änkyrän vuoksi. Panostamalla esim. venäjään saadaan paljon enemmän potentiaalisia uusia asiakkaita.
Ei tässä lain suomista oikeuksista puhutakaan, vaan siitä että tulevaisuuteen tähtäävä firma panostaa asiakaspalveluun. Kaksikielisillä alueilla se tarkoittaa käytännössä sitä että yritetään järjestää kielellinen osaaminen sen mukaan.
Nimenomaan menneisyyteen tähtäävä firma panostaa ruotsiin. Tulevaisuudessa ruotsin tarve on olematon.
Miksi, voitko perustella? Lähtökohta kuitenkin on sama - ruotsinkieliset puhuvat mielellään ruotsia, eikä asiakaspalvelun kokemus ainakaan kielitaidosta pienene. Päinvastoin, asiakaspalvelun laadulla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys, olemmehan jo nyt vuosi vuodelta enemmän palveluyhteiskunta.
Ruotsinkieliset on hyvin pieni vähemmistö. Muiden kielten puhujia on jatkuvasti enemmän ja näiden palvelemiseen firmat tietysti panostavat aiempaa enemmän. Esim. Itä-Suomessa saa palveluja venäjäksi.
Siellä, missä aidosti on tarvetta ruotisn kielelle (esim. Vaasan ympäristö) myös ne palvelijat on ruotsinkielisiä.
Se on kaiketi ympäristöriippuvaista missä ruotsia tarvitaan, mutta siksi Helsingissäkin asiasta puhutaan. Jos joku väittää pärjänneensä hyvin ilman ruotsin taitoa vuosikymmenet vain siksi että on tarjonnut ruotsinkielisillekin pelkkää suomea, on kyseessä vain huono asiakaspalvelija, ei mitään muuta.
Suurin osa ruotsinkielisistä puhuu asiakaspalvelijan kanssa mieluummin suomea kuin yrittää selvittää asiansa pakkoruotsia joten kuten osaavalle suomenkielisille. Tämä on ihan fakta. Ja tämän parempaa ruotsin taitoa on ihan turha keneltäkään edellyttää maassa, joka on käytännössä täysin suomenkielinen (pl. muutama yksittäinen rannikkokunta).
Oletko sinä ruotsinkielinen, vai mistä sinä tiedät mitä ruotsinkieliset mieluummin tekevät?
Asiakaspalvelija joka osoittaa kiinnostusta ja halua oppia on tarpeeksi hyvä, ja jolla on ne edellytykset jotta se kielitaito nousisi hyvälle tasolle. Helsingissä kyllä löytyy tälle mahdollisuuksia 30 000 oman asukkaankin edestä. Kielitaitoa osoittava merkki rinnukseen niin siitä se yleensä lähtee.
Ruotsin kielen tarve on niin olematon, että kielitaitoa on vaikea ylläpitää, koska kieltä tarvitsee niin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Ei mulla mitään pakkomiellettä ole. Ei myöskään englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan tai muihin kieliin, tai muihin asioihin, joista satun pitämään. Suomikin on pieni tarpeeton kieli, olkoonkin, että se on äidinkieleni. Sitä ja sen kiemuroita on myös pakko opiskella koulussa. Ihmettelen vain tätä valtaisaa vastustusta ruotsin kieltä kohtaan. Mulle se on yksi kiintoisa kieli muiden joukossa, eikä mua yhtään haittaa, että sitä piti koulussa opiskella. Tai muita aineita. Asenteella voi vaikuttaa moneen asiaan; mikä tahansa asia on vastenmielinen, kun sen vastenmielisyyttä oikein antaumuksella ruokkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Ei mulla mitään pakkomiellettä ole. Ei myöskään englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan tai muihin kieliin, tai muihin asioihin, joista satun pitämään. Suomikin on pienikin tarpeeton kieli, olkoonkin, että se on äidinkieleni. Sitä ja sen kiemuroita on myös pakko opiskella koulussa. Ihmettelen vain tätä valtaisaa vastustusta ruotsin kieltä kohtaan. Mulle se on yksi kiintoisa kieli muiden joukossa, eikä mua yhtään haittaa, että sitä piti koulussa opiskella. Tai muita aineita. Asenteella voi vaikuttaa moneen asiaan; mikä tahansa asia on vastenmielinen, kun sen vastenmielisyyttä oikein antaumuksella ruokkii.
Nimenomaan ruotsi ei nykyään ole kieli muiden joukossa, koska se on ainoa nimetty vieras kieli, jota on pakko opiskella. Englantihan ei ole pakollista. Koulussa on opiskeltava ruotsia ja jotain toista vierasta kieltä. Ruotsi on myös koko Suomen koulujärjestelmän pakollisin aine. Se on ainoa aine, joka pakollista jokaisella kouluasteella opiskelualasta riippumatta ala-asteelta yliopistoon saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Kansalaisopistossa kaksi lukukautta saksaa tuotyi minulle, reissuinssille selkeästi havaittava hyötyä tililläni. Sen sijaan 6+1 lukukautta ruotsin kielessä ei ole näkynyt minään muun kuin kyrpiintyneisyytenä siihen faktaan että tuonkin olusi voinut käyttää saksaan - asian jonka tajusin jo 13-vuotiaana.
Ja kaikilla kouluasteilla ruotsista kiitettävät arvosanat - aine jonka panos/hyöty ylivoimaisesti huonoin.
Vielä kun löytäisi tähän päivään pitävät perustelut pakolliselle ruotsille. Jos vetoatte siihen että kaupankäynnin takia, niin on se nyt helvetti ettei 300000 natiivipuhujan joukosta löydy niitä kauppaa hoitavia tai omiensa hoitsuja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahhah. Joku sanoi, että koska asiakaspalvelun laadulla on entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa, meidän tulisi varmaan sitten opetella ruotsia paremmin ja enemmän.
Otetaanko muutama fakta huomioon: Suomessa ei pian tarvitse osata edes äidinkieltään kunnolla (yo-kirjoituksiin viittaan). Suomen kielen osaamisen taso on huonontunut viime vuosina ihan törkeästi noin muutenkin. Tämä johtaa myös muiden kielen vaikeaan hahmottamiseen, kun oma kieli ja termistö ei ole hallussa ensinnäkään. Ruotsin kielen taito ei ainakaan parannu tulevaisuudessa, kun olemme ottaneet tämän linjan. Siitä voit olla varma. (Englannin kohdalla eri juttu, kun nuoret ovat poikkeuksellisen paljon tekemisissä sen kanssa jo koulun ulkopuolella.)
Toiseksi: mun työpaikalla olen ainoa, joka osaa hyvää englantia. Olen tarjoilijana töissä. Mut pyydetään aina paikalle, kun osa ei osaa edes kommunikoida alkeellisesti spontaanissa tilanteessa. Ei esimies, ei jotkut työntekijät. Miksi ihmeessä tämä esimies sitten vaatisi alaisiltaan hyvää ruotsin kielen taitoa, kun itse ei osaa sanoa ruotsiksi edes "hei"? Hän ei ole ainoa laatuaan, vaan tällaisia tyyppejä siellä palvelualla pyörii ihan liikaa. Taso vain laskee.
Tehokkuus merkitsee, ei kielen osaamisen taso.
Ja kolmanneksi: palvelualoille koulutetaan AMMATTIKOULUSSA. Amiksen käyneet osaa varmaan kertoa, mikä on kielten opetuksen taso. Itse olen käynyt lukion, lukenut enemmän kuin pakolliset kielet, ja käynyt myös siellä amiksessa pyörähtämässä. Tunnen amispohjalla työskenteleviä palvelualan ihmisiä. Ammattikoulussa tosiaan kerrattiin viikonpäiviä englanniksi, kun siellä kävin. Ihan käsittämätöntä. Ruotsin tasosta puhumattakaan. Kukaan tuntemani amis ei lisäksi osaa kuin perus englantia, ei saksaa, ei ruotsia.
Miksi luulette, että kukaan kielellisesti lahjakas ja muutenkin osaava oppilas olisi alunperinkään hakemassa palvelemaan muita? Kun paremmilla aloilla tulee vastaan aivan muita kieliä, kun sitä ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelutoverini muutti juuri töiden perässä Norjaan. Sai sieltä erittäin hyväpalkkaisen vakituisen työpaikan omalta alaltaan. (IT-ala). Jos osaa jo ennestään ruotsin kieltä (on viitsinyt opetella sitä koulussa) on paljon helpompi oppia myös Norjaa. Useimmistä kielistä on hyötyä maailmalla. Mutta ainahan voi toki käyttää aikansa valittamiseen ;)
Niin. Ja onhan myös mahdollisuus että insinööri saa vakituisen työpaikan Kiinasta. Miksei siis voisi opettaa Kiinaa kouluissa, siellähän on jättimäiseen tahtiin kasvava teollisuus ja töitä vaikka kuinka paljon. Ties vaikka sinä päätyisit töihin Kiinaan joskus! Mites sitten suu pannaan kun koulussa ei kieltä opetettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?
Kuinka monelle tää ruotsin opettelu on oikeasti ongelmallista? En taida tietää kovinkaan montaa sellaista ihmistä. Ja jos ruotsi ei suju, niin voitte samantien kuopata haaveet saksan, ranskan tai venäjän opiskelusta. Alkeiskurssin voi toki käydä, mutta yhtä tyhjäksi jää siitä saatu hyöty kuin ruotsin kursseiltakin. Jos ei ole kielipäätä tai opiskelu on muillakin osa-alueilla haastavaa niin ei se taida yhden oppiaineen syy olla.
Miksi te idioottipakkoruotsittajat aina kuvittelette, että pakkoruotsin vastustus johtuu siitä, että ruotsi koettaisiin vaikeaksi? Ei se ole vaikea, mutta se on TURHA! Kielen oppimisessa oleellisinta on motivaatio, joka lisääntyy huomattavasti, kun kielen opiskelun perusteluna ei ole narsististen RKP:läisten palveleminen, vaan jokin oppilaaseen itseensä liittyvä.
Juuri tämä! Ei kukaan ruotsia pidä vaikeana kielenä, vaan TURHANA. Kyllä minäkin kirjoitin kasia ja ysiä ruotsista vaivatta, mutta kyllä vitutti istua niillä tunneilla samaan aikaan kun resursseja leikattiin kaikista muista aineista. Jostain syystä pyhälle lehmälle eli Ruotsille löytyy rahat vaikka kiven kolosta. Matematiikasta, Biologiasta jne. ei voi puhua "pakkomatikkana" tai "pakkobilsana" koska ne ovat universaaleja, yleissivistäviä aineita joilla on käyttöä missä tahansa maassa, ja englanti on "pakkoenglanti" koska se toimii maailman lingua francana. Ruotsista ei ole yksinkertaisesti mitään hyötyä kenellekkään. Sitä Kiinaakin olisi perustellumpi opettaa.
Ja se joka mainitsi perusteeksi opetella ruotsia sen että pääsee ruotsinkielisiin kiintiöihin korkeakouluihin - onko sinun mielestäsi siis oikein että a.) kyseisiä kielikiintiöitä on suomenkielisessä maassa b.) voi huijata järjestelmää ja hakea ruotsinkieliseen ohjelmaan vaikka se on tarkoitettu niille jotka sitä äidinkielenään puhuvat? Noille ruotsinkielisille linjoille pitäisi olla rajoite että sisään ei tulla ellei puhu ruotsia äidinkielenään ja suomentaidot ovat todella huonot eikä edes arkikeskustelu suomeksi onnistu, saati sitten tutkinnon suorittaminen. Ai niin, mutta kun suomenruotsalaiset osaavat suomea. Silti jostain syystä suomenkielisten pitää osata ruotsia että voi palvella närpiöläistä karavaanariporukkaa jätskikioskilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Ei mulla mitään pakkomiellettä ole. Ei myöskään englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan tai muihin kieliin, tai muihin asioihin, joista satun pitämään. Suomikin on pienikin tarpeeton kieli, olkoonkin, että se on äidinkieleni. Sitä ja sen kiemuroita on myös pakko opiskella koulussa. Ihmettelen vain tätä valtaisaa vastustusta ruotsin kieltä kohtaan. Mulle se on yksi kiintoisa kieli muiden joukossa, eikä mua yhtään haittaa, että sitä piti koulussa opiskella. Tai muita aineita. Asenteella voi vaikuttaa moneen asiaan; mikä tahansa asia on vastenmielinen, kun sen vastenmielisyyttä oikein antaumuksella ruokkii.
Nimenomaan ruotsi ei nykyään ole kieli muiden joukossa, koska se on ainoa nimetty vieras kieli, jota on pakko opiskella. Englantihan ei ole pakollista. Koulussa on opiskeltava ruotsia ja jotain toista vierasta kieltä. Ruotsi on myös koko Suomen koulujärjestelmän pakollisin aine. Se on ainoa aine, joka pakollista jokaisella kouluasteella opiskelualasta riippumatta ala-asteelta yliopistoon saakka.
Tokihan minä tuon tiedän. Kirjoitinkin, että minulle se on yksi kieli muiden joukossa. En ole koskaan ajatellut sitä pakkoaineena sen enempää kuin vaikka äidinkieltä tai historiaa. Eikä sen pakollisuus ole ollut minulle mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen taito, kuten mikään muukaan taito, ei varmaan ole ollut kenellekään haitaksi, joten miksi tämä jatkuva valitus?
Koska mm. viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin muita kieliä.
Teolllisuus ei tarvitse kilttejä tyttöjä, joiden ainoa osaaminen on sitä, että ovat opiskelleet kymmentä kieltä. Teollisuus tarvitsee oikeita osaajia, joilla ei ole aikaa ja kiinnostusta opiskella kymmentä kieltä. Siksi esim. ruotsin korvaaminen saksalla tai espanjalla auttaisi jo suuresti vientiteollisuutta.
Kaikkien kohdalla ammatillinen osaaminen ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois. Pari tuntia viikossa ruotsin opiskelua ei syö kenenkään nuoren tulevaa ammattitaitoa.
Niin, mutta pari tuntia viikossa saksaa voisi olla esim. teknisesti suuntauneelle paljon hyödyllisempää. Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on ruotsiin? Se on vain yksi pieni (ja varsin tarpeeton) kieli muiden joukossa.
Ei mulla mitään pakkomiellettä ole. Ei myöskään englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan tai muihin kieliin, tai muihin asioihin, joista satun pitämään. Suomikin on pienikin tarpeeton kieli, olkoonkin, että se on äidinkieleni. Sitä ja sen kiemuroita on myös pakko opiskella koulussa. Ihmettelen vain tätä valtaisaa vastustusta ruotsin kieltä kohtaan. Mulle se on yksi kiintoisa kieli muiden joukossa, eikä mua yhtään haittaa, että sitä piti koulussa opiskella. Tai muita aineita. Asenteella voi vaikuttaa moneen asiaan; mikä tahansa asia on vastenmielinen, kun sen vastenmielisyyttä oikein antaumuksella ruokkii.
Nimenomaan ruotsi ei nykyään ole kieli muiden joukossa, koska se on ainoa nimetty vieras kieli, jota on pakko opiskella. Englantihan ei ole pakollista. Koulussa on opiskeltava ruotsia ja jotain toista vierasta kieltä. Ruotsi on myös koko Suomen koulujärjestelmän pakollisin aine. Se on ainoa aine, joka pakollista jokaisella kouluasteella opiskelualasta riippumatta ala-asteelta yliopistoon saakka.
Tokihan minä tuon tiedän. Kirjoitinkin, että minulle se on yksi kieli muiden joukossa. En ole koskaan ajatellut sitä pakkoaineena sen enempää kuin vaikka äidinkieltä tai historiaa. Eikä sen pakollisuus ole ollut minulle mikään ongelma.
Tämäpä tämä. En ole ikinä pitänyt erityisemmin maantiedosta, fysiikasta tai bilsasta, mutta silti niitä opiskelin ihan hyvällä menestyksellä, käyttämättä sen enempää aikaa sen ajattelun viljelemiseen miten turhia ne aineet (minulle) nyt sattuvat olemaan. Enkä ole kamalan paljon käyttänyt jotain fysiikkaa koulutuntien jälkeen missään, samoin maantiedon ja bilsan opit ovat sen verran haalistuneet, että jos jotain spesifiä tietoa ko. alalta kysytään, niin joudun kyllä painumaan googleen etsimään sitä tietoa.
Kielten opiskelusta ei ole ikinä haittaa. Mä olen kiitollinen siitä, että olen saanut opetella kieliä koulussa. En ymmärrä, minkä takia ihmiset valittaa siitä, että niille opetetaan uusia asioita. Nyt lukion jälkeen aion lähteä reissaamaan mm. pohjoismaihin ja uskon, että ruotsista tulee olemaan hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
on monia syitä sille miksi kannattaa opetella ruotsia.
-kun opettelee tuota kieltä, niin pystyy helpommin opiskelemaan muita germaanisia kieliä
-ruotsalaiset eivät puhu englantia, joten suomalaiset bisnesmiehet saavat ison etun muun maalaisiin kauppamiehiin, kun käyttävät ruotsalaisten kanssa ruotsia.
-ruotsi on sivistyskieli, jota ymmärretään laajalta eri puolilla pohjoismaita.
Jos saisi opiskella nuorena saksaa, ranskaa, espanjaa tai mitä tahansa muuta haluamaansa kieltä sitä pystyisi helpommin opiskelemaan myöhemmin kuin kun on joutunut käyttämään aikansa vastenmieliseen pakkoruotsiin.
Ruotsalaiset puhuvat englantia, vaikka eivät puhuisikaan kauppaan Ruotsin kanssa riittäisi vapaaehtoinen ruotsin opiskelu, ruotsinkielisillä alueilla moni lukisi sitä vapaaehtoisesti koska heille olisi siitä hyötyä päivittäin.
Suomalaiset bisnesmiehet saisivat ison edun jos saisivat aikaisemmin ja laajemmin opiskella kieliä joista on hyötyä muuallakin kuin pohjoismaissa ja joita haluaisivat oppia.
Pakkoruotsi ei ole sivistyskieli, sitä ei osata pohjoismaiden ulkopuolella, sivistyskieliä ovat esimerkiksi ranska, saksa, italia, espanja, portugali...
Ainakin kiinaa ja japania mutta myös venäjää, puolaa, viroa ja muiden kauppakumppaneidemme kieliä olisi tärkeää päästä opiskelemaan nuorena. Kaikille ei tietenkään kannata opettaa edes alkeita jokaisesta,
yksikin englannin lisäksi on joillekin liikaa.
Alue: Aihe vapaa
Se on kaiketi ympäristöriippuvaista missä ruotsia tarvitaan, mutta siksi Helsingissäkin asiasta puhutaan. Jos joku väittää pärjänneensä hyvin ilman ruotsin taitoa vuosikymmenet vain siksi että on tarjonnut ruotsinkielisillekin pelkkää suomea, on kyseessä vain huono asiakaspalvelija, ei mitään muuta.