Lue keskustelun säännöt.
Pääsen kyllä treffeille..
ei provokaatio
28.11.2017 |
Olen 37-v mies. Käytän tinderiä ja saan ihan kivasti matchejä. Ainakin yli sen 0,3% mitä tutkitusti miehet saa. Juttu luistaa ja tosiaan pääsen treffeille, mitkä menevät aina hyvin . Nauretaan, jutellaan, ei mitään kiusaantuneisuutta vaan vapautunutta oleilua. Ongelmani on, että lopputulema on aina sama. "Olet tosi kiva ja hauska tyyppi mutta..." Saanko ihan ilman mitään mies- ja naisvastakkainasettelua kysyä mitä luulette, että tämä tarkoittaa. En siis sytytä tai jotain kemiajuttua kai. Itse aina jaksan nähdä ekan tapaamisen yli ja sen, että en itsekään salamarakastu. Moni tuntuu vain sitä odottavan, että heti tuntuu, että nyt on se oikea.
Tämän asian ikäväpuoli on se, että alkaa jo arastella sitä taas torjutuksi tulemiseen menemistä. Tympäisee aina alkaa alusta tutustumaan ja sitten taas kuitenkin sama lopputulos. Monilla miehillä käsittääkseni ongelma on enemmänkin päästä ylipäänsä treffeille. Minun puolestani on, että livenä en vain olekaan niin kiinnostava. Minusta pääsee helposti eroon, en kysele mitään oi miksi , miksi, miksi vaan jaksan vielä torjuttunakin muotoilla positiivisen viestin. Vähän on itsetunto koetuksella
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa amazonista kirja How to make anyone fall and stay in love with you. Tehty sekä miehille että naisille. Oli minulle käänteentekevä, kun en ole sosiaalisesti taitava tai flirtti luonnostaan.
Mitä siinä kirjassa sitten oli? Jotain typeriä ohjeita miten pelailla ihmisten kanssa? "Näin saat miehen huomion, kun esität välinpitämätöntä"?
En ole lukenut kirjaa enkä pelaa pelejä ihmisten kanssa, mutta ymmärrän, että ihmissuhde vaatii jotain eforttia monellakin tavalla eivätkä kaikki ymmärrä sitä luonnostaan vaan kuvittelevat hyvän suhteen mielenkiintoisen ihmisen kanssa tipahtavan jossain vaiheessa syliin. Vähän kuin makaisi nurmella suu auki ja odottaisi siihen tippuvan kypsiä hedelmiä. Suuremmalla todennäköisyydellä sinne suuhun tippuu linnun jätös.
Tai sitten jossain vaiheessa vaan kohdalle osuu sellainen ihminen, joka pitää sinusta sellaisena, kuin olet ilman mitään esittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa amazonista kirja How to make anyone fall and stay in love with you. Tehty sekä miehille että naisille. Oli minulle käänteentekevä, kun en ole sosiaalisesti taitava tai flirtti luonnostaan.
Mitä siinä kirjassa sitten oli? Jotain typeriä ohjeita miten pelailla ihmisten kanssa? "Näin saat miehen huomion, kun esität välinpitämätöntä"?
Sitä en tiedä, mutta liian itsestäänselvänäpidettävänä ei kannata itseään esittää toiselle. Yleensä se johtaa aina huonoon tai vähintään välinpitättömään käytökseen miehen osalta.
Millainen on itsestäänselvänäpidettävä? Jos se tarkoittaa kaikelle myöntymistä, niin sellainen en itse ainakaan ole. Kyllä minulla on ihan omat mielipiteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa amazonista kirja How to make anyone fall and stay in love with you. Tehty sekä miehille että naisille. Oli minulle käänteentekevä, kun en ole sosiaalisesti taitava tai flirtti luonnostaan.
Mitä siinä kirjassa sitten oli? Jotain typeriä ohjeita miten pelailla ihmisten kanssa? "Näin saat miehen huomion, kun esität välinpitämätöntä"?
En ole lukenut kirjaa enkä pelaa pelejä ihmisten kanssa, mutta ymmärrän, että ihmissuhde vaatii jotain eforttia monellakin tavalla eivätkä kaikki ymmärrä sitä luonnostaan vaan kuvittelevat hyvän suhteen mielenkiintoisen ihmisen kanssa tipahtavan jossain vaiheessa syliin. Vähän kuin makaisi nurmella suu auki ja odottaisi siihen tippuvan kypsiä hedelmiä. Suuremmalla todennäköisyydellä sinne suuhun tippuu linnun jätös.
Tai sitten jossain vaiheessa vaan kohdalle osuu sellainen ihminen, joka pitää sinusta sellaisena, kuin olet ilman mitään esittämistä.
Minä en näe yhteisen hyvän ja toisen hyvinvoinnin eteen ponnistelua esittämisenä.
Esimerkki seksistä:
Minulla on seksissä tavoite - haluan tuottaa toiselle mielihyvää, kiihottaa häntä ja nauttia samalla itse. Se ei ole esittämistä, mutta se on vaivannäköä tai toisen huomioimista.
Joku toinen sen sijaan heittäytyy intiimiin hetkeen sen kummemmitta tavoitteita asenteella, katsotaan mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa amazonista kirja How to make anyone fall and stay in love with you. Tehty sekä miehille että naisille. Oli minulle käänteentekevä, kun en ole sosiaalisesti taitava tai flirtti luonnostaan.
Mitä siinä kirjassa sitten oli? Jotain typeriä ohjeita miten pelailla ihmisten kanssa? "Näin saat miehen huomion, kun esität välinpitämätöntä"?
No olin sinkku nelikymppiseksi asti. Pääsin treffeille, mutta mikään ei koskaan edennyt pidemmälle kuin kaksi kolme tapaamista. Sitten luin tuon kirjan oikein huolella moneen kertaan ja hups, tapasin mieheni ja olemme nyt naimisissa. Kirjassa on ohjeita fifty fifty miehille ja naisille.
Kenties sinulle yksinkertaista peruskauraa, mutta itse olen niin kädetön näussä asioissa, että otselleni hyödyllisiä. Esim miten tärkeää opetella katsomaan ihmisiä silmiin, miten oppia keskustelemaan niin, että puhe soljuu ja ei tule kiusallisia taukoja, miten tärkeää on osoittaa kiinnostusta ja ihailua toiselle ja hymyillä ha olla hyväksyvä, mikä merkitys ulkonäöllä on eri sukupuolille (miesten pitäisi kiinnittää huomita vaatteisiin enemmän, naisten yleiseen iloisuuteen yms). Jne.
Kuulosti vain, että ehkä ap:lla on nämä perustaidot hukassa kuten oli mimulla. Olen minäkin ihan hyvännäköinen ja fiksu ja akateeminen, mutten lahjakas ihmissuhdeasioissa.
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on usein kuin aivokuollut. Eikä se ole mikään ihme, jos yli puolet joutuu käyttämään psyykenlääkitystä ja myös ns terveet syövät pillereitä, jolloin mitään luonnollista hormonitoimintaa ei ole.
Mitä helvettiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ja suomalainen mies marinoi itsensä alkoholissa. Jos nyt tuolle tielle halutaan lähteä (en halua).
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Aika tuore näkökulma, mitä en ole ajatellut. Olen luottanut enemmän siihen, että uramenestykseni olisi minulle eduksi. Luultavasti osaan tulkita todella huonosti vastapuolen reaktioita, koska itselläni on jäänyt aina hyvä tunne. Todella asiallista kohtelua on tullut se on totta. Kohdallani siis peruskäytöstavat ovat olleet naisilta kiitettävät. Ei ole loukattu, eikä mitään sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Aika tuore näkökulma, mitä en ole ajatellut. Olen luottanut enemmän siihen, että uramenestykseni olisi minulle eduksi. Luultavasti osaan tulkita todella huonosti vastapuolen reaktioita, koska itselläni on jäänyt aina hyvä tunne. Todella asiallista kohtelua on tullut se on totta. Kohdallani siis peruskäytöstavat ovat olleet naisilta kiitettävät. Ei ole loukattu, eikä mitään sellaista.
Minä ainakin katosin todella äkkiväärästi juuri sen miehen elämästä, jota olisin halunnut tosi kovasti, mutta en uskonut olevani itse hänelle kovin merkityksellinen ja tiesin hänen saavan helposti "kenet tahansa".
Vasta vuosia myöhemmin iski päähäni ajatus: mitäpä, jos hän ihan aidosti halusikin juuri minut.
Voisitko antaa jotain esimerkkejä siitä, mitä treffeillä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ainakin tulee sitä epävarmempi olo, mitä enemmän haluan itse miestä ja mitä tasokkaampi hän on. Siinä kaipaa riittävän selkeästi havaittavaa vastakaikua mieheltä.
Jos sieltä tavatuista on jäänyt mieleen joku erityinen ja loppu tapahtui neutraalisti, voisit kokeilla lähestyä häntä uudelleen eri taktiikalla. Myöntää vaikka suoraan, ettet osannut ehkä osoittaa kiinnostustasi ja kysellä hänen tilanteestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä onkin jo useampi kommentoinut (ja saaneet pajon alapeukkua), mutta luulen, että ongelma on juuri se, että et ole lopultakaan kovin aito itsesi näissä treffitilanteissa vaan ylläpidät tiettyä kulissia. Sanot juuri sen, mitä ajattelet, että kuuluu sanoa ja pidättäydyt sanomasta jotakin sellaista, mitä oikeasti ajattelet, koska luulet, "ettei niin saisi sanoa" tai "sitä mieltä ei saisi olla" ja pelkäät mahdollisesti loukkaavasi toista osapuolta. Eli olet siis ylikorostuneen (poliittisen) korrekti. Iso osa suomalaisista toki on juuri tällaisia, varsinkin ensikohtaamisissa, ja naiset harrastavat tätä vielä enemmän kuin miehet. Tietysti ihan hyvä asia, että haluaa välttää mahdollisesti loukkaamasta toista osapuolta, mutta ongelmaksi muodostuu sitten se, että se toinen osapuoli ei saa sinusta oikein mitään irti. Hän ei tiedä millainen aidon oikeasti olet kun annat itsestäsi vaan sellaisen pintakuvan. Kiinostus ei sitten herää kun annat itsestäsi sellaisen hieman mitäänsanomattoman vaikutelman. Miehiltä odotetaan myös yleensä tietynlaista jämäkkyyttä/vahvaa olemusta, mitä taas naisilta ei odoteta/ei haluta. Eli miesten yleensä odotetaan olevan kärkevämpiä/ehdottomampia/konfrontatiivisempia mielipiteissään ja teoissaan ja sinä et todennäköisesti anna itsestäsi sellaista vaikutelmaa.
Pahoittelen jos tämä analyysini loukkaa ja saatan toki olla väärässäkin, mutta tämä on oma rehellinen arvioni tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Aika tuore näkökulma, mitä en ole ajatellut. Olen luottanut enemmän siihen, että uramenestykseni olisi minulle eduksi. Luultavasti osaan tulkita todella huonosti vastapuolen reaktioita, koska itselläni on jäänyt aina hyvä tunne. Todella asiallista kohtelua on tullut se on totta. Kohdallani siis peruskäytöstavat ovat olleet naisilta kiitettävät. Ei ole loukattu, eikä mitään sellaista.
Oliko tämä oikea ap vai jonkun kirjoittama kiusaava viesti?
Eihän nyt naiset etsi miestä miehen uran perusteella! Treffit ei ole työhaastattelu. Naiset hakevat romanttista tunnetta, että on haluttu ja rakastettu. Että mies pitää kauniina ja haluaa juuri hänet, koska näkee naisen ainutlaatuisuuden. Tuo kuvaamasi asenne on ihan outo ja riittää täysin selittämäön, mikset pääse jatkoon. Jos nyt olit se ap eikä joku piruillut sinuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Aika tuore näkökulma, mitä en ole ajatellut. Olen luottanut enemmän siihen, että uramenestykseni olisi minulle eduksi. Luultavasti osaan tulkita todella huonosti vastapuolen reaktioita, koska itselläni on jäänyt aina hyvä tunne. Todella asiallista kohtelua on tullut se on totta. Kohdallani siis peruskäytöstavat ovat olleet naisilta kiitettävät. Ei ole loukattu, eikä mitään sellaista.
Oliko tämä oikea ap vai jonkun kirjoittama kiusaava viesti?
Eihän nyt naiset etsi miestä miehen uran perusteella! Treffit ei ole työhaastattelu. Naiset hakevat romanttista tunnetta, että on haluttu ja rakastettu. Että mies pitää kauniina ja haluaa juuri hänet, koska näkee naisen ainutlaatuisuuden. Tuo kuvaamasi asenne on ihan outo ja riittää täysin selittämäön, mikset pääse jatkoon. Jos nyt olit se ap eikä joku piruillut sinuna.
En tajua, miksi pitää hyökätä ap:n kimppuun, jos nyt hän alkaa saada oivallusta siitä, mikä on pielessä. Pikemmin kannustaa ja rohkaista uudenlaiseen toimintaan.
Ap, älä markkinoi itseäsi vaan luo naiselle hyvä ja ihailtu fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Aika tuore näkökulma, mitä en ole ajatellut. Olen luottanut enemmän siihen, että uramenestykseni olisi minulle eduksi. Luultavasti osaan tulkita todella huonosti vastapuolen reaktioita, koska itselläni on jäänyt aina hyvä tunne. Todella asiallista kohtelua on tullut se on totta. Kohdallani siis peruskäytöstavat ovat olleet naisilta kiitettävät. Ei ole loukattu, eikä mitään sellaista.
Minua ei ainakaan kiinnosta pätkääkään miehen uramenestys ensitreffeillä. Jos mies korostaa sitä jotenkin, niin saan hänestä ylimielisen vaikutelman ja näin ollen EI JATKOON. Pidän rennoista miehistä, joilla hyvä huumorintaju ja osaavat keskustella ihan muista asioista, kuin töistään. Luulen, että suurin osa naisista ajattelee näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei provokaatio kirjoitti:
Ap tässä hei! Luulin ketjun hävinneen. Monta minusta oikeaa oivallusta ketjussa on ollut kuten, että olen liian neutraali. Olen vähän pidättyväinen, enkä ota fyysistä kontaktia helposti ja luontevasti. Ylipäänsä olen vapautunut, rento ja hauska. Profiilikuva on nyt ajateltuna liian onnistunut, mutta kirjoitellessa ja siinä tutustuessa olen kyllä lähettänyt muitakin ei niin onnistuneita otoksia. Muuten profiili pituuksineen ja painoineen on totuudenmukainen.
En ihan helposti osaa itseäni muuksi muuttaa. Omana itsenä on pakko mennä ja lopulta kelvata. Kohtaamisissa olen aina aktiivisempi ja kyselevämpi osapuoli. Omat speksit sinänsä kunnossa, olen sanavalmis ja elämässäni muuten pärjännyt.
Kuulostaa vähän asialliselta ja kivalta pomolta työhaastettelemassa.
Annatko sinä naiselle henkilökohtaista huomiota? Entä oleko itse aidosti innostunut yhdestäkään naisesta (et?, jolloin heidän kuuluikin jatkaa matkaa).
Joo nimenomaan olen aidon kiinnostunut ja innostunut toisesta ja toisen elämästä jos treffeille asti ollaan edetty. Eli on viestien ja soittelun perusteella tultu juttuun hyvin. Kai siinä kiinnostuksessakin voi mennä yli. Ja ilmeistä on, että jotain minussa kyllä on luontaan työntävää.
No ei nyt varmastikaan luotaantyöntävää. Olethan saanut asiallista kohtelua, vaikket jatkoon päässytkään.
Miten tulkitsisit vastapuolien reaktioita? Sanot pärjänneesi elämässäsi hyvin. Jos et ole antanut heille riittävää positiivista vastetta, voiko olla niin että heillä on alemmuudentunne ja kuvittelevat etteivät kelpaa sinulle?
Aika tuore näkökulma, mitä en ole ajatellut. Olen luottanut enemmän siihen, että uramenestykseni olisi minulle eduksi. Luultavasti osaan tulkita todella huonosti vastapuolen reaktioita, koska itselläni on jäänyt aina hyvä tunne. Todella asiallista kohtelua on tullut se on totta. Kohdallani siis peruskäytöstavat ovat olleet naisilta kiitettävät. Ei ole loukattu, eikä mitään sellaista.
Oliko tämä oikea ap vai jonkun kirjoittama kiusaava viesti?
Eihän nyt naiset etsi miestä miehen uran perusteella! Treffit ei ole työhaastattelu. Naiset hakevat romanttista tunnetta, että on haluttu ja rakastettu. Että mies pitää kauniina ja haluaa juuri hänet, koska näkee naisen ainutlaatuisuuden. Tuo kuvaamasi asenne on ihan outo ja riittää täysin selittämäön, mikset pääse jatkoon. Jos nyt olit se ap eikä joku piruillut sinuna.
Jäin miettimään, että eikö ap tunne mitään ketään treffikumppaniaan kohtaan. Onko hän ollut kpskaan itse ihastunut? Kuulostaa kuin hän ei tuntisi eikä tunnistaisi tunteita vaan näkisi ihmissuhteetkin jonain kaupantekona. Ilman aitoja tunteita ei synny suhteita tietenkään.
Työelämässä pärjää hyvin vähän tefloninakin, mutta yksityiselämässä on laitettava itsensä likoon ihan eri tavalla.
Sitä en tiedä, mutta liian itsestäänselvänäpidettävänä ei kannata itseään esittää toiselle. Yleensä se johtaa aina huonoon tai vähintään välinpitättömään käytökseen miehen osalta.