Ystäväni ei ymmärrä, ettei hänellä ole rahkeita päästä yliopistoon

EiOleNoin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten älykkyys (joka kyllä pitäisi tarkemmin määritellä ja jota on vaikea mitata absoluuttisesti) noudattaa yleensä gaussinkäyrää eli iso enemmistö on keskimääräisiä ja se on se tavallinen. Pienessä vähemmistössä ovat oikeasti "tyhmät" ja oikeasti "älykkäät", mitäpä veikkaatte, eiköhän suurin osa yliopistossa ole niitä taviksia? Samoin suurin osa lukion käyneistä, jos on pahoja vaikeuksia ei yleensä selviä siitäkään lukiosta. Joten epäilen, että tämäkin ystävä kuuluu nähin taviksiin ja silloin ei voida väittää, etteikö älykkyys voisi yliopistoon riittää. Todella paljon on merkitystä ihan silläkin osaako opiskella oikein ja sitäkin voi oppia. 

Jos on yliopistoon päässyt, on aika väsynyttä kuviella, että olisi nyt jotenkin erityisen älykäs. Todennäköisesti on vain oppinut opiskelemaan, nähnyt paljon vaivaa ja sitä onneakin on ollut mukana. Loogistakin ajattelua voi oppia, ei se ole mikään mystinen ominaisuus joka on syntymästä asti tai ei ole, toki se voi joillekin olla luontevampaa ja vaatii vähemmän harjoitusta. Erikseen ovat sitten ne oikeat "nerot" jollainen pitää olla, jos meinaa kehitellä jotain suhteellisuus teoriaa vastaavia juttuja , mutta niitä ei mahda olla Suomen yliopistoissa montaa, jos yhtään. 

Olet väärässä. Keskimääräisen älykkäät eivät pärjää lukiossa tai yliopistossa. Lukiossa jotkut sinnikkäimmät vielä jotenkin, mutta ei enää yliopistossa. Lukiolaisen äo on keskimäärin 120(tieto peräisin ammatinvalintapsykologilta), yliopistossa sitten tietysti vielä korkeampi. Netistä löytyy tästä tietoa, muistaakseni Cambridgen opiskelijoiden ÄO on 140-luokkaa.

Täh? Suurin osa ikäluokasta käy lukion. Ja koulutus opettaa älykkyystesteissä mitattavan kaltaiseen ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Hänellä on todella huono matikkapää, hän ei ole koskaan osannut kirjoittaa edes suomen kieltä sujuvasti, eikä hän ole erityisen hyvä sisäistämään suuria määriä tietoa, jopa ihan perus yleistiedossa on niin paljon aukkoja, että tavallinen keskustelu hänen kanssaan on joskus häiritsevän hankalaa. Silti hän yrittää vuodesta toiseen päästä opiskelemaan aloille, joille hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä saati menestyä opinnoissaan.

Miksi kukaan ei kerro hänelle ääneen, että kannattaisi suosiolla suunnata katseensa pois niistä arvostetuimmista ja rahakkaimmista ammateista jonnekin aivan muualle kuten ammattikoulun puolelle? Eihän ole mitään järkeä tuhlata puolet elämästään yrittämällä päästä erinäisiin kouluihin sisälle, jos aina jää jonon viimeiseksi varasijoille.

Osa rahakkaimmista ammateista kyllä tulee jostain aivan muualta kuin yliopiston kautta. Näin välimuistarina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä surullisia tapauksia on minunkin kaveripiirissä! Laitetaan elämä parkkiin ja haetaan vuosikausia sinne lääketieteelliseen eläen minimituloilla. Silti joka kesä tulee hylky. Näitä lääkiksestä haaveilijoita on mun tuttavapiirissä paljon ja sain vähän aikaa sitten kuulla, että eräs hyvä ystävänikin on saanut nyt tämän "lääkiskuumeen". Ei siinä, onnea vaan! Työ ei ole helppo, mutta kai sinne joku aina pääsee. Vaikealta se silti kuulostaa, kun kukaan näistä tuntemistani ikihakijoista ei sinne ole vieläkään päässyt.

Tunnen useamman yli kolme kertaa hakenutta ja sisään päässyttä. Parempi se on jahdata unelmiaan. Lääkiksen käyneet voivat olla töissä vielä noin 70-vuotiaina, mikä on nykyinen eläkeikä. Muissa ammateissa työputki yleensä katkeaa ennen eläkeikää. Eli ei ole kiire päästä opiskelemaan.

Kyllä viime vuosien teknologiateollisuuden irtisanomisissa on monen DI:n työputki katkennut. Jos viisikymppisenä saa kenkää, niin vaikeaa on enää työllistyä kun nuorempiakin on tarjolla. Lääkärien koulutusmääriä on rajoitettu niin, että pientä pulaa on koko ajan ja vanhemmillekin riittää töitä.    

Kyllä mä vähän luulen, ettei meillä DI:lläkään ole toiveita eläkkeelle pääsystä alle 70-vuotiaana.

Terv. 33v DI

Matematiikkaa ei tarvita kaikilla aloilla. Äidinkielen ilmaisun olisi hyvä olla tyydyttävää, mutta tiedän esim. lakimiehen, jolla teksti vilisee kirjoitusvirheitä. Siis todella vilisee.

Amiksen voi käydä ensin ja sitten yliopistoon. Niin minä tein. (Olin myös yo kyllä).

EiOleNoin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten älykkyys (joka kyllä pitäisi tarkemmin määritellä ja jota on vaikea mitata absoluuttisesti) noudattaa yleensä gaussinkäyrää eli iso enemmistö on keskimääräisiä ja se on se tavallinen. Pienessä vähemmistössä ovat oikeasti "tyhmät" ja oikeasti "älykkäät", mitäpä veikkaatte, eiköhän suurin osa yliopistossa ole niitä taviksia? Samoin suurin osa lukion käyneistä, jos on pahoja vaikeuksia ei yleensä selviä siitäkään lukiosta. Joten epäilen, että tämäkin ystävä kuuluu nähin taviksiin ja silloin ei voida väittää, etteikö älykkyys voisi yliopistoon riittää. Todella paljon on merkitystä ihan silläkin osaako opiskella oikein ja sitäkin voi oppia. 

Jos on yliopistoon päässyt, on aika väsynyttä kuviella, että olisi nyt jotenkin erityisen älykäs. Todennäköisesti on vain oppinut opiskelemaan, nähnyt paljon vaivaa ja sitä onneakin on ollut mukana. Loogistakin ajattelua voi oppia, ei se ole mikään mystinen ominaisuus joka on syntymästä asti tai ei ole, toki se voi joillekin olla luontevampaa ja vaatii vähemmän harjoitusta. Erikseen ovat sitten ne oikeat "nerot" jollainen pitää olla, jos meinaa kehitellä jotain suhteellisuus teoriaa vastaavia juttuja , mutta niitä ei mahda olla Suomen yliopistoissa montaa, jos yhtään. 

Olet väärässä. Keskimääräisen älykkäät eivät pärjää lukiossa tai yliopistossa. Lukiossa jotkut sinnikkäimmät vielä jotenkin, mutta ei enää yliopistossa. Lukiolaisen äo on keskimäärin 120(tieto peräisin ammatinvalintapsykologilta), yliopistossa sitten tietysti vielä korkeampi. Netistä löytyy tästä tietoa, muistaakseni Cambridgen opiskelijoiden ÄO on 140-luokkaa.

No, mun ÄO on Mensan joukkotestin mukaan 95 ja olen valmistunut maisteriksi matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja teen alan töitä liike-elämän palveluksessa. Ei siis todellakaan tarvita kummoista älyä. Sisua lähinnä.

Olet paska kaveri kun voit edes ajatella noin! Toivotaan että kaverisi pääsee opiskelemaan!! Olet varmaan todella katkera sitten.. ahahhahaha

Oikiksessa täytyy hallita vastaustekniikka (oikeustapaukset ja esseet) ja osata soveltaa. Se, että ymmärrät teoriatiedot pääsykoekirjoista ei vielä riitä sisäänpääsyyn.

Yhden kerran olen hakenut. Nyt keväällä uusi yritys. Tajuan nyt myös, kuinka paljon työtä paikan saaminen vaatii.

Lopettakaa jo ruokkimasta näitä provoja.

Niin no. Minulla ei peruskoulun ja lukion aikana ollut erityisesti "lukupäätä" ja pääsin yliopistoon kolmannella yrittämällä. Siellä sitten jotenkin motivoiduin toden teolla opiskelemaan ja suoritin 3 yliopistotutkintoa (kandin, maisterin ja tohtorintutkinnot).

Nyt olen kyllä kiitollinen, että vanhempani tutkivat minua, vaikka se joskus näytti ennen yliopistoa toivottomalta.

Monet pyrkii oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen monia kertoja. Jotkut ovat päässeet jopa vasta viidennellä kerralla ja pieni prosentti pääsee heti. 

Mä pääsin aikanaan yliopistoon yhdelle vaikeimmista linjoista,  vaikka koulutodistuksen keskiarvo oli noin 7 luokkaa ja B.n paperit. Pääsin vasta aikuisena kun olin jo käynyt alemman koulutuksen toisella alalla. Pääsin sisään siinä kiintiössä, jossa katsotaan vaan pääsykoepisteitä. En käynyt valmennuskursseja tms.  Luin vuoden joka päivä ja osasin kaiken mitä kirjoissa oli. Minulla ei ollut nuorenakaan koulussa oppimisvaikeuksia, ei vaan kiinnostanut koskaan tehdä läksyjä. Ei siitä kovin hyviä numeroita saanut. Monet edelleen luulevat, että joku lukiotodistus kuvastaa jotain ihmisen älykkyyttä tai oppimiskykyä. Ehkä joissain tapauksissa, mutta on myös paljon ns. alisuorittajia, jotka pystyvät paljon parempaan kun löytävät itseään kiinnostavan alan. Toisaalta lukiossa on paljon keskivertoja, jotka menestyvät paremmin kuin hyvin, vaikka oppimiskyky ei kovin kummoinen olisikaan. Tuollahan riittää hyvien numeroiden saamiseen pelkkä tunnollinen läksyjen teko ja viittaaminen. Sitten kun vuodesta toiseen luetaan pääsykokeisiin  kokopäivätoimisesti ja käydään valmennuskursseilla, ollaankin  ihmeiissään miksi ovet ei aukene.....

Mä ja mä ja mä ja mä. Minä ja minä. Näin siis useilla vastaajilla.

Mitä aloittajaan tulee, niin taidat tietää itsekin hyvin millainen "ystävä" olet. Käsityksesi yliopistoon pääsemisestä viittaavat siihen, että asiasta ei ole omakohtaista kokemusta. Ihan normaalijärkisille ihmisille se on tarkoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Jos on käynyt lukion niin eikö silloin yleensä mennä yliopistoon/korkeakouluun? Luulis ainakin että pääsee jos on ylioppilastodistus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on käynyt lukion niin eikö silloin yleensä mennä yliopistoon/korkeakouluun? Luulis ainakin että pääsee jos on ylioppilastodistus

"Miksi kukaan ei kerro hänelle ääneen, että kannattaisi suosiolla suunnata katseensa pois niistä arvostetuimmista ja rahakkaimmista ammateista jonnekin aivan muualle kuten ammattikoulun puolelle? Eihän ole mitään järkeä tuhlata puolet elämästään yrittämällä päästä erinäisiin kouluihin sisälle, jos aina jää jonon viimeiseksi varasijoille." 

Niimpä. Mielummin jauhat täällä hänen selän takanaan. Oletpas oikein esimerkillinen ystävä kaikin puolin. =)