Kun sali hiljeni - Tuntematon sotilas 2017

Tunnekylmää sakkia linjoilla

Pelastakaa maamme vellihousuilta!

Miks jengi vinettää jostain kusemisesta vaik näin tärkee aihe muuten?

En tarvinnut nessuja eikä tarvinnut kaverinikaan. En kuullut myöskään mitään nyyhkettä salissa. Minkä takia tuosta nyt pitäis kaikkien olla jotenkin erityisen liikuttuneita, kyllä sotaa voi yrittää ymmärtää ilman itkemisiäkin.

Miten mammat voi odottaa samanlaista Tuntematonta kuin edelliset, vaikka pointti oli nimenomaan tehdä erilainen?

Itketään joidenkin kohtausten puuttumista, kun oli monta muuta tilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En huomannut erityistä hiljentymistä. Sen sijaan mieleen painui, miten n. 20-vuotiaista koostunut poikaporukka uhosi heti ulos päästyään miten "nyt pitäis kyllä päästä rintamalle!". Olivat vissiin nähneet eri elokuvan.

Kyllä mulle tuli 50v naisena hirvee puolustamisen tahto tätä maata kohtaan. Koittais vaan rys%ä tulla, kyllä täältä pesee.

Tuli heti paljo turvallisempi olo kun tietää että meidän maanpuolustus on 50v rys%siltä suojelevien uhoavien naisten käsissä.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas mikä siinä leffassa erityisesti itketti tai herätti tunteita? Eriteltkää joku tietty kohta. Haluan ihan vilpittömästi tietää. Itsekin olen leffan nähnyt ja pitänyt, mutta en kyllä tuntenut tarvetta itkeä tai ollut muutenkaan tunnekuohujen vallassa. Ja kuten joku jo kirjoitti, en minäkään nähnyt mitään poikkeuksellista hiljaisuutta tai kyyneliä leffateatterista poistuttaessa.

Minua kosketti erityisesti kohta, jossa melko lopussa Koskelan äiti istuu keinutuolissa. Kolmen pojan kuvan päällä on musta nauha. Se äidin tunne kyllä välittyi meikäläiselle, poikien äidille, niin että sydämestä otti.

Näin leffan jo ennen ensi iltaa, tilausnäytöksessä. Mietin, että huh huh, kun joku siinä sanoi että kolmen tunnin leffa.

Sitten kun elokuva loppui, mietin että eihän tämä kolmea tuntia kestänyt. En ollut kertaakaan herpaantunut elokuvan katsomisesta, en katsonut kelloa eikä nyt varsinkaan ollut vessahätä. En meinannut uskoa kun kelloa katsoin että kolme tuntia meni että hurahti.

Ei minua itkettänyt mutta ottaa se tunteisiin. Pappani veli teloitettiin 16-vuotiaana kansalaissodassa ja eräästä perheestä meni talvisodassa kaikki neljä poikaa. Heille on tehty muistomerkki kotipihaan. Että miettikää, te äidit. Olisin varmaan tehnyt perään itsemurhan jos kaikki lapseni olisivat kuolleet sodassa.

Miehet oli tullessaan aivan rikki ja amfetamiinikoukussa. Vieroitus siitä ja sodasta kesti monilla loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En huomannut erityistä hiljentymistä. Sen sijaan mieleen painui, miten n. 20-vuotiaista koostunut poikaporukka uhosi heti ulos päästyään miten "nyt pitäis kyllä päästä rintamalle!". Olivat vissiin nähneet eri elokuvan.

Kyllä mulle tuli 50v naisena hirvee puolustamisen tahto tätä maata kohtaan. Koittais vaan rys%ä tulla, kyllä täältä pesee.

Tuli heti paljo turvallisempi olo kun tietää että meidän maanpuolustus on 50v rys%siltä suojelevien uhoavien naisten käsissä.

Minä + ne teinipojat.

Vierailija kirjoitti:

En tarvinnut nessuja eikä tarvinnut kaverinikaan. En kuullut myöskään mitään nyyhkettä salissa. Minkä takia tuosta nyt pitäis kaikkien olla jotenkin erityisen liikuttuneita, kyllä sotaa voi yrittää ymmärtää ilman itkemisiäkin.

Vain tunnekylymä kykenee moiseen.

Täälläkin yksi, joka kärsi pissahädästä elokuvan aikana ja en pystynyt keskittymään yhtään. En siis oikein tiedä minkälainen elokuva oli, mutta koska oma olo oli huono, sanon että se oli paska.

Kun kävin katsomassa, ihmiset jäivät hiljaa istumaan saliin.

Parikymppiset ihmiset itkivät. Eivät välttämättä ole lukeneet kirjaa, ja ehkä odottivat amerikkalaista sankarielokuvaa, jossa on onnellinen loppu. Taisi kerralla tulla selväksi, miten kamalaa sota on.

Vierailija kirjoitti:

Kun kävin katsomassa, ihmiset jäivät hiljaa istumaan saliin.

Parikymppiset ihmiset itkivät. Eivät välttämättä ole lukeneet kirjaa, ja ehkä odottivat amerikkalaista sankarielokuvaa, jossa on onnellinen loppu. Taisi kerralla tulla selväksi, miten kamalaa sota on.

Minusta tässä oli hienosti ison maailman tuotantomenoa saatu suomalaisen näköiseksi. Ja iloinen hurlumhei tunnelma oli kaukana kuten todellisuus on varmasti ollukin.

Vierailija kirjoitti:

Kun kävin katsomassa, ihmiset jäivät hiljaa istumaan saliin.

Parikymppiset ihmiset itkivät. Eivät välttämättä ole lukeneet kirjaa, ja ehkä odottivat amerikkalaista sankarielokuvaa, jossa on onnellinen loppu. Taisi kerralla tulla selväksi, miten kamalaa sota on.

Sodan kamaluus ei selviä leffaa katsomalla, vaan kokemalla se paska. Syyriassa on käynnissä sota ja esimerkiksi siellä olevat lapset tietävät sodasta paljon enemmän kuin jotkut tekopyhät suomalaiset parikymppiset, jotka levittävät somessa liikutustaan ja ihmettelevät, että miten Suomessakin on ollut sota ja isovanhemmat ovat ihan oikeasti olleet joskus nuoria. Näiltä idiooteilta on jäänyt niin historian kuin biologiankin tunnit käymättä ja he saavat informaationsa elokuvien kautta. Voiko nolompaa olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kävin katsomassa, ihmiset jäivät hiljaa istumaan saliin.

Parikymppiset ihmiset itkivät. Eivät välttämättä ole lukeneet kirjaa, ja ehkä odottivat amerikkalaista sankarielokuvaa, jossa on onnellinen loppu. Taisi kerralla tulla selväksi, miten kamalaa sota on.

Sodan kamaluus ei selviä leffaa katsomalla, vaan kokemalla se paska. Syyriassa on käynnissä sota ja esimerkiksi siellä olevat lapset tietävät sodasta paljon enemmän kuin jotkut tekopyhät suomalaiset parikymppiset, jotka levittävät somessa liikutustaan ja ihmettelevät, että miten Suomessakin on ollut sota ja isovanhemmat ovat ihan oikeasti olleet joskus nuoria. Näiltä idiooteilta on jäänyt niin historian kuin biologiankin tunnit käymättä ja he saavat informaationsa elokuvien kautta. Voiko nolompaa olla?

Sitähän ei saisi osoittaa kunnioitustaan aiempia sukupolvia kohtaan vaan olla hiljaa? Törppö.

Kävin eilen katsomassa. En ihan ymmärrä, miksi taas piti tehdä uusi versio vanhasta, hyvästä elokuvasta? Elokuva oli myös liian pitkä, koko tarina oli venytetty turhaan, toistoa oli paljon. Max. 2 tunnissa olisi saanut elokuvan toteutettua ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kävin eilen katsomassa. En ihan ymmärrä, miksi taas piti tehdä uusi versio vanhasta, hyvästä elokuvasta? Elokuva oli myös liian pitkä, koko tarina oli venytetty turhaan, toistoa oli paljon. Max. 2 tunnissa olisi saanut elokuvan toteutettua ihan hyvin.

Minusta uusin oli paras näistä, sai kunnolla tuntumaa todellisuuteen?

Todella hieno ja koskettava elokuva.

Muakin pissitti liikaa.