Dosentti ja SK:n entinen päätoimittaja: "Ainutlaatuisen kaksikielisyytemme maksaa suomenkielinen enemmistö"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Just. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syöminen on syypää lisääntyviin hukkumistapauksiin.

Kukaan ei kiellä tutkimasta asioiden välistä korrelaatiota, minusta on selvää että kansan parantunut kielitaito teki suomalaisista työntekijöistä kilpailukykyisempiä.

Pakkoruotsi heikentää kansan kilpailukykyä, koska se on kansainvälisen kaupan kannalta tarpeeton kieli ja vie lukujärjestyksessä paikan joltain tarpeellisemmalta kieleltä.

Noinhan se aina yritetään kääntää, mutta aika selväähän se on että jos pakkoruotsi poistuisi ei uutta kieltä ilmestyisi kenenkään lukkariin, laiskat oppilaat jättäisivät tilaisuuden hyödyntämättä ja ahkerat oppilaat jatkaisivat samaan malliin kuin ennenkin.

Skandinaavisen kielen taitaminen tukee suomalaisten englannin osaamista. vai miksi luulet Pohjoismaiden olevan kärjessä englannin osaamisessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Kaksikielisyydellä ei ole mitään merkitystä talouskasvuun. Ruotsalaiset itsekin puhuvat englantia sujuvasti ja käyttävät sitä ulkomaankaupassa.

Mitä väliä sillä on että puhuuko ruotsalaiset englantia vai ei? Englanti ei ole pakollinen kieli suomessa niin jos pakkoruotsia ei olisi niin ei olisi pakko opetella yhtään mitään vierasta kieltä ja tunnetusti pelkällä suomella ei maailmalla pärjää millään.

Ruotsi on koko kansakunnan yhteinen kieli ja vieras kieli, joka on valittu historiallisilla perusteilla ja jonka merkitys on paljon suurempi kuin esim. englannin missään vaiheessa.

Käytännössä kaikissa pakkoruotsia vastustavissa esityksissä on ehdotettu, että edelleen olisi pakollista lukea vähintään kahta vierasta kieltä. Joten logiikkasi ontuu.

Niin, mutta jos se jätetään yksilön valinnan mukaan niin miten me takaamme sen, että opiskellaan yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta hyödyllisiä kieliä eikä esim. jotain pieniä merkityksettömiä kieliä koska teinit päättää että ne on "cool" ja sitten ollaankin ihmeissään kun ei ole mitään yhteistä kieltä?

Miten näiden kielten opetus järjestetään? Mistä saadaan opettajat, mitä kun perämetsän kirkonkylän koulussa jossa 20 oppilasta on valittuna 15 eri kieltä? Vai onko suomalaiset jatkossa epätasa-arvoisessa asemassa kieltenopiskelun suhteen?

Entä miten ruotsinkielisten kielivalinnat? Jos he eivät valitse vieraiksi kieliksi esimerkiksi suomea ja englantia eli puhuvat vain ruotsia + kahta muuta kieltä joilla ei suomessa tee juuri mitään ja suomenkieliset eivät enää opettele ruotsia niin miten ruotsinkielisten palvelut turvataan?

Käytännössä ainoa tapa varmistaa palvelut olisi pakollinen englanti pakollisen ruotsin tilalle ja tuollainen lakimuutos aiheuttaisi aivan valtavat kustannukset ja todella pitkän siirtymäajan.

Kaikki, mikä nyt on ruotsiksi pitäisi käytännössä vaihtaa englanniksi jo katukylteistä lähtien, virkamiesten pitäisi suorittaa virkamiesenglanti, miten esim. korkeakouluopiskelijat jotka eivät ole opiskelleet ennen englantia yhtään pystyisivät valmistumaan uuden lain voimaantulon jälkeen?

Ja englannin kielessä ei ole sanoja esim. suomen kaupungeille kuten ruotsin kielessä joten pala suomalaista kulttuuriperintöä tipahtaisi kerralla pois. Miten 80 vuotiaalle ruotsinkieliselle mummolle opetetaan englanti kun hoitajat ei puhu enää ruotsia?

Että eiköhän se kaikkein kustannustehokkain ja hyödyllisin vaihtoehto ole pitää nykyinen järjestelmä voimassa.

Se joka mietti paljonko ruotsinopetus maksaa:

Mieti pakkoruotsin aikaistusta 6. luokalle. Jokaikiselle suomenkieliselle ala-asteelle piti järjestää joko uusi opettaja tai kouluttaa joku opettajista ruotsinopettajaksi 6. luokille. Piti luoda kokonaan uusi oppimateriaali näille 6. luokkalaisille ja hankkia ne kirjat jokaikiselle 6. luokkalaiselle suomenkielisessä systeemissä. 

Ei ihan halpaa.

No, hinnan maksoi A2-kieli, johon ei enää tehdä ryhmiä kun pakkoruotsi alkaa 6. luokalla.

 Urpoin uudistus ikinä. Ei mitään hyötyä, paljon haittoja ja sikana kustannuksia. Ihan samalla lailla noi 6.luokkalaiset vihaa ruotsia kuin seiskatkin. Täähän oli se syy. Että sitä ei inhottais niin paljoa kun se alkaa nuorempana.

Vaikka kuinka kotoa tulis positiivista ajattelua. Minä osaan hyvin ruotsia, mulla ei ole mitään ruotsinkieltä vastaan. Pakollisuutta on. Mutta kun sitä nyt on pakko opiskella, niin kannustan siihen tietenkin. Silti sitä inhotaan ja tajutaan jo, että sitä ei tarvii mihinkään. Jo 10-vuotias tajuaa, että englantia tarvitsee ihan älyttömän paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Just. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syöminen on syypää lisääntyviin hukkumistapauksiin.

Kukaan ei kiellä tutkimasta asioiden välistä korrelaatiota, minusta on selvää että kansan parantunut kielitaito teki suomalaisista työntekijöistä kilpailukykyisempiä.

Pakkoruotsi heikentää kansan kilpailukykyä, koska se on kansainvälisen kaupan kannalta tarpeeton kieli ja vie lukujärjestyksessä paikan joltain tarpeellisemmalta kieleltä.

Noinhan se aina yritetään kääntää, mutta aika selväähän se on että jos pakkoruotsi poistuisi ei uutta kieltä ilmestyisi kenenkään lukkariin, laiskat oppilaat jättäisivät tilaisuuden hyödyntämättä ja ahkerat oppilaat jatkaisivat samaan malliin kuin ennenkin.

Skandinaavisen kielen taitaminen tukee suomalaisten englannin osaamista. vai miksi luulet Pohjoismaiden olevan kärjessä englannin osaamisessa?

Yksi naurettavimmista pakkoruotsin perusteluista jälleen kerran täällä esillä. Ihan vakavissasi väität että englannin osaamisen kannalta on hyödyllisempää opiskella siihen rinnalle ruotsia kuin käyttää sama aika itse englannin opetteluun?

Sitäpaitsi käytännössä lähes kaikki suomalaiset puhuu englantia huomattavasti paremmin kuin ruotsia ja moni joka ei osaa ruotsia yhtään, puhuu silti englantia sujuvasti tai jopa erittäin hyvin.

Jaa miksi? No, meillä on hyvä englannin opetus, englanti mielletään tarpeelliseksi erityisesti tänä päivänä internetin aikakaudella kun sitä tarvitaan joka paikassa. Sen lisäksi myös televisiossa esitetään runsaasti englanninkielisiä ohjelmia, tekstitettynä tietty mutta ei dubattuna joten altistusta englannin kielelle on erittäin paljon. Ruotsilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Kaksikielisyydellä ei ole mitään merkitystä talouskasvuun. Ruotsalaiset itsekin puhuvat englantia sujuvasti ja käyttävät sitä ulkomaankaupassa.

Mitä väliä sillä on että puhuuko ruotsalaiset englantia vai ei? Englanti ei ole pakollinen kieli suomessa niin jos pakkoruotsia ei olisi niin ei olisi pakko opetella yhtään mitään vierasta kieltä ja tunnetusti pelkällä suomella ei maailmalla pärjää millään.

Ruotsi on koko kansakunnan yhteinen kieli ja vieras kieli, joka on valittu historiallisilla perusteilla ja jonka merkitys on paljon suurempi kuin esim. englannin missään vaiheessa.

Käytännössä kaikissa pakkoruotsia vastustavissa esityksissä on ehdotettu, että edelleen olisi pakollista lukea vähintään kahta vierasta kieltä. Joten logiikkasi ontuu.

Niin, mutta jos se jätetään yksilön valinnan mukaan niin miten me takaamme sen, että opiskellaan yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta hyödyllisiä kieliä eikä esim. jotain pieniä merkityksettömiä kieliä koska teinit päättää että ne on "cool" ja sitten ollaankin ihmeissään kun ei ole mitään yhteistä kieltä?

Miten näiden kielten opetus järjestetään? Mistä saadaan opettajat, mitä kun perämetsän kirkonkylän koulussa jossa 20 oppilasta on valittuna 15 eri kieltä? Vai onko suomalaiset jatkossa epätasa-arvoisessa asemassa kieltenopiskelun suhteen?

Entä miten ruotsinkielisten kielivalinnat? Jos he eivät valitse vieraiksi kieliksi esimerkiksi suomea ja englantia eli puhuvat vain ruotsia + kahta muuta kieltä joilla ei suomessa tee juuri mitään ja suomenkieliset eivät enää opettele ruotsia niin miten ruotsinkielisten palvelut turvataan?

Käytännössä ainoa tapa varmistaa palvelut olisi pakollinen englanti pakollisen ruotsin tilalle ja tuollainen lakimuutos aiheuttaisi aivan valtavat kustannukset ja todella pitkän siirtymäajan.

Kaikki, mikä nyt on ruotsiksi pitäisi käytännössä vaihtaa englanniksi jo katukylteistä lähtien, virkamiesten pitäisi suorittaa virkamiesenglanti, miten esim. korkeakouluopiskelijat jotka eivät ole opiskelleet ennen englantia yhtään pystyisivät valmistumaan uuden lain voimaantulon jälkeen?

Ja englannin kielessä ei ole sanoja esim. suomen kaupungeille kuten ruotsin kielessä joten pala suomalaista kulttuuriperintöä tipahtaisi kerralla pois. Miten 80 vuotiaalle ruotsinkieliselle mummolle opetetaan englanti kun hoitajat ei puhu enää ruotsia?

Että eiköhän se kaikkein kustannustehokkain ja hyödyllisin vaihtoehto ole pitää nykyinen järjestelmä voimassa.

Toki kunta päättää tarjottavat kielet, eli mitä tahansa udmurttia ei valikoimaan tulisi. Nykyisten opettajien voimin saataisiin ryhmät ainakin saksaan ja ranskaan. Siitä olisi hyvä jatkaa.

Miten mielestäsi voi olla kustannustehokasta opettaa jokaisella kouluasteella tarpeetonta pakkokieltä, jota kukaan ei edes halua oppia?

Vierailija kirjoitti:

Se joka mietti paljonko ruotsinopetus maksaa:

Mieti pakkoruotsin aikaistusta 6. luokalle. Jokaikiselle suomenkieliselle ala-asteelle piti järjestää joko uusi opettaja tai kouluttaa joku opettajista ruotsinopettajaksi 6. luokille. Piti luoda kokonaan uusi oppimateriaali näille 6. luokkalaisille ja hankkia ne kirjat jokaikiselle 6. luokkalaiselle suomenkielisessä systeemissä. 

Ei ihan halpaa.

No, hinnan maksoi A2-kieli, johon ei enää tehdä ryhmiä kun pakkoruotsi alkaa 6. luokalla.

 Urpoin uudistus ikinä. Ei mitään hyötyä, paljon haittoja ja sikana kustannuksia. Ihan samalla lailla noi 6.luokkalaiset vihaa ruotsia kuin seiskatkin. Täähän oli se syy. Että sitä ei inhottais niin paljoa kun se alkaa nuorempana.

Vaikka kuinka kotoa tulis positiivista ajattelua. Minä osaan hyvin ruotsia, mulla ei ole mitään ruotsinkieltä vastaan. Pakollisuutta on. Mutta kun sitä nyt on pakko opiskella, niin kannustan siihen tietenkin. Silti sitä inhotaan ja tajutaan jo, että sitä ei tarvii mihinkään. Jo 10-vuotias tajuaa, että englantia tarvitsee ihan älyttömän paljon.

Kukaan alan asiantuntijoista ei kannattanut pakkoruotsin aikaistusta, eikä sitä ollut alkuperäisissä suunnitelmissa. Pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle vain ja ainoastaan siksi, että RKP SITÄ VAATI ! Suomen kielipolitiikka on ihan sairasta, kun suomenkielisten asioista päättävät ruotsinkieliset, joille suomenkielisten kieliopintojen ei edes pitäisi lainkaan kuulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Kaksikielisyydellä ei ole mitään merkitystä talouskasvuun. Ruotsalaiset itsekin puhuvat englantia sujuvasti ja käyttävät sitä ulkomaankaupassa.

Mitä väliä sillä on että puhuuko ruotsalaiset englantia vai ei? Englanti ei ole pakollinen kieli suomessa niin jos pakkoruotsia ei olisi niin ei olisi pakko opetella yhtään mitään vierasta kieltä ja tunnetusti pelkällä suomella ei maailmalla pärjää millään.

Ruotsi on koko kansakunnan yhteinen kieli ja vieras kieli, joka on valittu historiallisilla perusteilla ja jonka merkitys on paljon suurempi kuin esim. englannin missään vaiheessa.

Käytännössä kaikissa pakkoruotsia vastustavissa esityksissä on ehdotettu, että edelleen olisi pakollista lukea vähintään kahta vierasta kieltä. Joten logiikkasi ontuu.

Niin, mutta jos se jätetään yksilön valinnan mukaan niin miten me takaamme sen, että opiskellaan yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta hyödyllisiä kieliä eikä esim. jotain pieniä merkityksettömiä kieliä koska teinit päättää että ne on "cool" ja sitten ollaankin ihmeissään kun ei ole mitään yhteistä kieltä?

Miten näiden kielten opetus järjestetään? Mistä saadaan opettajat, mitä kun perämetsän kirkonkylän koulussa jossa 20 oppilasta on valittuna 15 eri kieltä? Vai onko suomalaiset jatkossa epätasa-arvoisessa asemassa kieltenopiskelun suhteen?

Entä miten ruotsinkielisten kielivalinnat? Jos he eivät valitse vieraiksi kieliksi esimerkiksi suomea ja englantia eli puhuvat vain ruotsia + kahta muuta kieltä joilla ei suomessa tee juuri mitään ja suomenkieliset eivät enää opettele ruotsia niin miten ruotsinkielisten palvelut turvataan?

Käytännössä ainoa tapa varmistaa palvelut olisi pakollinen englanti pakollisen ruotsin tilalle ja tuollainen lakimuutos aiheuttaisi aivan valtavat kustannukset ja todella pitkän siirtymäajan.

Kaikki, mikä nyt on ruotsiksi pitäisi käytännössä vaihtaa englanniksi jo katukylteistä lähtien, virkamiesten pitäisi suorittaa virkamiesenglanti, miten esim. korkeakouluopiskelijat jotka eivät ole opiskelleet ennen englantia yhtään pystyisivät valmistumaan uuden lain voimaantulon jälkeen?

Ja englannin kielessä ei ole sanoja esim. suomen kaupungeille kuten ruotsin kielessä joten pala suomalaista kulttuuriperintöä tipahtaisi kerralla pois. Miten 80 vuotiaalle ruotsinkieliselle mummolle opetetaan englanti kun hoitajat ei puhu enää ruotsia?

Että eiköhän se kaikkein kustannustehokkain ja hyödyllisin vaihtoehto ole pitää nykyinen järjestelmä voimassa.

En mä nyt tajua miksi jotain katukylttejä ja kaupunkien nimiä pitäis vaihtaa siksi että pakollinen, koko kansaa velvoittava ruotsinopetus poistuisi???

Miten turvataan ruotsinkielisten palvelut? No jos on niin daiju, ettei tajua valita asuinmaansa ylivoimaista enemmistökieltä oppiaineeksi tai opetella sitä jotenkin muuten, niin kannattaa varmaan muuttaa Närpiöön tai Ruotsiin ja opetella siellä se oikea ruotsi. Eihän suomenkielisetkään saa palvelua suomeksi useissa rannikon kaupungeissa, joissain ei edes julkisia palveluja kuten terveydenhoitoa. Mutta ei tätä kukaan ruotsinkielinen koe ongelmaksi vaan todetaan vaan että hehe, olis kannattanu opetella sitä ruotsia.

Kyllä niitä ruotsin valitsijoita ihan takuulla riittäisi siinä tapauksessa että olisi kaksi pakollista kieltä valittavana.

Onhan nytkin A2 kieli. On sekin epätasa-arvoista, ei kaikki saa haluamaansa kieltä, yhä useammat ei saa mitään A2-kieltä kun pakkoruotsi aikaistetttiin. Reilumpaahan se olis, että olis edes muutama vaihtoehto joista valita.

Yksi piilokustannus on se, että yhteiskunnan asioita hoitamaan ja päättämään ei valita pätevimpiä henkilöitä. Todella usein ruotsinkielinen ohittaa pätevämmän suomenkielisen, koska jokaisessa julkisessa tehtävässä edellytetään ruotsin taitoa riippumatta siitä, tarvitaanko sitä koskaan oikeasti.

Yhteiskunnan kannalta olisi tietysti parasta, että parhaat henkilöt tulisivat valituiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Mitä 60-luku tähän liittyy? Suomi on ollut kaksikielinen kohta 100 vuotta.

Ja hallinnollisesti, valitettavasti, oli vielä 500 vuotta sitä ennen.

Vierailija kirjoitti:

Yksi piilokustannus on se, että yhteiskunnan asioita hoitamaan ja päättämään ei valita pätevimpiä henkilöitä. Todella usein ruotsinkielinen ohittaa pätevämmän suomenkielisen, koska jokaisessa julkisessa tehtävässä edellytetään ruotsin taitoa riippumatta siitä, tarvitaanko sitä koskaan oikeasti.

Yhteiskunnan kannalta olisi tietysti parasta, että parhaat henkilöt tulisivat valituiksi.

Samoin ruotsinkieliset pääsevät yliopistoihin alemmilla pisterajoilla, eli vievät paikat fiksumpien suomenkielisten edestä. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä kouluttaa parhaimmat kyvyt, eikä antaa tyhmemmille ruotsinkielisille ohituskaistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Mitä 60-luku tähän liittyy? Suomi on ollut kaksikielinen kohta 100 vuotta.

Ja hallinnollisesti, valitettavasti, oli vielä 500 vuotta sitä ennen.

Eipä ollut. Suomen kielellä ei ollut minkäänlaista kielellistä asemaa moniin vuosisatoihin, koska ruotsinkielisten mielestä kaksikielisyys ei ollut ollenkaan rikkaus, jos kyse on suomen kielestä.

Dosentin "parasta ennen" meni aikoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Dosentin "parasta ennen" meni aikoja sitten.

Samoin meni keinotekoisen kaksikielisyyden ja pakkoruotsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Just. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syöminen on syypää lisääntyviin hukkumistapauksiin.

Kukaan ei kiellä tutkimasta asioiden välistä korrelaatiota, minusta on selvää että kansan parantunut kielitaito teki suomalaisista työntekijöistä kilpailukykyisempiä.

Mitä tarkoitat tällä? Pakkoruotsista on hyötyä ainoastaan Pohjoismaissa. Monipuolisesta kielitaidosta hyötyisi enemmän. 

Käyttäjä8306 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Just. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syöminen on syypää lisääntyviin hukkumistapauksiin.

Kukaan ei kiellä tutkimasta asioiden välistä korrelaatiota, minusta on selvää että kansan parantunut kielitaito teki suomalaisista työntekijöistä kilpailukykyisempiä.

Mitä tarkoitat tällä? Pakkoruotsista on hyötyä ainoastaan Pohjoismaissa. Monipuolisesta kielitaidosta hyötyisi enemmän. 

Pakkoruotsista ei ole hyötyä Suomessa, Tanskassa eikä Islannissa, koska kaikissa niissä puhutaan maan omaa kieltä, joka on eri kuin ruotsi.

Ainoastaan norja on sen verran lähellä ruotsin kieltä, että ruotsista voisi siellä olla hyötyä.

Kannattaa keskittyä viron opiskeluun. Muutaman vuosikymmenen jälkeen Viro on lähimpänä sitä, minkälaisena Suomen joskus tunsimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Kaksikielisyydellä ei ole mitään merkitystä talouskasvuun. Ruotsalaiset itsekin puhuvat englantia sujuvasti ja käyttävät sitä ulkomaankaupassa.

Mitä väliä sillä on että puhuuko ruotsalaiset englantia vai ei? Englanti ei ole pakollinen kieli suomessa niin jos pakkoruotsia ei olisi niin ei olisi pakko opetella yhtään mitään vierasta kieltä ja tunnetusti pelkällä suomella ei maailmalla pärjää millään.

Ruotsi on koko kansakunnan yhteinen kieli ja vieras kieli, joka on valittu historiallisilla perusteilla ja jonka merkitys on paljon suurempi kuin esim. englannin missään vaiheessa.

Käytännössä kaikissa pakkoruotsia vastustavissa esityksissä on ehdotettu, että edelleen olisi pakollista lukea vähintään kahta vierasta kieltä. Joten logiikkasi ontuu.

Niin, mutta jos se jätetään yksilön valinnan mukaan niin miten me takaamme sen, että opiskellaan yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta hyödyllisiä kieliä eikä esim. jotain pieniä merkityksettömiä kieliä koska teinit päättää että ne on "cool" ja sitten ollaankin ihmeissään kun ei ole mitään yhteistä kieltä?

Miten näiden kielten opetus järjestetään? Mistä saadaan opettajat, mitä kun perämetsän kirkonkylän koulussa jossa 20 oppilasta on valittuna 15 eri kieltä? Vai onko suomalaiset jatkossa epätasa-arvoisessa asemassa kieltenopiskelun suhteen?

Entä miten ruotsinkielisten kielivalinnat? Jos he eivät valitse vieraiksi kieliksi esimerkiksi suomea ja englantia eli puhuvat vain ruotsia + kahta muuta kieltä joilla ei suomessa tee juuri mitään ja suomenkieliset eivät enää opettele ruotsia niin miten ruotsinkielisten palvelut turvataan?

Käytännössä ainoa tapa varmistaa palvelut olisi pakollinen englanti pakollisen ruotsin tilalle ja tuollainen lakimuutos aiheuttaisi aivan valtavat kustannukset ja todella pitkän siirtymäajan.

Kaikki, mikä nyt on ruotsiksi pitäisi käytännössä vaihtaa englanniksi jo katukylteistä lähtien, virkamiesten pitäisi suorittaa virkamiesenglanti, miten esim. korkeakouluopiskelijat jotka eivät ole opiskelleet ennen englantia yhtään pystyisivät valmistumaan uuden lain voimaantulon jälkeen?

Ja englannin kielessä ei ole sanoja esim. suomen kaupungeille kuten ruotsin kielessä joten pala suomalaista kulttuuriperintöä tipahtaisi kerralla pois. Miten 80 vuotiaalle ruotsinkieliselle mummolle opetetaan englanti kun hoitajat ei puhu enää ruotsia?

Että eiköhän se kaikkein kustannustehokkain ja hyödyllisin vaihtoehto ole pitää nykyinen järjestelmä voimassa.

"Miten näiden kielten opetus järjestetään? Mistä saadaan opettajat, mitä kun perämetsän kirkonkylän koulussa jossa 20 oppilasta on valittuna 15 eri kieltä? Vai onko suomalaiset jatkossa epätasa-arvoisessa asemassa kieltenopiskelun suhteen?"

Perämetsästä päivää. Ei nytkään (tai silloin 20 vuotta sitten kun olin peruskoulussa) saa valita valinnaisiksi kieliksi kuin ne mitä koulussa on tarjolla, meillä oli ala-asteella englanti ja yläasteella valikoima laajeni (pakolliseen) ruotsiin, sekä sarksaan, ranskaan ja venäjään. Ihan hyvin pienellä paikkakunnalla, mutta ei todellakaan mitään maailman puhutuimmasta kielestä kiinasta, Suomen alkuperäiskielestä saamesta, saati nyt sitten jostakin sukupuuttoon kuolleesta coolista uguurikielestä. En näe että tähän tulisi muutosta, vaikka oppilaat saisivat valita itse mieleisensä kielen (koulun tarjoamasta valikoimasta). Ei aseta oppilaita sen eriarvoisempaan asemaan kuin mitä he ovat tähänkään mennessä kokeneet.

Monipuolisen kielitaidon tarpeesta kyllä puhutaan juhlapuheissa, mutta käytännössä tehtiin niin, että aikaistettiin pakkoruotsi ala-asteelle, mikä käytännössä lopetti monesta koulusta A2-kielten ryhmät.

http://tulli.fi/tilastot/taulukot/maatilastoja

Tuoltahan tuota pääsee tutkimaan, Ruotsin vienti on tammi-syyskuulta n. 1/9 koko määrästä, jos en nyt sitten väärää saraketta katsonut. Tosin uskon että luku ei pienenisi vaikka kaikki vienti Ruotsiin hoidettaisiin englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun verrataan 60-luvun Suomen kansantaloutta nykypäivän kansantalouteen, voidaan todeta että kaksikielisyys on tehnyt ihmeitä maamme taloudelle. Sanoisin että tuo hinta kannatti ja kannattaa edelleen maksaa.

Just. Ihan samalla tavalla kuin jäätelön syöminen on syypää lisääntyviin hukkumistapauksiin.

Kukaan ei kiellä tutkimasta asioiden välistä korrelaatiota, minusta on selvää että kansan parantunut kielitaito teki suomalaisista työntekijöistä kilpailukykyisempiä.

Pakkoruotsi heikentää kansan kilpailukykyä, koska se on kansainvälisen kaupan kannalta tarpeeton kieli ja vie lukujärjestyksessä paikan joltain tarpeellisemmalta kieleltä.

Noinhan se aina yritetään kääntää, mutta aika selväähän se on että jos pakkoruotsi poistuisi ei uutta kieltä ilmestyisi kenenkään lukkariin, laiskat oppilaat jättäisivät tilaisuuden hyödyntämättä ja ahkerat oppilaat jatkaisivat samaan malliin kuin ennenkin.

Skandinaavisen kielen taitaminen tukee suomalaisten englannin osaamista. vai miksi luulet Pohjoismaiden olevan kärjessä englannin osaamisessa?

Mitään tekemistähän ei ole arvostetulla koulujärjestelmällä, vaan kaikki englannin osaaminen johtuu ainoastaan pakkoruotsista? Ruotsalainen tuttuni muuten valitti juuri, että hänen poikansa - 11 v - puhuu parempaa englantia kuin ruotsia, koska poika tykkää pelata tietokoneella ja pelikaverien kesken kieli on englanti.