Meillä on outo salaisuus miehen kanssa, auttakaa
Aloin keväällä katsomaan yhtä tv-sarjaa ja mainitsin asiasta miehelle. Hän sanoi ettei ole koskaan katsonut sitä sarjaa. Kuitenkin HETI SEURAAVANA päivänä (olimme olleet yhdessä koko tämän välin) näin hänen Netflixistään vilaukselta, että sama sarja oli "jatka katselua"-kohdassa. Hän poistui Netflixin etusivulta salamannopeasti, kenties juuri siksi.
En ole kehdannut ottaa asiaa puheeksi, vaikka muuten pystyn puhumaan miehelle kaikesta ja otan kaiken puheeksi empimättä. Tämä vain on niin kummallinen juttu.
Kyseinen sarja on täysin normaali amerikkalainen draamasarja, jossa ei itsessään ole mitään erikoista. Välillä mies kyselee sarjasta normaalisti esim. vieläkö katson sitä, onko ollut hyvä... Tuntuu kiusalliselta selittää hänelle "tuo yksi poliitikko otti lahjuksia" kun mies taitaa tietää ne asiat itsekin paremmin kuin hyvin.
Meillä on siis yhteinen Netflix, mutta siinä on meille molemmille omat käyttäjätilit. Mies kävi tuolloin omassa Netflixissään ja minä olin vieressä. En ole sen koommin käynyt katsomassa, onko sarja vielä maistunut ja kuinka pitkällä hän menee.
Tulee oikein epäluuloinen tunne, mistähän muusta mies valehtelee? Mutta tuntuu tyhmältä ottaa puheeksi näin pitkän ajan jälkeen. Olenhan nyt itsekin salaillut että tiedän.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Aloin keväällä katsomaan yhtä tv-sarjaa ja mainitsin asiasta miehelle. Hän sanoi ettei ole koskaan katsonut sitä sarjaa. Kuitenkin HETI SEURAAVANA päivänä (olimme olleet yhdessä koko tämän välin) näin hänen Netflixistään vilaukselta, että sama sarja oli "jatka katselua"-kohdassa. Hän poistui Netflixin etusivulta salamannopeasti, kenties juuri siksi.
En ole kehdannut ottaa asiaa puheeksi, vaikka muuten pystyn puhumaan miehelle kaikesta ja otan kaiken puheeksi empimättä. Tämä vain on niin kummallinen juttu.Kyseinen sarja on täysin normaali amerikkalainen draamasarja, jossa ei itsessään ole mitään erikoista. Välillä mies kyselee sarjasta normaalisti esim. vieläkö katson sitä, onko ollut hyvä... Tuntuu kiusalliselta selittää hänelle "tuo yksi poliitikko otti lahjuksia" kun mies taitaa tietää ne asiat itsekin paremmin kuin hyvin.
Meillä on siis yhteinen Netflix, mutta siinä on meille molemmille omat käyttäjätilit. Mies kävi tuolloin omassa Netflixissään ja minä olin vieressä. En ole sen koommin käynyt katsomassa, onko sarja vielä maistunut ja kuinka pitkällä hän menee.
Tulee oikein epäluuloinen tunne, mistähän muusta mies valehtelee? Mutta tuntuu tyhmältä ottaa puheeksi näin pitkän ajan jälkeen. Olenhan nyt itsekin salaillut että tiedän.
Selostuksestasi ei mitenkään selvinnyt mikä se salaisuus miehen KANSSA on. Otsikoitko seuraavan sepustuksesi hieman tarkemmin tai korjaat tekstisi sisältöä.
Kanssa = yhteinen juttu
Miehellä on salaisuus = mies salailee jotain, ei sillä silloin ole sun kanssa mitään salaisuutta.
Mitä ihmettä sä toisen flixin käyttöä ees kyttäät?Eihän se sulle kuulu vaikka se kattelis sitä sarjaa töissä ruokatunnilla.
Hanki jotain oikeita ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri, että tuo oli minun suojamekanismi ja kapina kontrolloivaa äitiä vastaan, joka ei kunnioittanut tai tunnistanut rajoja. Hän vaati tietää ihan kaiken, joten opin valehtelemaan varmuuden vuoksi ihan kaikesta.
Aika sama tilanne. Kun totuuden puhumisesta seurasi aina kauhea saarna, toruminen ja syyllistäminen niin melko pian oppi huomaamaan, kun koskaan ei kerta ole hyvä niin käytetään sitten värikynää.
Tuo tapa on jäänyt sitten päälle, jos joku kysyy olenko hoitanut sen ja sen pikkuhomman ja en oikeasti ole (mutta sen tiedän takuulla viime tingassa klaaraavani kunhan saan vain itseni niskasta kiinni) niin vastaan automaattisesti että kyllä.
Myönnän olevani perusluonteeltani mukavuuden haluinen ja toisinaan melko laiskakin - esim opinnot hoidin aina siten että en panostanut yhtään vaikkapa lukio-opintoihin. Istuin kursseilla koska läsnäolopakko, läksyjä en jaksanut tehdä enää 8-4 koulussa vietetyn ajan jälkeen kotona ja lueskella koulukirjoja. Sitten vasta kun oli koeviikot niin aloitin lukemaan kaksi päivää ennen jokaista koetta - luin tyypillisesti 2 tai 3 kertaa kirjan lävitse siinä kahden päivän tai parhaimmillaan päivän aikana jos vasta päivää ennen koetta opiskelin.
Ihan hyvin toimi itsellä, koska keskiarvo oli 9 luokkaa. Teen asiat vasta äärimmäisen pakon edessä, en motivoidu muuten. Äidillehän luonnollisesti sanoin aina kun tiedusteli onko läksyt tehty ja opiskeltu että joo joo on on. Jos olisin kertonut vain tehneeni kaikkia harrastuksia päivät pitkät koulun jälkeen olisi ollut jumalaton saarna edessä kuinka tuolla menolla minusta ei mitään tule ja en pärjää elämässä - kun näytti vain ne päivän parin opiskelulla saavutetut kiitettävät hänelle kun kokeita oli ollut niin uskoi että panostan kouluun joka päivä 100% koska numerot puhuivat puolestani.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole sotkeentunut naisiin. Näyttää siltä, että te osaatte loihtia draaman ihan mistä vaan.
Et ole tainnut ikinä kuulla sellaisesta asiasta kuin sarkasmi?
Vierailija kirjoitti:
Jälleen hyvä esimerkki siitä miten naiset asioita yliajattelemalla kehittävät ihan itse ongelmia itselleen.
Tämä. Se on hei vain sarja, voihan niitä pikakelailla, jos siltä tuntuu. En näe tuollaisessa mitään rikollista.
Mies varmaan uteliaisuudesta alkoi "salaa" katsomaan minkälaisesta ohjelmasta tykkäät. Sieltähän voi vaikka paljastua, että ihannoit jotain komeaa näytteliää tai jotain muuta jännää.
Kun sitten yllätit hänet salapuuhissaan (vaikka niissä ei oikeasti mitään salaista ollutkaan), niin hän säikähti ja äkkiä sulki ohjelman.
Saman tasoista vakoilua harrastatte todennäköisesti molemmat. Puhukaa enemmän vaikka!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole sotkeentunut naisiin. Näyttää siltä, että te osaatte loihtia draaman ihan mistä vaan.
Et ole tainnut ikinä kuulla sellaisesta asiasta kuin sarkasmi?
Väitätkö apn juttua sarkasmiksi? Ei kukaan avlla edes keksisi tuollaista juttua ja kehittäisi siitä sarkastisen jutun naisista.
Miettikää, miten moninkertaisessa verkossa te ootte tuota menoa 50 vuoden päästä. Se alkoi tästä. Minä en voi sanoa tuolle että minä tiedän että se tietää että minä tiedän että se tietää että minä tiedän että setietääääääääääääääääääääähhhh
Pimittäjä ja skitso voivat elää onnellisena parisuhteessa, mutta tuskin keskenään. Opetelkaa rentoutumaan hyvän sään aikana.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole sotkeentunut naisiin. Näyttää siltä, että te osaatte loihtia draaman ihan mistä vaan.
Eli todellisuudessa kukaan nainen ei halua sotkeentua sinuun.
Kysy siltä suoraan.
Ja kyllä, on olemassa tietty ihmistyyppi, joka valehtelee varmuuden vuoksi aivan kaikesta. He itse eivät luota kehenkään, ja olettavat siksi, ettei kukaan muukaan luota kehenkään. Tällaisen ihmisen kanssa on erittäin raskasta elää, sekä ihan käytännön asioiden hoitamisen vaikeuden vuoksi, että varsinkin sen takia, ettei pääse toista lähelle ja aitoa henkistä tukea vaikeissa tilanteissa ei sellaiselta tyypiltä saa.
Usko pois, kokemusta on jo kohta 20 v. Selvitä sinä nuorena ihmisenä oma tilanteesi, eli että onko miehesi tuollainen lööperilasse, vai oliko kyse jostain muusta. Jos on lööperilasse, eroa.
On teillä vaikea elämä. Huhhuh. Kannattaisikohan teidän erota, niin saisit sinäkin elämän taas raiteilleen.
Siis mistä se mies valehteli? Kyllä minullakin vilahtelee netflixissä monia ohjelmia "jatka katselua" kohdassa, enkä itse edes muista niitä katselleeni. Olen vain avannut jonkin ohjelman ja katsonut sitä pari minuuttia ja lopettanut, jos ei kiinnosta. En minä niitä jälkeen päin enää välttämättä edes muista.
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä suoraan.
Ja kyllä, on olemassa tietty ihmistyyppi, joka valehtelee varmuuden vuoksi aivan kaikesta. He itse eivät luota kehenkään, ja olettavat siksi, ettei kukaan muukaan luota kehenkään. Tällaisen ihmisen kanssa on erittäin raskasta elää, sekä ihan käytännön asioiden hoitamisen vaikeuden vuoksi, että varsinkin sen takia, ettei pääse toista lähelle ja aitoa henkistä tukea vaikeissa tilanteissa ei sellaiselta tyypiltä saa.
Usko pois, kokemusta on jo kohta 20 v. Selvitä sinä nuorena ihmisenä oma tilanteesi, eli että onko miehesi tuollainen lööperilasse, vai oliko kyse jostain muusta. Jos on lööperilasse, eroa.
Liittymättä suoranaisesti enää alkuperäiseen asiaan, niin näin on. Mikä ikävintä, kun toinen valehtelee kaikesta, niin kappas vaan, myös itsestä tulee vähitellen epäluottavainen ihminen kaikkiin. Ehkä se heidän tarkoituksensa osin onkin, projisoida omaa pahaa oloa muihin ja vähitellen näin saada myös näistä muista eräänlaisia hengenheimolaisia. Minun "ystäväni" on tällainen, ja joka ikinen kerta, kun annan siimaa ja olen ymmärtäväinen ja uskon hänen puheitaan, niin hän kusettaa. Jatkuvaa kädenvääntöä (minun "ystäväni" kohdalla asiaan liittyy myös manipulointia ja huonoa pettymystensietoakykyä, inttämistä ja tunteisiin vetoamista, kunnes tahtonsa saa läpi keinolla millä tahansa), jossa ei saisi antaa toiselle milliäkään periksi, vaan pitäisi järkähtämättömästi olla järjen ääni, vaikka kuinka ikävältä tuntuisi. Pitäisi suhtautua aivan kuin pieneen lapseen, lempeästi mutta jämäkästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri, että tuo oli minun suojamekanismi ja kapina kontrolloivaa äitiä vastaan, joka ei kunnioittanut tai tunnistanut rajoja. Hän vaati tietää ihan kaiken, joten opin valehtelemaan varmuuden vuoksi ihan kaikesta.
Aika sama tilanne. Kun totuuden puhumisesta seurasi aina kauhea saarna, toruminen ja syyllistäminen niin melko pian oppi huomaamaan, kun koskaan ei kerta ole hyvä niin käytetään sitten värikynää.
Tuo tapa on jäänyt sitten päälle, jos joku kysyy olenko hoitanut sen ja sen pikkuhomman ja en oikeasti ole (mutta sen tiedän takuulla viime tingassa klaaraavani kunhan saan vain itseni niskasta kiinni) niin vastaan automaattisesti että kyllä.
Myönnän olevani perusluonteeltani mukavuuden haluinen ja toisinaan melko laiskakin - esim opinnot hoidin aina siten että en panostanut yhtään vaikkapa lukio-opintoihin. Istuin kursseilla koska läsnäolopakko, läksyjä en jaksanut tehdä enää 8-4 koulussa vietetyn ajan jälkeen kotona ja lueskella koulukirjoja. Sitten vasta kun oli koeviikot niin aloitin lukemaan kaksi päivää ennen jokaista koetta - luin tyypillisesti 2 tai 3 kertaa kirjan lävitse siinä kahden päivän tai parhaimmillaan päivän aikana jos vasta päivää ennen koetta opiskelin.
Ihan hyvin toimi itsellä, koska keskiarvo oli 9 luokkaa. Teen asiat vasta äärimmäisen pakon edessä, en motivoidu muuten. Äidillehän luonnollisesti sanoin aina kun tiedusteli onko läksyt tehty ja opiskeltu että joo joo on on. Jos olisin kertonut vain tehneeni kaikkia harrastuksia päivät pitkät koulun jälkeen olisi ollut jumalaton saarna edessä kuinka tuolla menolla minusta ei mitään tule ja en pärjää elämässä - kun näytti vain ne päivän parin opiskelulla saavutetut kiitettävät hänelle kun kokeita oli ollut niin uskoi että panostan kouluun joka päivä 100% koska numerot puhuivat puolestani.
Tuo ei ole ole mahdollista, että ihminen kykenisi omaksumaan suuria tietomääriä ja pärjäämään hyvin opiskelussa, kokeissa jne velvoitteissa jos noin viime tippaan jättää. Ei vain yksinkertaisesti ole, ehkä yleishahmotelman voi saada päähänsä ja pärjätä välttävästi ehkä 6 keskiarvolla - aivot eivät vain toimi noin kuten väität. Tarvitsevat paljon enemmän aikaa prosessoida lukemaansa ja oppimaansa - jotta neuronit muodostavat uusia yhteyksiä ja tieto ns. menee perille siellä hippokampuksessa ja jää muistiin.
Taisi tuokin viestisi olla vain luikuria?
No käy siellä miehen profiilissa ja katso kuinka pitkällä on.
Vai onko toisen Netflix-profiilin katsominen verrattavissa selaushistorian kyttäämiseen tai tekstiviestien lukemiseen? Minä käyn aina lisäämässä miehen omalle listalle juttuja joista se pitäisi ja katsotaan yhteisiä ohjelmia sieltä.
En ymmärrä siis ongelmaa.