Junassa näin miehen vieressäni yrittäen tutustua naiseen, naisen vastaus/pakit todella törkeät :(
Mies kysyi ystävällisesti tyyliin "mistäs päin sitä matkustetaan ?" Nainen ei edes katsonut mieheen päin vaan sanoi "hei etkö yhtään näe että sinun ei kannata vaivautua. Kaljupäät eivät ole tyyppiäni". Siis eihän kukaan voinut olla satavarma ylipäätään että mies yritti häntä iskeä (vaikka tietenkin todennäköistä) mies ei vaikuttanut edes olevan humalassa. Pisti taas miettimään niin tarvitseeko tuota naisten "seksuaalista yksityisyyttä" viedä siihen äärisuuntaan mihin ollaan menossa tällä hetkellä. Tuokin mies olisi saanut näin pahan mielen lisäksi varmaan sakotkin tulevaisuuden Suomessa 2025. Eli lähinnä ulkonäkösi miehenä näköjään määrittää koetaanko sinut ahdistelevaksi tai miten sinua kohdellaan yrittäessäsi tutustua nykyajan naisiin tulevaisuudessa. Jäi huono olo jokatapauksessa miehen puolesta kiusallisesta tilanteesta.
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Hyviin tapoihin kuuluu vastata. Ellei halua sen kummemmin rupatella niin voi sanoa että anteeksi en oo juttutuulella.
Huomaa ettei tän kirjoittaja ole joutunut tuollaisen rupattelijan kohteeksi :D
Vierailija kirjoitti:
Siinä on kaksi juttua.
Ensinnäkin se ettei suomessa kouluissa opeteta minkäänlaista small-talkia, toisaalta osa on ns. vapaan kasvatuksen hedelmiä eli kotonakaan ei ole kasvatettu joten saattaa olla että nainen on itse itsensä kasvattanut tuollaiseksi.
Toiseksi se että tuollaisella vastauksella nainen vain nolaa itsensä koska siinä selviää että naisen mielessä ei muu pyöri kuin se miten nainen luokittelee siinä hiljaa mielessään koko junan muut matkustajat haluttaviin ja ei haluttaviin. Vähän kuin päänsisäinen tinderi pyörisi koko ajan. Eipä siinä mitään, saahan sitä nainen nähdä koko junamatkan päiväunia siitä pari penkkiriviä taaempana istuvasta metsuripartaisesta tukkajumalasta jos haluaa.
Onko se hiljaa mielessä luokittelu jotenkin huonompi asia kuin suureen ääneen luokittelu, ja vieläpä suoraan tälle kohteelle? Fantasiat ja päiväunet metrossa ovat jotenkin typeriä ja huonompia jos niitä ei yritä aktiivisesti toteuttaa?
No mahtoikohan tämä nainen millään tavalla rohkaista olemuksellaan miestä tulla juttelemaan? Ottiko esim. katsekontaktia, hymyilikö? Jos ei, niin onko ihan pakko tunkea juttelemaan kaikenmaailman nirppanokille? Ei sen puoleen, torjuminen oli naisen puolelta todella tahditonta ja mautonta.. On se kumma kun minulle ei koskaan tulla juttelemaan, vaikka aktiivisesti katselen miehiä ympärilläni ja hymyilen heille. Ainiin, mut mä olenkin ruma. :(
Vierailija kirjoitti:
Hyviin tapoihin kuuluu vastata. Ellei halua sen kummemmin rupatella niin voi sanoa että anteeksi en oo juttutuulella.
Hyviin tapoihin ei kuulu huudella vieraisiin pöytiin
Sattuhan noita kauniille naisille ja varsinkin vähän varttuneella iällä, olen huomannut. Nuori, kaunis nainen on monille miehille varmaan pelottava ja saavuttamaton.
Nyt nelikymppisenä useinkin joku mies lähestyy tutustumismielessä julkisissa tiloissa. Viimeksi kirjastossa.
Jos aloitus on asiallinen ja ystävällinen, olen sitä itsekin. Miksen olisi? Valitettavasti kiinnostavatkin jutut täytyy torjua, koska olen naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on kaksi juttua.
Ensinnäkin se ettei suomessa kouluissa opeteta minkäänlaista small-talkia, toisaalta osa on ns. vapaan kasvatuksen hedelmiä eli kotonakaan ei ole kasvatettu joten saattaa olla että nainen on itse itsensä kasvattanut tuollaiseksi.
Toiseksi se että tuollaisella vastauksella nainen vain nolaa itsensä koska siinä selviää että naisen mielessä ei muu pyöri kuin se miten nainen luokittelee siinä hiljaa mielessään koko junan muut matkustajat haluttaviin ja ei haluttaviin. Vähän kuin päänsisäinen tinderi pyörisi koko ajan. Eipä siinä mitään, saahan sitä nainen nähdä koko junamatkan päiväunia siitä pari penkkiriviä taaempana istuvasta metsuripartaisesta tukkajumalasta jos haluaa.
Onko se hiljaa mielessä luokittelu jotenkin huonompi asia kuin suureen ääneen luokittelu, ja vieläpä suoraan tälle kohteelle? Fantasiat ja päiväunet metrossa ovat jotenkin typeriä ja huonompia jos niitä ei yritä aktiivisesti toteuttaa?
Se mitä kukin päänsä sisällä tekee on jokaisen oma asia, tuossa pointti oli vaan se että joskus sitä ei kannata kertoa koko junavaunulliselle varsinkaan jos on pitkä matka edessä.
Et voi käyttää lauseenvastiketta, jos subjekti vaihtuu.
Vierailija kirjoitti:
No mahtoikohan tämä nainen millään tavalla rohkaista olemuksellaan miestä tulla juttelemaan? Ottiko esim. katsekontaktia, hymyilikö? Jos ei, niin onko ihan pakko tunkea juttelemaan kaikenmaailman nirppanokille? Ei sen puoleen, torjuminen oli naisen puolelta todella tahditonta ja mautonta.. On se kumma kun minulle ei koskaan tulla juttelemaan, vaikka aktiivisesti katselen miehiä ympärilläni ja hymyilen heille. Ainiin, mut mä olenkin ruma. :(
Niinpä. Miehiä ei kiinnosta naiset jotka ovat saatavilla. Sen sijaan ylimieliset kaunottaret on jotain mitä kannattaa tavoitella. Näköjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on kaksi juttua.
Ensinnäkin se ettei suomessa kouluissa opeteta minkäänlaista small-talkia, toisaalta osa on ns. vapaan kasvatuksen hedelmiä eli kotonakaan ei ole kasvatettu joten saattaa olla että nainen on itse itsensä kasvattanut tuollaiseksi.
Toiseksi se että tuollaisella vastauksella nainen vain nolaa itsensä koska siinä selviää että naisen mielessä ei muu pyöri kuin se miten nainen luokittelee siinä hiljaa mielessään koko junan muut matkustajat haluttaviin ja ei haluttaviin. Vähän kuin päänsisäinen tinderi pyörisi koko ajan. Eipä siinä mitään, saahan sitä nainen nähdä koko junamatkan päiväunia siitä pari penkkiriviä taaempana istuvasta metsuripartaisesta tukkajumalasta jos haluaa.
Onko se hiljaa mielessä luokittelu jotenkin huonompi asia kuin suureen ääneen luokittelu, ja vieläpä suoraan tälle kohteelle? Fantasiat ja päiväunet metrossa ovat jotenkin typeriä ja huonompia jos niitä ei yritä aktiivisesti toteuttaa?
Se mitä kukin päänsä sisällä tekee on jokaisen oma asia, tuossa pointti oli vaan se että joskus sitä ei kannata kertoa koko junavaunulliselle varsinkaan jos on pitkä matka edessä.
Hauskaa miten naisilta odotetaan aina täydellistä käytöstä vaikka tätä kohdeltaisiin miten tahansa, kun taas mies saa olla niin tökerö kuin kehtaa ja kukaan ei kyseenalaista hänen tapaansa ruveta iskemään tuntemattomia kaikkien muiden seuratessa hiljaa vierestä.
Suomalainen nainen tulkitsee small talkin iskuyritykseksi?
En asu Suomessa ja on normaalia, että ihmiset puhuvat muille. Hyvin hyvin harvoin ketään halutaan pokailla. Tottakai vastaan ja juttelen. Lisäksi jos joku nyt yrittää niin voi torjua asiallisesti. Kaikki törkeydet kertovat kyllä ongelmista naisen pääkopassa.
Vierailija kirjoitti:
Bussissa vastapäätä istui vilkkusilmäinen hopeakettu rintakarvat paistaen avonaisesta paidasta. Tyyppi oli selvästi ennen ollut todellinen naistenmies, jykevät piirteet ja raamikas kroppa.
Vähän kuitenkin olemukseltaan retkuhtava. Näki, ettei mistään proffasta ole kyse. Kaljatölkit paistoivat muovikassista, vaikka ihan selvä oli vielä tässä vaiheessa.
Tuijotti ja tuijotti häpeämättä suoraan kasvoihin taukoamatta. Pakko oli kysyä: noh, MITÄ?
-Ajattelin vaan, että tulisiko noin komea daami juomaan kaljaa mun kämpille...
Nauroin vielä kotonakin. Ulkonäköremontti alkoi siitä. Jos ensimmäinen mielikuva minusta on, että tulisin lipittämään tölkkikaljaa jonnekin "kämpille", niin :D
Olen viisikymppinen eli ihan ikäistänsä haki, siitä pisteitä.
Itse matkustin kerran miesystäväni (50 v) kanssa bussissa ja siihen tuli nuorempi pariskunta (ehkä kolmikyppisiä), kysyivät sitten meiltä että olisiko teillä myydä tupakkaa, ei vastattu siihen ihan heti niin he jatkoivat 'nuo on kyllä sen näköisiä että ne polttaa taatusti piippua'. Alkoi myöskin ulkonäköremontti siitä ja oma juoppo mieskin jäi siinä rytäkässä, en sentään mitään Kassialma-vaikutelmaa halua itsestäni antaa.
Tuli mielikuva Spedestä. Misteepäpäpäin se kaunis neito matkustelloo?
Itsekin haluan olla junassa rauhassa. Eihän siitä ois päässyt koko matkan aikana eroon.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen tulkitsee small talkin iskuyritykseksi?
En asu Suomessa ja on normaalia, että ihmiset puhuvat muille. Hyvin hyvin harvoin ketään halutaan pokailla. Tottakai vastaan ja juttelen. Lisäksi jos joku nyt yrittää niin voi torjua asiallisesti. Kaikki törkeydet kertovat kyllä ongelmista naisen pääkopassa.
Suomalainen tulkitsee small talkin iskuyritykseksi, koska Suomessa ei harrasteta small talkia. Se on lähes aina iskuyritys. Hullut ja ulkomaalaiset juttelee muille ilman syytä, varsinkin jossain suljetussa paikassa kuten junassa, jossa muutenkin ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen tulkitsee small talkin iskuyritykseksi?
En asu Suomessa ja on normaalia, että ihmiset puhuvat muille. Hyvin hyvin harvoin ketään halutaan pokailla. Tottakai vastaan ja juttelen. Lisäksi jos joku nyt yrittää niin voi torjua asiallisesti. Kaikki törkeydet kertovat kyllä ongelmista naisen pääkopassa.
Asut ulkomailla mutta et ole huomannut että eri maissa on erilainen kulttuuri? Suomessa oikeasti todella harvoin mies puhuu tuntemattomalle naiselle ilman taka-ajatuksia. Olin aiemmin sellainen että en halunnut ajatella miesten olevan jotain seksipetoja jotka haluavat aina vaan tutustua pillu mielessä, ja jos mies minulle jutteli niin rupattelin takaisin. Lopetin kun huomasin että joka kerta mies oli joko ihmeissään, pettynyt tai oikeasti raivona siitä että en halunnut tutustua häneen syvemmin vaikka olinkin vastaillut rupatteluun. Jos sanoin että en halua tällä hetkellä seuraa tai ole juttutuulella, piti 99% kerroista vastata että miksen, mitä vikaa hänessä on. Mä en vaan jaksa olla enää mukava oman hyvinvointini kustannuksella, varsinkin kun seurustelen jo omalla tahollani.
Mun mies on poliisi ja en saa jutella edes naisille bussipysäkillä. Hän näkee rikospuolella niin paljon kieroo shaissee, että on ihan hysteerinen mun puolesta.
No, mummojen kanssa kyllä pari sanaa saatan vaihtaa, niille pärjään jos käyvät liian tuttavallisiksi..
Tais olla nuttura liian kireällä. Muodissa nykyään.
Ei mulle kyllä ulkomailla ole bussissa tai junassa tulleet miehet puhumaan???
Ja jos ois niin yksin ulkomailla oisin kyllä vaihtanut paikkaa!
Mutta ulkomailla naisia kunnioitetaan enemmän kuin suomessa.
Ulkomaat tässä aika kärjistetysti, mutta Espanjassa, Intiassa, Italiassa, Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä ei. Suomessa aika usein joku junde tulee metrossa jotain selittään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kysyi ystävällisesti tyyliin "mistäs päin sitä matkustetaan ?" Nainen ei edes katsonut mieheen päin vaan sanoi "hei etkö yhtään näe että sinun ei kannata vaivautua. Kaljupäät eivät ole tyyppiäni". Siis eihän kukaan voinut olla satavarma ylipäätään että mies yritti häntä iskeä (vaikka tietenkin todennäköistä) mies ei vaikuttanut edes olevan humalassa. Pisti taas miettimään niin tarvitseeko tuota naisten "seksuaalista yksityisyyttä" viedä siihen äärisuuntaan mihin ollaan menossa tällä hetkellä. Tuokin mies olisi saanut näin pahan mielen lisäksi varmaan sakotkin tulevaisuuden Suomessa 2025. Eli lähinnä ulkonäkösi miehenä näköjään määrittää koetaanko sinut ahdistelevaksi tai miten sinua kohdellaan yrittäessäsi tutustua nykyajan naisiin tulevaisuudessa. Jäi huono olo jokatapauksessa miehen puolesta kiusallisesta tilanteesta.
Mitä ystävällistä siinä on, että udellaan toisen matkasuunnitelmat? Minä en kertoisi koskaan kenellekään vieraalle mistä tulen tai mihin menen yhden kysymyksen jälkeen. En edes lapsille.Humalaisille tosin saattaisin valehdella jotain, ettei suutu. Ja jostain viereisestä pöydästä alkava kysely epäilyttäisi vielä enemmän. Itsestäni tuossa oli kyse enemmän tunkeilusta kun seksuaalisesta häiritsemisestä. Tosin en ollut näkemässä tai kokemassa.
Jo on aspergermäistä.
Tuskin kyselijä sinänsä on yhtään kiinnostunut mistään matkan alku- tai loppupäästä. Kunhan aloittaakseen jutustelun heittää tuollaisen kysymyksen siinä toivossa, että löytyy höpöttelyseuraa.
Vainoharhaista tuollainen : en vastaisi lapsellekaan. Kun näkee "epäilyttävyyttä" lapsissakin, niin jotain pahasti pielessä pääkopassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulle kyllä ulkomailla ole bussissa tai junassa tulleet miehet puhumaan???
Ja jos ois niin yksin ulkomailla oisin kyllä vaihtanut paikkaa!
Mutta ulkomailla naisia kunnioitetaan enemmän kuin suomessa.
Ulkomaat tässä aika kärjistetysti, mutta Espanjassa, Intiassa, Italiassa, Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä ei. Suomessa aika usein joku junde tulee metrossa jotain selittään.
Ei kyllä ole mullekaan tulleet tuntemattomat juttelemaan ulkomailla (Ruotsi, Saksa, Italia, Hollanti, Tsekki) juttelemaan muuten kuin avoimilla iskuyrityksillä. Ihmiset joiden olen nähnyt juttelevan noissa maissa toisilleen ovat ilmiselvästi tunteneet toisensa.
Ei mulla ainakaan ole kiire sellaiseen kulttuuriin missä en saa matkustaa esim. bussissa tai metrossa rauhassa, tai sellaiseen kulttuuriin missä tuntemattomien ihmisten viihdyttäminen olisi tärkeämpää kuin yksityisyyteni ja oma rauhani.