Oliko ennen alkuräjähdystä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Luin kerran tiedeartikkelin että ihminen ei voi tehdä valoa nopeampaa alusta koska maapallon energiavarat ei riitä tähän. Täten ihminen ei voi lähteä kotipalaneetaltaan. Avaruuden mittasuhteet on lisäksi käsittämättömät.

Jos ajatellaan tuhatta vuotta niin tuhannen vuoden kuluessa tavanomainen raketti pääsee maapallolta hyttysen paskan verran erkanemaan avaruuden mittakaavassa.

Ihmisille on vain tämä ainut planeetta olemassa.

Mitä oikein hourit? Marsille on laskeutunut luotain, ja käytännössä Mars nimenomaan olisi se kohde.

Voin roskata vapaasti koska fiksuna tiedän että voimme sitten kuitenkin muuttaa toiselle planeetalle. Vielä vaan pohdinnan alla että minne mennään, mutta kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Voin roskata vapaasti koska fiksuna tiedän että voimme sitten kuitenkin muuttaa toiselle planeetalle. Vielä vaan pohdinnan alla että minne mennään, mutta kuitenkin.

No et ihan vapaasti, sillä joku saattaa suuttua roskaamisestasi ja painaa sinua pataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kerran tiedeartikkelin että ihminen ei voi tehdä valoa nopeampaa alusta koska maapallon energiavarat ei riitä tähän.

Taisit lukea satulehteä tai sitten et vain ymmärtänyt lukemaasi.

Valoa nopeampaa alusta ei voi tehdä, koska mikään ei liiku valoa nopeampaa. Kyse ei ole energiasta.

Sen sijaan energia liittyy asiaan siten, että kiihdyttäminen suurempaan nopeuteen vaatii aina vain enemmän energiaa, ja energiantarve lähestyy ääretöntä, kun lähestytään valonnopeutta. Valonnopeutta ei koskaan saavuteta, eikä varsinkaan sitä suurempia nopeuksia. Maapallolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Täten ihminen ei voi lähteä kotipalaneetaltaan.

Eihän valonnopeus mitenkään liity tähän. Kyllähän ihminen voi lähteä kotiplaneetaltaan ja on lähtenytkin jo. Matkustus toisiin aurinkokuntiin onnistuu myös fysiikan lakien perusteella ja se on teknisestikin ottaen ihan kohtuullisen helppoa. Nopeaa se ei tosin ole, jos verrataan nykyisen ihmisen elinikään. Elinikää lienee kuitenkin kohtuullisen helppo järjestää lisää. Ja matkaajalle matka-aika vaikuttaa lyhyemmältä, koska suhteellisuusteorian mukaisesti aika hidastuu sitä enemmän mitä suurempi nopeus.

Suhteellisuusteoria kuitenkin sallii senkin, että ihminen voi elämänsä aikana matkata vaikka toiseen galaksiin asti tai miljardinkin valovuoden päähän. Tämä tosin vaatii todella erikoista teknologiaa ja energianlähdettä.

Jos ajatellaan tuhatta vuotta niin tuhannen vuoden kuluessa tavanomainen raketti pääsee maapallolta hyttysen paskan verran erkanemaan avaruuden mittakaavassa.

Tämän hetkinen nopeusennätys on Juno-luotaimella, 265,000 km/h. Tuhannessa vuodessa tuolla nopeudella matkustaa 2,3 biljoonaa kilometriä. Lähin tähti on 40 biljoonan kilometrin päässä, eli tuhannessa vuodessa ei sinne tuolla vauhdilla päästäisi. Tosin tuo luotain, tai mikään muukaan, ei ole varsinaisesti edes pyrkinyt matkustamaan mahdollisimman nopeasti, eikä se nyt kovin kummoisia vaatisi, että nopeus tuosta nousisi julmetusti jo nykyisilläkin raketeilla. Tuhatkertainen nopeus mahdollistaisi noin 17 vuoden matka-ajan (yli tuplasti tämä jos pitää jarruttaa).

Teknisesti ajatellen ei ole mitään kovin kummoista estettä sille, etteikö lähimmille tähdille voitaisi matkustaa kohtuullisen nopeastikin.

Ihmisille on vain tämä ainut planeetta olemassa.

No tämä nyt ei mitenkään sanottua ole, koska jo nykyteknologialla ja nykyfysiikalla muilla planeetoilla vierailu ei ole mitenkään erityisen haastavaa. Homma menee hankalaksi vasta kun pitäisi päästä galaksin toiselle laidalle muutamassa kymmenessä matkustajavuodessa.

Elinikää ei voida järjestää lisää. Nobel-palkittu solubiologi on esittänyt että ihmisen maksimielinikä on 120 vuotta.

Jos tiedemies esittää vapaa-ajallaan visioita ja unelmia ja uskomuksia niin pitäisi selvästi tuoda esiin että kyse on vain viihteestä ja että nykytietämyksen mukaan esim. että ihminen asuttaisi ulkoavaruuden kohteitam että tälle ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Enemmänkin  on näyttöä että homma olisi mahdotinta.

Kyseisellä solubiologilla on selvästi jopa omalla alallaan melko rajoittunut maailmankuva.

Aika pian on kaikissa ihmisissä keinotekoisia soluja korjaamassa alkuperäisten ongelmia ja silloin elinikä pitenee tuosta arviosta jo huomattavasti. Eikä se kehitys siihen lopu.

No tottakai ihmisen on oltava niin viisas, että sen on selvitettävä tieteellisesti mitä oli ennen alkuräjähdystä ja sen on myös selvitettävä, minne avaruus oikeastaan laajeneekaan.

Eli koko asia on oikeasti niin vaikea siihen liittyessä sellaisia asioita, missä ihmisen keinot ei alkuunkaan riitä sen selvittämiseen. Tämä tietty arvovaltatappio tieteelle, koska juuri arvovallan säilyttäminen pakottaa selittämään kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Loppukappaleessasi sinäkin annoit kuitenkin uskoon perustuvan loppuratkaisun eli että homma on kuitenkin hoidettavissa.

Ei se mihinkään uskoon perustu, vaan faktoihin. Energiaa on, mineraaleja on, työvoimaa on, jos tekoäly kehitetään. Sitä taas ei estä kuin lähinnä sosiaaliset seikat (eli tekoälykielto, laajamittainen ydinsota tms, jos sekään).

Sattumoisin kuulun suureen yleisöön ja olen aistinut että vaikka tiede kuinka kaveripiirissään pitäytyy tiukasti tieteellisessä tulkinnassa, niin kuitenkin olen saanut käsityksen että tiede markkinoi  julkisuuteen että vaikka maapallo saastuukin ja muuttuu ihmiselle elinkelvottomaksi niin ihmisellä on kuitenkin valttikortti jonka tempaista esiin, siis se että muutetaan toiselle planeetalle.

Olet ymmärtänyt väärin. Eihän muuttaminen ratkaise mitään ongelmaa, koska jokainen toinen planeetta on vieläkin huonommassa kunnossa. Mieti nyt jotain Marsia vaikka. Mitä sitten, vaikkei siellä olekaan muovia merissä? Siellähän kun ei ole meriä ollenkaan. Eikä kummoista ilmakehääkään (se on 99 % kasvihuonekaasua se), joten ei sinne ilmastonmuutostakaan paeta. Ympäristöongelmia ei voi karata, koska pitkälti se sama teknologia, joka korjaisi ongelmat, myös mahdollistaa sen karkaamisen.

Tieteen pitäisi tuoda sitä esille että maapallo on ihmiselle ainutkertainen tilaisuus jota ei ole syytä tuhota.

Ei sitä kukaan olekaan tuhoamassa. Mitä hittoa muka edes tarkoittaisi Maapallon tuhoaminen? Törmäytätkö sä sitä Kuulla vai? Saastuminen ei tuhoa Maapalloa.

Mikä räjähti, jos ei ollut mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään, ei edes aikaa.

Avaruus ei laajene mihinkään muuhun tilaan. Se itsessään sisältää kaiken, ei old mitään avaruuden ulkopuolista tilaa, joka supistuisi.

Miten ei mikään voi räjähtää?

Sen kun ratkaiset niin tiedät elämän tarkoituksen.

Avaruus on loputon. Alkuräjähdyksiä tapahtuu kokoajan jossakin ja uusia planeettoja muodostuu kuten myös aikansa eläneitä tuhoutuu törmätessään toisiin ja aiheuttaen siten taas ainekset uuteen aineen kasautumiseen. Aikaa kuluu vaan niin paljon ettei sitä ihminen helposti ymmärrä koska ihmiselle ja kaikelle elolliselle tulee raja vastaan hyvinkin nopeasti mutta meissäkin on samat ainesosat jotka matkaavat siellä sun täällä avaruudessa. Ja avaruudessa ei ole siis mitään alku- tai loppupistettä. Meillä on.

Kosmologi Kari Enqvist on monesti sanonut, että "tyhjästä voi nyhjäistä", vaikka tämä on meidän savanniapinan aivoille järjenvastaista niin maltan uskoa Enqvistiä tässä.

sevainjatkuu kirjoitti:

Avaruus on loputon. Alkuräjähdyksiä tapahtuu kokoajan jossakin ja uusia planeettoja muodostuu kuten myös aikansa eläneitä tuhoutuu törmätessään toisiin ja aiheuttaen siten taas ainekset uuteen aineen kasautumiseen. Aikaa kuluu vaan niin paljon ettei sitä ihminen helposti ymmärrä koska ihmiselle ja kaikelle elolliselle tulee raja vastaan hyvinkin nopeasti mutta meissäkin on samat ainesosat jotka matkaavat siellä sun täällä avaruudessa. Ja avaruudessa ei ole siis mitään alku- tai loppupistettä. Meillä on.

Itseasiassa tällä maailmankaikkeudellamme on sekä alku- että loppupiste.

Ei siis ole loputon eikä varsinkaan ääretön.

Vierailija kirjoitti:

Kosmologi Kari Enqvist on monesti sanonut, että "tyhjästä voi nyhjäistä", vaikka tämä on meidän savanniapinan aivoille järjenvastaista niin maltan uskoa Enqvistiä tässä.

Kosmologian puolella tuo ei ole läheskään niin luonteva näkökanta kuin mentäessä toiseen suuntaan, eli todella pieniin asioihin.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kosmologi Kari Enqvist on monesti sanonut, että "tyhjästä voi nyhjäistä", vaikka tämä on meidän savanniapinan aivoille järjenvastaista niin maltan uskoa Enqvistiä tässä.

Kosmologian puolella tuo ei ole läheskään niin luonteva näkökanta kuin mentäessä toiseen suuntaan, eli todella pieniin asioihin.

Tai no, jos tarkastellaan mustien aukkojen haihtumista, niin ne kyllä lähestyvät kosmologian mittayksiköitä.

Vierailija kirjoitti:

Miltähän maailmankaikkeus on näyttänyt kaiken alussa?

Paavo Väyryseltä!

Vierailija kirjoitti:

Mikä räjähti, jos ei ollut mitään?

Mistä olet saanut päähäsi, ettei ollut mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä räjähti, jos ei ollut mitään?

Mistä olet saanut päähäsi, ettei ollut mitään?

Oikeastihan tilanne oli se ettei edes ollut milloinkaan ja missään jossa olisi voinut olla olematta mitään.

Nyt ymmärrän. Kaikki syntyi ei mistään, ei mihinkään.

Mistä raamatun kirjoittajat ovat voineet tietää, että "aluksi tuli valo". Aluksiaan koko maailmankaikkeus oli yhtä fotonipuuroa?

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän. Kaikki syntyi ei mistään, ei mihinkään.

Mistä raamatun kirjoittajat ovat voineet tietää, että "aluksi tuli valo". Aluksiaan koko maailmankaikkeus oli yhtä fotonipuuroa?

Maailmankaikkeus ei ollut fotonipuuroa aluksi. Ensin oli vaikka mitä muuta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Chronology_of_the_universe

Raamatussakaan tosin alussa ei ollut valo, vaan Maapallo. Ensimmäinen lause koko kirjassa:

1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan. 2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Vasta sitten tuli valo. Tämä nyt on aivan järjetöntä kosmologian näkökulmasta. Maapallo itsekin säteilee valoa, joten ei valoa tarvitse erikseen luoda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään, ei edes aikaa.

Avaruus ei laajene mihinkään muuhun tilaan. Se itsessään sisältää kaiken, ei old mitään avaruuden ulkopuolista tilaa, joka supistuisi.

Millainen on se tila tai aika, jota ei ole ,mutta joka myöhemmin kuitenkin tulee. Onko siitä jokin tietoisuus kuitenkin jossain?

Määritelmällisesti kaikki kuuluu maailmankaikkeuteen. Jos maailmankaikkeus laajenee, se ei voi laajentua valmiiksi olemassaolevaan tilaan, koska myös tuo tila olisi jo kuulunut maailmankaikkeuteen. MOT

Olemassaolo/tietoisuus on ikuista ja tapahtuu sykleissä. "Alkuräjähdys" oli tapahtuma, jossa singulariteetti, eli "kollektiivinen tietoisuus" oli saavuttanut maksimaalisen potentiaalinsa ns. jumaltietoisuuden. Kyseinen "täydellisyyden" tila ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin, joten tullakseen jälleen tietoiseksi itsestään, maailmankaikkeuden oli aloitettava sykli uudestaan "alkuräjähdyksen" myötä.

TIede on vielä valitettavan pahasti kiinni empirismissä, eikä ole tajunnut olemassaolon todellisen luonteen olevan puhtaan matemaattinen ja rationaalinen. Toisin sanoen, mieli ei ole materian mutaatio, vaan juuri toisinpäin: Materia on kollektiivisen mielen itselleen luoma ominaisuus.

Kun tiede jonakin päivänä herää siihen tosiasiaan, ettei todellisuus ole materiaa vaan MATEMATIIKKAA, tulevat seuraukset olemaan vallankumoukselliset.

Kannattaa tutustua God series-nimiseen kirjasarjaan, jonka on kirjoittanut pseudonyymi Mike Hockney, löytyy googlettamalla. Edellä kirjoitettu tiivistelmä perustuu omaan rajalliseen ja puutteelliseen ymmärrykseeni kyseisen kirjasarjan sisällöstä.