Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni ei ymmärrä, ettei hänellä ole rahkeita päästä yliopistoon
03.12.2017 |
Hänellä on todella huono matikkapää, hän ei ole koskaan osannut kirjoittaa edes suomen kieltä sujuvasti, eikä hän ole erityisen hyvä sisäistämään suuria määriä tietoa, jopa ihan perus yleistiedossa on niin paljon aukkoja, että tavallinen keskustelu hänen kanssaan on joskus häiritsevän hankalaa. Silti hän yrittää vuodesta toiseen päästä opiskelemaan aloille, joille hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä saati menestyä opinnoissaan.
Miksi kukaan ei kerro hänelle ääneen, että kannattaisi suosiolla suunnata katseensa pois niistä arvostetuimmista ja rahakkaimmista ammateista jonnekin aivan muualle kuten ammattikoulun puolelle? Eihän ole mitään järkeä tuhlata puolet elämästään yrittämällä päästä erinäisiin kouluihin sisälle, jos aina jää jonon viimeiseksi varasijoille.
Kommentit (135)
Mullaki on yks tollanen kaveri, mut ei se multa ole pois jos haluaa yrittää päästä kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä alaa hän haluaisi tarkalleen ottaen yliopistossa opiskella?
Mikä pohjakoulutus? Jos keväällä on vielä pääsykokeet, ei tarvitse muuta osata kuin pääsykokeen asiat. Jos kirjoittanut ylioppilaaksi M:n papereilla, niin aika helppo sisäänpääsy.
Näitä surullisia tapauksia on minunkin kaveripiirissä! Laitetaan elämä parkkiin ja haetaan vuosikausia sinne lääketieteelliseen eläen minimituloilla. Silti joka kesä tulee hylky. Näitä lääkiksestä haaveilijoita on mun tuttavapiirissä paljon ja sain vähän aikaa sitten kuulla, että eräs hyvä ystävänikin on saanut nyt tämän "lääkiskuumeen". Ei siinä, onnea vaan! Työ ei ole helppo, mutta kai sinne joku aina pääsee. Vaikealta se silti kuulostaa, kun kukaan näistä tuntemistani ikihakijoista ei sinne ole vieläkään päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Mikä pohjakoulutus? Jos keväällä on vielä pääsykokeet, ei tarvitse muuta osata kuin pääsykokeen asiat. Jos kirjoittanut ylioppilaaksi M:n papereilla, niin aika helppo sisäänpääsy.
Minne meinasit niillä M:n papereilla päästä? En ymmärtänyt tätä viestiä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs se sinulta on pois, jos hän sinne haluaa ja pyrkii. Oksettavaa kuvitella sinun tekopyhä virneesi, kun onnittelet ystävääsi sisään pääsystä.
On siinäkin "kaveri". Etkö voisi laukomisesi sijaan auttaa häntä pääsemään tavoitteeseensa?
Jos on käynyt lukion niin eikö silloin yleensä mennä yliopistoon/korkeakouluun? Luulis ainakin että pääsee jos on ylioppilastodistus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pohjakoulutus? Jos keväällä on vielä pääsykokeet, ei tarvitse muuta osata kuin pääsykokeen asiat. Jos kirjoittanut ylioppilaaksi M:n papereilla, niin aika helppo sisäänpääsy.
Minne meinasit niillä M:n papereilla päästä? En ymmärtänyt tätä viestiä ollenkaan.
Pääsykokeen ja todistuksen yhteispisteet.
Vierailija kirjoitti:
Jos on käynyt lukion niin eikö silloin yleensä mennä yliopistoon/korkeakouluun? Luulis ainakin että pääsee jos on ylioppilastodistus
Jos on huono todistus eikä pärjää pääsykokeissakaan niin ei ole helppoa päästä sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä surullisia tapauksia on minunkin kaveripiirissä! Laitetaan elämä parkkiin ja haetaan vuosikausia sinne lääketieteelliseen eläen minimituloilla. Silti joka kesä tulee hylky. Näitä lääkiksestä haaveilijoita on mun tuttavapiirissä paljon ja sain vähän aikaa sitten kuulla, että eräs hyvä ystävänikin on saanut nyt tämän "lääkiskuumeen". Ei siinä, onnea vaan! Työ ei ole helppo, mutta kai sinne joku aina pääsee. Vaikealta se silti kuulostaa, kun kukaan näistä tuntemistani ikihakijoista ei sinne ole vieläkään päässyt.
Tunnen useamman yli kolme kertaa hakenutta ja sisään päässyttä. Parempi se on jahdata unelmiaan. Lääkiksen käyneet voivat olla töissä vielä noin 70-vuotiaina, mikä on nykyinen eläkeikä. Muissa ammateissa työputki yleensä katkeaa ennen eläkeikää. Eli ei ole kiire päästä opiskelemaan.
Mul on kans tällainen kaveri. Nyt 42-vuotias ja aikoo taas keväällä lukee oikikseen... suuttuu ihan helvetisti jos yrittää vinkkaa et vois joku amiskoulutus olla realistisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hyvältä kaverilta voi kysyä onko hänellä suunnitelma B ja C olemassa?
Varsinkin jos on muutama vuosi jo mennyt ihmetellessä.
Jos ei tuollaista kehtaa kysyä, ei varmaan ole hyvä kaverikaan eikä silloin pitäisi häiritä että hän tuhlaa vuosia mahdottoman yrittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä surullisia tapauksia on minunkin kaveripiirissä! Laitetaan elämä parkkiin ja haetaan vuosikausia sinne lääketieteelliseen eläen minimituloilla. Silti joka kesä tulee hylky. Näitä lääkiksestä haaveilijoita on mun tuttavapiirissä paljon ja sain vähän aikaa sitten kuulla, että eräs hyvä ystävänikin on saanut nyt tämän "lääkiskuumeen". Ei siinä, onnea vaan! Työ ei ole helppo, mutta kai sinne joku aina pääsee. Vaikealta se silti kuulostaa, kun kukaan näistä tuntemistani ikihakijoista ei sinne ole vieläkään päässyt.
Tunnen useamman yli kolme kertaa hakenutta ja sisään päässyttä. Parempi se on jahdata unelmiaan. Lääkiksen käyneet voivat olla töissä vielä noin 70-vuotiaina, mikä on nykyinen eläkeikä. Muissa ammateissa työputki yleensä katkeaa ennen eläkeikää. Eli ei ole kiire päästä opiskelemaan.
On eri asia yrittää lääkikseen kolme kertaa kuin esim. kauppakorkeaan, jonne pitäisi kaiken järjen mukaan päästä viimeistään toisella yrittämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs se sinulta on pois, jos hän sinne haluaa ja pyrkii. Oksettavaa kuvitella sinun tekopyhä virneesi, kun onnittelet ystävääsi sisään pääsystä.
On siinäkin "kaveri". Etkö voisi laukomisesi sijaan auttaa häntä pääsemään tavoitteeseensa?
Ja mitenhän monta vuotta yrittäisin? Riittääkö kymmenen vuotta? Jos kaikki hänen ympärillään näkevät jo kauas, ettei henkilö ole mikään älykkö, miksi pitää väkisin yrittää?
Kai kaikki haluavat, että ystävillä menee hyvin. Mielestäni työttömänä pääsykokeisiin lukeminen vuodesta toiseen ei ole tavoiteltavaa elämää ja luultavasti tämä vielä koituu kohtaloksi. Masennusta olen nähnyt lähipiirissäni aivan tarpeeksi.
[vastaan trolliin]Miksi kannat noin suunnatonta huolta kaverisi opiskeluista? Miten asia vaikuttaa omaan elämääsi?[/vastaan trolliin]
Kyllä tää on ihan totista totta.
Mun siskolla meni myös muutama vuosi ennen kuin tajusi, että ei tule ikinä pääsemään esimerkiksi luokanopettajan koulutukseen. Akateemiset taidot eivät vain yksinkertaisesti riitä pääsykokeisiin ja opintoihin, vaikka varsinaisessa opetustyössä lasten parissa olisikin ihan huippu. Amk:n kautta kouluttautui lastentarhanopettajaksi ja näyttää viihtyvän työssään!
Vaikea sitä vuosien hakuprosessia oli seurata vierestä. Miten ihmeessä toiselle muka pystyisi sanomaan, että ei sun aivot vaan taivu tohon juttuun - keksi jotain helpompaa.
Voi olla, että joskus ennen muinoin on vain ryhdytty pankinjohtajaksi ilman mitään yliopistotason tutkintoa tai ihan duunarinakin tienattu älyttömät summat rahaa säästöön, ostettu osakkeita ja nyt mällätään sitten isoja eläkkeitä, mutta nykyaikana sulla täytyy olla lähestulkoon aina aivot, jotta edes pääset lääkikseen, oikikseen tai kauppakorkeaan tai sitten sun pitää olla vain käsittämättömän hyvännäköinen ihminen, jotta voisit tienata kunnolla pätäkkää ilman niitä aivoja.
Jotkut eivät vaan ymmärrä tätä.
No jaa, tiedän ihmisiä, jotka ovat päässeer esimerkiksi sinne lääkikseen kuudennella yrittämällä ja ovat nyt erittäin päteviä työssään ja toisaalta niitä, jotka on päässeet heti ja ovat aivan ulalla koko hommasta, pelottaa milloin tekevät pahan virheen. Niin ja kaikkea noiden väliltä.
Enemmän kertoo ihmisten älykkyydestä, jos voivotellaan miten joku ei vieläkään päässyt eikä varmasti ikinä pääse eikä tajuta sitä, että pääsykokeissa suurin osa tarvitsee tuuriakin (kysytäänkö juuri niitä omia vahvuuksia vai juuri niitä vaikeimpia...) ja se ei kerro vielä kaikkea älystä, jos niiden asioiden sisäistäminen vie aikaa. Ihmisiä menee yliopistoonkin hyvin monenlaisista taustoista eikä se sinne pääseminen vielä juuri mitään kerro, se kertoo enemmän ketkä sieltä valmistuu, mitä tekevät työelämässä ja vielä työelämässäkin tuurilla on paljon tekemistä asian kanssa.
Elämässä pitää kannattaa kokeilla kaikkea, kaikessa ei tule ikinä onnistumaan, mutta ei ikinä tiedä mihin se vie ja historiaan perehtymällä huomaa, että hyvin harvan "menestyjän" reitti on ollu suora ja onnistumista onnistumisen perään, todella moni on ollut vielä 30v hukassa ja tehnyt isoja virheitä jota ovat opettaneet niitä asioita, mitä ovat menestymiseen tarvinneet. Joten ehkä ei kannattaisi koskaan arvostella ihmistä joka yrittää pärjätä, hyvin moni asia on mahdollista kun jaksaa yrittää mutta mikään ei ole jos ei edes kokeile.
Yrittää toki saa, mutta omalle tyhmyydelleen ei voi juuri mitään. Toki voi kokeilla käydä kaikki koulut peruskoulusta lähtien uudelleen, mutta sille ei välttämättä silti voi mitään, jos ei ole loogista ajattelukykyä.
0/5