Lue keskustelun säännöt.
Pääsen kyllä treffeille..
ei provokaatio
28.11.2017 |
Olen 37-v mies. Käytän tinderiä ja saan ihan kivasti matchejä. Ainakin yli sen 0,3% mitä tutkitusti miehet saa. Juttu luistaa ja tosiaan pääsen treffeille, mitkä menevät aina hyvin . Nauretaan, jutellaan, ei mitään kiusaantuneisuutta vaan vapautunutta oleilua. Ongelmani on, että lopputulema on aina sama. "Olet tosi kiva ja hauska tyyppi mutta..." Saanko ihan ilman mitään mies- ja naisvastakkainasettelua kysyä mitä luulette, että tämä tarkoittaa. En siis sytytä tai jotain kemiajuttua kai. Itse aina jaksan nähdä ekan tapaamisen yli ja sen, että en itsekään salamarakastu. Moni tuntuu vain sitä odottavan, että heti tuntuu, että nyt on se oikea.
Tämän asian ikäväpuoli on se, että alkaa jo arastella sitä taas torjutuksi tulemiseen menemistä. Tympäisee aina alkaa alusta tutustumaan ja sitten taas kuitenkin sama lopputulos. Monilla miehillä käsittääkseni ongelma on enemmänkin päästä ylipäänsä treffeille. Minun puolestani on, että livenä en vain olekaan niin kiinnostava. Minusta pääsee helposti eroon, en kysele mitään oi miksi , miksi, miksi vaan jaksan vielä torjuttunakin muotoilla positiivisen viestin. Vähän on itsetunto koetuksella
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos yllättävän asiallisina pysyneistä vastauksista.
Pari pientä väärinkäsitys korjaisin. En siis deittaile mallinaisia vaan mielummin taviksia. Taviksiakaan ei riitä joka sormella ja sitten vielä näistä taviksistakaan en tapaa jokaista, vaan siinä tutustumisen myötä sitten puolintoisin karsiutuu pois.
Toinen väärinkäsitys on, että leveilisin, se ei pidä paikkaansa. Vastaan kyllä kun se tulee puheeksi ja silloin vastapuolen reaktion on "aijaa vau hienoa, mä oon vaan.." Olen tavannut naisia laitoshuoltajasta myyntipäällikköön.
Muuten havainnot ja vinkit ovat hyviä ja huomioonotettavia. Pelimiesteorioista olen vähän skeptinen ja pelkään, että kohdallani ne olisi vähän teennäisiä. Joskin tuota "ostaja" asetelmaa aion miettiä samoin vähän terävöittää kehonkieltä.
Olen kyllä tehnyt selväksi, että olen nimenomaan mies ja kiinnostunut toisesta naisena, kavereita on jo tarpeeksi.
Terävöitä sitten myös tuota, että olet kiinnostunut juuri hänestä, ei ylipäätään siitä että haluaisit naisen ja hän on potentiaalinen ehdokas siinä. Eli anna jotain kohteliaisuutta/ arvostusta, jos koskettaminen on tökeröä tai epäluontevaa, avaa ovi jne. Ja kaverillinen halaus heti alkuun olisi ainakin minulle se oikea tapa tervehtiä, koska kätteleminen olisi aika awkward ja pelkkä nyökkäys ja hymy vähän liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä yhdellä paljon kommentoineella 25-v pelimiesjuttuja opetelleella miehellä on ihan paljon hyviä pointteja. Voin sanoa näin naisena. Yleensä pidän niitä juttuja ja varsinkin jotain negasmisia naurettavana ja huonona ideana, mutta ilmeisesti noista teorioista voi oppia jotain hyödyllistäkin, kun osaa sisäistää ja soveltaa järkevästi. Eli tässä ketjussa olevat neuvot ovat hyviä. Negaamiset ja muualta lukemani jutut huonoja.
Osa miehistä oppii noi jutut kokemuksesta luonnonlahjakkuuksina (kuten oma mieheni aikoinaan), osa joutuu opettelemaan tietoisesti. Lisäksi tarvitaan kyllä myös yleisedti hyvää psykologista silmää, koska myös jokainen nainen on yksilö ja yksi pitää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta. Pitää varmaan aloittaa siitä, etyä opettelee lukemaan muita ihmisiä. Oma mieheni on siinä parempi kuin minä eli sekään ei ole sukupuolisidonnaista. Just eilen hän antoi mulle loistavia lastenkasvatusneuvojakin. Mulla on vain yksi lapsi ja hänellä useampi eri naisten kanssa eli on kertynyt enemmän kokemusta siitä(kin).
Vierailija kirjoitti:
Tällä yhdellä paljon kommentoineella 25-v pelimiesjuttuja opetelleella miehellä on ihan paljon hyviä pointteja. Voin sanoa näin naisena. Yleensä pidän niitä juttuja ja varsinkin jotain negasmisia naurettavana ja huonona ideana, mutta ilmeisesti noista teorioista voi oppia jotain hyödyllistäkin, kun osaa sisäistää ja soveltaa järkevästi. Eli tässä ketjussa olevat neuvot ovat hyviä. Negaamiset ja muualta lukemani jutut huonoja.
Osa miehistä oppii noi jutut kokemuksesta luonnonlahjakkuuksina (kuten oma mieheni aikoinaan), osa joutuu opettelemaan tietoisesti. Lisäksi tarvitaan kyllä myös yleisedti hyvää psykologista silmää, koska myös jokainen nainen on yksilö ja yksi pitää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta. Pitää varmaan aloittaa siitä, etyä opettelee lukemaan muita ihmisiä. Oma mieheni on siinä parempi kuin minä eli sekään ei ole sukupuolisidonnaista. Just eilen hän antoi mulle loistavia lastenkasvatusneuvojakin. Mulla on vain yksi lapsi ja hänellä useampi eri naisten kanssa eli on kertynyt enemmän kokemusta siitä(kin).
No tuon pelimiehen mukaan miehesi ei ole luonnonlahjakkuus vaan oppinut kaatamalla naisia ja luonut illuusion. Sitä vaan en tajua vieläkään, mitä se mies saa siitä illuusion luomisesta muuta kuin kaatoja kirjanpitoonsa ja ihailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä yhdellä paljon kommentoineella 25-v pelimiesjuttuja opetelleella miehellä on ihan paljon hyviä pointteja. Voin sanoa näin naisena. Yleensä pidän niitä juttuja ja varsinkin jotain negasmisia naurettavana ja huonona ideana, mutta ilmeisesti noista teorioista voi oppia jotain hyödyllistäkin, kun osaa sisäistää ja soveltaa järkevästi. Eli tässä ketjussa olevat neuvot ovat hyviä. Negaamiset ja muualta lukemani jutut huonoja.
Osa miehistä oppii noi jutut kokemuksesta luonnonlahjakkuuksina (kuten oma mieheni aikoinaan), osa joutuu opettelemaan tietoisesti. Lisäksi tarvitaan kyllä myös yleisedti hyvää psykologista silmää, koska myös jokainen nainen on yksilö ja yksi pitää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta. Pitää varmaan aloittaa siitä, etyä opettelee lukemaan muita ihmisiä. Oma mieheni on siinä parempi kuin minä eli sekään ei ole sukupuolisidonnaista. Just eilen hän antoi mulle loistavia lastenkasvatusneuvojakin. Mulla on vain yksi lapsi ja hänellä useampi eri naisten kanssa eli on kertynyt enemmän kokemusta siitä(kin).
No tuon pelimiehen mukaan miehesi ei ole luonnonlahjakkuus vaan oppinut kaatamalla naisia ja luonut illuusion. Sitä vaan en tajua vieläkään, mitä se mies saa siitä illuusion luomisesta muuta kuin kaatoja kirjanpitoonsa ja ihailua.
Tottakai sen oppii kokemuksesta. Luonnonlahjakkuudet oppivat itse ja osa tarvitsee kirjoista neuvoja.
Eiköhän nuorilla miehillä ole tavoitteena saada seksiä mahdollisimman monelta. Aika itsestäänselvä tavoite.
Minulla on teinipoika ja hänen vakiosanansa sopivat tähänkin: "Koska miksikäs ei?"
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lievästi masentunut ja käyn joskus treffeilläkin. Naiset ihmettelevät että mikseivät kelpaa. Jotenkin he odottavat että ihastuisin jokaiseen. Minun tapauksessanihan ihastuminen on varmaan mahdotonta.
Olen kyllä hyvin avoin tästä ja kaipa he säälistä treffeille lähtevätkin. Olen kuitenkin ihan normaali työssäkäyvä muuten.
Ei heistä kukaan ole minuun sanonut ihastuneensa, mutta mua suorastaan ärsyttää tuo asenne että minun kyllä odotetaan ihastuvan.
Miten he ilmaisevat tätä odotustaan?
Itse olen käynyt kymmenen tinder-naisen kanssa kahvilla tms tänä vuonna, parin kanssa nähtiin useampaan otteeseen. Seitsemän olisi halunnut tavata useammin, mutta minä vetäydyin syystä tai toisesta. Oikea syy ei taida edes liittyä näihin naisiin, osa oli oikein mukavia ja varteenotettavia. Yhden "menetys" jäi oikein harmittamaan, että miksen nyt voinut jatkaa, olisi ollut juuri sopiva minulle. Kymmenennen jälkeen ajattelin että homma on turhaa jos en kuitenkaan meinaa viedä sitä eteenpäin, joten lopetin. Ensi vuonna uusi yritys.
Ihastumisen mahdollisuudesta en oikein tiedä, en kuitenkaan ole teini tai tween enää. Ensi-silmäyksellä rakastumisen mahdollisuuteen en usko, olen aika analyyttinen luonteeltani. No, toki jos joku MM-tason nainen tulisi tänne 3. divariin missä minä olen, niin olisin himoissani valmis mihin vaan, mutta se nyt ei kuulu taviksen elämään.
Joskus näkee aikuisiakin ihmisiä jotka vaikka tilaisuuksissa seuraa ihastuksiaan kuin koiranpennut, ja tavallaan säälin heitä, koska se ihastus on niin selvästi yksipuolinen. Sekä naisia että miehiä. Inhorealistisesti ilmaistuna, tasoero on liian suuri. Toisaalta, ehkä pitäisikin sääliä meitä jotka emme ihastu toivottomasti, koska emme ihastu ollenkaan, ainakaan sillä tavalla ja intensiteetillä. Muistan kyllä teinivuosista miltä se tuntui. "Ihastus", tulee vasta myöhemmin, kun meillä on jo suhde, tai suhteen alku.
Pah, oli minulla joku pointti, mutta tästä tulikin tajunnanvirtaa. Pahoittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä yhdellä paljon kommentoineella 25-v pelimiesjuttuja opetelleella miehellä on ihan paljon hyviä pointteja. Voin sanoa näin naisena. Yleensä pidän niitä juttuja ja varsinkin jotain negasmisia naurettavana ja huonona ideana, mutta ilmeisesti noista teorioista voi oppia jotain hyödyllistäkin, kun osaa sisäistää ja soveltaa järkevästi. Eli tässä ketjussa olevat neuvot ovat hyviä. Negaamiset ja muualta lukemani jutut huonoja.
Osa miehistä oppii noi jutut kokemuksesta luonnonlahjakkuuksina (kuten oma mieheni aikoinaan), osa joutuu opettelemaan tietoisesti. Lisäksi tarvitaan kyllä myös yleisedti hyvää psykologista silmää, koska myös jokainen nainen on yksilö ja yksi pitää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta. Pitää varmaan aloittaa siitä, etyä opettelee lukemaan muita ihmisiä. Oma mieheni on siinä parempi kuin minä eli sekään ei ole sukupuolisidonnaista. Just eilen hän antoi mulle loistavia lastenkasvatusneuvojakin. Mulla on vain yksi lapsi ja hänellä useampi eri naisten kanssa eli on kertynyt enemmän kokemusta siitä(kin).
No tuon pelimiehen mukaan miehesi ei ole luonnonlahjakkuus vaan oppinut kaatamalla naisia ja luonut illuusion. Sitä vaan en tajua vieläkään, mitä se mies saa siitä illuusion luomisesta muuta kuin kaatoja kirjanpitoonsa ja ihailua.
Tottakai sen oppii kokemuksesta. Luonnonlahjakkuudet oppivat itse ja osa tarvitsee kirjoista neuvoja.
Eiköhän nuorilla miehillä ole tavoitteena saada seksiä mahdollisimman monelta. Aika itsestäänselvä tavoite.
Minulla on teinipoika ja hänen vakiosanansa sopivat tähänkin: "Koska miksikäs ei?"
Ei minulla ole ikinä ollut tavoitteena saada seksiä mahdollisimman monelta, edes nuorena. Jos jotain, niin mahdollisimman seksikkäältä, ja mahdollisimman monipuolista seksiä.
Ehkä koska äitini rakasti minua niin kovasti, itsetuntoni ei kaipaa toistuvaa hyväksyntää aina uusilta ihmisiltä. Kaverini jolla rikkinäinen lapsuuskoti, hän saa valtavan ego-buustin jokaisesta kaadosta. Tällekin kelpasin, tämäkin halusi minua jne. Itse en saa tuosta touhusta mitään. No, seksiä tietenkin, mutta suhteessa on enemmän seksiä, ja etenkin parempaa seksiä. Jos ei ole, niin suhde loppuu ja etsitään toinen.
Tuota peliä osaa pelata kaksikin. Kyllä pelimiehenkin voi saada horjahtamaan tasapainostaan. Sen sijaan en jaksaisi käyttää aikaani moiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota peliä osaa pelata kaksikin. Kyllä pelimiehenkin voi saada horjahtamaan tasapainostaan. Sen sijaan en jaksaisi käyttää aikaani moiseen.
Naurettavia nämä kylmyyspelit. Kisataan sillä kumpi on kiinnostunut vähemmän toisesta ihmisestä. Aivan kuin kykenemättömys aitoon läheisyyteen olisi jokin hyve.
Kiitos yllättävän asiallisina pysyneistä vastauksista.
Pari pientä väärinkäsitys korjaisin. En siis deittaile mallinaisia vaan mielummin taviksia. Taviksiakaan ei riitä joka sormella ja sitten vielä näistä taviksistakaan en tapaa jokaista, vaan siinä tutustumisen myötä sitten puolintoisin karsiutuu pois.
Toinen väärinkäsitys on, että leveilisin, se ei pidä paikkaansa. Vastaan kyllä kun se tulee puheeksi ja silloin vastapuolen reaktion on "aijaa vau hienoa, mä oon vaan.." Olen tavannut naisia laitoshuoltajasta myyntipäällikköön.
Muuten havainnot ja vinkit ovat hyviä ja huomioonotettavia. Pelimiesteorioista olen vähän skeptinen ja pelkään, että kohdallani ne olisi vähän teennäisiä. Joskin tuota "ostaja" asetelmaa aion miettiä samoin vähän terävöittää kehonkieltä.
Olen kyllä tehnyt selväksi, että olen nimenomaan mies ja kiinnostunut toisesta naisena, kavereita on jo tarpeeksi.